Sain työkavereilta tylyn tuomion että älä osta. "2000 luvun lamasohva" :) Itselläni on kuitenkin kolme pientä lasta ja arvostaisin vakautta ja majoitustiloja. Hintaa reilu 70ke. Onko ihan hullu ratkaisu? Pääseekö tuollaisesta eroon tyyliin 3v kuluttua jos intoa piisaa ja haluaa vaihtaa?
Bavaria 37
Niperqewew
713174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 71
Vanhimmat
Oli se veneen merkki mikä tahansa ,niin on siitä aika työlästä päästä eroon.Mitä tulee Bavaria purjehdusvenemerkkiin,niin minulla ei ole koskaan ollut,enkä niitä luulojen perusteella arvostelisi.Yksi 38 Bava huristeli skandini ohi viime kesänä,enkä ainakaan minä keksi päällepäin siitä haukuttavaa.
Ehkä sinun kannattaisi hankkia usemman henkilön mielipide....yhden tiedon perusteella en ainakaan minä tee johtopäätöstä esimerkiksi veneenostossa!
Terveisin Kalle
Jos miehistöä on "vaimo ja kolme pientä lasta", niin tuo 37 bava on melko lailla ylimittainen vempain.
Aloittaisin itse varmaan niistä n 28-32 ft purkkareista joissa on edes jonkinlainen takakajuutta (ei pelkkä pistopunkka). noin isosta bavariasta voi olla haastavaa päästä eroon, kun esim hinnat alkaen malli (30 cruiser) on todella vaikea myytävä, tuttuni on myynyt sellaista jo kaksi vuotta....tuloksetta.
Kannattaa miettiä mitoitusta järjellä.
Tällä hetkellä koko venekauppa on hidasta. Yksi tuttu myi kaksi vuotta Dehler 34 ja toinen puolitoista vuotta Inferno 29. Tottakai isommalle veneell on vähemmän potentiaalisia ostajia, mutta kyllä tämä on ihan ok jälleenmyydä.
Tuttusi on varmaan myynyt sitä hintaa, jolla kukaan ei ole siitä kiinnostunut. Muistan tässä vuoden sisään mm. juurikin tuollaisen "hinnat alkaen mallin Bavaria 30" myydyn alle kahden viikon myyntiajalla. Laite oli siisti, vähän käytetty hyvillä varusteilla. Eikä tarvinnut venettä kauaa kaupustella!
Ilmoituskin oli venepörssissä, joka ei ole ehkä nettiveneen tasoinen paikka myyntiin. Ei siis saavauttanut näkyvyydellään maksimitulosta.
Että sellasta...
http://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/524283
Tarkoitat tyyliin tätä? Jotenkin tuntuu että tuo on ylihinnoiteltu tai se 37 ali hinnoiteltu.. Siis kun se 37 on 72000 ja pari vuotta uudempi. Ja paremmilla varusteilla. Uudet purjeet jne. Tuo tila kysymys korjaantuu ikävä kyllä hyvin nopeasti istestään. Lapset kasvaa silmissä :) enempi ehkä huolettaa myymisen vaikeus. Se on tullut molemmissa vastauksissa.
Osta tämä. Mahdutte siihen kaikki ja on ensimmäiseksi (?)veneeksi teidän helppo käsitellä alirikattuna. Lapset viihtyy kun on omat kajuutat yms tilaa ja täten aikuiset myös. Eroon pääset oikein hinnoiteltuna tarvittaessa.
Itse hankin ekan veneeni 37 jalkaisena,kyllä pärjää ihan hyvin kahden aik lapset kanssa kun ottaa ekat kesät iisimmin. Eli ei liian iso niinkuin joku tuossa turhaan varoitteli.
Mielestäni näissä on aika pienet ulkotilat mitä satamassa olen näitä silmäillyt.
Ruorin etupuolelle ei montaa mahdu.
Työkaverisi on ihan oikeassa. Älä osta. Osta sellainen vene jota voi arvostaa. Saat kolmen vuoden kuluttua tiputtaa tuon 72000e osto hinnan 45000e etkä silti löydä ostajaa.
Ruffjgjhh on melko väärässä. Kannattaa kuitenkin kilpailuttaa tuota hintapyyntöä esimerkiksi Itämeren ympäristön tarjonnan suhteen. Perheveneille on kyllä kysyntää ko markkinioilla. Pikakauppojen toivo on silti unohdettava.
Töitä tuollainen 14 vuotta vanha yksilö todennäköisesti tuottaa ja tekniikan uusimista. Bavarian osalta omatoiminenkin kunnostus on helpompaa, koska tehtaalla on mietitty asiota saksalaisella järjestelmällisyydellä.
Osta vaan. Ostohinta on yhdyssana.
Höpsis pöpsis!
Mikäs se onkaan se Euroopan ja Suomen eniten myyty purjevenmerkki kokoluokassa 37--45 jalkaa?
Aivan, Bavariahan se!
Sitä voi ostaa ja myydä kuin Volkkareita.
Kysykääs vaikka uudehkojen Finngulfien omistajilta, miten kauppa käy ja miltä veneen laatu hintaansa nähden vaikuttaa... ;-)
Yhtä merkkiä on myyty yksi ja jotain toista kaksi. Kannattaako sellaisilla luvuilla kenenkään kehua omaansa eniten myydyksi?
Edellis viikonloppuna olin Nauvossa. Illalla laiturissa oli kiinni 12 Bavariaa. Määrä kertoo ainakion siitä että se on käynyt kaupaksi.
On mennyt. Ei mene enää, eikä mene mikään muukaan.
Ruffjgjhh veistelee aivan joutavia...
Kertokaas nyt joku, mitkä ovat uusien ja käytettyjen Bavarioiden pahimmat viat ja puutteet muihin purjevenemerkkeihin verrattuna?
Että päästäisiin ns. asiaan...
No ehdottomasti pahin vika siinä tietysti on se, että se saa vanhojen skandien omistajat happamiksi, kun samaan hintaan saa uudemman, isomman ja ihan yhtä hyvän veneen.
Heikko peräsinrakenne, kevyet rautakölit, halvat materiaalit, alimittaiset purjehdushelat ja korkeintaan kohtuulliset purjehdusominaisuudet ovat kaikkien halpiksien puutteita. Mutta nuohan sä jo tiesitkin?
Ok.
Tekisitkö seuraavaksi vertailun muihin purjevenemerkkeihin.
Missä veneessä saa mielestäsi parempaa laatua suhteessa hintaan?
Millaisia kokemuksia sinulla itselläsi on erimerkkisillä purjeveneillä seilaamisesta?
Kaikki AWB:t on tässä suhteessa samanlaisia, joten keskenään niissä ei eroja ole. 48 vuoden purjehduskokemuksella on lukuisiin veneisiin tullut tutustuttua; jollilla kilpaa nuorukaisena ja omissa köliveneissä on ollut laatumerkkejä ja halpiksia, nykyinen on se brändiltään ehkä arvostetuin. Uudet AWB:t ovat satama-ja retkiveneitä alle 38 jalkaisten osalta, isot ranskikset ja saksalaiset jo ihan kelpoja matkaveneitä. Kunhan nuo aiemmin mainitsemani puutteet pyrkii mahdollisuuksien mukaan korjaamaan.
Ainahan se oma tuppaa olemaan "brändiltään arvostetuin", mitä sitten tarkoittaakaan.
:-)
Jos kenties tarkoitat huippuluokan laatuvenettä, sinulla pitäisi olla uudempi Baltic. Sellaista sinulla ei taida olla. Niiden omistajat eivät "suoleen" kirjoittele...
Swan.
Venesuunnittelu on kehittynyt vuosikymmenien saatossa ja 2000 luvun veneet ovat kyllä purjehdus ominaisuuksiltaan toista luokkaa(positiivisessa mielessä) kuin vanhat 70-80 luvun veneet. Swan merkkinä on legenda mutta muuten se kyllä on mielestäni yliarvostettu. Itselläni ollut 40- jalkainen 80-luvun Jeanneau ja FE 83. Kun vertaan niitä nykyiseen 2000 luvun Bavaria 38:iin niin tyytyväinen hymy nousee kasvoilleni. Rakenteellisia puutteita en ole havainnut.
Hehe...
Swaneja on kenellä vain, koska ne ovat nykyään halpoja vanhoja raatoja.
Aika ei säästä ketään, ei venettäkään.
Swan on hyvin tehty ja kestävä, mutta niin on leca-harkkokin...
Nykyään tehdään paljon huonoa ja halpaa tusinavenettä, mutta kyllä parhaat sarjatuotantoveneetkin pesevät vanhat Swanit mennen tullen.
Sehän on oikeastaan itsestäänselvää. Tekniikka, tietämys ja osaaminen kehittyvät. Swan oli aikanaan ylivoimaisesti paras sarjatuotantovene, mutta siiätä ajasta alkaa kohta olla puoli vuosisataa.
Dusselin venemessuilla myytiin 130 kpl Bavaria purjevenettä. Kauppa käy aina jossain.
Itsellä alkaa nyt 7:s purjehduskesä Bavaria 38 Cruiserilla ja ainoa vika joka on tullut esiin oli yhden sivuikkunan vuoto, joka korjattu. Kaksi ihmistä riittää veneen käsittelyyn hyvin. Iso vene kuten B37 , vaatii satamamanöövereissä jonkin verran totuttelua. Bava on huomattavasti mainettaan parempi.
Ehdottomasti samaa mieltä. Kannattaa tutustua itse. Itse uskon Bavaria omistajana että yleisin syy Bavarian maineeseen johtuu kokemattomasta miehistöstä kuin veneestä. Itsestään. Kun ostin omani ja hakumatkalla oli mukana kokenut purjehtija joka arvosteli minua huonosta ostoksesta ennen veneeseen tutustumistaan. Viikon reissun jälkeen kaveri sanoi että täytyy kyllää muuttaa näkemystä merkistä.
Vaikka Bavarioita kovasti haukutaan, enkä minäkään sellaista haluaisi, tosiasia lienee, että ne ovat varsinkin lapsiperheille oikein sopivia "merten asuntovaunuja".
Lisäksi Bavarialla ei ole suurta pelkoa konkurssista, ja suurten valmistusmäärien ansiosta myös niiden jälkimarkkina on hyvä ja vilkas. Tarkoittaa, että kyllä Bavariasta pääsee ihan hyvillä ehdoilla eroonkin.
Eli osta pois vaan.
"Tarkoittaa, että kyllä Bavariasta pääsee ihan hyvillä ehdoilla eroonkin."
Optimistin valtavan mahtavan ihquihana näkemys. Totta, pääsee eroon, mutta omiasi et pois saa. Listan halvin menee aina kaupaksi, sillä että onko moottori vuosimallia 2004 vai 2008, ei juuri ole merkitystä. Alkaa jo alle 10v cruiser kolmekyppisten pyyntihinnatkin mennä käytettyjen pakkomyyntiosastossa jo alle viidenkympin, vaihtanevat omistajaa siitä viisi tonnia halvemmalla.
Bava on eräälainen IT-nousukauden symboli, jolloin joustavia rahoitusinstrumenttejä oli paljon. Nyt lähinnä menneisyyden symboli, jonka kannella patsastelevan ihmisen läpi näkyy muita himmelielementtejä kuten leasing-Passat, Dressman-pikkutakit, korealainen elektroniikka ja osamaksuhuonekalut.
Osta pois vaan...toki, ihan hyvä vene hintaansa nähden, mutta eroon et pääse. Tulet yllättymään, miten kaveri viereisestä laiturista myy 15 vuotta vanhemman päivitetyn skandin vähintään samalla hinnalla. Vene ei ole bulkkituote, ainakaan Suomessa, moni haluaisi nimenomaan hieman erottua massasta. Tähän ei merten Octavialla päästä.
Bavaria 30 Cruiser maksoi uutena vuonna 2005 57 500 €. Käytetystä 15-vuotta vanhemmasta Inferno 31/Comfortina 32:sta joutui tuolloin maksamaan kutakuinkin saman (molemmista tiedän selvästi yli 50 tonnin kauppoja tuolloin). Tietysti päälle tuli muutama tonni kuljetuksesta ja varusteista (hintaan kyllä kuuluivat peruspurjeet, perusmittarit, maasähkö, painevesi jne.). Vastaavat muutamat tonnit ovat varmasti menneet myös noiden 15 vuotta vanhempien moottoriin/purjeisiin/mittareihin jne.
Nyt näyttää Bavaria 30 Cruiserin pyynnöt olevan Nettiveneessä 49-60 tonnia (toiseksi halvin 53 tonnia). Vastaavasti kalleinkin Inferno 31 on nyt 40 tonnia ja Comfortina 32 44 ja 50 tonnia.
Voitko tuosta jotenkin päätellä, että Bavaria on pitänyt huonommin hintansa? Kumpienkin, kuten käytännössä kaikkien muidenkin, hinta on tippunut selvästi vuodesta 2005. Suuri osa tuosta tiputuksesta on tullut parin viime vuoden aikana.
Onko mielestäsi pyynnit 0-15% alle uutena olleen listahinnan sama kuin pakkomyyntiosastoa? Mielestäni ne ovat aivan normaalia tasoa. Paljon suurempiakin pudotuksia on monessa "laatumerkissä".
Vaikkapa Najad 332 maksoi 2005 170 tonnia ja nyt on myynnissä noita 144-165 tonnia eli 3-15% alle uutena olleen listahinnat. Ovatko nuokin siis pakkomyyntiosastoa?
Mistäs veneestä saa "omansa pois"?
Mistään veneestä ei enää tänä päivänä saa "omiaan pois". Itse asiassa ei ole koskaan saanut, mutta inflaatio on hämännyt niin ajattelemaan, koska on saattanut saada saman tai lähes saman nimellishinnan kuin ostaessaan on maksanut. Nykyään sekään ei kuitenkaan onnistu.
Kiitos. Taidan ostaa sen pois :)
Eikö nuo vanhat Bavariat (johon vielä vm200 nippnapp kuuluu) olleet ihan eri veneitä kun kymmenen vuotta uudemmat. Muistaakseni ne oli silloin hyvinkin arvostettuja ja kalliinpia kuin esi Dehledit ja saman kokoiset scndit.
Eikä vanha 37 ole mikään hidas vene.
Olen itsekin kuullut, että joskus vuoden 2005 paikkeilla alettiin heikentää rakenteita entistä enemmän hinnan saamiseksi alas. Eli ennen tätä valmistetut olisivat rungoltaan parempia. Tiedä häntä, kenties pitää paikkansa.
Bavarioiden tuotanto teollistettiin joskus 90/00-luvun taitteessa ja niiden hinnat halpenivat radikaalisti. 2000-luvun aikana hintaero kasvui hurjasti "laatuveneisiin", kun Bavarioiden hinnat pysyivät euromääräisesti käytännössä vakiona, mutta "laatuveneiden" nousi hurjaa tahtia. 90-luvun alkupuolella Bavaria oli Suomessa kalliimpi kuin X tai FG.
Esimerkiksi Vene 1/92:
Bavaria 370 793 tmk (133 k€), 7745 kg (punnittu) köli 2800 kg
Inferno 37 550 tmk (92 k€), 6480 kg, köli 2500 kg
X-372 580 tmk (97 k€), 5750 kg, köli 2200 kg
Vene 1/01:
FG 36 770 tmk (129 k€), 6647 kg, köli 2510 kg.
Vene 4/02:
X-362 Sport 144 k€, 5262 kg, köli 2150 kg
Vene 5/03
Bavaria 36 88 k€, 6210 kg, köli 1500 kg (huom runko ei ole juuri kevyempi, vaikka vene on pienempi kuin Bavaria 370)
Dehler 36 144 k€, 6810 kg, köli 2200 kg
Vene 1/05
FG 37 198 k€, 6455 kg, köli 2450 kg
X-37 203 k€, 6953 kg, köli 2715 kg
Vene 6/06
Bavaria 37 Cruiser 101 k€, 6945 kg, köli 2000 kg (runko täsmällisesti yhtä painava kuin Bavaria 370).
Vene 1/10
Bavaria 36 Cruiser 101 k€, 7530 kg, köli 2080 kg
Vene 4/10
FG 37 200 k€ (valmistus Puolassa!), 6375 kg, 2250 kg
Vene 10/12
XP-38, 268 k€, 7380 kg, köli 2760 kg.
Kuten luvuista nähdään Bavariat eivät suinkaan ole kevyitä eikä keventyneet. Hintasuhde on kääntynyt päälaelleen.
Vuoden 2005 paikkeilla oli tehtaalla saatu viilattua suunnittelu- ja valmistuspalikat kohdalleen. Tuotantokustannukset saatiin pudotettua selkeästi kilpailijoita edullisemmiksi. Yrityksen johto teki silloin päätöksen hintatason roimasta pudotuksesta. Pudotuksen vaikutukset nähtiin Bavan myynnin ja markkinaosuuden kovana nousuna. Kilpailijoista ei kovin moni selvinnyt. Yrityksiä meni konkurssiin ja konkurssipesiä myytiin ja uusia konkursseja tehtiin. Myös toimivat yritykset vaihtoivat omistajiaan eli ala keskittyi omistuksen osalta.
Myös Bavaria teki virheitä. 2005 alkanut mallistouudistus ei ollut pitkäikäinen. Vaihdettiin suunnittelutoimistoa ja jaettiin suunnittelun vastuualueet erillisille rakenne- ja sisustussuunittelijalle. Sisustuksen ja kannen osalta mentiin aikalailla metsään. Samanaikaisesti alkoi maailmanlaajuinen lama eli finanssikriisi purra markkinoita.
Purjeveneteollisuudella ei ole enää kovinkaan paljon yhteistä tämän päivän ja vuoden 2005 välillä. Pystyssä on tehtaat, joiden asiakkaille ei hinnalla ole kovin suurta merkitystä kuten Nautor ja Baltic ja toisaalla ajoissa tuotantokoneistonsa automatisoineet bulkkitavaran tuottajat kuten Bavaria. Näistä on helppoa valita oma, uuden veneen toimittaja. Itse ostin vuonna 2006 Uuden Bavan ja olen varsin tyytyväinen silloiseen valintaani.
Baltic ja Nautor ovat olleet todella tappiollisia viimeaikoina, pahimmillaan tappiota 30% liikevaihdosta, joten ehkä tuokaan markkinasegmentti ei toimi. Nautorhan on ollut vaikeuksissa moneen kertaan aiemminkin.
Mulla on 38 Bava vuodelta 2004. Samassa laiturissa on vastaava 2008 vuodelta. Tosiaan kaikki helat ovat hepposempia tässä uudemmassa.
Minulla on pohjapalkisto vankempi ja uudemmasta puuttuu keulasta kokonaan pituussuuntainen pohjapalkki. Vinssit ovat uudemmassa numeroa pienemmät. Varmaan tämä uudempikin täyttää vankan veneen kriteerit, mutta siis eroja on vanhempiin.
Bavaria 38 Cruiser vuodelta 2008 ei ole sama vene kuin Bava 2004, eikä edes mielestäni vastaavakaan. Sen näkee jo kun katsoo kansirakennetta.Uusi Bavaria 38 Cruiser lanseerattiin vuoden 2007 syyskuussa ja se on ns. new designia. Runko suunniteltu uudelleen. Ehkä J&J Design oppi aikaisemmista virheistään kun suunnitteli kokonaan uuden B38:n.
Tätä uutta mallia tehtiin syyskuusta 2007 tammikuuhun 2011 n. 500 kpl, kunnes tehdas taas kerran uudisti mallistonsa.
Uudessa B38:ssa on keulassa käytetty vahvikkeenä aramiidia.
Tuon uuden mallisarjan valmistus alkoi jo 2005. Ainakin ensimmäiset 33:set valmistuivat kesällä 05. Aramidiä käytettiin silloin sekä keulan että kölin alueilla.
Uusi Bavaria 38 Cruiser valmistus alkoi syyskuussa 2007. Tämä tieto on saatu Bavarian tehtaalta.
Oma kokemus Baukkarista on, että ovat teollisesti tehtyinä varsin hyvää tasoa. Loistopurtta tai kisapurtta ei niissä ole, mutta lomailuun ja kruisailuun oikein sopivia. Purjehtivat kohtalaisesti ja ennen kaikkea helposti, asuttavuudeltaan toimivia ja tilavia ja laadultaankin ihan hyvin tehtyjä.
Tuosta myyntipuolesta en tiedä, mutta yleisesti ottaen tunnetut merkit ovat olleet helpompia myydä. Hintataso on toki aina kysymysmerkki ja oikea hinnoittelu vaikuttaa varmasti eniten kaupan sujumiseen. Nyt tosin moni valittaa ettei veneet liiku edes oikein hinnoiteltuna.
Tuo koko on asia, jota kannattaa miettiä. Merellä varmasti pärjää tuonkin kokoisella, mutta satamaveivaukset voivat olla noin isolla ja painavalla veneellä vähän haastavia, jos aikaisempaa kokemusta ei ole. samoin kannattaa miettiä kuinka paljon oikeastaan tulee purjehdittua. Ison veneen ylläpitokin kun tuppaa olemaan pientä venettä tyyriimpää.
Meillä on B36 kahdella perähytillä nyt kolmatta kesää. Nelihenkinen perhe ja satunnaiset vierailijat ovat olleet tyytyväisiä tiloihin. Purjehdusominaisuudet ovat meille riittävät ja jalkoihin ei olla jääty. Veneen hallita satamissa ei ole tuottanut erityisiä ongelmia, vaikkei keulapotkuria olekaan. Kunhan vauhti pysyy yllä, niin eväkölinen vene kääntyy ketterästi. Tämä on meidän ensimmäinen oma vene. Katselimme myös pienempiä, mutta nyt ollaan tyytyväisiä että päädyttiin tähän kun lapsetkin ovat kasvaneet.
Meillä on kanssa tuo B36 kahdella perähytillä tosin meillä ollut vvasta yhden kesän. Ja samaa mieltä sopii hyvin perheelle tosin senverran kallista touhua että jouduin mieheni kanssa lainan ottamaan https://www.lainasto.fi/. Mutta veneestä on ollut erittäin paljon iloa ja vieraat ovat oleet erittäin tyytyväisiä. Ja hyvä kun seilataan helsingistä kaikkielle muualle rannikkosuomeen niin on tukeva :D
Eilen askartelin saksalaisen kanssa, jolla oli 120000 mailia valtamerillä purjehtinut Bava vm 2002. Vaikka olisi vähä liioittelua mukana niin tosipaljon kuitenkin. Sakuinsinööri oli kestävyyteen tyytyväinen toisin kuin tämän palstan tietäjät. Hänen mukaansa vanhemmat mallit olivat vahvempia
Saattaa kenties olla perääkin siinä, että vanhemmat bavat olisivat kenties hieman tukevampia rungoltaan kuin uudemmat. Näin ainakin väitti kokenut norjalainen yksinpurjehtija, joka kutsui juttelemaan omaan Bava 37:äänsä. Hän oli päätynyt venevalintaansa edullisen hinnan takia, mutta ei ollut kovin tyytyväinen purjehdusominaisuuksiin (joita vertasi aikaisempiin veneisiinsä). Kertoi hallittavuuden olevan niin vaikeaa kovassa kelissä, että matalapaineet on viisainta viettää satamassa. Broutseja kuulemma tulee "väkisin", vaikka oli vuosien avomeri- ja kisakokemus. Keveissä ja keskituulissa ei ongelmaa, norjalainen kertoi.
Omasta mielestäni Bava 37:n sisätilat olivat liiankin avarat yksin tai kaksin purjehtiville. En usko, että liikkuminen bava37:n sisällä on kovin helppoa merenkäynnissä. Sitloodassakaan ei tuntunut olevan jalkatukea. Satamassa seurustelutila kyllä on mahtava isommallekin porukalle tai lapsiperheelle.
Minulla on myös vm.2002 Bavaria eikä kestävyyden kanssa ollut minkäänlaisia ongelmia kaikkia veneitä täytyy muistaakseni huoltaa.
Rakenteellinen kestävyys ei kai suoranaisesti liity normaaliin jokavuotiseen veneen huoltoon. Vai pitääkö Bavarian kohdalla tehdä jotain erityisiä huoltoja, että sen rakenne kestäisi?
Mielenkiintoista kuulla mihin päädyit?
Olen itse purjehtinut iät ajat omilla ja vuokraveneillä ja nykyinen on Bavaria 37 vm 2000 jolla olen purjehtinut välimerellä pitkiä matkoja miehistön kanssa ja myös yksin. Nyt veneeni on Suomessa. Ilman keulapotkuria veneen käsittely on ok välimerellä jossa on isot satamat ja 'marginaalia* mutta jo itämerelle tultaessa olen ollut vaikeuksissa vaikka mukana on gasteja. Valitsin 37 koska se on juuri ja juuri niillä rajoilla että sitä käsittelee yksin. Hyvässä sivumyötäisessä olen surffannut 11knot mutta kevyillä tuulilla olen ajellut (29hv) koneella. Tämän ikäluokan veneessä on vielä kunnon puu sisutus vastoin kuin mielestäni uudet ovat kuin IKEAN kuvastosta melamiinia. Vene on vahva saksalainen sotanorsu mutta syväys (1,9m) ja suurin korkeus n. 17m hankaloittaa elämää. Sanoisin että hinta/laatusuhde ovat hyvin kohdillaan ja veneessä on tilaa. Yksi minulle merkityksellinen asia on mm se että navigaattorilla on hyvät tilat menosuuntaan styyrborin puolella.
Tuo viimeinen virke herätti mielenkiinnon. Hyväksytään annettuna se, että juuri sinulle tuo navigaattorin paikka on tärkeä juttu, mutta yleisemmin utelisin perusteita. Erityisesti Itämerellä matkapurjehtivan kannalta.
1) Miksi yleensä erillinen navigaattorin paikka olisi tarpeellinen? Omassa veneessä se pöytä on pääasiallisesti yleisenä laskutilana ja säilytyspaikkana. Kulussaollessa ei ole mitään tarvetta tutkia karttaa sisällä ja satamassa jatkoa suunnitellessa homma hoituu paremmin salongin pöydän ääressä, isompi se pöytä kuitenkin on kaikissa veneissä.
2) Miksi istumasuunnalla olisi merkitystä? (Ja tämän jatkeena, oliko tuo maininta oikealla puolella sijainnista merkityksellinen itsessään vai vain toteamus, että sillä puolen se Bavassa on?)
Onkohan se muuten vain sattumalta vakiintunut tapa, että useimmissa veneissä on pentteri vasemmalla ja vessa sekä mahdollinen navigaattorinpöytä oikealla vai onko sille ollut joskus joku ihan käytännöllinen peruste?
"1) Miksi yleensä erillinen navigaattorin paikka olisi tarpeellinen? . "
= Veneen toimisto.
Sorry, ei oikein vastaa kysymykseen tarpeellisuudesta. Nojaan omaan kokemukseen tässä, Itämerellä matkapurjehtivana, parhaina kesinä 6-8 vkoakin yhtämittaisia reissuja, Venäjää lukuunottamatta kaikki Itämeren rantavaltiot veneellä käyneenä.
Minun veneessäni tosin se navigaattorin paikka on poikittain ja olen irrottanut kokonaan sen istuimen (laipioon pultattu jakkara) tarpeettomana.
Näillä meidän rannikovesillä tuo paikka voi toimia toimistona, mutta kyllä tuolla isoilla vesillä on hyvä pitää navigointitila sisällä. Vasta isoilla vesillä ymmärtää sen merkityksen.
"Sorry, ei oikein vastaa kysymykseen tarpeellisuudesta. Nojaan omaan kokemukseen tässä,"
On täysin 2 eri asiaa mihin sitä tarvitaan tai mihin sinä et sitä mielestäsi tarvitse.
Voihan veroilmoituksenkin täyttää kotona sohvapöydällä.
Mutta mieluummin teen sen kuitenkin työhuoneessa...
Tai voi maalata pihatuolit olohuoneessa tai parvekkeella.
Käytännöllisempää se on kuitenkin tehdä autotallissa...
Vaan kun edelleenkin on auki kysymys tarpeellisuudesta. Eli mihin tarvitset "veneen toimistoa"? Muistutan, että painotin kysymyksessä Itämeri-veneilyä, jätän valtameripurjehduksen kokonaan erilleen.
Mitä ovat ne asiat, joita teet siinä "toimistossa"? Ja ehkä vielä erityisemmin: antaako erillinen työpiste niitä varten niin paljon "lisäarvoa", että siihen on järkevää uhrata veneestä tilaa, jonka voisi käyttää esimerkiksi kaapistolle tai vaikkapa suihkulle tai vaatteiden kuivaustilaksi?
Olet ihan varmasti oikeassa. Silti on hyvä muistaa, että 99 prosenttia meistä ei koskaan purjehti isoilla vesillä. Vene kuitenkin kannattaa valita omaan käyttötarpeeseen, eikä isojen vesien. Itselläni on Itämeren tarpeisiin erinomaisesti soveltuva ranskassa, enkä edes haaveile isoista vesistä. Bavat on taatusti riittävän hyviä meikäläiseen kesälomailukäyttöön. Markkinatilanteesta muutaman vuoden päästä ei kukaan pysty antamaan todella paikkansa pitävää tietoa tänään minkään merkin tai tyypin kohdalta.
Hyvä kiteytys, laittoi ikään kuin asiat mittakaavaan. Se on perin totta, että pallonkiertoon sopiva vene on useimmille meistä "overkill". Tosin toisena puolena on se, että kyllähän siitä mielihyvää ja jaksamista voi saada, että teoreettinen lähtömahdollisuus on. Tarkoitan, että vaikkei koskaan lähtisikään, niin ainakin se oma vene on sellainen, että voi uskotella kohtuullisen helposti itselleen "kun päreet palaa, niin myyn kämpän ja irrotan köydet!"
Kyllä nav tilan tarve lähtee tuosta toimisto ajattelusta ja siitä että se on kipparin "oma" yksityinen paikka jonne ei laiteta muuta roinaa. Samalla istuessa siinä naama menosuuntaan näet muutenkin loogisesti mitä tapahtuu veneen sisällä ja ulkona.
Nämä ovat jotenkin sellaisia vakiintuneita toteutustapoja esim laivoissa ja lentokoneissa...
No ethän sinä purjeveneen navigaattorinpenkistä näe mitään siitä, mitä veneen ulkopuolella tapahtuu. Ja sisällä taas ei tapahdu.
Jotenkin vahvistuu epäilys, että erillinen navigaattorinpaikka on useimmiten tarpeetonta "isottelua" huviveneessä.
"Onkohan se muuten vain sattumalta vakiintunut tapa, että useimmissa veneissä on pentteri vasemmalla ja vessa sekä mahdollinen navigaattorinpöytä oikealla vai onko sille ollut joskus joku ihan käytännöllinen peruste? "
Olen kuulut perustelun vanhalle traditiolle. Keittämistä, nukkumista, lepäämistä ja piihin asettumista varten vene kannattaa pistää styyrpuurin halssille niin teoriassa muut ovat västämisvelvollisia. Kokkaaminen sujuu paremmin kun pentteri on leessä. Navikalle ei sitten ole muuta tilaa kuin vastapuoli. Ehkä järjestely on näin syntynyt.
Itse pidän karttapöytää välttämättömänä. Eihän ruokapöydällä pysy mikään jos ei ole aivan tyyntä. Samoin karttapöydän ympärillä on seinätilat elektroniikkaa varten ja ehkä kirjallisuuskin, vaikkei parikarttoja haluaisikaan levitellä.
Okei, tuossa perustelussa sijoittelulle oli ainakin käytännöllinen lähtökohta, eli voimme paremman puuttuessa ottaa sen uskottavana :)
Kuten muistanet, painotin kysymyksenasettelussa Itämerellä tapahtuvaa seilausta; tosiasiahan on kuitenkin se, että hyvin harva suomalainen purjeveneilijä koskaan Tanskan salmien ulkopuolelle menee omalla veneellä. (jos prosentti on sen tähän mennessä tehnyt, niin sekin on jo kova luku). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tarve tutkia karttaa sisätiloissa kulun aikana on jo itsessään melko harvinainen. Tai tehdä mitään muutakaan paperitöitä. Harva tekee kulussaollessa mitään lokikirjamerkintöjäkään.
Minun veneessäni on muuten ruokapöydässä ihan yhtä korkeat reunat kuin karttapöydässä, kyllä tavara siinä pysyy jos karttapöydälläkin. Ja mitä siellä pöydällä nyt tarvitsisikaan pysyä?
Mikä ihmeen merkitys sillä on, mitä muut tekevät ja mistä veneestä pelkkiä päiväretkiä tekevä enemmistö tykkää? Mielestäni ainaostaan sillä on merkitystä veneen valinnassa, mitä kukin itse aikoo tehdä veneellään ja miten kauas aikoo sillä purjehtia, aikooko osallistua vaikkapa Gotland Runtiin tai ARCiin vai ei jne!
Jos sinä itse et tarvitse veneessäsi karttapöytää tai et pidä lokikirjaa tai tutkaile paperikarttoja, sinulle riittää tuo kuvailemasi ruokapöytä. Eikö ole yhdentekevää, jos pieni tai iso prosentti purjehtijoista tekee toisin tai samoin kuin sinä teet ja mistä sinä tykkäät?
Myönnän kuuluvani vähemmistöön, joka harvoin pysyttelee veneellään Tanskan salmia lähempänä. Minulle karttapöytä istuinvöineen on oleellinen samoin kuin meripunkat ja esim. MF/HF lähetin ym. Vähemmistön venevalinnat voivat olla hyvin erilaisia kuin enemmistön. So what?
jaa oikea karttapöytä on hieno asia näin on veneen kipparillekin ihan oma istumapaikka veneessä.
Pointti oli nimenomaan yrittää rohkaista jokaista tekemään se oma valintansa omien tarpeidensa ja lähtökohtiensa mukaan sen sijaan, että katsoo sellaista viitekehystä, joka ei vastaa omia tarpeita. Eli ei suotta hanki valtamerivenettä, jos ei sellaista tarvitse.
Selitänpä karttapöydän tarpeen, kun et tunnu tietävän. Mulla se on paitsi veneen työpöytä (hyvä valaistus ja työasento) myös työasema sääfaksien vastaanottoon (faksit HF-radiosta Pactor-modeemilla tietsikaan). Se on tyäpöytä kaikenlaisiin karttatöihin (pilottikirjat nav.pöydän hyllyssä), kirjoitustöihin, asema navig. varusteisiin (lyhytaaalto- ja vhf-liikenne, tutkanäyttökin on ainoastaan karttapöydän edessä). Mitään statusarvoa karttapöydälläni en koe olevan. Yksinpurjehtijana minun karttapöydälläni ei ole muuta funktiota kuin todellinen hyötykäyttö.
Ymmärrän kyllä näkemyksesi. Kaikki eivät tarvitse karttapöytää. Kaikille esim. Bavaria 37 ei ole käyttätarvetta vastaava vene, monelle se varmaankin on. Itsellensä kukin paattinsa valitsee!
Jos jollakulla ei ole tarvetta navigoida, katsella karttaa, pitää lokikirjaa, katsella pilottikirjoja, katsella tietsikalla säätä tai hoidella sähköposteja-niin sitten ei ymmärrä navikan tarpeellisuutta. Ei se selittämällä valkene.
No, minä palautan mieleen, että esitin alunperinkin kysymyksen nimenomaan Itämerellä tapahtuvan matkapurjehduksen näkökulmaa painottaen. Ja siitä näkökulmasta olen yhä sitä mieltä, että mikään noista asioista joko a) ei ole tarpeellinen tai b) ei vaadi karttapöytää:
-navigointi tapahtuu ruorimiehen paikalta plotteria ja tarvittaessa karttaa katsellen
-muukin kartankatselu tapahtuu siellä ulkona tai sitten salongin pöydän ääressä
-lokikirjaa voi kirjoitella saman salonkipöydän ääressä, ei siihen "omaa" pöytää tarvita.
-pilottikirjoja voi katsella missä tahansa, vaikkapa punkassa maaten, sama pätee tietsikkapuuhiin (minullakin on läppäri veneessä ja käyttöpaikkana on joko salongin pöytä tai sitten punkka, mutta aina vain satamassa).
Eli eipä ole vieläkään osoitettu, että Itämerellä navigaattorin paikka olisi jotenkin välttämätön tai edes oikeastaan tarpeellinen. Tämä on nyt rehellisesti sanoen sen verran pieni lätäkkö :)
Monia asioita voi tehdä niin tai näin. Itse olen kyllä vankasti seppomartin ja sen toisen naviskaa kaipaavan linjoilla. Reilun kokoinen karttapöytä oli iso plussa, kun venettä olin ostamassa. Omaan mahtuu rannikkokortti kahtia taitettuna ja vene 35 jalkainen. Veneessä on silti mainiosti tilaa elämiseen ja asumiseen. Kaikki työskentely, vaikkapa lämppärin korjaus, on monin verroin ergonomisempaa siinä työpöydäksi tehdyllä paikalla. Ja oli siinä pöydällä pysyvästi alueen yleiskarttakin koko lomapurjehduksen ajan. Yhtä paljon minä siitä paikasta pidän jopa viikonloppureissuilla, ei se minun mielestäni mikään valtamerivaruste ole.
Salongin pöytä sopii aivan erinomaisesti ruokailuun ja sen tapaisiin toimintoihin, mutta huonosti tekemiseen. Ei siinä ole mukavaa lukea edes kirjaa tai lehteä. Mutta jos jollain on noita kaikkia toimintoja vähemmän, ei ehkä sitten karttapöydän funktio aukene.
Karttapöytä rönsyistä huolimatta mielenkiintoinen ketju. Olen kyllä aikaisemissa pohdinnoissa ohittanut B täysin. Täytyypä ottaa uuteen harkintaan :)
Onko kuitenkin niin että B:llä ollut isompia muutoksia konsepteihin ja malleihin vuosituhannen vaihteessa, 2005-7 ja 2011?. Ihan uusimpaan sarjaan ei ole kyllä silmä vielä tottunut. Noita cruiser ja "ei cruiser" merkintöjä kyllä on vaikea seurata, joku taisi todeta 2004 ja 2007 37 jalkaisesta olevan ihan eri vene?
Kaipa noi muutokset menee aika pitkälti suunnittelijoiden mukaan. 80/90-luvulla suunnittelijoina oli lähinnä saksalaisia mm. Mohnhaupt (Bavarian johtaja tuolloin) ja J&V. Mallimerkinnöissä "pituus" oli kolmella numerolla.
90-luvun lopulla suunnittelutoimistoksi tuli Jacobin veljekset eli J&J. Ainakin 97 esitelty Bavaria 32 Holiday on jo J&J:n suunnittelema. J&J:n aikana tuotanto "teollistettiin" ja veneiden euromääräiset hinnat pysyivät ennallaan eli halpenivat kilpailijoiden voimakkaasti nouseviin hintoihin nähden. Uusia malleja tuli tiheään tahtiin ja tyypillistä oli tehdä facelift samaa runkoa käyttäen, jolloin mallimerkintä kasvoi jalalla.
Mielestäni J&J-aikana ei tapahtunut mitään kertaluonteista muutosta, mutta toki jokainen uusi venesarja oli erilainen kuin edellinen.
2000-luvun lopulla Bavaria vaihtoi suunnittelutoimiston Farriksi ja alkoi käyttämään erillistä muotoilutoimistoa, alussa BMW:tä. Ensimmäinen malli taisi olla 2008/9 esitelty 32. Siinä sisustus oli muuttunut kulmikkaaksi, salongin ikkunat olivat hyvin pienet jne. Ei tainnut miellyttää suomalaisia. Pian tulivat vastaavat 36 ja 40.
Nykyiset mallit (33, 37 ja 41) ovat rungoltaan samat kuin nuo ensimmäiset Farr-veneet, mutta muotoilu ja sisustus on viety takaisin 2000-luvun puolivälin suuntaan. Samalla hinnat ovat nousseet selvästi. N. 32-jalkainen malli maksoi 1997-2010 60-70 k€, mutta 2013 uudistettu 33 maksoi jo 96 k€. Sitten tosin esiteltiin Easy 9.7 samalle rungolle rajusti karsittuna taas tuohon 60-70 k€ haarukkaan.