kaikki on sitten niin mallillaan, sydänkään ei ollenkaan poukkoile eikä pompottele levottomasti. Uskon, että mikä tahansa kadunkulma voi olla se ratkaiseva, mikä tahansa aamu, päivä, ilta, yö. Kun on niin täynnä rakkautta, kuten minä olen, se tihkuu jo sormenpäistäkin. En tahdo pihdata sitä. En ole kitupiikki. :)
Jonakin päivänä vielä
........
5231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
voi voi kun tänne joutuu tai tulee kirjoittelemaan niin silloin on turha mitään enää toivoa tämä on kaiken kadotus ja hautausmaa jonne viimeiset pirskahduksen rippeet saatetaan :(
No tuo on totta-
Täällä tosiaan alkaa epäilemään omia tuntojaankin, Rakastuminen muuttuu harhaksi, tunteet oireiluksi jostain sairaudesta.
Pakko päästä täältä-
Tämähän on pelkkä eräs palsta. :) Epämääräinen ikävä on ja olisi, oli tätä palstaa tai ei. Muinoin kaiken olisi pohtinut itsekseen tai lähimpiensä kanssa, nykyään voi tehdä osan siitä täälläkin niin halutessaan. Tosin paljoa en tänne edes avaudu, avaudun nimittäin sitä arvostaville.
Jonain päivänä kamppaillen pelkoni sokaisen
Sydän rinnassa pamppaillen tulen luoksesi tokaisen
http://www.youtube.com/watch?v=-l4bzNToLYI&feature=kp
Onpa ihana kesäaamu.
Ja aivan hyvin ansaitsen himoittuna olemista, sitä että mulle halutaan olla tarkoin mieliksi, sitä että mua tiukasti koulutetaan ja käskytetään, sitä että joku kesäinen aamu on vielä tätäkin ihanaisempi. Tai että jää huomaamatta, millainen sää edes on. Todellakin ansaitsen.