Onnistunut esimerkki yritysyhteistyöstä Joutsassa

Joutsan kunta on hyvä esimerkki työpaikkojen yritystoiminnan tukemisesta.
Joutsa on pieni, elinvoimainen 5000 asukkaan kunta. Kunnan kotiivut ovat uudistettu ja sieltä saa hyvän kuvan joutsalaisten asioiden hoidosta. Kotisivujensa perusteella Joutsa ei ole vähäinen, vanhanaikainen "kuntapahanen", joka pssiivisena odottaa uusia yrittäjiä poislähteneiden tilalle tyhjiin tiloihin.

Konepaja Reposen tukeminen on esimerkki Joutsan yrityssatsauksesta. Itä-Hämeessä kerrottiin 28.5. "A. Reposelle suurinvestointi".
"Joutsan kunta lähtee mukaan hallia varten perustettavaan kiintistöosakeyhtiöön.
A. Reponen omistaa yhtiöstä 60 % ja kunta 40 %. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta maksaa 40 000 euron pääomaosuutensa luovuttamalla tontin.
Halli-investoinnin arvo on noin 2 miljoonaa euroa ja koneinvestoinnin saman verran.

Reponen selvitti laserleikkurin sijoittamista myös voimassa oleviin tiloihin sekä Joutsassa että muualla, todetaan IH:ssa. Selvittikö konepajayritys A. Reponen myös Heinolassa olevia tyhjiä teollisuustiloja Suomen ja todennäköisesti Pohjois-Euroopan suurimman teräsputkien, profiilien ja palkkien 3D-laserleikkausjärjestelmänsä sijoituspaikaksi?

Olisiko Heinolassa osattu yhtä innokkaasti ja kilpailukykyisesti lähteä mukaan saamaan uuden ajan teollisuutta ja uusia työpaikkoja, jos tilaisuutta olisi tarjottu vai tarjottiinko sitä myös Heinolalle?

Nopeat syövät hitaat - pätee myös Joutsan suurinvestoinnissa, kun Joutsaan tulee ehkäpä Pohjois-Euroopan suurin ja nykyaikainen konepaja. Joutsan kunnanjohtaja Harri Niskanen perustelee kiinteistöyhtiömallia tiukalla aikataululla ja kustannustehokkuudella. Niskanen toteaa IH:ssa, että mikäli Joutsa olisi rakennuttajana lähtenyt kilpailuttamaan hanketta, rakentamaan olisi päästy joskus syys-lokakuussa ja hinta olisi ollut ehkä puolitoistakertainen.

Näin teollisuuspolitiikkaa on osattu hoitaa Joutsassa. Milloin vastaavaa tapahtuu Heinolassa ja opitaanko ymmärtämään että työaikat eivät itsestään synny vaan niitä luodaan yhteistyössä yrittäjien kanssa kuten Joutsan esimerkki osoittaa.
0261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Yritykset digiaikaan kirjoitti:

Joutsan kunta on hyvä esimerkki työpaikkojen yritystoiminnan tukemisesta.
Joutsa on pieni, elinvoimainen 5000 asukkaan kunta. Kunnan kotiivut ovat uudistettu ja sieltä saa hyvän kuvan joutsalaisten asioiden hoidosta. Kotisivujensa perusteella Joutsa ei ole vähäinen, vanhanaikainen "kuntapahanen", joka pssiivisena odottaa uusia yrittäjiä poislähteneiden tilalle tyhjiin tiloihin.

Konepaja Reposen tukeminen on esimerkki Joutsan yrityssatsauksesta. Itä-Hämeessä kerrottiin 28.5. "A. Reposelle suurinvestointi".
"Joutsan kunta lähtee mukaan hallia varten perustettavaan kiintistöosakeyhtiöön.
A. Reponen omistaa yhtiöstä 60 % ja kunta 40 %. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta maksaa 40 000 euron pääomaosuutensa luovuttamalla tontin.
Halli-investoinnin arvo on noin 2 miljoonaa euroa ja koneinvestoinnin saman verran.

Reponen selvitti laserleikkurin sijoittamista myös voimassa oleviin tiloihin sekä Joutsassa että muualla, todetaan IH:ssa. Selvittikö konepajayritys A. Reponen myös Heinolassa olevia tyhjiä teollisuustiloja Suomen ja todennäköisesti Pohjois-Euroopan suurimman teräsputkien, profiilien ja palkkien 3D-laserleikkausjärjestelmänsä sijoituspaikaksi?

Olisiko Heinolassa osattu yhtä innokkaasti ja kilpailukykyisesti lähteä mukaan saamaan uuden ajan teollisuutta ja uusia työpaikkoja, jos tilaisuutta olisi tarjottu vai tarjottiinko sitä myös Heinolalle?

Nopeat syövät hitaat - pätee myös Joutsan suurinvestoinnissa, kun Joutsaan tulee ehkäpä Pohjois-Euroopan suurin ja nykyaikainen konepaja. Joutsan kunnanjohtaja Harri Niskanen perustelee kiinteistöyhtiömallia tiukalla aikataululla ja kustannustehokkuudella. Niskanen toteaa IH:ssa, että mikäli Joutsa olisi rakennuttajana lähtenyt kilpailuttamaan hanketta, rakentamaan olisi päästy joskus syys-lokakuussa ja hinta olisi ollut ehkä puolitoistakertainen.

Näin teollisuuspolitiikkaa on osattu hoitaa Joutsassa. Milloin vastaavaa tapahtuu Heinolassa ja opitaanko ymmärtämään että työaikat eivät itsestään synny vaan niitä luodaan yhteistyössä yrittäjien kanssa kuten Joutsan esimerkki osoittaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu