Matka paratiisiin -suolistotarina

Lupaava alku :)

Erittäin kiinnostava alku.

Yaharr, mielenkiintoinen alku. Hiukan laadukkaampaa sontaa. Tosin, tämäkin tarina tulee pyörimään vain Trotskin ja IT:n ympärillä... narsisti(t)!

(Jatkoa)

Suolistolaiset miettivät päivittäin minne he matkaisivat huomattuaan elintarvikkeiden vähenevän suuren kulutuksen vuoksi taukoamatta ja palaaminen ei olisi mahdollista Omgilin ansioista, eikä mikään maailman valtakunta olisi valmis ottamaan näin suurta määrää pakolaisia vastaan.

Laivan kannella puhutaan hermostuneesti;

Alice: "Työni märssykorissa on turhaa, koska Omgili ei koskaan seuraisi meitä länteen hirviöiden ja nälänhädän seuraan..."

Kiekkoilija: "Kapteeni tuskin tietää itsekään millaisessa kusessa purjehdimme..."

Shady: "Takaisin emme voi palata..."

Kiekkoilija: "Tai sinä rosvo et voi! Kyllä me muut ehkä saisimme armahduksen uudelta ruhtinaalta jos palaisimme ja luovuttaisimme Trotskin mestattavaksi!"

Eräs norjalainen: "Me emme palaa! Olen panoseuraa vailla!"

Shady: "Kuvernöörin sukulaistako meinasit nyrskyttää vai keittiöhenkilökuntaa sika?"

Eräs norjalainen: "Kunpa löytäisimme saaren, jota asuttaisivat haareminaiset! Olen panoseuraa vailla!"

Trotski huutaa ohjauspyörän luota - pääteltyään keskustelun aiheen -: "Ensimmäinen joka havaitsee maata palkitaan! Lopettakaa munaton valituksenne! Nappulan mukaan merilokkien liikkeistä voimme havaita lähistöllä olevan hedelmällisen saaren!"

Nappula kuiskaa: "Mutta enhän minä..."

Trotski läimäyttää Nappulaa ja lopettaa keskustelun heti alkuunsa, samaan aikaan Assassin nousee kannelle. Hänen vyöllään on useita veitsiä, mutta koska laivamme ei ole täysin vakaa hänellä ei ole lupaa heittää niitä mihinkään...

Assassin asettui nojaamaan laivan reunaan ja katsomaan merta, lopulta hän huomautti: "Näen myrskypilviä!"

Nappula otti kaukoputken ja sanoi: "Eivät nuo meitä saavuta kunnes...", sitten hän asetti tiimalasin hiekan valumaan, ja jatkoi: "...tämä aika on täyttynyt kahdesti..."

Shady: "Sittenhän meillä on aikaa perääntyä, käännytään vain etelän suuntaan ja..."

Trotski: "Ei vaan kauemmas länteen... Myö ei voi'a haaskata ruokaa tälläseen kiertelyyn..."

Ensimmäisen tiimalasin kaiken hiekan valuttua myrsky lähestyi nopeampaa tahtia, "Kaikki suojaan!" Olin väärässä!" huusi Nappula, "Puoli lasia aikaa!".

Kaikkien kannella olijoiden juostua sisäpuolelle, ruokasalissa;

Alice: "Missä Santiny on? Ketkä ovat poissa?"

Fluttershy-yey: "Ainoastaan lääkärimme ja Santiny... Toivottavasti he tajuavat asettaa veitset pois ennen..."

Sillä hetkellä aallokko takoi laivaa sivuilta, salissa olleen irtaimiston lennellessä pöydällä aina siihen saakka kunnes joku onnistui ottamaan sen ilmasta kiinni, mutta kaikkia ei onnistanut: Raipparin saadessa kultaisen lampunjalan kasvoilleen ja lautasten särkyessä lattialle...

Kiekkoilija: "Kukaan ei liiku! Sitokaa itsenne mihin tahansa!"

Assassin: "Minkä takia Santiny on lääkäreillä?!?"

Fluttershy-yey: "Hän on merikipeä!"

Toisen erityisen voimakkaan aallon iskettyä Norjalainen kaatui ja liukui lautasen- ja lasinsirpaleiden keskelle seuranaan Nasse, joka ei juomiensa vuoksi pystynyt hallitsemaan kehonsa motoriikkaa...

Lomatoyt: "Auttakaa heitä!"

Sirppi: "Me emme voi! Täytyy odottaa myrskyn laantumista! Kuolevatko he?"

Nappula: "Eivät noin isokokoiset miehet voi kuolla pieniin pintanaarmuihin!"

Hänen sanansa eivät tosin täysin vakuuttaneet jokaista johtuen siitä veri- ja naarmumäärästä joka heidän ihoistaan näkyi... Samaan aikaan lääkärien pitäessä seuraa Santinylle ja sitoessa lääkintävälineitään Suwastikan riippumattoon...

Lopulta myrskyn laannuttua humalassa olevaa Nassea ja Norskia raahattiin Hekekeen ja Suwastikan luokse, mutta kaikkien Suolistolaisten ollessa lääkintähytissä, kannelta kaikui askelia...

(Jatkuu...)

Miksi minusta on tehty rosvo

(Jatkoa...)

Kukaan suolistolaisista ei kiinnittänyt huomiotaan kannelta kuuluviin askeliin, kunnes tuntematon kävelijä ryhtyi kulkemaan portaita alas ja hajotti viereisen huoneen oven...

Lääkintähuoneessa;

Hekekee: "Kuulitteko?"

Assassin otti veitsensä varmuuden vuoksi esille, mutta Alice tyytyi sanomaan: "Ei siellä voi olla ketään... Me kaikki olemme täällä..."

Suolistolaiset hermostuivat lisää kuullessaan yhä useamman oven avautuvan ja lopulta he kuulivat tuntemattoman äänen sanovan;
"Klientti, ota miekkasi esille tämä laiva ei voi olla hyljätty!"

Klientti (???) vastasi: "Suojelusherrani, tämä voi olla hirviöiden työtä, ehkä matkustajat hylkäsivät laivansa kirott..."

Tuntematon ääni: "Ryöstetään laiva ja häivytään! Ennen kuin saat minut hermoilemaan..."

Suolistolaiset eivät tienneet montako henkeä oven takana oli kahden puhujan lisäksi, joten he ahtautuivat nurkkiin Suwastikan ja Hekekeen ottaessa lääketieteellisiä instrumenttejään aseiksi, mutta haavoittuneet Norski ja Nasse päästivät tuskanhuutoja kidoistaan kun heitä raahattiin piiloon;

Nasse huusi: "Aii, perkkel..!"

Norski totesi: "Olen niin panoseuraa vailla että hukuttautuisin vaikka seireenien seuraan!"

Muut suolistolaiset piiloutuivat nurkkiin ennen kuin ryöstäjät havaitsivat ettei laiva ollut hylättynä... Hetken päästä kuului "suojelusherran" huuto: "Kuka siellä? Antautukaa!" ja ovi avattiin.

Sisälle astui useita keihäin aseistettuja miehiä, jotka näkivät Nassen ja Norskin, jolloin heidän ensireaktionsa oli että laiva oli Korkeimman hylkäämä ja kirottu alus...

Tälläiset puheet jatkuivat kunnes sisälle saapui "suojelusherra", jota hermostunut väkijoukko kutsui ylipapiksi ja typerimmät nimittivät häntä "Sivistyneeksi lukiolaiseksi", yhden orjan tyytyessä sanomaan: "Simo Kurki".

Klienttiä kutsuttiin epävirallisella nimellä Preppertowwz, hän oli jostakin meille sillä hetkellä tuntemattomasta syystä joutunut ylipapin suojeluksen alaiseksi, miesten asusteet olivat omituisempia kuin Suoliston ja Omgilin käyttämät...

Trotskin tajutessa ettei keihäillä aseistunut roskajoukko pysty ryöstämään hänen laivaansa, hän astui esiin ja ryhtyi puhuttelemaan väkijoukkoa: "Mistä tulette muukalaiset? Tietäkää että jokainen paikalla olija on kastroitu, joten heillä ei ole mitään syytä elää ja näin ollen he eivät pelkää kuolemaa!"

Eräs norjalainen: "Olen panoseuraa vailla!"

Trotski: "Etkö huonompaa hetkeä pystynyt valitsemaan idiootti?"

Sivistynyt lukiolainen: "Me emme ole koskaan nähneet tälläisiä aluksia, mutta sen me tiedämme että olette liian lähellä minun valtakuntaani! Palvelijoillani on aseina ainoastaan keihäät ja klientilläni miekka, mutta me emme antaudu! Esi-isämme tunnettiin siitä kuinka he kaukaisessa maassa vetivät keihäät kyljestään irti ja jatkoivat taistelua loppuun..."

Lisää sotaväkeä astui esille, jolloin suolistolaiset päättivät antautua ja ylipappi SL raahasi suolistolaisia kannelle ja sieltä eteenpäin ryöstäjien kanootteihin, silloin suolistolaisilla ei ollut mitään tietoa kaappaajistaan tai kohtaloistaan vieraalla saarella (tai pikemmin mantereella).

Soudettuamme maihin saimme kuulla joutuvamme paikallisten orjiksi, jolloin suolistolaiset mielenlaadustaan riippuen ajattelivat asiaa eri tavalla, esim. Eräs norjalainen mietti että orjana hän saattaisi saada panoseuraa ja Trotski ajatteli kieltävänsä orjuuden ja hankkivansa sotajoukon jonka avulla voisi matkata meren yli ja karkoittavansa Omgilin Suoliston kaupungista, sekä Shady toivoi ettei orjuuteen sisältyisi minkäänlaista nyrskytystä tai paritusta (tietäjät tietää)...

(Jatkuu kun jaksan...)

Toivottavasti sitä nyskytystä ei olekkaan...

ja hyvä jatko-osa.

Ihmettelinkin jo, että missä jatko-osa viipyy. Nyt taas seuraavaa jatko-osaa odotellessa...

(Jatkoa)

Suolistolaisten seisoessa polttavalla rantahiekalla Sivistyneen lukiolaisen sotilaat heittivät heille rääsyistä valmistetut lannevaatteet merkkinä orjuudesta, siitä selvisi mantereen ensimmäinen sääntö; "jokainen pukeutuu arvonsa/arvottomuutensa mukaisesti."

Vaihdettuaan tavalliset vaatteensa saamiinsa orjuuden merkkeihin suolistolaiset käskettiin kävelemään kohti kaupungin toria, jossa orjamarkkinat pidettiin muun kaupankäynnin ohella;

Ensimmäinen hämmästyksen aihe oli ettei saarella käytetty rahana dukaatteja kuten Suolistossa ja Omgilissa vaan vangitsijoitamme kiinnosti ainoastaan merestä poimitut helmet, joiden arvo määriteltiin värin mukaan ja sen lisäksi ihminen sai ostaa tavaraa ainoastaan tietyn määrän päivässä riippuen asemastaan yhteiskunnassa, eli vaikka alemmistoon kuulunut olisi rikas hän ei saisi hyödyntää rikkauttaan mitenkään...

Rikkailla oli ehjät vaatteet ja viitat, jotka tekivät suurimman eron heidän ja alemmiston välillä... Jokaisen - joka ei ollut syntynyt kyseisellä saarella - mielestä heidän käyttämänsä kastijärjestelmä oli barbaarinen ja ihmisten vapautta ja mahdollisuuksia rajoittava.

Paikallinen kastijärjestelmä ylhäältä (paremmistosta) alaspäin (alemmistoon);

1) Korkein - Ylijumala, josta emme tienneet mitään...
2) Muut jumalat
3) Jumalattaret
4) Korkeimman ylipappi - Sivistynyt lukiolainen
5) Papisto - Muut pappisvirkaa hoitaneet...
6) Aatelisto (osa rikkaita kauppiaita) ja ylimmät sotilasvirkojen hoitajat
7) Tavalliset sotilaat
8) Sepät, opettajat, lääkärit, muut ammattilaiset, (alemmat) kauppiaat jne...
9) Maanviljelijät
10) Orjat ja Korkeimman kiroamat(, eli ne jotka ylipappi oli kironnut tai joiden uskottiin olevan jumalten vihaamia)

Edellisessä ei laskettu mukaan "klienttejä", koska he olivat jonkun säädyn jäsenen hyväksymiä palvelijoita, jotka maksavat veroa tai palvelevat parempiaan vastineeksi saamastaan suojeluksesta. Heille ei ole muuta pukeutumismääräystä kuin se mitä suojelusherra antaa heille, joten Preppertowwz tuntui olevan onnekas omistaessaan edes miekan...

Kalenterijärjestelmää näillä barbaareilla ei ollut "viikkojen" laskennan lisäksi, mutta sen he olivat säätäneet kastijärjestelmän mukaan 10 päivän mittaiseksi, joista 9. ja 10. ovat vapaapäiviä, muina päivinä tehdään työtä... Muita vapaapäiviä ei ollut...

Suolistolaiset olivat nyt torin keskelle pystytetyllä korokkeella, jolla kaupiteltiin orjia;

Preppertowwz: "Orjia! Orjia vieraasta maasta!"

Väkijoukkoa kerääntyi ympärillemme, suurin osa heistä ei halunnut ostaa mitään vaan ainoastaan ihmetellä ulkonäköämme ja hämmästellä että merentakana on elämää... Tajutessaan ettei kaikkia paikalla olijoita kiinnostanut orjien ostaminen Sivistyneen lukiolaisen sotilaat karkottivat oksista valmistetulla ruoskalla ylimääräisen väestön pois kauppa-alueelta...

Yksi "aateliston" jäsen kertoi että hän on ostanut sallitun määrän tavaraa, joten hänellä ei ole lupaa ostaa orjia... Kaikki muut sanoivat lopulta samoin lukuunottamatta kahta miestä, jotka asuistaan päätellen myös kuuluivat parhaimmistoon.

Ensimmäinen heistä oli sotaherra, jonka arvostus nousi heti paikallisten kuultua merentakaisista alueista joiden kansat voitaisiin alistaa Sivistyneen lukiolaisen vallan alle...

Ja toinen oli kuuleman mukaan rikas maanomistaja jonka klienttien määrä oli suurempi kuin kenenkään muun ja hänet tunnettiin yleisesti 'Korkeimman siunaamana' elintarvikekauppiaittensa menestyksen vuoksi...

Sotaherra katsoi ettei kukaan kelpaisi hänen sotajoukkoaan palvelemaan, joten maanomistaja osti jokaisen tietäen ettei hänen tarvitsisi koko päivänä ostaa mitään sillä hän omisti enemmän ruokaa kuin kukaan mantereen asukas... Ja mitä enemmän orjia pellolle hän lähetti sitä enemmän hän tienasi...

(Jatkuu, tämä oli vain saaren esikuvaus!)

Erinomaista työtä.. Toivottavasti jatkoa tulee vielä tänään

(Jatkuu)

Maaherra katsoi voittavansa kaikkien paikallisten suosiota ostamalla jokaisen "merentakaa" tulleen muukalaisen ja näyttämällä rohkeuttaan pitämällä heitä peltotöissä tavallisten orjien lisäksi...

Orjana työskentely pellolla osoittautui raskaaksi, kun piti myös karkoittaa käärmeitä ja vartioida satoa alemmistoon kuuluvilta rosvoilta... Ainoan tauon orjan elämään toivat barbaarisen kalenterin yhdeksäs- ja kymmenespäivä, jolloin orjat saivat tauon tavata kaltaisiaan...

Nyt oli 8. päivä, jolloin suolistolaiset neuvottelivat keskenään peltotöiden ohessa;

Kiekkoilija: "Miten selviämme tästä?"

Ocean: "Jatketaa maaherran nuolemista niin se kyllästyy..."

Trotski: "Selvitetään ylipapin vastustajia ja yritämme kerätä sotajoukon, jonka voimin palaamme Suolistoon... Sitä ennen selvitetään uuden omistajamme luonnetta..."

Yönsä orjat viettivät karjan kanssa tallissa olkien päällä, mutta huomisen vapaapäivän koitettua maaherra saapui tallille puhuttelemaan ostamiaan suolistolaisia;

Maaherra: "Tänään on vapaapäivänne, mutta haluan teiltä palveluksen..."

Santiny: "Puhukaa herramme, me orjasi kuuntelemme."

Maaherra: "Te olette parempaa väestöä kuin meidän maamme orjat joten haluaisin teidät karkoittamaan yhden maanviljelijän tai alistavanne hänet suojeluni alaisuuteen, tämä kurja viljelee "taikasieniä" joita hän myy voitolla jonka minä haluaisin itselleni! Minä haluan hallita kaikkea maanviljelyä!"

Maaherra kertoi lisää tästä itsenäisestä sieniviljelijästä ja selvensi että hän asuu metsän takana merta edeltävässä luolassa, jonka äärellä hänellä on mökki, jossa hän kasvattaa metsänsä taikasieniä ja myy niitä suunnattomalla voitolla kansalle...

Suolistolaisten suostuessa uuteen tehtäväänsä he lähtivät kävelemään metsän halki;

Nappula ja VeH hämmästelivät mantereen eläimistöä ja keskustelivat siitä keskenään, Norskin pohtiessa saisiko taikasienillä panoseuraa...

Hekekee: "Mitä me hyödymme? Menetämme ainoastaan vapaapäivämme tälläiseen!"

Suwastika: "Perk*le vie toveri! Turhaa työtä tämä on!"

Assassin kirosi menettämiään veitsiä ja yritti hampaillaan vuolla löytämästään puunoksasta terävää kuitenkaan onnistumatta, jolloin hän tyytyi ottamaan isoimman oksan lyömäaseeksi jolla hän toivoi tainnuttavansa sieniviljelijän jos tarve vaatii...

Assassin: "Pitäisikö hankkia tavaramme takaisin ylipapin temppelistä?"

Kiekkoilija: "Se on liian tarkkaan vartioitu..."

Fluttershy: "Tapammeko ylipapin?"

Trotski: "Ennen sitä pitäisi tietää kansan mielipiteestä..."

Santiny: "Täytyisi uskotella heille 'Korkeimman' hylänneen Sivistyneen lukiolaisen..."

Lopulta he näkivät metsän laidalla häämöttävän mökin, jonka vieressä oli ranta ja siellä laituri, johon oli kiinnitetty kanootti...

Trotski totesi: "Kanooteilla ei pysty ylittämään merta..."

Suwastika: "Mitä teemme? Mökki on tuossa!"

Trotski: "Puhutellaan viljelijää ensiksi sitten päätetään tarkemmin jatkotoimista..."

(Jatkuu)

(Jatkuu taas...)

Katsoessaan mökkiä ja sen vieressä kasvavia 'taikasieniä' suolistolaiset päättivät toimintasuunnitelmansa, eli ensiksi pyydettäisiin maanviljelijää alistumaan omistajamme "suojelus"vallan alle klientiksi tai muuten tappaisimme hänet...

Kulkiessaan lähemmäs taloa kohti Lomatoyt mielenkiinnosta repäisi yhden taikasienen puustaan irti ja henkäisi erittäin syvään mitenkään valmistelematta kyseistä kasvia... Hetken näytti kuin kasa pölyä olisi mennyt hänen suuhunsa ja sitten Lomatoyt kaatui maahan yskimään ja lyömään keuhkojensa kohdalle.

Ocean: "Oletko kunnossa?"

Lomatoyt: "*yskintää* kerran etelässä Omgilin mailla oli saman näköistä kasvia... *yskähdys* Parantaa kuulemma kaiken ja antaa voim... aah."

Kurpizza: "Jatketaan matkaa sille hit*n mökille!"

Kiekkoilija: "Miksi edes kiirehtisimme? Tiesitkö että matkan päätteeksi palaamme pelto-orjiksi palvelemaan isäntäämme?"

Lopulta mökin ovella Assassin piteli käsissään puusta repimäänsä oksaa ja valmistautui vartioimaan ovea, jos sisällä neuvottelut eivät menisikään hyvin...

Mökin sisäpuolella muut suolistolaiset keskustelivat Motariksi esittäytyneen sieniviljelijän kanssa klientiksi alistumisesta;

Motari: "Mitä vit*n väliä teidän isännällänne on minun pellolleni? Jos hän haluaa tämän metsän maat tulkoo hakemaan minulla on herrojen hautausmaa laiturin edessä..."

Trotski jota herrojen tappaminen sattuu kiinnostamaan erittäin kovasti koska hän on alemman yhteiskuntaluokan kaveri oli miltei pyytämässä Motaria näyttämään herrojen ruumiit, ellei Sirppi olisi estänyt häntä ja kysynyt voisiko Motari auttaa suolistolaisia saavuttamaan vapauden...

Motari: "En omista aseita, mutta jos saisitte kenet tahansa metsääni hän olisi kuollut..."

Kurpizza: "Jopa ylipapin?"

Motari: "Minulle se on Sivistynyt lukiolainen... Kyllä minä sen tappaisin isäntänne ja kaikkien sotilaittensa kanssa... Muttei minulla ole mitään syytä auttaa teitä..."

Suwastika: "Eikö edes se että herramme haluaa sienesi?"

Silloin Motari suuttui nousi ylös ja tarttui Suwastikaa kauluksista ja paiskasi tämän ulos Assassinin ohitse maahan, mutta onneksemme sienet pehmensivät hänen laskuaan... Talosta kuului Motarin kiroilua ja huonekalut lensivät ovista ja ikkunoista...

Shady: "Pölvästi! Me yritämme auttaa!"

Motarin silmät kiilsivät vihasta kun hän huusi: "Taikasieneni! Minun maani!"

Assassin juoksi sisälle taloon valmistautuen kolkkaamaan Motarin tajun kankaalle, mutta lyödessään Motari otti oksasta kiinni ja katkaisi sen jolloin suolistolaiset pakenivat mökistä Motari kannoillaan...

Norski löysi taempaa kaksi peuran näköistä otusta ja katsoi niiden hauskanpitoa kadehtien niitä, mutta kun Motari jahtasi erillään juoksevia suolistolaisia hän meni Motarin mökkiin ja ryösti sieltä valmistettuja taikasieniä...

Motarin huomatessa savua mökkinsä piipusta hän juoksi takaisin mökilleen mutta Norski oli lukinnut oven ja peittänyt ikkunat... Silloin muut suolistolaiset tajuttuaan tilanteensa kerääntyivät yhteen ja juoksivat yhdessä kohti isäntänsä tonttia;

Santiny: "Ideoita?"

Fluttershy-yey: "Voisimme yrittää houkutella kaiken sotajoukon metsään nyt kun Motari on vihainen."

Vieressä olijat jotka kuulivat suunnitelman tajusivat sen olevan täydellinen ja päättivät yhdessä että nykyinen (9.) vapaapäivä oli aika suututtaa sotaherra tai Sivistynyt lukiolainen ja houkutella hänet metsään johtamaan armeijaa...

Ensiksi he saapuivat kuitenkin sanomaan isännälleen että Motari on vihainen ja aikoo kohta hyökätä polttamaan tämän pellot, silloin maaherra lähti juoksemaan suolistolaisten kanssa kohti Korkeimman temppeliä;

Se oli erittäin kaunis kansan varoista rakennettu palvontapaikka jossa sijaitsevalla korokkeella Sivistyneen lukiolaisen odotettiin istuvan ja siellä hän olikin...

Alemmisto (7., 8., 9., 10. kasti) kumarsivat ylipappia ja huusivat ylistyshuutoja heidän polviensa mustuessa kuraisessa maassa samalla kun temppeli kiilsi puhtauttaan kuten ylipapin asuste...

Maaherra keskeytti palvonnan ja huusi: "Hyökkäys! Metsässä!"

Sivistynyt lukiolainen korotti kätensä ja yritti säilyttää tavallisen ilmeensä ja vastasi: "Lähetetään sotaherra ja 7. kasti hoitamaan tilanne... Ei mitään syytä huoleen..."

Trotski: "Älkää! Kyseessä ei ole ainoastaan yksi hullu vaan mantereeltamme on saapunut useita laivoja metsän tuolle puolen!"

Sivistynyt lukiolainen: "Miksi ette mennyt heidän mukaansa laivoihin?"

Santiny: "Me hyväksymme Korkeimman käskyn ja oman paikkamme järjestelmän orjina!"

Tällöin väkijoukko alkoi huutamaan toiset puolestamme ja loput vastaan, sotaherra yritti ottaa tilannetta haltuun ja johdattaa sotilaita metsään mutta kansa halusi ylipapin johtajakseen... Ja että hän kulkisi ensimmäisenä kantaen pyhiä merkkejä tuodessaan Korkeimman siunausta kansalle ja saavuttaen voiton vihollisista...

(Jatkuu)

"Norski löysi taempaa kaksi peuran näköistä otusta ja katsoi niiden hauskanpitoa kadehtien niitä..."

XD
MItä hittoa?

(Jatkoa pitkästä aikaa; kuka sanoo ettei vanhoja kirjoituksia saa jatkaa?)

Sivistynyt lukiolainen: "Enhän minä voi kantaa pyhiä merkkejä metsään!"

Kansa huusi raivosta ja vaati pelkonsa voimalla ylipappiaan johtamaan sotilaat metsään - olematonta - laivastoa ja suuttunutta Motaria vastaan; sillä he pelkäsivät että jos ylipappi ei johtaisi joukkoa pyhiä merkkejään kantaen Korkein ei välttämättä antaisi armeijalle voittoa vihollisistaan.

Isäntämme käski että jokaisen hänen orjansa oli liityttävä taisteluun, sekä kaikkien jotka halusivat tulevaisuudessa ostaa ruokaa; sillä pettureille ei myytäisi mitään koskaan tulevaisuudessa eikä heidän jälkeläisillekään.

Klientti Preppertowwz otti miekkansa esiin ja kysyi ylipapilta: "Mitä teemme mantereelta tulleille orjille?"

Ylipappi: "Otetaan ne mukaan panttivangeiksi."

Maaherra: "Minä vaadin lupaa aseistaa ne sotaamme! He totisesti ovat uskollisia Korkeimmalle ja muille jumalillemme!"

Ylipappi suostui pyyntöön kunhan pukeutuisimme sotilasasuun, jotta mantereelta tullut armeija ei pystyisi tunnistamaan meitä liittolaisikseen; silloin me vaihdoimme orjienlannevaatteet pois ja isäntämme maaherra antoi meille keihäät valmistaakseen meitä taisteluun.

Lähes kaikki mantereella asuneet lähtivät matkaamaan kohti metsää; köyhimmät aseettomana, seuraavilla oli soihdut, toisilla oli keihäät ja rikkaimmilla miekat ja kilpi, johon oli maalattu symboleja.

Metsään astuessaan edessä olevia puskettiin kulkemaan eteenpäin, jos joku aikoi edes suunnitella pakoa hänet olisi teloitettu pelkuruuden osoittamisesta ja maanpetturuudesta; osaa pelotti sillä he eivät tienneet millaiset aseet toisella mantereella tulevilla olisi ja miten he kohtelisivat vangiksi jääneitä.

Silloin soihdulla aseistunut vanhus huusi ettei hän aio jatkaa matkaa ja jos joku hyökkää hänen kimppuunsa hän pudottaa soihdun jolloin koko metsä palaisi aiheuttaen jokaisen sotilaan kuoleman!

Suolistolaiset, jotka tiesivät ettei mitään laivastoa ollut olemassakaan miettivät pystyisikö Motari yksin voittamaan kaikki sotilaat vai katoaisiko heidän taistelutahtonsa ylipapin kaaduttua.

Motari piiritti mökkiään - jossa Norski poltti taikasieniä - kunnes hän kuuli sotilaslauluja, sekä metelöintiä ja pienien tappeluiden ääniä kauempaa silloin hän otti laiturinsa alle piilottamansa jousipyssyn ja katsoi kaukaa saapuvaa sotajoukkoa, jonka etulinjalla kulki ylipappi Sivistynyt lukiolainen; silloin Motari jännitti joustaan.

Nuoli lensi kohti maaherraa, joka halusi ottaa Motarin suojelusvaltansa alle hallitakseen maanviljelyä, sekä saadakseen haltuunsa taikasienet, joita Motarin metsä oli lähes täynnä. Tällöin maaherra kaatui maahan ylipapin vieressä ja ihmiset huusivat ja pahimmat pelkurit pakenivat maaherran kuoltua heti pakokauhun turvin sillä he eivät nähneet ampujaa ja uskoivat laivastollisen vieraalta mantereelta tulleita muukalaisia piileskelevän metsässä.

Ylipappi tiesi että jos hän pakenisi koko hyökkäys romahtaisi, mutta hän ei voinut muuta kuin hypätä maahan seuraavan nuolen tieltä, mutta maatessaan metsänmaastossa pakenevat sotilaat juoksivat Sivistyneen lukiolaisen ylitse ja kurinpalautusta yrittäneet tappoivat pakenijoita ja kirosivat.

Motari ei enään yrittänyt tähdätä ylipappiin, koska luuli hänen kuolleen mutta seuraava yläluokan jäsen kaatui pitäen vatsassaan olevasta nuolesta kiinni samalla kun loput herroista menivät puiden taakse tai maastoutuivat.

Ylipappi huusi pakenevan orjan juostessa hänen päänsä yli; silloin Kiekkoilija juoksi niin nopeasti kuin pystyi pistämään ylipappia keihäällään selkään vielä kun tämä oli maassa, sen jälkeen muut suolistolaiset teloittivat muita maastoutuneita ja huusivat; "Ylipappi on kuollut, korkein hylkäsi hänet!"

Osa kansasta tajusi saman ja toisti huutoamme, joka kaikui metsässä mutta silloin juoksimme takaisin kaupunkia kohti, koska ylipappi oli kuollut ja Motari tähtäsi nyt meitä kohti; päästyämme kaupunkiin kansa ei tiennyt mitä pitäisi tehdä koska heidän herroistaan useimmat olivat kuolleet ja ylipappi, sekä metsässä kuulemma oli laivastollinen vihollisia joita he eivät nähneet.

Kansan toivuttua Shady näytti heille kuolleelta ylipapilta ottamiaan pyhiä esineitä ja sanoi: "Ilmeisesti korkein tahtoi meistä hallitsijoita!"

Silloin hän suostutteli kansaa hylkäämään kuvitelmansa ylipapista ja suostutteli muiden suolistolaisten kanssa rakentamaan laivaa, jolla voitaisiin palata takaisin Omgilin valloittamaan satamakaupunkiin.

Rakennusmateriaalia saatiin metsän puista ja entisen laivamme hylystä, jonka jäänteet olivat ajautuneet rantahietikolle ja loput löytyi kivikosta... Oli ilo entisenä orjana katsoa muiden raatamista; sekä Norjalainen palasi Motarin mökiltä takaisin hengissä, mutta taikasienten sekaannuttamana.

Laivan valmistuttua otimme mantereelta väkeä ja matkasimme takaisin entiseen kotimaahamme; tällä kertaa tiesimme suunnan joten matka oli lyhyempi, perillä meille selvisi että Omgili oli syrjäytetty Kotkon palvojien toimesta.

(Loppu!)

*Taputusta*

Hyvä tarina, mielenkiintoista oli lukea. Varsinkin yläpuolella käyty keskustelu, jossa haukuin Trotskia hermafrodiitiksi...

"Löit siis heikommalla kädellä. Ystävällistä... "

Viittaako JT:n kommentti siihen, että olisit silloin tintannut minua silmään?? XD

En kyllä noin vihattu ole, mutta mielenkiintoinen tarinanalku