Lehmän elämän laatu?

Suru saapui...

Avattuani tänä aamuna facebookin tulin surulliseksi ihmisten, ns.kavereitteni 'tykkäämisistä'. Olivat jakaneet kuvia maaseudun kuvakirjasta. Ensimmäisessä kuvassa kaksi lehmää kaulaili toisiaan... senkö he vain näkivät! -Kuvassa kuitenkin molemmilla kahleet, ketjuilla sidotut ja omissa aitauksissaan, kaltereiden välistä saivat mahdutettua päänsä toisen lehmän luo. Miksi pitää olla kahlittu lehmä, pääseekö se koskaan liikkumaan saati laitumelle?? Mitä ihmisen hulluutta tämä on?
Toisessa kuvassa näytetään suloistakin suloisempaa vastasyntynyttä vasikkaa... taas oli moni 'tykännyt'! - Eikö kenellekään ns. tykkääjistä tullut mieleen, että kuvassa on jotakin outoa! Apua, mikä teitä ihmisiä vaivaa! Se vasikka oli yksin kuin vankilassa, missä emä, jonka kuuluisi olla imettämässä sitä, tuomassa turvaa, rakkautta ja lämpöä vastasyntyneelle!
Mikä tämä maailma on, missä inhimmillisyys, vastuuntunto eläimiä kohtaan? Mihin tällainen käyttäytyminen voi johtaa?
Mieti joskus ennen kuin ns. tykkäät, tätäkö haluat eläimille, elämälle?

120

1022

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lomittaja1

      En nyt tiedä, mut varmaan tossa ekana tarkoitit parsinavettaa, jossa jokainen lehmä on kiinni omalla paikallaan. Se on kaksipiippuinen juttu, sillä pihatossa jossa lehmät kulkee vapaasti, tosin aikamoisessa putkiviidakossa sielläkin, niin jotkut häijymmät lehmät saattaa puskea muita ja tapella, jolloin lehmille voi sattua kaikenlaisia haavereita. Myöskin kun joku iso lehmä kiimoillaan hyppää jonkun toisen lehmän selkään (sekin on luonnollinen ele lehmien kiiman yhteydessä) niin siinä voi lehmältä mennä jalat alta. Lisäsi ne lauman matamit ei päästä arvojärjestyksen alempia syömään rauhassa vaan ajaa ne pois rehupöydältä. Parsinavetassa lehmät saa olla rauhassa tuttujen naapureiden vierellä jolloin tappelua ei pääse juuri syntymään. Lehmät pääsee kesällä ulos laitumelle ja edistyneissä paikoissa on jaloittelutarha jonne lehmät pääsee talvellakin. Itsekin parsinavetoissa työskennellessäni yritän kaikkeni jotta lehmillä olisi mukavaa, aluset kuivat, rehua edessä, kunnolla ja rauhallisesti lypsetty, sekä myöskin puhuttelen lehmiä niiden nimillä ja muutenkin juttelen ja rapsuttelen niitä, ihan niin kuin kissoja ja koiria konsanaan. Vasikoitakin koetan kohdella mahdollisimman luonnonmukaisesti juottaessani niitä tuttiämpäristä. Jopa niitä silittäessäni olen miettinyt miten emä tekee nuollessaan vasikkaa.
      Jos joskus laittaisin oman karjan, niin tekisin varmaan semmoisen kevytrakenteisen pihaton jossa olisi vain yksi alue, jota kuivitettaisiin niin että halliin paali jonka lehmät itse levittää. Kun ei ole parsia, niin lehmillä paljon liikkumatilaa. Vanhaan rakennukseen tekisin kenties vasikkatilat ja halparakenteisen lypsyaseman, jossa hyödyntäisin mahdollisimman paljon käytettyjä osia, niitä kun saa halvalla. Vastasyntyneiden vasikoiden hoitoon ottaisin jonkun maidon laadullisesti huonon lehmän joka kelpaisi vasikkakatraan imettäjäksi. Niitäkin saa halvalla ns. hiehoautomaatti-tiloilta. Kesällä laidun ja muutenkin pihaton ja navetan välillä "pakollinen" ulkoiluväylä toiseen rakennukseen.

    • Söpöjä :D

      Tosi ihania ja söpöjä eläimiä. Jos kyseessä oli parinavetta, niin ainakin niillä lehmillä on turvallinen olo. Eipä kiusaajat pääse puskemaan. Eräässäkin pihatossa tiine lehmä menetti syntymättömän vasikan, kun toinen häijy lehmä puski niin paljon kuin ehti. Toisesta pihatosta myytiin parinavettaan lehmä, kun se ei tullut toimeen pihatossa. Onneksi löytyi ostaja ja lehmä pääsi parsinavettaan. Minäkin olen käynyt parsinavetassa ja oli aivan ihanan kesyjä eläimiä. Lapset eivät olisi halunneet lähteä pois vaan halusivat rapsutella niitä. Oli aivan lokoisat oltavat eläimillä. Käymme lasten kanssa uudemman kerran myöhemmin.
      Todella kauniita läimiä maatiloilla ja vaikka siat istuivat, kun menimme katsomaan, niin nousivat ylös jaloilleen antaessani pienen leipäpalasen.

    • Ajattelija...

      Voi ei, minunkin täytyy päivittäin käydä facebookissa ihastelemassa niitä maatilojen eläimiä. Aivan mahtavia!
      Lehdissä on ollut ilmoituksissa, missä on ilmloitettu laidunjuhlasta. Laitumille koko kesäksi pääsevät kaikki parsinavetan eläimet. Onhan hoitajillekin mukavampi työskennellä vähän viileämmässä navetassa.
      Kahlittu lehmä?? Siinähän on lehmälle paljon hyviä puolia. Kuinka ajattelet noin, että on kamalaa olla parressa? Olen nähnyt, kun lehmät menevät omaan parteensa - ei siis lehmienkään mielestä paha paikka....
      Nuokin eläimet ovat niin hyvin kehittyneitä. Täytyy siis jo vastasyntyneestä asti vasikkaa hoitaa rakkaudella, jotta siitä kasvaa kaunis yksilö.
      Pihatto ei siis ole paras paikka kokonaisuudessaan. Molemmat navettatyypit ovat osaltaan hyviä.

    • Ihastunut:D

      Etkö huomannut laidunkuvia, kuinka mahtavia. Tykästyin ja ihastuin. Hyvä tuottajat, kun laitatte kuvia avoimeen kuvapäiväkirjaan. Näin saamme kuvien välityksellä seurata elämää maatiloilla.

    • Ympärivuoden--------

      Kävikö sinulla mielessä, että voihan parsinavetastakin eläimet kävellä ulos ympärivuoden. Kyllä ne saavat liikuntaa ja täytyyhän lehmien saada rauhassa nukkua, jotta ne tekevät sitten maitoa. Ei parsinavetta ole huono ratkaisu vaan jopa eläinten pelastus päästä parsinavettaan. Ajattele eläintä yksilönä eikä ryhmänä.

    • Muamuija

      Mietipä Sinäkin jioskus, ovatko Sinun unelmasi hyvästä eläimen elämästä myös sen eläimen unelmia? Jos lehmä saa valita navetan parren ja laitumen väliltä, kummanko se valitsisi pääsääntöisesti? Voin kertoa, että jos laitumella on veräjä auki, lehmät ryntäävät välittömästi navettaan, mietipä loogista syytä siihen?

    • ihmislehmä

      Nyt tässä yritetään tehdä sama lehmille, mitä on tehty koirille eli tehdään niistä ihmismäisiä. Koirat ovat monelle ihmistä paremmassa asemassa ja niiden oletetaan jopa ajattelevan kuin ihmisten.
      Tämä eläinten inhimillistäminen ei ole ratkaisu ongelmiin lainkaan.
      Olen hoitanut koko ikäni lehmiä ja lapsena jopa nukkunut niiden heinissä. Eli kokemusta on.
      Lehmä suree sen kymmenen minuuttia. Jos vasikka syntyy kuolleena, niin lehmä nuolee sen ja jatkaa matkaansa. Ei se jää kuolleen vasikan luo tai yritä sitä hoitaa.
      Totuus on, että lehmä kaipaa laumaansa ja paikkaansa. Se jos siltä riistetään, on metakka, mitä melkoisin. Toki jos vasikka jää lehmän alle, eli imettää sitä kuukausia, emolehmä, niin huutaa sen kolme päivää sen jälkeen ja vasikka samoin.
      Minä hoidan lehmiä hyviä tuotantotapoja noudattaen ja turhaa kärsimystä välttäen. Lehmät hoidetaan heti jos on sairas, toisin kuin ihmisellä, eläinlääkäri tulee, vaikka keskellä yötä, viereen hoitamaan.
      Tällainen lehmän ihmistäminen ei johda mihinkään, koska ei siitä ihmistä saa, vaikka kuinka yrittäisi. Annetaan lehmän olla lehmä, ja nauttia siitä, mitä parhaiten osaa. Maidon tuottamisesta, syömisestä ja levosta. Vapaus liikkua antaa lehmälle virikkeitä tähän päiväohjelmaan.

      • Myös alistuja

        Lehmät saavat monilla eri tavoin virikkeitä. Vapaus saattaa tuottaa lehmälle jopa kärsimystä, riippuen lehmän luonteesta. Lehmissäkin on alistujia kuten meissä ihmisissä.

    • Yrittäjä

      Suurin osa suomalaisista tiloista on pieniä tiloja. Eikä kukaan jaksa tehdä näin vaativaa työtä ilman aitoa eläinrakkautta.
      On surullista, että sana tuotantoeläin tuo monille negatiivisia mielikuvia. Nyt voimme kuitenkin katsoa kuvia maatilojen eläimistä. Monilla tiloilla on nettisivut ja haluavat avoimesti palvella kuluttajia.
      Olen nähnyt kahden lehmän navetan ja lehmät lyppsettiin käsin. Eikö sellaista voisi rakentaa vaan pitäisi laittaa valtava pihatto ja laajentaa muutaman vuoden päästä ja taas laajentaa. Eikö ole mahdollista pitää pientä määrää lypsylehmiä ja lisäksi muita maatilan eläimiä ja harjoittaa siten suoramyyntiä ja maatilamatkailua?

      • ihmislehmä

        Jos olisit hiukkaakaan tutustunut nykyiseen suoramyynti lakeihin, niin et edes ehdottaisi sitä. Kaikki maksaa ja tyhjästä on paha nyhjästä. Pelkästään viranomaismaksuihin menee joka vuosi useita satoja. Suoramyyntiin pitää hankkia lupia ja tiloja, ei mikään ole enään yksinkertaista.
        Maatilamatkailukin on huippunsa nähnyt. Sitäkään ei polkasta käyntiin ilman pääomia ja saattaa se muutaman sadan metrin pätkän vaatia järvenrantaakin. Mistä sinä tähän puuhasteluun rahat tempaiset? Hyvä jos perintö tulee jostain nurkan takaa, mutta pankkiin ei kannata edes mennä näillä ideoilla. Vakuuksia ja takauksia siellä halutaan, ja vielä takaisinmaksu suunnitelma. Likviinkin pitäisi niitä tuloja kehitellä jos rahoituksesta haaveilet.
        Pieni on kaunista, mutta sillä ei vaan tänä päivänä elä.

      • haaveillavoi
        ihmislehmä kirjoitti:

        Jos olisit hiukkaakaan tutustunut nykyiseen suoramyynti lakeihin, niin et edes ehdottaisi sitä. Kaikki maksaa ja tyhjästä on paha nyhjästä. Pelkästään viranomaismaksuihin menee joka vuosi useita satoja. Suoramyyntiin pitää hankkia lupia ja tiloja, ei mikään ole enään yksinkertaista.
        Maatilamatkailukin on huippunsa nähnyt. Sitäkään ei polkasta käyntiin ilman pääomia ja saattaa se muutaman sadan metrin pätkän vaatia järvenrantaakin. Mistä sinä tähän puuhasteluun rahat tempaiset? Hyvä jos perintö tulee jostain nurkan takaa, mutta pankkiin ei kannata edes mennä näillä ideoilla. Vakuuksia ja takauksia siellä halutaan, ja vielä takaisinmaksu suunnitelma. Likviinkin pitäisi niitä tuloja kehitellä jos rahoituksesta haaveilet.
        Pieni on kaunista, mutta sillä ei vaan tänä päivänä elä.

        Taas näitä järkituarikoita jotka elävät jossain suomifilmin ajassa. Kuten ihmislehmä kirjoitti,kyllä täällä vaikka yhtä lehmää rapsutettas jos sillä eläs.Mutta haaveilla ei laskuja makseta.Tulkaa tanne ja yrittäkää.Varmaan löytys satoja tyhjillään olevia tiloja.Toivotan onnea yrittäjälle.

      • Monenlaisia hoitajia
        haaveillavoi kirjoitti:

        Taas näitä järkituarikoita jotka elävät jossain suomifilmin ajassa. Kuten ihmislehmä kirjoitti,kyllä täällä vaikka yhtä lehmää rapsutettas jos sillä eläs.Mutta haaveilla ei laskuja makseta.Tulkaa tanne ja yrittäkää.Varmaan löytys satoja tyhjillään olevia tiloja.Toivotan onnea yrittäjälle.

        Yleensä pienillä tiloilla on muitakin tuloja kuin eläinten hoito. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Pienillä tiloilla eläimet saavat osakseen paljon enemmän huomiota kuin suurissa karjoissa.

      • Näinkin - -
        haaveillavoi kirjoitti:

        Taas näitä järkituarikoita jotka elävät jossain suomifilmin ajassa. Kuten ihmislehmä kirjoitti,kyllä täällä vaikka yhtä lehmää rapsutettas jos sillä eläs.Mutta haaveilla ei laskuja makseta.Tulkaa tanne ja yrittäkää.Varmaan löytys satoja tyhjillään olevia tiloja.Toivotan onnea yrittäjälle.

        Toisille suuretkaan tulot eivät riitä, vaan täytyy saada lisää tuloja. Toisille riittää taas pienet tulot. Yhdelle henkilölle riittää 10-11 lehmää nuorikarja. Hoitajia on monenlaisia, toisilla on enemmän eläinystävällistä hoitoa kuin toisilla. Lehmien keskituotos kertoo paljon lehmien hoidosta. Navetasta ei saa olla kiire pois.

        Aivan mahtavaa tuottajat, että jaksatte ja ehditte laittaa kuvia maatilojenne eläimistä ja voimme kyselläkin asioita.

      • Lähiruoka
        ihmislehmä kirjoitti:

        Jos olisit hiukkaakaan tutustunut nykyiseen suoramyynti lakeihin, niin et edes ehdottaisi sitä. Kaikki maksaa ja tyhjästä on paha nyhjästä. Pelkästään viranomaismaksuihin menee joka vuosi useita satoja. Suoramyyntiin pitää hankkia lupia ja tiloja, ei mikään ole enään yksinkertaista.
        Maatilamatkailukin on huippunsa nähnyt. Sitäkään ei polkasta käyntiin ilman pääomia ja saattaa se muutaman sadan metrin pätkän vaatia järvenrantaakin. Mistä sinä tähän puuhasteluun rahat tempaiset? Hyvä jos perintö tulee jostain nurkan takaa, mutta pankkiin ei kannata edes mennä näillä ideoilla. Vakuuksia ja takauksia siellä halutaan, ja vielä takaisinmaksu suunnitelma. Likviinkin pitäisi niitä tuloja kehitellä jos rahoituksesta haaveilet.
        Pieni on kaunista, mutta sillä ei vaan tänä päivänä elä.

        Itävallassakin tiloilta myydään tilalla jatkojalostettuja tuotteita.
        Myydäänhän nytkin tiloilta suoraan lihaa, maitoa ja jäätelöä. Toki yrittäjiä tulisi kannustaa suoramyyntiin. Asiakkaita varmaan olisi läheltä ja kaukaa. Pienikin tila voi hyvillä tuotteilla tulla toimeen.

    • niimpäniiii

      Mikäli lehmän elämälle halutaan laatua, niin sitä pitää kysyä lehmältä iteltään, mitä se haluaa.

      Lehmä ei välttämättä halua ulos, joka päivä, lehmä ei pidä esim, auringonpaisteessa, mikäli se menee oman halunsa mukaan ulos, niin se menee mielellään yöllä, lehmähän nukkuu maksimissaan vain neljä tuntia kerrallaan.
      Lehmä ei pidä myöskään sateesta.

      Lehmä ei myöskään pidä muutoksista, ei laitumissa, ei rakennuksissa, ei rutiineissa eikä muissakaan toimissa, lehmä ei tylsisty jos päivät on samanlaisia.

      • No niin

        Kyllä pienelläkinmäärällä eläimiä pärjää - riippuu tietenkin hoitajista. Suurin osa suomalaisista maitotiloista on juuri pieniä. Vaikka onkin valtavia pihattoja, joissa on kymmenittäin lehmiä, silti keskilehmäluku on noin 30.

      • ihmislehmä
        No niin kirjoitti:

        Kyllä pienelläkinmäärällä eläimiä pärjää - riippuu tietenkin hoitajista. Suurin osa suomalaisista maitotiloista on juuri pieniä. Vaikka onkin valtavia pihattoja, joissa on kymmenittäin lehmiä, silti keskilehmäluku on noin 30.

        Totta tämäkin,mutta sitten tulee se iso MUTTA. Pienelläkin tilalla pärjää jos se on jo sinulla, eikä sinulla ole velkaa siinä suuremmin. Jos nyt kuitenkin haaveilet aloittaa pienellä tilalla ja sinulla ei ole ropoakaan siihen laittaa, niin joudut ottamaan lainaa. Jos peltohehtaarin hinta on 2000-15000 euroa niin voit laskeskella paljonko pikkutila maksaa. Rakennuksethan tällaisella on yleensä melko vaatimattomat, joten niille ei paljon hintaa tule. Siihen vielä elukoita ja koneitakin jonkin verran, niin aloituskustannukset on äkkiä sen 150000 ja tukia tällaiseen ei saa, ja harvassa on pankkikin, mikä tähän rahaa antaa. Lainan saantiinkin tarvitaan varmasti se vakinainen työpaikka tämän pikkutilan rinnalle.
        Eli unelmaksi taitaa jäädä jos ei perinnöksi saa.

      • Muamuija
        No niin kirjoitti:

        Kyllä pienelläkinmäärällä eläimiä pärjää - riippuu tietenkin hoitajista. Suurin osa suomalaisista maitotiloista on juuri pieniä. Vaikka onkin valtavia pihattoja, joissa on kymmenittäin lehmiä, silti keskilehmäluku on noin 30.

        On niitä kymmeniä lehmiä parsinavetassakin. Omassa kunnassakin ainakin kolme yli 60 lehmän parsinavettaa. Pienin pihatto vuosia sitten oli 20 lehmälle, mutta sekin on kyllä laajennettu nyt yhden robotin kokoon.

      • näin se vaan on
        ihmislehmä kirjoitti:

        Totta tämäkin,mutta sitten tulee se iso MUTTA. Pienelläkin tilalla pärjää jos se on jo sinulla, eikä sinulla ole velkaa siinä suuremmin. Jos nyt kuitenkin haaveilet aloittaa pienellä tilalla ja sinulla ei ole ropoakaan siihen laittaa, niin joudut ottamaan lainaa. Jos peltohehtaarin hinta on 2000-15000 euroa niin voit laskeskella paljonko pikkutila maksaa. Rakennuksethan tällaisella on yleensä melko vaatimattomat, joten niille ei paljon hintaa tule. Siihen vielä elukoita ja koneitakin jonkin verran, niin aloituskustannukset on äkkiä sen 150000 ja tukia tällaiseen ei saa, ja harvassa on pankkikin, mikä tähän rahaa antaa. Lainan saantiinkin tarvitaan varmasti se vakinainen työpaikka tämän pikkutilan rinnalle.
        Eli unelmaksi taitaa jäädä jos ei perinnöksi saa.

        Monesti aloittaja ostaa ihan liikaa, metsiä, koneita, rakennuksia, peltoja jne..., joilla hinta nousee mutta ne ei tuo tuloja tilalle, vaikka on varallisuutena.

        Peltoa tosin ei ole koskaan liikaa ja ne tuo aina tuloja, mutta kaikki se muu joka tulee tilakaupan yhteydessä, se on sitä mikä on liikaa.

      • Näinhän se on, että
        ihmislehmä kirjoitti:

        Totta tämäkin,mutta sitten tulee se iso MUTTA. Pienelläkin tilalla pärjää jos se on jo sinulla, eikä sinulla ole velkaa siinä suuremmin. Jos nyt kuitenkin haaveilet aloittaa pienellä tilalla ja sinulla ei ole ropoakaan siihen laittaa, niin joudut ottamaan lainaa. Jos peltohehtaarin hinta on 2000-15000 euroa niin voit laskeskella paljonko pikkutila maksaa. Rakennuksethan tällaisella on yleensä melko vaatimattomat, joten niille ei paljon hintaa tule. Siihen vielä elukoita ja koneitakin jonkin verran, niin aloituskustannukset on äkkiä sen 150000 ja tukia tällaiseen ei saa, ja harvassa on pankkikin, mikä tähän rahaa antaa. Lainan saantiinkin tarvitaan varmasti se vakinainen työpaikka tämän pikkutilan rinnalle.
        Eli unelmaksi taitaa jäädä jos ei perinnöksi saa.

        Tarviiko laittaa roboa. Nythän on se tilanne, että jolla on yksi robo, täytyy laittaa toinen robo, että kannattaa pitää lehmiä. Kun on kaksi roboa, niin suiunnitellaan jo kolmatta roboa, jotta kannattaa. Tarvitseeko laittaa roboa - ei tarvitse, vaan lypsää lypsimillä ja samalla lehmää voi harjailla ja tarvittaessa rauhoitella. Eläimet kesyynty vät nopeasti, eikä tarvitse laittaa teuraaksi. Lehmät nauttivat rapsuttelusta.
        Pieni on kaunista.....

      • Kyselijä:D
        Muamuija kirjoitti:

        On niitä kymmeniä lehmiä parsinavetassakin. Omassa kunnassakin ainakin kolme yli 60 lehmän parsinavettaa. Pienin pihatto vuosia sitten oli 20 lehmälle, mutta sekin on kyllä laajennettu nyt yhden robotin kokoon.

        Miksi hankkia niin paljon töitä, kun vähemmälläkin tulee toimeen.

      • ihmislehmä
        Kyselijä:D kirjoitti:

        Miksi hankkia niin paljon töitä, kun vähemmälläkin tulee toimeen.

        Tämä on hyvä letkautus laajentajalle. Vastaappa sitten, miksi kaikille ei makseta työstä samaa palkkaa? Kaikille saman suuruinen kuukausipalkka, teki mitä teki.
        Maatilojen tulot pienenevät koko ajan. Maksuja tulee lisää ja niistäkin on selvittävä. Ainoa ratkaisu, kun sitä nälkävyötä on tarpeeksi kiristetty, on laajentaminen, että saataisiin sitä katetta lisää. Tietyt kulut on tilalla melkein samat, oli elukoita kymmenen tai viisikymmentä. Työtäkin ei suhteessa tule niin paljon lisää, koska eniten työllistää aina se ensimmäinen lehmä.
        Jos olet sitä mieltä, että vähemmälläkin pärjää, niin perustele se. Miten vähemmällä pärjää?

      • kysyn vaan
        ihmislehmä kirjoitti:

        Tämä on hyvä letkautus laajentajalle. Vastaappa sitten, miksi kaikille ei makseta työstä samaa palkkaa? Kaikille saman suuruinen kuukausipalkka, teki mitä teki.
        Maatilojen tulot pienenevät koko ajan. Maksuja tulee lisää ja niistäkin on selvittävä. Ainoa ratkaisu, kun sitä nälkävyötä on tarpeeksi kiristetty, on laajentaminen, että saataisiin sitä katetta lisää. Tietyt kulut on tilalla melkein samat, oli elukoita kymmenen tai viisikymmentä. Työtäkin ei suhteessa tule niin paljon lisää, koska eniten työllistää aina se ensimmäinen lehmä.
        Jos olet sitä mieltä, että vähemmälläkin pärjää, niin perustele se. Miten vähemmällä pärjää?

        Käsitit ilmeisesti tahallaan väärin, miksi hankkia paljon töitä jos pärjää vähemmälläkin.

        Eli jos elät esim. 2000 kuussa, niin miksi tehdä töitä enempi, vaikka saisikin vaikka 4000 kuussa tuloa ????

        Miksi tehdä töitä enempi, jos ei tarvitse rahaa sen enempää ????

      • No niin
        kysyn vaan kirjoitti:

        Käsitit ilmeisesti tahallaan väärin, miksi hankkia paljon töitä jos pärjää vähemmälläkin.

        Eli jos elät esim. 2000 kuussa, niin miksi tehdä töitä enempi, vaikka saisikin vaikka 4000 kuussa tuloa ????

        Miksi tehdä töitä enempi, jos ei tarvitse rahaa sen enempää ????

        Jos perhe saa toimeentulon pienellä eläinmäärällä, (yksilöllinen, ihmisläheinen hoito) niin miksi sitten pitää lisätä eläinmäärää? Pitääkö vain näyttää naapureille, että on vara ostaa sitä ja tätä vaikkei tarvitsekaan. Ihminen on onnellinen pienelläkin tulolla, sillä ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
        Kyllähän rahaa saa menemään maailmalle, vaikka kuinka paljon mutta onko siinä mitään järkeä? Vaatimaton elämä voi olla paljon rikkaampaa henkisesti kuin keräämäll'ä maallista mammonaa......

      • ihmislehmä
        No niin kirjoitti:

        Jos perhe saa toimeentulon pienellä eläinmäärällä, (yksilöllinen, ihmisläheinen hoito) niin miksi sitten pitää lisätä eläinmäärää? Pitääkö vain näyttää naapureille, että on vara ostaa sitä ja tätä vaikkei tarvitsekaan. Ihminen on onnellinen pienelläkin tulolla, sillä ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
        Kyllähän rahaa saa menemään maailmalle, vaikka kuinka paljon mutta onko siinä mitään järkeä? Vaatimaton elämä voi olla paljon rikkaampaa henkisesti kuin keräämäll'ä maallista mammonaa......

        Oletko selvillä siitä, että jos minulla on se viisitoista lehmää ja tulot mukavasti mallillaan. Sitten nousee rehun hinta, mela maksut, polttoaineet, sähkö, tuet laskee, tankki särkyy, eläinlääkäri laskut nousee, jne. Mutta tulopuoli junnaa melkolailla paikallaan. Ensin karsitaan yksityispuolelta kaikki pois, jos ilmankin selviää. Mutta viimein on vastassa se, ettei tulopuoli kata menopuolta. Mistä sinä saat niitä lisätuloja? Vaihtoehtoina taitaa olla metsästä, tilan ulkopuolelta, otat lainaa ja hommaat hulppeat koneet ja urakoit yötäpäivää tai laajennat, että saat lisää tuloja, mutta tuotantopanosten hinta halpenee määrän kasvaessa.
        Tämä on se noidankehä, mikä ajaa laajentamaan, kun ne tulot eivät riitä perheen elatukseen tai halutaan kumminkin molemmat siinä tilalla työskennellä.
        Se pienikin tila voi käydä raskaaksi, kun siinä yksin vuodesta toiseen pakerrat.

      • sanon vaan
        ihmislehmä kirjoitti:

        Oletko selvillä siitä, että jos minulla on se viisitoista lehmää ja tulot mukavasti mallillaan. Sitten nousee rehun hinta, mela maksut, polttoaineet, sähkö, tuet laskee, tankki särkyy, eläinlääkäri laskut nousee, jne. Mutta tulopuoli junnaa melkolailla paikallaan. Ensin karsitaan yksityispuolelta kaikki pois, jos ilmankin selviää. Mutta viimein on vastassa se, ettei tulopuoli kata menopuolta. Mistä sinä saat niitä lisätuloja? Vaihtoehtoina taitaa olla metsästä, tilan ulkopuolelta, otat lainaa ja hommaat hulppeat koneet ja urakoit yötäpäivää tai laajennat, että saat lisää tuloja, mutta tuotantopanosten hinta halpenee määrän kasvaessa.
        Tämä on se noidankehä, mikä ajaa laajentamaan, kun ne tulot eivät riitä perheen elatukseen tai halutaan kumminkin molemmat siinä tilalla työskennellä.
        Se pienikin tila voi käydä raskaaksi, kun siinä yksin vuodesta toiseen pakerrat.

        Niimpä, silti noita 15 lehmän pitäjiä löytyy vieläkin, eikä niillä ole tarkoituskaan laajentaa.

        Kukaan muu ei mollaa niin paljon pikkutilan viljelijää, kuin toinen maajussi, mikä ihme siinä oikein närästää, jos kerran tyytyy siihen mikä siitä tulee, niin mitä se muille kuuluu.

      • 140 päätä
        sanon vaan kirjoitti:

        Niimpä, silti noita 15 lehmän pitäjiä löytyy vieläkin, eikä niillä ole tarkoituskaan laajentaa.

        Kukaan muu ei mollaa niin paljon pikkutilan viljelijää, kuin toinen maajussi, mikä ihme siinä oikein närästää, jos kerran tyytyy siihen mikä siitä tulee, niin mitä se muille kuuluu.

        Miksi niitä 15 lehmän pitäjiä närästää, että toisilla on enemmän lehmiä?

      • .........-.---.
        ihmislehmä kirjoitti:

        Oletko selvillä siitä, että jos minulla on se viisitoista lehmää ja tulot mukavasti mallillaan. Sitten nousee rehun hinta, mela maksut, polttoaineet, sähkö, tuet laskee, tankki särkyy, eläinlääkäri laskut nousee, jne. Mutta tulopuoli junnaa melkolailla paikallaan. Ensin karsitaan yksityispuolelta kaikki pois, jos ilmankin selviää. Mutta viimein on vastassa se, ettei tulopuoli kata menopuolta. Mistä sinä saat niitä lisätuloja? Vaihtoehtoina taitaa olla metsästä, tilan ulkopuolelta, otat lainaa ja hommaat hulppeat koneet ja urakoit yötäpäivää tai laajennat, että saat lisää tuloja, mutta tuotantopanosten hinta halpenee määrän kasvaessa.
        Tämä on se noidankehä, mikä ajaa laajentamaan, kun ne tulot eivät riitä perheen elatukseen tai halutaan kumminkin molemmat siinä tilalla työskennellä.
        Se pienikin tila voi käydä raskaaksi, kun siinä yksin vuodesta toiseen pakerrat.

        Niinhän se on, että isot tilat laajentaa ja laajenmtaa ja laajentaa.... lopulta tulee burnout.

      • Muamuija
        No niin kirjoitti:

        Jos perhe saa toimeentulon pienellä eläinmäärällä, (yksilöllinen, ihmisläheinen hoito) niin miksi sitten pitää lisätä eläinmäärää? Pitääkö vain näyttää naapureille, että on vara ostaa sitä ja tätä vaikkei tarvitsekaan. Ihminen on onnellinen pienelläkin tulolla, sillä ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
        Kyllähän rahaa saa menemään maailmalle, vaikka kuinka paljon mutta onko siinä mitään järkeä? Vaatimaton elämä voi olla paljon rikkaampaa henkisesti kuin keräämäll'ä maallista mammonaa......

        Just tuossa luettiin, että kotieläintilan statukseen tarvittava eläinmäärä hehtaaria kohden nousee. Siis jos ennen on ollut 15 eläinyksikköä ja 29 ha peltoa, se on riittänyt nippanappa. Nyt täytyy lisätä joko eläinmäärää yli 20 ey.n tai vähennettävä peltoa tukihausta. Tai luovuttava kotieläinstatuksesta, ja oltava niine eläimineen kasvinviljelytila.

      • Huh huh....
        Muamuija kirjoitti:

        Just tuossa luettiin, että kotieläintilan statukseen tarvittava eläinmäärä hehtaaria kohden nousee. Siis jos ennen on ollut 15 eläinyksikköä ja 29 ha peltoa, se on riittänyt nippanappa. Nyt täytyy lisätä joko eläinmäärää yli 20 ey.n tai vähennettävä peltoa tukihausta. Tai luovuttava kotieläinstatuksesta, ja oltava niine eläimineen kasvinviljelytila.

        Miksi ihmisiä vaaditaan suurentamaan ja suurentamaan? Lopulta tulee sitten loppuunpalaminen. Sitten sekä eläimet että hoitajat voivat huonosti.

      • ihmislehmä
        Huh huh.... kirjoitti:

        Miksi ihmisiä vaaditaan suurentamaan ja suurentamaan? Lopulta tulee sitten loppuunpalaminen. Sitten sekä eläimet että hoitajat voivat huonosti.

        Niin helpointa on laittaa elukat korkealaitaseen ja myydä pellot pois. Sitten on valmis työttömyyskortistoon.
        Olisihan se mukava jos joku huomaisi, ettei tämä homma kannata saati elätä, vaikka kuinka paisutetaan. Aina sen tinkivara menee loppuun kuitenkin.
        Herrat vaatii, herrat saa.

      • Ei suurta -
        sanon vaan kirjoitti:

        Niimpä, silti noita 15 lehmän pitäjiä löytyy vieläkin, eikä niillä ole tarkoituskaan laajentaa.

        Kukaan muu ei mollaa niin paljon pikkutilan viljelijää, kuin toinen maajussi, mikä ihme siinä oikein närästää, jos kerran tyytyy siihen mikä siitä tulee, niin mitä se muille kuuluu.

        Ihmisten täytyy ajatella, kuinka monta lehmää, hiehoa ja vasikkaa pystyy hoitamaan. On tosiaaankin ilo katsella puhtaita ja tyytyväisiä eläimiä parsinavetassa. Kaikilla eläimillä on turvllinen olo ja monilla tiloilla eläimet pääsevät ympärivuoden jaloittelemaan jaloittelutarhaan ja kesäisin jopa laitumille. Tällaisia pieniä tiloja tulisikin tukea, jotta saisimme enemmän pieniä tiloja. Eläimillä on tosiaankin ihmisläheistä hoitoa ja kukapa ei haluaisi sellaista.

      • Suunnitelmissa
        ihmislehmä kirjoitti:

        Totta tämäkin,mutta sitten tulee se iso MUTTA. Pienelläkin tilalla pärjää jos se on jo sinulla, eikä sinulla ole velkaa siinä suuremmin. Jos nyt kuitenkin haaveilet aloittaa pienellä tilalla ja sinulla ei ole ropoakaan siihen laittaa, niin joudut ottamaan lainaa. Jos peltohehtaarin hinta on 2000-15000 euroa niin voit laskeskella paljonko pikkutila maksaa. Rakennuksethan tällaisella on yleensä melko vaatimattomat, joten niille ei paljon hintaa tule. Siihen vielä elukoita ja koneitakin jonkin verran, niin aloituskustannukset on äkkiä sen 150000 ja tukia tällaiseen ei saa, ja harvassa on pankkikin, mikä tähän rahaa antaa. Lainan saantiinkin tarvitaan varmasti se vakinainen työpaikka tämän pikkutilan rinnalle.
        Eli unelmaksi taitaa jäädä jos ei perinnöksi saa.

        Jos ostaisin tilan, niin en laittaisi mitään robottia vaan ihan putkilypsimet. Lainaa joutuisin tietenkin ottamaan. Ei kuitenkaan tarvitsisi miljoonan velkataakkaa ottaa. Itse tekemällä säästää paljon kaikessa.

      • Hämmästystä
        ihmislehmä kirjoitti:

        Oletko selvillä siitä, että jos minulla on se viisitoista lehmää ja tulot mukavasti mallillaan. Sitten nousee rehun hinta, mela maksut, polttoaineet, sähkö, tuet laskee, tankki särkyy, eläinlääkäri laskut nousee, jne. Mutta tulopuoli junnaa melkolailla paikallaan. Ensin karsitaan yksityispuolelta kaikki pois, jos ilmankin selviää. Mutta viimein on vastassa se, ettei tulopuoli kata menopuolta. Mistä sinä saat niitä lisätuloja? Vaihtoehtoina taitaa olla metsästä, tilan ulkopuolelta, otat lainaa ja hommaat hulppeat koneet ja urakoit yötäpäivää tai laajennat, että saat lisää tuloja, mutta tuotantopanosten hinta halpenee määrän kasvaessa.
        Tämä on se noidankehä, mikä ajaa laajentamaan, kun ne tulot eivät riitä perheen elatukseen tai halutaan kumminkin molemmat siinä tilalla työskennellä.
        Se pienikin tila voi käydä raskaaksi, kun siinä yksin vuodesta toiseen pakerrat.

        Kuitenkin tälläkin hetkellä on jopa 10 - 15 lehmän karjoja? Osaavat hoitaa talouttaan ja tekemällä itse mahdollisimman paljon. Korkeatuottoinen karja antaa toimeentulon pienelläkin eläinmäärällä. Ihme vaan. jos kymmenien vuosien jälkeen ei saisi enää hoitaa pientä määrää lypsylehmiä..

    • 10 + 15

      Mitä jos sen lehmän elämän laatu onkin hyvä? Vaikka ihminen kuinka surkuttelisi, niin ei se lehmää hetkauta; se syö, märehtii ja laiskottelee. Ei se mieti ankeaa elämäänsä vankeudessa tai odota murheellisena teurasauton saapumispäivää, vaan elää onnellista lehmän elämää vaistojensa varassa. Eihän ihminenkään laske kalenterista elinpäiviään ja huolehdi tulevista, vaikka siihen on kaikki kyvyt ja mahdollisuudet.

      Lehmien ja vasikoiden kuvista voi tykätä ja iloita eläinten kommelluksista. Hulluutta sen sijaan on laittaa eläin ihmisen asemaan ja huolehtia sen "ahdistuksesta", jota ei ole olemassa kuin ihmisen kuvitelman kautta.

    • äiti minäkin

      Sama juttu se on ihmisvauvalla. Harvempi vauva saa olla 24 tuntia kiinni äidissään. Se laitetaan koppaan tai vauvansänkyyn nukkumaan. Toisin on kehitysmaissa, jossa vauva elää äitinsä rinnalla useamman kuukauden. Myös lastenvaunuihin lapsi laitetaan, eikä saa olla yhteydessä muihin lapsiin.

    • Muamuija

      Tänään oli Maaseudun Tulevaisuudessa juttu juuri tuosta eläinten inhimillistämisestä ja siitä, miten luonnosta vieraantuneet kaupunkilaiset mieltää kotieläimetkin joksikin villeiksi luonnoneläimiksi, joita pitää suojella.

      • Nähtyä - - - -

        Ihmettelen, kun väitetään lehmien kärsivän parsinavetoissa. Höpsistä... niin tyytyväisiä ja kun käyttää karjasilmää - näkee eläinten voivan hyvin. Ei se että, lehmä pääsee milloin vain haluaa, kävelemään - tee eläimestä hyvinvoivaa. On paljon muitakin asioita, mitkä vaikuttavat eläinten hyvinvointiin. Täytyy ottaa kaikki asiat huomioon.
        Parsinavetoista eläimet saavat olla laitumilla monta kuukautta ja nauttia olostansa. Pääseekö pihatoista lehmät laitumille - epäilen, että eivät pääse laitumille. Kaikilla ei ole laitumia tarpeeksi, jotta voitaisiin laiduntaa.
        Parsinavetasta voidaan päästää eläimet jaloittelutarhaan vaikka joka päivä - eihän sitä onneksi ole kielletty. Eläimet siis saavat liikuntaa. Tuntuu vaa, että ihmisillä on sellainen mielikuva, ettei parsinavetoista eläimet pääse minhinkään vaan ovatn kytkettyinä koko elämänsä ajan. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.

      • ihmevouhua,,,
        Nähtyä - - - - kirjoitti:

        Ihmettelen, kun väitetään lehmien kärsivän parsinavetoissa. Höpsistä... niin tyytyväisiä ja kun käyttää karjasilmää - näkee eläinten voivan hyvin. Ei se että, lehmä pääsee milloin vain haluaa, kävelemään - tee eläimestä hyvinvoivaa. On paljon muitakin asioita, mitkä vaikuttavat eläinten hyvinvointiin. Täytyy ottaa kaikki asiat huomioon.
        Parsinavetoista eläimet saavat olla laitumilla monta kuukautta ja nauttia olostansa. Pääseekö pihatoista lehmät laitumille - epäilen, että eivät pääse laitumille. Kaikilla ei ole laitumia tarpeeksi, jotta voitaisiin laiduntaa.
        Parsinavetasta voidaan päästää eläimet jaloittelutarhaan vaikka joka päivä - eihän sitä onneksi ole kielletty. Eläimet siis saavat liikuntaa. Tuntuu vaa, että ihmisillä on sellainen mielikuva, ettei parsinavetoista eläimet pääse minhinkään vaan ovatn kytkettyinä koko elämänsä ajan. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.

        Nykyihmiset vieraantuneet koko luonnosta tv- hölyn pölyn tuloksena, kaikki nähdään dumboina tai bambeina.

        Kohta uskon että perseen pyyhintäkin on brutaalia hommaa niiden mielessä.

      • Hhmmnn...
        Nähtyä - - - - kirjoitti:

        Ihmettelen, kun väitetään lehmien kärsivän parsinavetoissa. Höpsistä... niin tyytyväisiä ja kun käyttää karjasilmää - näkee eläinten voivan hyvin. Ei se että, lehmä pääsee milloin vain haluaa, kävelemään - tee eläimestä hyvinvoivaa. On paljon muitakin asioita, mitkä vaikuttavat eläinten hyvinvointiin. Täytyy ottaa kaikki asiat huomioon.
        Parsinavetoista eläimet saavat olla laitumilla monta kuukautta ja nauttia olostansa. Pääseekö pihatoista lehmät laitumille - epäilen, että eivät pääse laitumille. Kaikilla ei ole laitumia tarpeeksi, jotta voitaisiin laiduntaa.
        Parsinavetasta voidaan päästää eläimet jaloittelutarhaan vaikka joka päivä - eihän sitä onneksi ole kielletty. Eläimet siis saavat liikuntaa. Tuntuu vaa, että ihmisillä on sellainen mielikuva, ettei parsinavetoista eläimet pääse minhinkään vaan ovatn kytkettyinä koko elämänsä ajan. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.

        Entäpä, kun tutkimus on osoittanut huonostivoivan eläimen tuottavan yhtä paljon maitoa kuin hyvinvoiva lehmä. Ei siis ole vaikutusta.... Tarkoittaako se, että huonostivoiva ihminen tekee töitä yhtä tehokkaasti kuin ihminen, jolla ei ole vaikeuksia kuten alkoholiongelmia. Itse kyllä epäilen - miksi muuten niin paljon haetaan sairaslomaa......

    • Ajattelija...

      Minä taas näen asiat toisin lehmän kannalta. Kun lehmä on kiinni, niin sillä on turvallinen olo. Kukaan ei pääse kiusaamaan sitä. Kukaan ei pääse hyppimään sen selkään ja siten ei satu tapaturmiakaan.
      Ilmeisesti et tiedä sitä, etteivät lehmät ole koko aikaa kytkettin. Talvisin pääsevät vaikka joka päivä jaloittelemaan tarhaan ja kesät laitumilla.

      • saapukka

        Aika harvassa parsinavetassa lehmät pääsevät ulos talvella. Montako tiedät?

      • sanon vaan
        saapukka kirjoitti:

        Aika harvassa parsinavetassa lehmät pääsevät ulos talvella. Montako tiedät?

        Mulla on lehemät ulkona aina, kesät ja talvet, eikä niillä ole mitään hätää.

      • Seurailija myös
        saapukka kirjoitti:

        Aika harvassa parsinavetassa lehmät pääsevät ulos talvella. Montako tiedät?

        Tiedän moniakin - saa omistajat käyttää vaikka joka päivä lehmiä talvellakin jaloittelutarhassa. Ei kaikissa pihatoissa lehmät pääse edes kesäisin laitumille.

      • Seurailija.....
        saapukka kirjoitti:

        Aika harvassa parsinavetassa lehmät pääsevät ulos talvella. Montako tiedät?

        Varmaan kaikista parsinavetoista eläi et pääsevät talvisin jaloittelemaan, kun tehdään laki eläinten talvijaloittelusta.

      • Huomioitu:D

        On mahtavaa, kun parsinavetassa oli niin eläinystävällistä hoitoa. Eläimet olivat tyytyväisiä. Keskituotoskin on yli 10 000 kg.
        Mielestäni eläinten hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät eikä ainoastaan eläinten vapaa liikkuvuus navetoissa. Pihatoissa kaikki lehmät eivät voi hyvin, koska ne pelkäävät toisia lehmiä. Ajatelkaapa, jos itse pelkäisit koko ajan toisia ihmisiä, ette silloin voi hyvin.

      • 30 vuotta 40 lehmää
        Huomioitu:D kirjoitti:

        On mahtavaa, kun parsinavetassa oli niin eläinystävällistä hoitoa. Eläimet olivat tyytyväisiä. Keskituotoskin on yli 10 000 kg.
        Mielestäni eläinten hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät eikä ainoastaan eläinten vapaa liikkuvuus navetoissa. Pihatoissa kaikki lehmät eivät voi hyvin, koska ne pelkäävät toisia lehmiä. Ajatelkaapa, jos itse pelkäisit koko ajan toisia ihmisiä, ette silloin voi hyvin.

        Eikös ne sitten laitumella joudu pelkäämään ja väistelemään toisia lehmiä? Esim. juomapaikalla voi esiintyä melkoista terroria, joku lehmä pitää muita poissa sekä estää juomasta riittävästi. Kulkureiteillä toisia pusketaan ja ajetaan takaa, samoin porteilla ja veräjillä käy aina valtataistelu kuka kulkee ensin ja mitä reittiä.

      • Huomioitu:D
        30 vuotta 40 lehmää kirjoitti:

        Eikös ne sitten laitumella joudu pelkäämään ja väistelemään toisia lehmiä? Esim. juomapaikalla voi esiintyä melkoista terroria, joku lehmä pitää muita poissa sekä estää juomasta riittävästi. Kulkureiteillä toisia pusketaan ja ajetaan takaa, samoin porteilla ja veräjillä käy aina valtataistelu kuka kulkee ensin ja mitä reittiä.

        Kun lehmät lähtevät navetasta laitumelle, niin alistujalehmät jäävät viimeiseksi ja ovat siten lehmänviejän hoidossa. Lehmät eivät siten pääse kiusaamaan toisia. Laitumilla on paljon enemmän tilaa kuin pihatoissa. Laitumilla ei siten tarvitse pelätä, koska on laajat alueet. Juomapaikoilla on varmaan arvojärjestys, muttei lehmät jää kuitenkaan janoisiksi. Lehmät nukkuvat suurimman osan ajastaan laitumilla.

    • Ternimaito

      Suomessa lehmillä on hyvät oltavat.

      • Ihania eläimiä

        Näin voi sanoa, kun katselee avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuotajiltaa. Eläimillä on tosiaankin hyvät oltavat.

    • Sonninajoa

      Suomessa eläintenpito on varmasti hyvällä tolalla. Tässä maassa kun viranomais kyttääminen on jo ihan omaa luokkaansa. :)

      • Ahkerat -

        Totta, myös parsinavetoissa eläimillä on hyvä ja turvallinen olla. Pihatoissa eläimet saavat kulkea vapaasti. Eläimet ovat 365 päivää vuodessa neljän seinän sisällä kävellen makuualustan, ruokintapöydän ja lypsupaikan väliä. Onko se oikein lehmän elämää? Mitä enemmän eläimiä on, sitä vähäisemmäksi jää yksilöllinen hoito. Toisaalta eläimet voivat stressaantua, mikäli tarvitsee jatkuvasti pelätä jotain lajitoveria. Puskiessa sattuu monenlaisia kivuliaita tapaturmia.
        Parsinavetoissa eläimet ovat tosi kesyitä ja niitä on helppo liikutella talvellakin ulkoilemaan. Ulkoilua voi tapahtua vaikka joka päivä sään salliessa. Ulkona on monenlaista seurattavaa ja jalkojen terveys pysyy hyvänä.

    • Ajattelija....

      Et siis näe asioita laajemmin. Tiedätkö, mitä hyötyä on eläinten kiinnikytkemisessä ja tiedätkö ongelmista eläinten liikkuessa vapaana. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää vaan on otettava yksilö yksilönä.
      Koiria ja kissojakin pidetään kytkettyinä. Silloin ne eivät pääse liikkumaan vapaasti. Koirat ja kissat säilyvät hengissä, kun eivät jää autojen alle.

      Onko sinulle tullut mieleen, kuinka kivuliaita sorkka- ja jalkasairaudet ovat eläimillä. Pihatoissa tarttuvat taudit leviävät helposti ja joitakin eläimiä saattaa jatkuvasti pelottaa toisten lajitoverien puskeminen ja kaikenlainen kiusaaminen. Parressa eläimet ovat turvassa.
      Parsissa voi olla erilaisia kiinnityksiä ja eläimet ylettyvät nuolaisemaan hännänpäätäkin ja nousemin ja makuulle meno sujuu luontevasti. Jokaiseen navettaan voidaan tehdä parannuksia aivan kuten ihmisasuntoihinkin.

      • Onnelliset eläimet

        Eikä kaikki ihmiset halua asua kerrostalossa eikä kaikki eläimet pihatossa. Ne eläimet, jotka eivät sopeudu pihattoon laitettaisiin teurastamoon. Onneksi on parsinavetoita ja eläimillä hyvä olla.

      • Muamuija
        Onnelliset eläimet kirjoitti:

        Eikä kaikki ihmiset halua asua kerrostalossa eikä kaikki eläimet pihatossa. Ne eläimet, jotka eivät sopeudu pihattoon laitettaisiin teurastamoon. Onneksi on parsinavetoita ja eläimillä hyvä olla.

        Väärin, moni pihattoon tai robotille sopimaton lehmä on myyty parsinavettaan jatkamaan edelleen lypsäjän uraansa. Vastaavasti on myyty nuoria, terveitä parsinavettakarjan lehmiä pihattoon, ja jopa vaihdettu ristiin eläimiä pihaton ja parsinavetan välillä. Vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta ei pihattoon sopimaton ole automaattisesti teuraskypsä. Toki robotilla hidas on hidas parressakin, ja isot utareet on yhtä isot parressakin, mutta joustovaraa sietää erikoiskohtelua vaativia yksilöitä on parsinavetassa paremmin.

      • Ihmetystä.-.
        Muamuija kirjoitti:

        Väärin, moni pihattoon tai robotille sopimaton lehmä on myyty parsinavettaan jatkamaan edelleen lypsäjän uraansa. Vastaavasti on myyty nuoria, terveitä parsinavettakarjan lehmiä pihattoon, ja jopa vaihdettu ristiin eläimiä pihaton ja parsinavetan välillä. Vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta ei pihattoon sopimaton ole automaattisesti teuraskypsä. Toki robotilla hidas on hidas parressakin, ja isot utareet on yhtä isot parressakin, mutta joustovaraa sietää erikoiskohtelua vaativia yksilöitä on parsinavetassa paremmin.

        Entäpä sitten, jos parsinavetat kiellettäisiin. Silloin kaikki pihattoon sopimattomat eläimet täytyy lopettaa tavalla tai toisella. Sehän olisi eläinrääkkäystä, jos toiset eläimet saisivat puskea heikompaa sekä eivät päästäisi syömään.
        Onkohan siihen tutkimukseen uskomista, joka osoittaa huonosti voivan lehmän tuottavan maitoa yhtä paljon kuin hyvinvoiva lehmä.

      • Tarkkailija - 16
        Ihmetystä.-. kirjoitti:

        Entäpä sitten, jos parsinavetat kiellettäisiin. Silloin kaikki pihattoon sopimattomat eläimet täytyy lopettaa tavalla tai toisella. Sehän olisi eläinrääkkäystä, jos toiset eläimet saisivat puskea heikompaa sekä eivät päästäisi syömään.
        Onkohan siihen tutkimukseen uskomista, joka osoittaa huonosti voivan lehmän tuottavan maitoa yhtä paljon kuin hyvinvoiva lehmä.

        Miksi ihmeessä parsinavetat pitäisi kieltää? Olen tutustunut moniin parsinavettoihin ja olen todennut niin eläinten kuin hoitajienkin voivan hyvin. Lehmät pääsevät ympärivuoden ulos. Keväästä syksyyn eläimet pääsivät ulos laitumille aina syksyyn asti ja sitten alkoi talvijaloittelu. Voiko enää paremmin asiat olla? Tiedän pihattoja, missä eivät pääse ollenkaan ulos. Onko se oikeaa lehmän elämää, ettei pääse ollenkaan ulos.

      • Pitkä siirtymäaika
        Tarkkailija - 16 kirjoitti:

        Miksi ihmeessä parsinavetat pitäisi kieltää? Olen tutustunut moniin parsinavettoihin ja olen todennut niin eläinten kuin hoitajienkin voivan hyvin. Lehmät pääsevät ympärivuoden ulos. Keväästä syksyyn eläimet pääsivät ulos laitumille aina syksyyn asti ja sitten alkoi talvijaloittelu. Voiko enää paremmin asiat olla? Tiedän pihattoja, missä eivät pääse ollenkaan ulos. Onko se oikeaa lehmän elämää, ettei pääse ollenkaan ulos.

        Kyllähän se tiedossa on, että uusia parsinavettoja ei pikapuoleen saa enää rakentaa. Vanhat saa jatkaa niin kauan kuin pysyvät kasassa ja saa peruskorjata.

      • Tarkkailija -16
        Pitkä siirtymäaika kirjoitti:

        Kyllähän se tiedossa on, että uusia parsinavettoja ei pikapuoleen saa enää rakentaa. Vanhat saa jatkaa niin kauan kuin pysyvät kasassa ja saa peruskorjata.

        Eikö eläimille saakaan antaa yksilöllistä, ihmisläheistä ja eläinystävällistä hoitoa tulevaisuudessa? Kielletään siis lemmikeiltäkin yksilöllinen hoito. Koiria ja kissojakaan ei saa tulevaisuudessa enää pitää kytkettyinä. Pihoilla olevat koirat ja kissat pitää sitten pitää sisällä eikä ne saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.
        Jos parsinavetat kielletään, silloin se rajoittaa elinkeinon harjoittamista. Miten voit pitää 10 lehmää, kun et jaksa enempää hoitaa. Nykyisin se on mahdollista ja aivan hyvä niin. Nykyisin parsinavetoissa olevat eläimet saavat kyllä tarpeeksi liikuntaa.
        Jostain kumman syystä sanotaan, että parsinavetoista pääsee vuodessa vain 60 päivänä ulos eläimet. Todellisuudessa eläimiä pidetään n iin kauan ulkona laitumilla kuin mahdollista. Pitkä laidunaika on hyvä, koska silloin navetassakin on paljon vähemmän töitä. Talvijaloittelu vähentää myös töitä parsinavetoissa. Kun tulisi talvijaloittelupakko, niin silloin eläimet lähtisivät ulos jaloittelemaan ja onhan talvijalouittelun ansiosta jalat ja sorkat hyvässä kunnossa. Se on säästöä, koska sorkanhoitajaa ei tarvitse kutsua monta kertaa vuodessa hoitamaan sorkkia.
        Eräskin maatilan emäntä sanoi olleensa onnellinen, kun on saanut hoitaa eläinystävällisesti parsinavetassa vuosikymmeniä ja vieläpä korkeatuottoinen karja. Tunnustusta on tullut viranomaisilta ja toisilta tuottajilta. Miksi tällaiset pitäisi sitten lopettaa? Mielestäni vapaa liikunta ei tee lehmästä hyvinvoivaa vaan pihatoissa voi olla huonosti voivaa eläinainesta, mutta niin saa ilmeisesti olla. Pääasia, että eläimet saavat liikkua vapaasti.

      • Ihme jankkausta
        Tarkkailija -16 kirjoitti:

        Eikö eläimille saakaan antaa yksilöllistä, ihmisläheistä ja eläinystävällistä hoitoa tulevaisuudessa? Kielletään siis lemmikeiltäkin yksilöllinen hoito. Koiria ja kissojakaan ei saa tulevaisuudessa enää pitää kytkettyinä. Pihoilla olevat koirat ja kissat pitää sitten pitää sisällä eikä ne saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.
        Jos parsinavetat kielletään, silloin se rajoittaa elinkeinon harjoittamista. Miten voit pitää 10 lehmää, kun et jaksa enempää hoitaa. Nykyisin se on mahdollista ja aivan hyvä niin. Nykyisin parsinavetoissa olevat eläimet saavat kyllä tarpeeksi liikuntaa.
        Jostain kumman syystä sanotaan, että parsinavetoista pääsee vuodessa vain 60 päivänä ulos eläimet. Todellisuudessa eläimiä pidetään n iin kauan ulkona laitumilla kuin mahdollista. Pitkä laidunaika on hyvä, koska silloin navetassakin on paljon vähemmän töitä. Talvijaloittelu vähentää myös töitä parsinavetoissa. Kun tulisi talvijaloittelupakko, niin silloin eläimet lähtisivät ulos jaloittelemaan ja onhan talvijalouittelun ansiosta jalat ja sorkat hyvässä kunnossa. Se on säästöä, koska sorkanhoitajaa ei tarvitse kutsua monta kertaa vuodessa hoitamaan sorkkia.
        Eräskin maatilan emäntä sanoi olleensa onnellinen, kun on saanut hoitaa eläinystävällisesti parsinavetassa vuosikymmeniä ja vieläpä korkeatuottoinen karja. Tunnustusta on tullut viranomaisilta ja toisilta tuottajilta. Miksi tällaiset pitäisi sitten lopettaa? Mielestäni vapaa liikunta ei tee lehmästä hyvinvoivaa vaan pihatoissa voi olla huonosti voivaa eläinainesta, mutta niin saa ilmeisesti olla. Pääasia, että eläimet saavat liikkua vapaasti.

        Edelleenkään parsinavetat ei häviä mihinkään, niitä vain ei saa rakentaa uusia. Ei kukaan enää rakentaisi unelmiesi 10 lehmän navettaa, kyllä niiden aika meni jo kauan sitten.

      • tARKKAILIJA -16
        Ihme jankkausta kirjoitti:

        Edelleenkään parsinavetat ei häviä mihinkään, niitä vain ei saa rakentaa uusia. Ei kukaan enää rakentaisi unelmiesi 10 lehmän navettaa, kyllä niiden aika meni jo kauan sitten.

        Ruokaa tarvitaan tulevaisuudessakin ja saattaa tulla pula ruoasta. Silloin on hyvä, että voisi kasvattaa muutamaa lehmää, jotta saisi maitoa ja lihaa perheelle ja sukulaisille. Nykyäänkin on pieniä karjoja, jopa 10 lehmän. Pieni on kaunista ja laadukasta.
        Kyse onkin siitä, kun väitetään parsinavetoissa eläinten kärsivän. Ei todellakaan eläimet kärsi vaan voivat todella hyvin. Aina löytyy joku tila, missä asiat eivät ole hyvin ja sitten annetaan kuva, että kaikissa parsinavetoissa eläimet kärsivät.
        Haluan, että tulevaisuudessakin saadaan syödä laadukasta suomalaista ruokaa, jotka eivät ole antibiooteilla höystettyjä eikä salmonellan saastuttamia. Antibioottien käytön määrä on lisääntynyt maailmassa, koska on valtavia eläinmääriä tiloilla. Taudit tarttuvat pihatoissa hyvin herkästi.
        Voimme nähdä avoimessa kuvapäiväkirjassa aivan mahtavia eläimiä parsinavetoista. Miksi ihmisille annetaan vääränlaista tietoa salakuvaajien taholta. Ilmeisesti halutaan vain mustamaalata tuottajia.
        Miksi kaikki eläinten kasvatusta haluavat eivät voisikaan tulevaisuudessa kasvattaa pientä eläinmäärää? Ainoastaan suuren eläinmäärän kasvattajat saisivat kasvattaa eläimiä? Sehän olisi epäoikeudenmukaista.

      • Lehmistä haaveileva
        Ihme jankkausta kirjoitti:

        Edelleenkään parsinavetat ei häviä mihinkään, niitä vain ei saa rakentaa uusia. Ei kukaan enää rakentaisi unelmiesi 10 lehmän navettaa, kyllä niiden aika meni jo kauan sitten.

        Ei saisi rakentaa uusia? Miksi?

      • Suunnitteilla
        Lehmistä haaveileva kirjoitti:

        Ei saisi rakentaa uusia? Miksi?

        Minä myös ihmettelen, miksei parsinavetoita saisi rakentaa tulevaisuudessakin. Tarkoituksenani on hankkia pieni karja - ehkäpä alle 10 lehmää ja kasvattaisin vasikat ja hiehot itse. Täten välttyisin tarttuvilta taudeilta. Navettaan pääsy olisi ehdottomasti kielletty muilta kuin viranomaisilta.
        Ehkä tämä haaveeni toteutuu 5 vuoden sisällä - kunhan löydän sopivan maapaikan.

      • Suunnittelija myös
        tARKKAILIJA -16 kirjoitti:

        Ruokaa tarvitaan tulevaisuudessakin ja saattaa tulla pula ruoasta. Silloin on hyvä, että voisi kasvattaa muutamaa lehmää, jotta saisi maitoa ja lihaa perheelle ja sukulaisille. Nykyäänkin on pieniä karjoja, jopa 10 lehmän. Pieni on kaunista ja laadukasta.
        Kyse onkin siitä, kun väitetään parsinavetoissa eläinten kärsivän. Ei todellakaan eläimet kärsi vaan voivat todella hyvin. Aina löytyy joku tila, missä asiat eivät ole hyvin ja sitten annetaan kuva, että kaikissa parsinavetoissa eläimet kärsivät.
        Haluan, että tulevaisuudessakin saadaan syödä laadukasta suomalaista ruokaa, jotka eivät ole antibiooteilla höystettyjä eikä salmonellan saastuttamia. Antibioottien käytön määrä on lisääntynyt maailmassa, koska on valtavia eläinmääriä tiloilla. Taudit tarttuvat pihatoissa hyvin herkästi.
        Voimme nähdä avoimessa kuvapäiväkirjassa aivan mahtavia eläimiä parsinavetoista. Miksi ihmisille annetaan vääränlaista tietoa salakuvaajien taholta. Ilmeisesti halutaan vain mustamaalata tuottajia.
        Miksi kaikki eläinten kasvatusta haluavat eivät voisikaan tulevaisuudessa kasvattaa pientä eläinmäärää? Ainoastaan suuren eläinmäärän kasvattajat saisivat kasvattaa eläimiä? Sehän olisi epäoikeudenmukaista.

        Sveitsissäkin karjan keskikoko on alle 20. Miksi Suomessa pitää olla suuria karjoja - siis yli 20 lehmän karjoja? Pienillä tiloilla on eläinystävällistä hoitoa, mikä on tärkeää eläimen kannalta.

      • Monipuolinen
        Suunnitteilla kirjoitti:

        Minä myös ihmettelen, miksei parsinavetoita saisi rakentaa tulevaisuudessakin. Tarkoituksenani on hankkia pieni karja - ehkäpä alle 10 lehmää ja kasvattaisin vasikat ja hiehot itse. Täten välttyisin tarttuvilta taudeilta. Navettaan pääsy olisi ehdottomasti kielletty muilta kuin viranomaisilta.
        Ehkä tämä haaveeni toteutuu 5 vuoden sisällä - kunhan löydän sopivan maapaikan.

        Aivan mahtavia nuo pienet parsinavetat. Lehmät ovat tosi uteliaita ja tekevät heti tuttavuutta. Lueskelin vasta, että juuri kestävät lehmät asustavat parsinavetoissa ja niillä on korkea keskituotoskin. Mielestäni ne eivät kärsi vaan olivat erittäin tyytyväisiä. Muuten - kaiken järjen mukaan kärsivä lehmä ei tuota niin paljoa maitoa kuin hyvinvoiva. Kuitenkin keskituotos on reippaasti yli kymppitonnin. Miten se lobn mahdollista?

      • Pieni karja
        Monipuolinen kirjoitti:

        Aivan mahtavia nuo pienet parsinavetat. Lehmät ovat tosi uteliaita ja tekevät heti tuttavuutta. Lueskelin vasta, että juuri kestävät lehmät asustavat parsinavetoissa ja niillä on korkea keskituotoskin. Mielestäni ne eivät kärsi vaan olivat erittäin tyytyväisiä. Muuten - kaiken järjen mukaan kärsivä lehmä ei tuota niin paljoa maitoa kuin hyvinvoiva. Kuitenkin keskituotos on reippaasti yli kymppitonnin. Miten se lobn mahdollista?

        Järkevää onkin elää pienimmillä tuloilla, kuin vetää valtavaa velkataakkaa eläkepäiviin saakka. Nuo pihatot ei aina vaan kuitenkaan ole niin hyviä. Ei kai se nyt, että eläin pääsee vapaasti liikkumaan, tee eläimestä hyvinvoivaa.
        Eihän muillakaan aloilla yrittäjiä pakoiteta laittamaan tietynlaista ja -kokoista liikettä. Jokainen haluaa ansaita elantonsa sopivan kokoisella yrityksellä. Pääasia, että eläimet hoidetaan hyvin ja karja pysyy terveenä.
        Pihatoissa onkin jatkuva ongelma noi jalkasairaudet ja utaretulehdukset. Lisäksi tarttuvat taudit tarttuvat helposti. Ei ole pihatossakaan helppo olla. Kiusatut lehmät laitetaan kylmästi teuraaksi - miten kiusatut lapset.
        Hyväsukuinen ja terve jalostuskarja tuo lisätuloja Eläimiä voidaan myydä toisille tuottajille. Kun ostajat huomaavat ostaneen huippueläimen, molemmat ovat tyytyväisiä. Myyjä saa tilaa toisille eläimille ja ostaja saa lisämaitolitroja.
        Hyvinkin pieni karja on kannattava - kun osaa hoitaa asiat taitavasti ja ammattitaidolla. Tsemppiä pienten karjojen omistajat ....

      • Muamuija
        Pieni karja kirjoitti:

        Järkevää onkin elää pienimmillä tuloilla, kuin vetää valtavaa velkataakkaa eläkepäiviin saakka. Nuo pihatot ei aina vaan kuitenkaan ole niin hyviä. Ei kai se nyt, että eläin pääsee vapaasti liikkumaan, tee eläimestä hyvinvoivaa.
        Eihän muillakaan aloilla yrittäjiä pakoiteta laittamaan tietynlaista ja -kokoista liikettä. Jokainen haluaa ansaita elantonsa sopivan kokoisella yrityksellä. Pääasia, että eläimet hoidetaan hyvin ja karja pysyy terveenä.
        Pihatoissa onkin jatkuva ongelma noi jalkasairaudet ja utaretulehdukset. Lisäksi tarttuvat taudit tarttuvat helposti. Ei ole pihatossakaan helppo olla. Kiusatut lehmät laitetaan kylmästi teuraaksi - miten kiusatut lapset.
        Hyväsukuinen ja terve jalostuskarja tuo lisätuloja Eläimiä voidaan myydä toisille tuottajille. Kun ostajat huomaavat ostaneen huippueläimen, molemmat ovat tyytyväisiä. Myyjä saa tilaa toisille eläimille ja ostaja saa lisämaitolitroja.
        Hyvinkin pieni karja on kannattava - kun osaa hoitaa asiat taitavasti ja ammattitaidolla. Tsemppiä pienten karjojen omistajat ....

        Useampikin naapuri on lopetellut tuollaisen pienemmän karjan, kokoa ollut 11-30 lehmää parressa, hyvätuotoksisia ja terveitä. Ei löydy ostajia, vaikka pihatonrakentajat sanovat tautivaaraa pienentääkseen haluavansa mieluummin ostaa monta eläintä samasta karjasta, kuin haalia yksittäisiä eläimiä. Käytännössä eivät osta parsinavetoista kuin karsinoissa ollutta nuorkarjaa, sillä parressa eläneen lehmän lihakset eivät kestä betonilattialla kävelyä ja jatkuvaa liikkumista makuupaikan ja ruokintapaikan välillä.

      • Naapuri :D
        Muamuija kirjoitti:

        Useampikin naapuri on lopetellut tuollaisen pienemmän karjan, kokoa ollut 11-30 lehmää parressa, hyvätuotoksisia ja terveitä. Ei löydy ostajia, vaikka pihatonrakentajat sanovat tautivaaraa pienentääkseen haluavansa mieluummin ostaa monta eläintä samasta karjasta, kuin haalia yksittäisiä eläimiä. Käytännössä eivät osta parsinavetoista kuin karsinoissa ollutta nuorkarjaa, sillä parressa eläneen lehmän lihakset eivät kestä betonilattialla kävelyä ja jatkuvaa liikkumista makuupaikan ja ruokintapaikan välillä.

        On siis erilaisia hoitajia navetoissakin. Tiedän parsinavettakarjan, josta myydään yksittäin niin pihattoon kuin parsinavettoihinkin sonnivasikoita, joskus lehmävasikoita, hiehoja ja lehmiä. Eläimistä on tullut kiitosta kasvattajille. Niin kesyitä eläimiä, että perässä kulkevat.
        Siellä parsinavetassa on parsimatot ja lisäksi kuivikkeita. Keskituotoskin lähentelee 11000 kg. Tiloilta vaaditaankin kuulemma terveystodistukset, joten eläinten myynti ja osto on turvallista. Ei kukaan järkevä ihminen ala myymään tilalta eläimiä, missä on todettu tarttuvia jalkasairauksia tai muita tarttuvia tauteja.

      • Nähty on
        Naapuri :D kirjoitti:

        On siis erilaisia hoitajia navetoissakin. Tiedän parsinavettakarjan, josta myydään yksittäin niin pihattoon kuin parsinavettoihinkin sonnivasikoita, joskus lehmävasikoita, hiehoja ja lehmiä. Eläimistä on tullut kiitosta kasvattajille. Niin kesyitä eläimiä, että perässä kulkevat.
        Siellä parsinavetassa on parsimatot ja lisäksi kuivikkeita. Keskituotoskin lähentelee 11000 kg. Tiloilta vaaditaankin kuulemma terveystodistukset, joten eläinten myynti ja osto on turvallista. Ei kukaan järkevä ihminen ala myymään tilalta eläimiä, missä on todettu tarttuvia jalkasairauksia tai muita tarttuvia tauteja.

        Parsinavetasta pihattoon siirtyminen lypsävälle lehmälle on niin iso riski , että investoijat eivät tee sitä kuin omilla eläimillään, elllei ole pakko. Hiehosta voi kasvattaa, mutta ei lypsävää, olipa kuin terve tahansa. Poistoprosentti tulee liian suureksi, ehtyvät kun ei osaa siirtyä makuupaikan ja ruokintapaikan väliä ja terveetkin jalat on kovilla.

      • Seurailija...
        Nähty on kirjoitti:

        Parsinavetasta pihattoon siirtyminen lypsävälle lehmälle on niin iso riski , että investoijat eivät tee sitä kuin omilla eläimillään, elllei ole pakko. Hiehosta voi kasvattaa, mutta ei lypsävää, olipa kuin terve tahansa. Poistoprosentti tulee liian suureksi, ehtyvät kun ei osaa siirtyä makuupaikan ja ruokintapaikan väliä ja terveetkin jalat on kovilla.

        Kelle on - kelle ei iso riski siirtyä parsinavetasta pihattoon. Parsinavetoista on mahdollista päästä talvisin jaloittelemaan, joten liikuntaa saa ja niin jalat kuin sorkatkin pysyvät hyvinä. Silloin eläinlääkärilaskutkin ovat pienemmät ja samoin kuin sorkanhoitajien. Olen kuullut, että pihatoissa täytyy jopa 3-4 kertaa vuodessa käydä sorkanhoitaja. Sorkat eivät pysy kunnossa märillä betoni - eikä märillä kumimatoilla. Lisäksi pihatoissa lehmät eivät voi lajityypillisesti käyttäytyä, koska kiimaiset lehmät otetaan erilleen. Laitumilla ollessaan lehmät voivat lajityypillisesti käyttäytyä.
        Kauhistuin, kun kuulin pihatoista laitettavan valtavan määrän ensikoita teuraaksi. Sehän on epätaloudellista toimintaa. Tiedän myös parsinavettakarjoja, joista menee valtavan vähän - tuskin ollenkaan ensikoita teuraaksi. Hoitajilla on aikaa "kesytellä" äksyä hiehoa. Tapoja on monia ja niin eläin kuin hoitajakin on siten tyytyväinen ja ensikko saa jatkaa elämäänsä.

      • Tuota tuota.
        Ihme jankkausta kirjoitti:

        Edelleenkään parsinavetat ei häviä mihinkään, niitä vain ei saa rakentaa uusia. Ei kukaan enää rakentaisi unelmiesi 10 lehmän navettaa, kyllä niiden aika meni jo kauan sitten.

        Miksi robottinavetoissa on ongelmia - jopa rahaongelmia. Rahat eivät riitä ja tulee konkursseja.

      • Ihan Suomessa
        Suunnittelija myös kirjoitti:

        Sveitsissäkin karjan keskikoko on alle 20. Miksi Suomessa pitää olla suuria karjoja - siis yli 20 lehmän karjoja? Pienillä tiloilla on eläinystävällistä hoitoa, mikä on tärkeää eläimen kannalta.

        Hah, siksi että 20 lehmää ei elätä ketään tänä päivävä. Vain paperisotaa ja kuluja.
        Jos taas käydään muualla töissä jää nua lehmätki hoidotta.

      • Ajattele
        Ihan Suomessa kirjoitti:

        Hah, siksi että 20 lehmää ei elätä ketään tänä päivävä. Vain paperisotaa ja kuluja.
        Jos taas käydään muualla töissä jää nua lehmätki hoidotta.

        Toki elättää pienikin karja - karjan keskituotos ratkaisee eikä eläinmäärä. Tilan tuottavuus on siis hoitajista kiinni. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot..

    • Kiitollinen

      Aivan ihania kuvia tuotantoeläimistä. Lehmillä niin turvallinen olo, tosi puhtaita ja kestäviä lehmiä. Sioilla niin makoisat oltavat - ei ihme että sydämiä tulee eli siis ihmiset tykkäävät.
      Vastapoikinut lehmä levähti, jotta vasikka saa juoda emänsä maitoa. Mahtavaa tuottajat, kun jaksatte julkaista kuvia tiloiltanne.

      • Satatonnarit

        On tärkeää, että on kestävä karja. Sen eteen täytyy tehdä paljon töitä, joten kahdelle henkilölle riittää töitä hyvinkin pienessä karjassa.
        Toki pitää muistaa perusasiat kuten huippulaadukas säilörehu ja ulkoilu. Lehmien hyvinvointi ja tuottavuus on monen asian summa.

      • Hohhoijaa....
        Satatonnarit kirjoitti:

        On tärkeää, että on kestävä karja. Sen eteen täytyy tehdä paljon töitä, joten kahdelle henkilölle riittää töitä hyvinkin pienessä karjassa.
        Toki pitää muistaa perusasiat kuten huippulaadukas säilörehu ja ulkoilu. Lehmien hyvinvointi ja tuottavuus on monen asian summa.

        Riittää töitä vaikka kahden lehmän kanssa, jos tienesti tulee muualta kuin jokapäiväisestä työstä. Pieni karja ei kahta ihmistä elätä, perheestä nyt puhumattakaan.

      • Naapurista nähtyä
        Hohhoijaa.... kirjoitti:

        Riittää töitä vaikka kahden lehmän kanssa, jos tienesti tulee muualta kuin jokapäiväisestä työstä. Pieni karja ei kahta ihmistä elätä, perheestä nyt puhumattakaan.

        Sitäpä aattelin minäkin, että riittäähän sitä työtä, mutta miten toimeentulo? Jos jotakin on uusittava tai korjattava, jostain siihenkin on rahat otettava. Ei ole elämä pellkkiä tuloja, ja nuo ihanteet ei elätä. Just lopetteli 24 lehmän karja, jota mummeli hoisi yksin, koneita ei juuri mitään kun kaikki hajosi vähitellen ja urakoitsijoihinkaan ei ollut varaa, tai vielä huijasivat hinnoissa parhaansa mukaan. Eläimet kyllä terveitä ja tuotos yli Suomen keskitason, mutta ei se tila määräänsä enemmän tuota, vaikka kuin nuukasti elää. Siihen vielä loppuvaiheessa ken terveysongelmat tulee kuvioon, on soppa valmis.

      • tuota tuota....
        Hohhoijaa.... kirjoitti:

        Riittää töitä vaikka kahden lehmän kanssa, jos tienesti tulee muualta kuin jokapäiväisestä työstä. Pieni karja ei kahta ihmistä elätä, perheestä nyt puhumattakaan.

        Niin - 8 kanan kasvattajallekin riittää töitä ja tulee kananmunia joka päivä. Siinä sivussa tekevät muita töitä.

      • Kyselijä...
        Naapurista nähtyä kirjoitti:

        Sitäpä aattelin minäkin, että riittäähän sitä työtä, mutta miten toimeentulo? Jos jotakin on uusittava tai korjattava, jostain siihenkin on rahat otettava. Ei ole elämä pellkkiä tuloja, ja nuo ihanteet ei elätä. Just lopetteli 24 lehmän karja, jota mummeli hoisi yksin, koneita ei juuri mitään kun kaikki hajosi vähitellen ja urakoitsijoihinkaan ei ollut varaa, tai vielä huijasivat hinnoissa parhaansa mukaan. Eläimet kyllä terveitä ja tuotos yli Suomen keskitason, mutta ei se tila määräänsä enemmän tuota, vaikka kuin nuukasti elää. Siihen vielä loppuvaiheessa ken terveysongelmat tulee kuvioon, on soppa valmis.

        En minäkään jaksaisi hoitaa 24 lehmää yksinään - ehdottomasti toinen, jotta jaksaa hoitaa kaikki työt.
        Tiedän karjoja, joiden karjoissa on satatonnareita ja 80tonnareita ja 50tonnareita, niin hoidon ja onnen täytyy olla kohdillaan, Voiko joku vielä väittää, että nämä lehmät kärsivät parsinavetoissa. Ei todellakaan.
        Tiedän karjoja parsinavetoissa, joissa lehmä on tuottanut 69 litraa päivässä. Kun ihminen ei voi hyvin - työntekokaan ei maita. Kuinka työnteko maittaa "kärsivälle" lehmälle parsinavetassa.

    • Hyvinvoiva tuottaa
    • Hyvinvoiva tuottaa
    • Hyvinvoiva tuottaa
    • hyvinvoiva tuottaa
      • Hhmmnn...

        Olipa muutama lehmä huononnäköinen ja miksi vetimiä ei pesty, kun laitettiin lypsykone paikoilleen. Onkohan yhtä laadukasta kuin suomalainen maito, mikä on todettu maailman laadukkaimmaksi norjalaisen ja itävaltalaisen maidon kanssa.

      • Erilainen käytäntö
        Hhmmnn... kirjoitti:

        Olipa muutama lehmä huononnäköinen ja miksi vetimiä ei pesty, kun laitettiin lypsykone paikoilleen. Onkohan yhtä laadukasta kuin suomalainen maito, mikä on todettu maailman laadukkaimmaksi norjalaisen ja itävaltalaisen maidon kanssa.

        Monessa maassa tuumataan, että tissinpesu vie turhaan aikaa...samoin pesussa ensimmäiset huuhdevedet on kaverin ulkomaan harjoittelussa käsketty laittaa tankkiin, kun "onhan se ihan vielä maidon näköistä".

      • Huolestunut kuluttaj
        Erilainen käytäntö kirjoitti:

        Monessa maassa tuumataan, että tissinpesu vie turhaan aikaa...samoin pesussa ensimmäiset huuhdevedet on kaverin ulkomaan harjoittelussa käsketty laittaa tankkiin, kun "onhan se ihan vielä maidon näköistä".

        Huh huh, onneksi suomalaisilta tuottajilta saamme laadukasta maitoa.
        Ei noilla vasikoillakaan ollut asiat hyvin, kun valtava määrä vasikoita yritti juoda. Aina oli ylimääräinen vasikka juomassa - siis ei riittänyt kaikille juomapaikkoja. Entäpä ne valtavat määrät lehmiä - eivät mahtuneet olemaan hyvin vaan olivat kuin sillit purkissa. Ilmeisesti jonossa olevia lehmiä piikitettiin antibiooteilla ym. piikeillä. Toivottavasti Suomeen ei tule tuollaista eläinten pitoa.

      • seli
        Erilainen käytäntö kirjoitti:

        Monessa maassa tuumataan, että tissinpesu vie turhaan aikaa...samoin pesussa ensimmäiset huuhdevedet on kaverin ulkomaan harjoittelussa käsketty laittaa tankkiin, kun "onhan se ihan vielä maidon näköistä".

        Ei tarvitse lähteä uuteen-seelantiin kun euroopasta löytyy maisemiltaa ja luonnoltaan samanlainen mesta, ne ovat juuri nuo http://www.azorit.org/yleisinfo.html azorien saaret. Tyytyväiseltä siellä karja näytti, menit sitten mihin tahansa. Lehmiähän noilla saarilla on enemmän kuin ihmisiä, maito-lihakarjatalous kun on se, saarien pääelinkeino.

      • Tää on ihan
        Hhmmnn... kirjoitti:

        Olipa muutama lehmä huononnäköinen ja miksi vetimiä ei pesty, kun laitettiin lypsykone paikoilleen. Onkohan yhtä laadukasta kuin suomalainen maito, mikä on todettu maailman laadukkaimmaksi norjalaisen ja itävaltalaisen maidon kanssa.

        paras; http://www.youtube.com/watch?v=QqQVll-MP3I Varmasti steriili.

      • Laadukas hoito
        Huolestunut kuluttaj kirjoitti:

        Huh huh, onneksi suomalaisilta tuottajilta saamme laadukasta maitoa.
        Ei noilla vasikoillakaan ollut asiat hyvin, kun valtava määrä vasikoita yritti juoda. Aina oli ylimääräinen vasikka juomassa - siis ei riittänyt kaikille juomapaikkoja. Entäpä ne valtavat määrät lehmiä - eivät mahtuneet olemaan hyvin vaan olivat kuin sillit purkissa. Ilmeisesti jonossa olevia lehmiä piikitettiin antibiooteilla ym. piikeillä. Toivottavasti Suomeen ei tule tuollaista eläinten pitoa.

        Mitä ihmeellisiä keltaisia laitteita vasikoilla oli nenässä kiinni? Eihän tuo ole varmaan hauskaa vasikoistakaan.
        Parempi pitää pientä karjaa ja antaa laadukasta hoitoa eläimille kuin pitää valtavaa teollista eläintuotantoa. Eikö se ole niin, että korkeatuottoisella karjalla pienelläkin eläinmäärällä perhe tulee toimeen. Robottitiloilla tuntuu olevan vaikeuksia, kun on valtavat velat niskassa.

      • Mielenkiintoista
        seli kirjoitti:

        Ei tarvitse lähteä uuteen-seelantiin kun euroopasta löytyy maisemiltaa ja luonnoltaan samanlainen mesta, ne ovat juuri nuo http://www.azorit.org/yleisinfo.html azorien saaret. Tyytyväiseltä siellä karja näytti, menit sitten mihin tahansa. Lehmiähän noilla saarilla on enemmän kuin ihmisiä, maito-lihakarjatalous kun on se, saarien pääelinkeino.

        Olisipa mahtavaa tietää, kuinka paljon karjatiloilla on satatonnareita ja kuinka sankareita ja sankareiden hoitajia juhlitaan?

      • Muamuija
        Mielenkiintoista kirjoitti:

        Olisipa mahtavaa tietää, kuinka paljon karjatiloilla on satatonnareita ja kuinka sankareita ja sankareiden hoitajia juhlitaan?

        Satatonnareita on tietysti satoja läänissään,, ei tietysti yhtäaikaa kaikki elossa, mutta mm. omassa kunnassani tiedän useita tiloja, joilla nytkin satatonnareita elossa, yhdellä taitaa olla kuusikin. Esim. viimevuonna karjakerhon kokouksessa, kun saimme omalle ensimmäiselle satatonnarillemme kunniakirjan ym. palkintoja, satatonnareita palkittin viitisenkymmentä. Toki edustamme suurta osaa suhteessa muuhun Suomeen, kun ollaan täällä karjavaltaisimmalla alueella. Kassillinen tuli tavaraa eri tahoilta, mm. teräksinen iso Aalto-malja jne, mutta varsinaiset juhlat eläimelleen kotona pitää kukin halutessaan ja ketä haluaa kutsua. Itse odottelemme toisen satatonnarin "valmistuvaksi" tulevana kesänä ja pidämme sitten parsinaapuruksille yhteiset juhlat, näillänäkymin tämä ensimmäinen on silloin jo hyvän matkaa lähempänä tulla 150-tonnariksi. Fabalta varmasti löytyy tilastoja Suomen satatonnareista, jos asia oikeasti kiinnostaa.

      • Mielenkiintoista
        Muamuija kirjoitti:

        Satatonnareita on tietysti satoja läänissään,, ei tietysti yhtäaikaa kaikki elossa, mutta mm. omassa kunnassani tiedän useita tiloja, joilla nytkin satatonnareita elossa, yhdellä taitaa olla kuusikin. Esim. viimevuonna karjakerhon kokouksessa, kun saimme omalle ensimmäiselle satatonnarillemme kunniakirjan ym. palkintoja, satatonnareita palkittin viitisenkymmentä. Toki edustamme suurta osaa suhteessa muuhun Suomeen, kun ollaan täällä karjavaltaisimmalla alueella. Kassillinen tuli tavaraa eri tahoilta, mm. teräksinen iso Aalto-malja jne, mutta varsinaiset juhlat eläimelleen kotona pitää kukin halutessaan ja ketä haluaa kutsua. Itse odottelemme toisen satatonnarin "valmistuvaksi" tulevana kesänä ja pidämme sitten parsinaapuruksille yhteiset juhlat, näillänäkymin tämä ensimmäinen on silloin jo hyvän matkaa lähempänä tulla 150-tonnariksi. Fabalta varmasti löytyy tilastoja Suomen satatonnareista, jos asia oikeasti kiinnostaa.

        Tarkoitin lähinnä sitä, että kuinka paljon tulee satatonnareita Euroopassa, missä tiloilla on satoja jopa tuhansia eläimiä.Satatonnareiden palkitseminen? Miksi omistajat eivät tule toimeen pienellä määrällä karjaa. Kauhistuttaa teolllinen lihan- ja maidontuotanto. Eläimillä ei ole tarpeeksi tilaa - elävät ahtaasti. Vasikoilla ei ole tarpeeksi juomapaikkoja ja pihatoissa näytti olevan märkiä lattioita ja olipa likaisiakin eläimiä.
        Tiedätkö, ovatko Suomessa nämä satatonnarit kasvaneet vasikasta asti pihatoissa?

      • Monenlaista hoitoa

        Karja kärsii stressistä. Stressistä, koska yksiköt ovat suuria ja yksilölliseen hoitoon ja terveyden seurantaan ei jää riittävästi aikaa eikä voimavaroja. Hyötyeläin vaatii rakkautta ja rapsutuksia, koska lehmä ei ole tunteeton tuotantoeläin.

      • juupa juu
        Huolestunut kuluttaj kirjoitti:

        Huh huh, onneksi suomalaisilta tuottajilta saamme laadukasta maitoa.
        Ei noilla vasikoillakaan ollut asiat hyvin, kun valtava määrä vasikoita yritti juoda. Aina oli ylimääräinen vasikka juomassa - siis ei riittänyt kaikille juomapaikkoja. Entäpä ne valtavat määrät lehmiä - eivät mahtuneet olemaan hyvin vaan olivat kuin sillit purkissa. Ilmeisesti jonossa olevia lehmiä piikitettiin antibiooteilla ym. piikeillä. Toivottavasti Suomeen ei tule tuollaista eläinten pitoa.

        Suomessa maailman puhtainta maitoa. lypsyhygienia on tarkempaa kun monessa muussa maassa. Satuin kerran YouTubessa surffaillessani hakemaan eri kielillä sanat "lehmä" ja "lypsy" käytin google kääntäjää apuna. Itä-Euroopassa on ilmeisesti käsinlypsy vielä voimissaan, tai sitten jotkut mummojenaikaiset kannukoneet, saman voi tosin sanoa lähes koko Euroopan pikkutiloista. Käsinlypsyn suorittaa moni ilmeisesti vielä vetäen, kastellen sormet joko maidossa tai jossain rasvassa. Lehmät jossain videoilla aika likaisia ja kuivikkeet märät. Kannukoneella lypsäessä laskettiin aika monella videolla kannun kansi kannua vaihtaessa ihan pokkana lantaiselle lattialle ja sitten onnessaan laitettiin takaisin seuraavan lehmän lypsyä varten. Kaikilla videoilla ei pyyhitty lainkaan, lypsyasemilla huuhdottiin vaan vedellä tai pyyhkäistiin kuivalla paperilla. Pikkukarjoissa lypsäjällä oli toisessa kädessään vesikippo josta nappasi välillä vettä ja sillä tavalla huuhtoi utaret. Alkusuihkeet jos otettiin niin ne otettiin lähes poikkeuksetta maahan kuivikkeisiin. Lypsykoneitten kuntoa ei voinut suoranaisesti tarkkailla, tykyttäjät tosin kävi joissain videoissa selkeästi virhetahtia, kannun tiiviste eräässä niin huonossa kunnossa että kokoajan se suhisi, yritti paappa kuinka paljon sitä kiinni pidelläkin, pidellen toisella kädellä lypsimiä ettei ne putoaisi. Missähän lienee vesiojassa mahtoi tonkatkin olla jäähtymässä lypsyn jälkeen...
        Jännä että jossain halutaan antaa näinkin räikeä kuva maitohygieniasta, vai onko se vain kun on Suomalaisena lypsäjänä tottunut tekemään hommat niin huolellisesti. Tosin monella videolla oli pieniä navettoja joissa karjanhoitaja yritti puutteellisista olosuhteista huolimatta pitää navetan ja karjan puhtaana, lypsi niin puhtaasti kun niissä olosuhteissa oli mahdollista. Tarkoittaen esim. tšekkiläisiä itäblokin aikaisia navetoita, joissa oli vielä niin ruosteinen vaijerivetoinen lantakelkka että ihmettelin sen toimivan. Eläimet silti puhtaita ja maito ilmeisen puhdasta.

      • Milk every day
        juupa juu kirjoitti:

        Suomessa maailman puhtainta maitoa. lypsyhygienia on tarkempaa kun monessa muussa maassa. Satuin kerran YouTubessa surffaillessani hakemaan eri kielillä sanat "lehmä" ja "lypsy" käytin google kääntäjää apuna. Itä-Euroopassa on ilmeisesti käsinlypsy vielä voimissaan, tai sitten jotkut mummojenaikaiset kannukoneet, saman voi tosin sanoa lähes koko Euroopan pikkutiloista. Käsinlypsyn suorittaa moni ilmeisesti vielä vetäen, kastellen sormet joko maidossa tai jossain rasvassa. Lehmät jossain videoilla aika likaisia ja kuivikkeet märät. Kannukoneella lypsäessä laskettiin aika monella videolla kannun kansi kannua vaihtaessa ihan pokkana lantaiselle lattialle ja sitten onnessaan laitettiin takaisin seuraavan lehmän lypsyä varten. Kaikilla videoilla ei pyyhitty lainkaan, lypsyasemilla huuhdottiin vaan vedellä tai pyyhkäistiin kuivalla paperilla. Pikkukarjoissa lypsäjällä oli toisessa kädessään vesikippo josta nappasi välillä vettä ja sillä tavalla huuhtoi utaret. Alkusuihkeet jos otettiin niin ne otettiin lähes poikkeuksetta maahan kuivikkeisiin. Lypsykoneitten kuntoa ei voinut suoranaisesti tarkkailla, tykyttäjät tosin kävi joissain videoissa selkeästi virhetahtia, kannun tiiviste eräässä niin huonossa kunnossa että kokoajan se suhisi, yritti paappa kuinka paljon sitä kiinni pidelläkin, pidellen toisella kädellä lypsimiä ettei ne putoaisi. Missähän lienee vesiojassa mahtoi tonkatkin olla jäähtymässä lypsyn jälkeen...
        Jännä että jossain halutaan antaa näinkin räikeä kuva maitohygieniasta, vai onko se vain kun on Suomalaisena lypsäjänä tottunut tekemään hommat niin huolellisesti. Tosin monella videolla oli pieniä navettoja joissa karjanhoitaja yritti puutteellisista olosuhteista huolimatta pitää navetan ja karjan puhtaana, lypsi niin puhtaasti kun niissä olosuhteissa oli mahdollista. Tarkoittaen esim. tšekkiläisiä itäblokin aikaisia navetoita, joissa oli vielä niin ruosteinen vaijerivetoinen lantakelkka että ihmettelin sen toimivan. Eläimet silti puhtaita ja maito ilmeisen puhdasta.

        On hyvä, että maitotilat Suomessa saavat maidosta sitä parempaa hintaa, mitä puhtaampaa ja laadukkaampaa maito on. Sitten vielä palkitaan, mikäli on yhtäjaksoisesti monia vuosia tuottanut parhainta maitoa, mitalilla.
        Kun lehmä kärsii, se stressaantuu ja silloin solut lisääntyvät ja täten maidonlaatu kärsii. Tuottaja saa silloin vähemmän maidosta myydessään maidon meijeriin.

      • Kehitys kehittyy
        juupa juu kirjoitti:

        Suomessa maailman puhtainta maitoa. lypsyhygienia on tarkempaa kun monessa muussa maassa. Satuin kerran YouTubessa surffaillessani hakemaan eri kielillä sanat "lehmä" ja "lypsy" käytin google kääntäjää apuna. Itä-Euroopassa on ilmeisesti käsinlypsy vielä voimissaan, tai sitten jotkut mummojenaikaiset kannukoneet, saman voi tosin sanoa lähes koko Euroopan pikkutiloista. Käsinlypsyn suorittaa moni ilmeisesti vielä vetäen, kastellen sormet joko maidossa tai jossain rasvassa. Lehmät jossain videoilla aika likaisia ja kuivikkeet märät. Kannukoneella lypsäessä laskettiin aika monella videolla kannun kansi kannua vaihtaessa ihan pokkana lantaiselle lattialle ja sitten onnessaan laitettiin takaisin seuraavan lehmän lypsyä varten. Kaikilla videoilla ei pyyhitty lainkaan, lypsyasemilla huuhdottiin vaan vedellä tai pyyhkäistiin kuivalla paperilla. Pikkukarjoissa lypsäjällä oli toisessa kädessään vesikippo josta nappasi välillä vettä ja sillä tavalla huuhtoi utaret. Alkusuihkeet jos otettiin niin ne otettiin lähes poikkeuksetta maahan kuivikkeisiin. Lypsykoneitten kuntoa ei voinut suoranaisesti tarkkailla, tykyttäjät tosin kävi joissain videoissa selkeästi virhetahtia, kannun tiiviste eräässä niin huonossa kunnossa että kokoajan se suhisi, yritti paappa kuinka paljon sitä kiinni pidelläkin, pidellen toisella kädellä lypsimiä ettei ne putoaisi. Missähän lienee vesiojassa mahtoi tonkatkin olla jäähtymässä lypsyn jälkeen...
        Jännä että jossain halutaan antaa näinkin räikeä kuva maitohygieniasta, vai onko se vain kun on Suomalaisena lypsäjänä tottunut tekemään hommat niin huolellisesti. Tosin monella videolla oli pieniä navettoja joissa karjanhoitaja yritti puutteellisista olosuhteista huolimatta pitää navetan ja karjan puhtaana, lypsi niin puhtaasti kun niissä olosuhteissa oli mahdollista. Tarkoittaen esim. tšekkiläisiä itäblokin aikaisia navetoita, joissa oli vielä niin ruosteinen vaijerivetoinen lantakelkka että ihmettelin sen toimivan. Eläimet silti puhtaita ja maito ilmeisen puhdasta.

        Muistanpa, kun toistakymmentä vuotta sitten alkoi tulla tännekin Virosta lomittajia. Olivat kovasti mm. viemässä puolen vuoden käytön jälkeen vaihdettuja nännikumeja tutuilleen Viroon, kun siellä ei saanut vaihtopareja rahallakaan, tai ne oli ainakin käsittämättömän kalliita. Utareliivit osti joku ihan viedäkseen ne siskon perheen lehmälle, kun liiveistä ei ollut tietoakaan ennen Suomeen tuloa.

      • Maalaisjärjellä...
        Kehitys kehittyy kirjoitti:

        Muistanpa, kun toistakymmentä vuotta sitten alkoi tulla tännekin Virosta lomittajia. Olivat kovasti mm. viemässä puolen vuoden käytön jälkeen vaihdettuja nännikumeja tutuilleen Viroon, kun siellä ei saanut vaihtopareja rahallakaan, tai ne oli ainakin käsittämättömän kalliita. Utareliivit osti joku ihan viedäkseen ne siskon perheen lehmälle, kun liiveistä ei ollut tietoakaan ennen Suomeen tuloa.

        Tulihan Virosta maitoa Suomeen, mutta maito ei myynyt Suomessa ja niinpä virolaisen maidon tuonti Suomeen loppui. Suomalaiset ovat tottuneet laadukkaaseen maitoon.

        Tiloilla tuotetut maitomäärätkin kertovat eläinten hyvinvoinnista. Huonot tuotantotulokset kertovat ainakin siitä, että jotakin on tuotannossa vialla.
        Itse en ainakaan jaksa uskoa siihen, että lehmä ei voi hyvin, kun tuottaa maitoa elämänsä aikana 100 000 litraa tai jopa 150 000 litraa parsinavetassa. Eläimen mielestä kaikki asiat ovat kiitettävällä tasolla.
        Ihminen voi siis olla eri mieltä lypsylehmän hyvinvoinnista.

    • Ei GMO:ssa

      Azoreilla koko maatalous on ollut luomutuotannossa, aina ja nyt.

      • Tarkkailija -

        Ihmisläheinen hoitomuoto niin ihmisille kuin eläimillekin on parasta. Suomessa kylmien talvikuukausien aikana lehmiä ei voida pitää ulkona vuorokauden ympäri, mutta on hyvä että parsinavetoistakin eläimillä on mahdollisuus talvijaloitteluun. Ihmisille annetaan vääränlaista tietoa, kun sanotaan ja näytetään kuva, että lehmä ei pääse liikkumaan kunnolla ja saa olla 60 vrk vuodessa laitumilla. Sehän on selvää, että omistajat pitävät ulkona niin paljon kuin mahdollista, koska silloin siivottavaa on vähemmän ja eläinten sorkat ja jalat pysyvät terveempinä sekä utaretulehduksia on vähemmän.
        Enpä haluaisi olla lehmänä tuollaisessa valtavassa laumassa toisten kiusattavana.

      • Suojelua tuottajille
        Tarkkailija - kirjoitti:

        Ihmisläheinen hoitomuoto niin ihmisille kuin eläimillekin on parasta. Suomessa kylmien talvikuukausien aikana lehmiä ei voida pitää ulkona vuorokauden ympäri, mutta on hyvä että parsinavetoistakin eläimillä on mahdollisuus talvijaloitteluun. Ihmisille annetaan vääränlaista tietoa, kun sanotaan ja näytetään kuva, että lehmä ei pääse liikkumaan kunnolla ja saa olla 60 vrk vuodessa laitumilla. Sehän on selvää, että omistajat pitävät ulkona niin paljon kuin mahdollista, koska silloin siivottavaa on vähemmän ja eläinten sorkat ja jalat pysyvät terveempinä sekä utaretulehduksia on vähemmän.
        Enpä haluaisi olla lehmänä tuollaisessa valtavassa laumassa toisten kiusattavana.

        Ruotsissa eläinaktivismiin puututaan entistä tiukemmin . Eläinaktivismiin liittyvän rikollisuuden rangaistuksia halutaan kiristää ja tarjota entistä tehokkaampaa suojelua uhkailun ja väkivallan kohteiksi joutuneille. Turkistarhaajat, kauppiaat ja heidän perheensä ovat saaneet tappouhkauksia ja jopa tuhopolttojakin on ollut.

      • Ihanat eläimet
        Tarkkailija - kirjoitti:

        Ihmisläheinen hoitomuoto niin ihmisille kuin eläimillekin on parasta. Suomessa kylmien talvikuukausien aikana lehmiä ei voida pitää ulkona vuorokauden ympäri, mutta on hyvä että parsinavetoistakin eläimillä on mahdollisuus talvijaloitteluun. Ihmisille annetaan vääränlaista tietoa, kun sanotaan ja näytetään kuva, että lehmä ei pääse liikkumaan kunnolla ja saa olla 60 vrk vuodessa laitumilla. Sehän on selvää, että omistajat pitävät ulkona niin paljon kuin mahdollista, koska silloin siivottavaa on vähemmän ja eläinten sorkat ja jalat pysyvät terveempinä sekä utaretulehduksia on vähemmän.
        Enpä haluaisi olla lehmänä tuollaisessa valtavassa laumassa toisten kiusattavana.

        Mielestäni parsinavetoissa olevat eläimet saavat ihmisläheistä hoitoa ja eläimet ovat ihana kesyjä. Varmaan siksi, kun eläimiä rapsutellaan ja jutellaan niille. Olen kuullut sanottavan, että hyvinvoiva lehmä tuottaa paljon maitoa ja mikä ettei...
        Talvijaloittelukin on aivan hyvä, koska silloin sorkat pysyvät kunnossa.

      • Näinkin

        On totta, että hyvinvoiva lehmä, jota lypsetään, tuottaa paljon maitoa. Parsinavetoissa eläintä kohden käytetään paljon enemmän aikaa kuin pihatoissa oleville. Siksipä parsinavetoissa on ihanan kesyjä eläimiä.
        On totta, että siat, joilla saparo on kippurassa, ovat hyvinvoivia.
        Muistaakseni salakuvatuissa videoissa sioilla oli saparot kippurassa.

    • mitäsiäkitiset

      aloittaja lienee kusipää joka ei mistään mitään tiedä oikee vittu pää
      mulla on ollu sonneja karsinoissa ja ku oon sitte yhdistelly noita karsinoita ni ne on tappanu toisensa
      sä varmaa haluaisit nähä sellasen videolta tai oikeesti ku ne tappaa toisensa
      mut jos oot huolissas ni ala vaatii eläinsuojelulain täyttämistä
      siinä sanotaan et eläimien tätyy päästä noudattaan sille laji kohtaista käyttäytymistä
      jos joku sua kuulee niin parsinavetat loppuu ku seinään lain vastaisina
      niihä jenkeissäkin kävi lanta muutettiin ongelmajätteeks ja sen levittäminen peltoon loppu siihen paikkaan
      mitä siä vingut käytä oikeuttas hyväks
      ja jos tarkastuseläinlääkäri önköttelee ni tee rikosilmotus virkavelvollisuuden täyttämättäjättämisestä ja syytä osallisuudesta eläinsuojelu rikkomukseen

      • Näinkin

        Kuinka niin parsinavetat loppuu??? Niissähän eläimet ovat kuin lemmikkieläimet. Talvisinkin pääsevät ulos jaloittelemaan ja niin paljon yksilöllistä hoitoa. Minä ainakin haluaisin olla vasikkana, hiehona ja lehmänä parsinavetassa. Pitäisin siitä, että minusta pudettäisiin niin hyvää huolta ja siksipä antaisin paljon maitoa palkkioksi hyvästä hoidosta.

      • turhaapuhetta
        Näinkin kirjoitti:

        Kuinka niin parsinavetat loppuu??? Niissähän eläimet ovat kuin lemmikkieläimet. Talvisinkin pääsevät ulos jaloittelemaan ja niin paljon yksilöllistä hoitoa. Minä ainakin haluaisin olla vasikkana, hiehona ja lehmänä parsinavetassa. Pitäisin siitä, että minusta pudettäisiin niin hyvää huolta ja siksipä antaisin paljon maitoa palkkioksi hyvästä hoidosta.

        kerro se sini saareloille ja muille terroristeille

      • Mahtavaa
        turhaapuhetta kirjoitti:

        kerro se sini saareloille ja muille terroristeille

        Aivan mahtavia kuvia tuotantoeläimistä Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta.

      • Vieraillut

        Hienoa tuottajat, että jaksatte hoitaa niin ihmisläheisesti eläimiänne parsinavetoissanne. Eläimet voivat hyvin ja näyttävätkin hyviltä.

      • klih

        Miksi tarvii nimittää toista ihmistä kusipääksi js vittupääksi? Aloittaja ei tosiaankaan taida olla lehmänpidon asiantuntija, mutta on fiksu ihminen kun kirjoitti tälle palstalle. Nyt sekä hän että minä ja monet muut tietävät huomattavasti enemmän parsinavetoista ja pihatoista yms. kuin ennen. Tämä keskustelu on muuten ollut tosi asiallista ja myönteistä verrattuna moneen muuhun nettikeskusteluun. Ihan hirveää p:n heittoa usein, kun pääsee nimettömänä revittelemään. Kun on hyvä eläimille, niin on kai sitä myös omille lajitovereilleen?!

      • Ajattelij

        Aloittaja ei todellakaan tiedä lehmistä ja lehmien hoidosta mitään - onko koskaan nähnytkään elävää lehmää. Voiko olla totta, että vääristetyillä tiedoilla ja kuvilla voidaan hävittää oikeasti hyviä eläintiloja ja hoitotapoja.
        Pikapuolin voidaan varmaan nähdä lemmikkein oloja - saattaa olla tosi järkyttäviä videoita kodeista. Tunkeutuminen toisten tiloihin ja asuntoihin on rikollista toimintaa, mutta eiköhän kohta laillista nähdä lemmikkkienkin kohtaloita ja raakalaista käsittelyä. Lehdistä voimme lukea kirjoituksia lemmikkiä kohtaan tehdyistä raakuuksista.

    • MULLESOPIIKYL

      ALOITTAJA ON LOTTO MILJONÄÄRI JOKA HALUAA OMIA RAHOJA KÄYTTÄEN LAITTAA ENSIMMÄISEN NAVETAN KUNTOON JOSSA SITTEEN VOI TUOTTAA 35 SENTIN MAITOA
      ELÄIMET KUN EIVÄT OLE LEMMIKKEJÄ VAAN RAADOLLISEN PUNKKILAISPORUKAN TUOTANTOKONEITA JOTTA TUUNARI SAA ILMAISTA RUOKAA
      ALOITTAJA TUUNAATKO MUN NAVETASTA UNELMIEN NAVETAN

    • TerraNostra
      • JANOOLIONNELLISIA

        MUN MIELESTÄ ENSMÄSEN 3 MINUTIN AIKANA SIINÄ OLI KOLME IHMISENNÄKÖSTÄ LEHMÄÄ

      • TerraaNostraa
      • Vierailijana

        Lehmä on onnellinen, kun kukaan lajitoveri ei kiusaa. Maate pääsee milloin haluaa ja juoda saa milloin haluaa ja samoin ruokailla. Pitkän kesän saa sitten olla ulkona ja talvella saa käydä jaloittelemassa. Ihmetyttää tuollainen väite, että lehmät eivät saa kävellä vaan tököttävät paikallaan kahlittuna vuodesta toiseen. Kannattaisi käydä tiloilla tutustumassa eläinten oloihin. Toisille eläimille vapaus tuottaa tuskaa, koska aina lajitoverit kiusaavat heikompia yksilöitä.

      • Huolia

        Kun seurasin hiehoja laitumella, niin miksi lajitoveri kiusaa toista. Miten pihatoissa toimitaan, kun kiusattuja eläimiä pusketaan, mitä kiusatuille eläimille tehdään?

      • Arvoa
        Huolia kirjoitti:

        Kun seurasin hiehoja laitumella, niin miksi lajitoveri kiusaa toista. Miten pihatoissa toimitaan, kun kiusattuja eläimiä pusketaan, mitä kiusatuille eläimille tehdään?

        On hyvä, että pihatoista voidaan myydä hyvät lypsylehmät parsinavettaan. Silloin jokaisella eläimellä on turvallinen ja hyvä olo. Jokaista eläintä pitäisi ajatella yksilönä eikä eläinryhmänä.

      • Kysely
        Arvoa kirjoitti:

        On hyvä, että pihatoista voidaan myydä hyvät lypsylehmät parsinavettaan. Silloin jokaisella eläimellä on turvallinen ja hyvä olo. Jokaista eläintä pitäisi ajatella yksilönä eikä eläinryhmänä.

        Eihän kaikki lehmät ole samanlaisia luonteeltaan, toiset sopeutuvat pihattoon ja toiset eivät sitten millään. Onko ainut keino sitten laittaa pihattoon sopeutumattomat lehmät ja hiehot teuraaksi?

      • Mietiskelij
        Kysely kirjoitti:

        Eihän kaikki lehmät ole samanlaisia luonteeltaan, toiset sopeutuvat pihattoon ja toiset eivät sitten millään. Onko ainut keino sitten laittaa pihattoon sopeutumattomat lehmät ja hiehot teuraaksi?

        Pihattoon sopeutumattomat voidaan myydä parsinavettaan. Parsinavetassa jokaisella eläimellä on turvallinen ja hyvä olo, koska eläin saa rauhassa kiusaajaeläimiltä. Tuskin kukaan mielellään myy hyvää eläinainesta teurastamoon sen takia, että toiset kiusaavat tai ko. eläin kiusaa muita eläimiä.

      • Ajattelij

        Sekä pihatoissa että parsinavetoissa on sekä hyviä - että huonoja puolia. Hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto. Parsinavetasta annetaan tahallaan huonoa kuvaa, vaikka todellisuudessa eläimet voivat tosi hyvin. Samalla tavoin voitaisiin sanoa ihmisille, että kaikkien ihmisten paras asumismuoto on asua kerrostaloissa ja siten asuminen rivitaloissa ja omakotitaloissa kiellettäisiin. Vedottaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Kaikki ihmiset eivät viihtyisi kerrostaloissa vaikka tutkimukset niin todistaisikin. Samoin on eläimillä. Kaikki eläimet eivät sopeudu pihattoihin ja siksi on hyvä olla parsinavetoita, jotta eläimillä olisi mahdollisuus jatkaa elämäänsä hyvässä hoidossa.

    • pianisäntänä

      Itse jos karjanpidon aloittelisin kotitilalla uudelleen niin enpä ainakaan uutta navettaa lähtisi tekemään, vanhoista saisi korjaamalla ihan tarkoituksenmukaiset suojat pienemmälle karjalle ja viihtyisän työpaikan itselleen peltopuolen oheen. Enää ei voi rakentaa siihen varaankaan mitään laittaa että sellainen emäntä löytyisi joka rupeaisi navetassa käymään, siksi olen näitä suunnitelmia miettiessäni huomioinut sen että se olisi sellainen navetta että siellä itsekin työskentelee.
      Mutta kun tässä ketjussa on puhuttu navettatyypeistä paljon, itse laittaisin varmastikin ratkaisun jossa hyvä parsinavetta, lehmät ulos sisäruokintakaudellakin päivittäin jaloittelemaan, ehkä koko päiväksikin ulos jos järjestäisi esim. kestokuivikepohjaisen katoksen makuutilaksi. Ja säilörehua tietysti tarjolle häkkiin. Näin on menetelty eräässä talossa, ihan paukkupakkasilla eivät muuta kun käy ulkona mutta muuten päivän. Navetta on helpompi suoria siistiksi kun ei lehmät tiellä ja terveys on tunnustettu parantuneen talvijaloittelusta. Yö sisällä jolloin kiimantarkkailut jne. on helppo tehdä kun lehmä parressa. Parsinavetastakin saa ok työpaikan järjestämällä, lypsykiskoja, irrottajalla varustettuja lypsy-yksiköitä, kevythylsyisiä lypsimiä, ruokintakoneita saa lopettaneista karjoista joskus pilkkahintaan. Ja parsi menee jos lehmiä siinä ei ole järjettömiä määriä.

      Nykyään on se paine ja suuntaus että pitää haalia lehmiä hirveitä määriä ja tehdä uutta navettaa jne. Mutta sehän on tätä EU:n mahtavaa rakennekehitystä. On ollut härskejäkin toimia millä on aikojen saatossa yritetty karistaa pieniä toimijoita pois siinä usein onnistuen. Minulle riittäisi se 10-15 lypsävää hyvin minkä ehtii hyvin hoitamaan peltopuolen ja muun tehtävän ohessa. Saisi olla ja tehdä kotona. Aikaa pitää jäädä muuhunkin kun navettaan, se ei saa olla asunto, kyllä sitä Emäntääkin pitäisi ehtiä nähdä ja pitää tyytyväisenä jos käy niin että löytyy muussa ammatissa päivätyönsä tekijä. =)

      Ei tule olemaan suuret tulot pienestä lypsykarjasta mutta kun ei investoi kalliisti alussakaan ja elä turhan leveästi niin kyllä siinä pärjää varmasti jotekin. Sanotaan että pienestä ja isosta karjasta jää saman verran käteen sinä aikana kun velkaa vielä on, sitten sen jälkeen alkaa vasta käärimään rahaa jolloin isompi karja tietysti tuottaa enemmän. Isoa karjaa varten teet sen miljoonan robottinavetan niin siinähän on maksamista. Joskin se navettavelka harvoin on ainoa velka mitä pitää kuittailla pois.

      Helpoin ratkaisu lehmänpidon aloittamisessa on olla aloittamatta koskaan ja mennä vieraalle töihin. Mutta jos on palo omaan toimintaan niin minkäpä sille mahtaa, tulee vielä sekin aika jolloin pientäkin toimijaa arvostetaan, voihan olla että tulee jokin uusi ruokatrendi kuten lähiruuasta että halutaan vaikka maitoa pieneltä maidontuottajalta, kuka tietää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      138
      4078

    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      89
      2009

    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      1911

    4. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      57
      1527

    5. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1452

    6. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      133
      1405

    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      99
      1322

    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      74
      1226

    9. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      97
      1104

    10. Mitä toivot

      Tulevilta päiviltä?
      Ikävä
      69
      1063
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt