" Vuosien vaivannäön jälkeen vanhemmat toivovat, kuten kaikki vanhemmat, että lapsi löytäisi paikkansa yhteiskunnassa ja olisi onnellinen. Mikäli mahdollista, hän voisi tehdä työtä, edes osa-aikaisesti. Hän voisi elää mahdollisimman itsenäisesti.
Erityislasten koulutaipaleen eteen on nähty paljon vaivaa, ja käytäntöjä on kehitetty. Silti siirtyminen työelämään on usein vaivalloinen. Lievästi vammaiset ovat yhteiskunnassamme suurimman syrjäytymisuhan alla. Samassa ryhmässä on myös yhteiskuntamme kaipaamaa hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia. Lievä fyysinen vamma haittaa työntekoa paljon vähemmän kuin asennevamma, joka voi vaivata muuten tervettä nuorta.
Lukion käyminen on käsittääkseni lähes mahdotonta, mikäli nuorella on matemaattinen hahmotushäiriö. Hahmotushäiriö on aivojen fysiikasta johtuva kapea-alainen häiriö, joka ei vaikuta yleiseen älykkyyteen ja jota voi hyvin verrata lukihäiriöön. Lukihäiriö otetaan nykyään huomioon niin, ettei se estä lukio-opintoja. Lukiolaisen on selviydyttävä vähintään lyhyestä matematiikasta, vaikka aikoisi lukion jälkeen humanistiselle alalle. Haaveet vaikkapa sosiologian yliopisto-opiskelusta voi haudata, ellei pysty päässään hahmottamaan, miltä kuutio näyttää. Onko tässä järkeä?
Myös ammattiopinnoissa vaaditaan tänä päivänä lukupäätä. Teoriaa on huomattavan paljon, mikä voi muodostua esteeksi erityisopetuksen piiristä siirtyvälle nuorelle. Oppisopimuskoulutus onkin monelle luokkaopetusta toimivampi tapa valmistua ammattiin ja siirtyä työelämään. Opiskelupaikkojen riittävyydestä on tärkeää pitää huolta ja koulutuksen vaatimuksia tutkittava kriittisesti, mikä tulevan ammatin kannalta todella on tarpeellista.
Asenteet lievästi vammaista kohtaan voivat olla torjuvat, koska asia on vieras ja outo. Ja mitä tutummaksi se käy, sen rikkaampi on käsityksemme maailmasta ja ihmisestä. Moni on poikaamme tutustuttuaan ikään kuin helpottunut, kun sieltä löytyikin mukava pieni mies. Tiellä esteettömään ympäristöön suurimmat poistettavat esteet eivät ole fyysisiä rakennelmia, vaan asenteita ja pelkoja, joiden yli on vain mentävä. "
http://www.sonjafalk.fi/blogi/2011/04/14/15
Erityislasten koulutaipaleen eteen on nähty paljon vaivaa, ja käytäntöjä on kehitetty. Silti siirtyminen työelämään on usein vaivalloinen. Lievästi vammaiset ovat yhteiskunnassamme suurimman syrjäytymisuhan alla. Samassa ryhmässä on myös yhteiskuntamme kaipaamaa hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia. Lievä fyysinen vamma haittaa työntekoa paljon vähemmän kuin asennevamma, joka voi vaivata muuten tervettä nuorta.
Lukion käyminen on käsittääkseni lähes mahdotonta, mikäli nuorella on matemaattinen hahmotushäiriö. Hahmotushäiriö on aivojen fysiikasta johtuva kapea-alainen häiriö, joka ei vaikuta yleiseen älykkyyteen ja jota voi hyvin verrata lukihäiriöön. Lukihäiriö otetaan nykyään huomioon niin, ettei se estä lukio-opintoja. Lukiolaisen on selviydyttävä vähintään lyhyestä matematiikasta, vaikka aikoisi lukion jälkeen humanistiselle alalle. Haaveet vaikkapa sosiologian yliopisto-opiskelusta voi haudata, ellei pysty päässään hahmottamaan, miltä kuutio näyttää. Onko tässä järkeä?
Myös ammattiopinnoissa vaaditaan tänä päivänä lukupäätä. Teoriaa on huomattavan paljon, mikä voi muodostua esteeksi erityisopetuksen piiristä siirtyvälle nuorelle. Oppisopimuskoulutus onkin monelle luokkaopetusta toimivampi tapa valmistua ammattiin ja siirtyä työelämään. Opiskelupaikkojen riittävyydestä on tärkeää pitää huolta ja koulutuksen vaatimuksia tutkittava kriittisesti, mikä tulevan ammatin kannalta todella on tarpeellista.
Asenteet lievästi vammaista kohtaan voivat olla torjuvat, koska asia on vieras ja outo. Ja mitä tutummaksi se käy, sen rikkaampi on käsityksemme maailmasta ja ihmisestä. Moni on poikaamme tutustuttuaan ikään kuin helpottunut, kun sieltä löytyikin mukava pieni mies. Tiellä esteettömään ympäristöön suurimmat poistettavat esteet eivät ole fyysisiä rakennelmia, vaan asenteita ja pelkoja, joiden yli on vain mentävä. "
http://www.sonjafalk.fi/blogi/2011/04/14/15
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.