Rakkauskin

olet aivan oikeassa.

Niinkö teille kävi? Ero ja uus hoito sitten.

rakkaus ei ikinä voi eikä edes saisi olla sellainen, että sen ottaa itsestäänselvyytenä. Rakkaus ei selviä, jos siitä ei koskaan pidä huolta. Ei ihminenkään pysy terveenä, jos ei pidä huolta itsestään.

Se ruostui hoitamattomana, se kuoli hiljaisuuteen, puhumattomuuteen.
Kuin kukka vettä, tämäkin olisi tarvinnut ravinteita, puhumista, juttelua, pientä, edes pientä huomiota. Mutta se nuutui yksinäisyyteen ja ilkeisiin sanoihin.

Kaikkea on vaalittava ja hoidettava.

Makunsa se menettää. Ei läheisyyttä, ei seksiä, ei halua jakaa ajatuksiaan, ei halua olla toisen puolella selvitköön itse, vain yhtä helskatin tollotusta. Oven etsimistä umpiosta.

Komppaan tuota kirjoittajaa, joka puhuu huolen pitämisen puolesta. Ei rakkaus pääse ruostaumaan, jos ei sen anna ruostua, vaan pitää siitä huolen.

että se se vasta ruostuukin jos se jätetään oman onnensa nojaan!

Kohde on vaihtunu. Ainaki mun kohalla :)

Minulla ei ruostunut. Mutta nyt viime päivinä olen huomannut sen muuttuvan muistoksi. Olisi kuin musta metallikuutio olisi poistunut sydämestäni ja uponnut meren syvyyteen. Nyt voinen pitää häntä muistona.

Minulla ruostuu aina jo alkumetrillä.Taitaa olla kosteutta ja happea liikaa...

Paras tapa selvitä ruostuvasta rakkaudesta on tietenkin ottaa se kunnon laastarisuhde jo ennen eroa. Ehdottomasti suosittelen lämpimästi.

tilata rakkaudelle huolto-ajan ...?

Rakkaus on illuusio.