En koskaan valitse rinnalleni ihmistä, joka ei hetkeäkään epäröimättä valitse minua. Miksi? Koska elämä on jjoskus kovaa. Siihen kuuluu vaikeuksia, surua ja tuskaa. Silloin on paras valita siihen vierelle sellainen, joka pysyy siinä. Silloinkin kun ei ole helppoa ja kivaa.
Elämän opetuksia osa 1
~ S
8253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei Roomaa rakennettu päivässä...
Minusta sellainen ihminen joka tekee sellaisen ison päätöksen hetkessä on hieman tuuliajolla. Tunteet tulee ja menee. Vahva perustus on huolellisesti laskettu
Ei epäröi...tarkennatko. En ilmeisesti vain ymmärrä mitä tarkoitat.
Normaaliahan on arvioida yleensä asioita ja ihmissuhteita.
Jos se noin helppoa on mikäs siinä
Kaikki heti tai ei mitään. Ensin salapoliisi työtä ja siinä välissä jotain muuta?
Epäröin aina ennen kuin teen suorempia ehdotuksia/lähestymisyrityksiä.
Se onkin hyvä, että tunnet tarpeesi. Löydät toivottavasti riittävän jämerän tyypin rinnallesi, joka on sulle turvallinen ja joka antaa tukensa.
Itse kun ahdistun herkästi ja epäröin vähän kaikkea, en voi olla jyrkkä tai vaativa toistakaan kohtaan. Jos tunne vain on.
Minä en laske elämääni kenenkään muun varaan, kuin itseni. Jos on vaikeaa, tiedän selviäväni siitä omin neuvoin. Toinen on vapaa lähtemään viereltäni koska vain, selviän kaikesta yksinkin.
Jopas jotakin, siinä jollekin taitaa tulla vielä paha eteen.
Huomenta
Ihan vaan kysyn, kumman pitää valita ensiks?
Sä jos et valitse kun toinen ei valitse, ni kuis teiän lopult sit käy?