Riittääkö akordista sopimiseen osapuolten välinen sähköpostikeskustelu vai pitäisikö asiasta saada mustaa valkoisella? Ajatuksena siis, että jos perintä tästä huolimatta jatkuisikin, niin riittääkö sähköpostikeskustelu ja maksukuitti näytöksi, että akrodista on sopimus syntynyt.
Kyseessä ulkomainen velka, jolle velkoja kuitenkin hakenut Suomesta tuomion. Nyt asiasta on kuitenkin päästy sähköpostitse sopuun.
Velkoja:
"We accept EUR XXXX as full settlement.
When we receive payment EUR XXXX we will close the file."
Kyseessä ulkomainen velka, jolle velkoja kuitenkin hakenut Suomesta tuomion. Nyt asiasta on kuitenkin päästy sähköpostitse sopuun.
Velkoja:
"We accept EUR XXXX as full settlement.
When we receive payment EUR XXXX we will close the file."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä tuo on ihan pätevä sopimus. Siinäkin tapauksessa, että laissa vaadittaisiin kirjallista muotoa ja allekirjoitusta (akordisopimuksesta ei taida sellaisia vaatimuksia olla), sähköisesti tehty sopimus täyttäisi nämäkin vaatimukset. Laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (omituinen nimi, mutta käytännössä puhutaan yleensä "sähköisen kaupankäynnin laista"), on nimittäin tällainen sopimuksen muotovaatimuksia yleisesti koskeva säännös:
""12 §
Sopimusta koskevien muotovaatimusten täyttäminen sähköisesti
Jos sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti, vaatimuksen täyttää myös sellainen sähköinen sopimus, jonka sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuolten saatavilla. Jos sopimus on lain mukaan allekirjoitettava, sovelletaan, mitä sähköisistä allekirjoituksista erikseen säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee vastaavasti sopimussuhteeseen liittyviä osapuolten ilmoituksia ja muita toimenpiteitä, joiden on lain mukaan oltava kirjallisia tai allekirjoitettuja.
Jos sopimukseen liittyvä ilmoitus on lain mukaan toimitettava todisteellisesti, vaatimus voidaan täyttää myös sellaisella sähköisellä menetelmällä, jonka avulla voidaan näyttää vastaanottajan saaneen ilmoituksen."
Mutta kuten sanoin, akordisopimuselle ei tietääkseni ole säädetty muotovaatimusta. Olennaista kuitenkin on, että sähköpostitse tehty sopimus ei ole manipuloitavissa eikä voi kadota tiedostosta itsestään, vaan sillä voidaan osoittaa osapuolten tahto ja tarkoitus.
Nyt on pakko täydentää yllä olevaa. Jos velkojasi on jostakin EU-
maasta, edellä selostettu pätee, koska siinä mainittu laki perustuu EU-direktiiviin ja on voimassa kaikissa EU-maissa. MUTTA jos velkojasi on muualta maailmasta, asia ei ole yhtä selvä. Ratkaisu riippuu sopimukseesi sovellettavasta laista: onko se Suomen laki vai (EU:n ulkopuolisen )sopijapuolesi kotimaan laki? Lainvalinnasta on omat säännökset olemassa, ja ne voivat johtaa vastapuolesi maan lain soveltamiseen siinäkin tapauksessa, että oikeudenkäynti on käytävä Suomessa. Voisin vihjaista sovellettavasta laista, jos kertoisit mistä päin maailmaa velkojasi on.
Kyseessä on Norja eli ei ole EU-maa.
Tuo ns. sähkökauppadirektiivi on pantu täytäntöön myös Norjassa ETA-sopimuksen nojalla, ts. sen osalta Norja vastaa EU-maata.
Kiitos tiedoista!