Olimme kaverin kanssa seuraamassa ystävämme suojelutreenejä ja itsekin aikoinaan suojelua harrastaneena konkarina piti oikein hieraista silmiä treenien aikana, että mitä kummaa kentällä tapahtuu. Kesken harjoituksen maalimies menetti täysin malttinsa ja alkoi huutamaan koitan ohjaajalle sekä kaiken päätteeksi huitasi koiran ohjaajalta raipalla lippalakin päästä. Niin ikään maalimies jatkoi raivoamistaan koiralle. Menin uteliaisuuttani tilanteen rauhoituttua paikalle kyselemään, että mistä oli oikein kyse. Ihmetykseni oli suuri, maalimies oli hermostunut kokemattoman ohjaajan virheestä (ei ollut kuulemma reagoinut riittävän nopeasti maalimiehen merkkiin). Näkemäni ja kuulemani perusteella kehotin ystävääni hankkiutumaan pikaisesti toisen maalimiehen oppiin. Mielestäni maalimiehen hermo pitää pitää ja koiran ohjaaja sekä koira ovat maalimiehen omien aggressioiden kohteena täysin vääriä. Aloinpa tapahtuneen myötä miettimään, että onko tämmönen nykyään kuinka yleistä, sillä omana aktiiviaikanani tuommoisen toiminnan myötä maalimiesoikeudet olisivat lähteneet kävelemään saman tien.
Suojeluharrastaminen
Jermuaikoinaan
11279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joo,koirat ei ole ainoita sekopäitä tuossa hommassa...
Raivotautirokote jäänyt ottamatta.
Suojeluharrastaminen on (maalimiehelle) kivaa, ei riitä että koirat saa huutia, ohjaajat kuuluu samaan kastiin.
Mistä te tommottii maalimiehii löydätte, ettei olisi niitä tarinoita? Jos tarina on tosi, molari vaihtoon.
Minun suojeluharrastaminen loppu kanssa siihen kun mokke remusi kentällä siihen malliin, että oksat pois, en viittiny katella. Päätös ei ole kaduttanut tippaakaan, haku on paljon miellyttävämpää. Tsemppiä Jermun ystävälle uusiin kuvioihin.
Minulla ei se koskaan edes alkanut samasta syystä.
Eipä ole meillä tollasia ongelmia. Ei tartte takas jäkkimetsään mennä.
Joka lajiin mahtuu tyyppejä, jotka eivät välttämättä sinne kuuluisi. Nähty on todella hyviä mokkeja ja vähän vähemmän hyviä mokkeja. Meillä on hyvä mokke.
Maalimiestenkin jalostus on ihan retuperällä....
Suomen maalimieskoulutus on huippuluokkaa. Samoin moket... Porukkaan mahtuu monenlaisia ja tasoisia, mut jokatapauksessa voidaan olla ylpeitä omista molareistamme. Eipä muuta...
Enpä ole vastaa koskaan nähnyt tai kuullut tapahtuvan. Palaute ohjaajalle tulee yleensä asiallisena ja kehittävänä. Riippuu toki paljon molaristakin.
On hyvin tärkeää, että on sopiva maalimies. En nyt tarkoita vaan välttää raivopäisiä vaan voi muutenkin olla, ettei ole yhteinen sävel maalimiehen kanssa. Minun koirallani oli ensin molari vasta-alkaja ja semmoinen pehmeä. Se ei saanut toimimaan koiraa. Ja en minäkään oikein tajunut molaria.
Vaihdoin molaria. Kokeneempi molari huomasi koirassa tietynlaisia vinkkejä ja tajusi, miten koiran saa toimimaan.
Raivohulluille ei saa ikinä viedä. Mutta on myös muitakin syitä vaihtoon.