hänellä olikin...

Lähdin suurempaan kaupunkiin kotikylästäni viikonlopuksi. Olin juuri eronnut tyttöystävästäni ja tarvitsin vaihtelua ympärstööni. Varasin omenahotellista huoneen, hyppäsin junaan ja eikun matkaan.

Hotellihuoneeseen päästyäni oli jo ilta. Kävin suihkussa, vaihdoin vaatteet ja lähdin syömään sekä tutkimaan kaupunkia. Nautin kanasalaatin erään ravintolan terassilla katsellen ohilipuvaa elämää. Jatkoin matkaani ja pian päädyinkin terassille nauttimaan oluesta. Viereiseen pöytään istui kaunis, vaaleahiuksinen nainen. päällään hänellä oli tiukka, valkoinen toppi, kireähköt farkut ja avonaiset korkokengät. Aurinkolasit hänellä oli nostettu otsalle. Ranteessa oli kello ja toisessa muutama rannekoru. Hänellä oli valkoviinilasi kädessään ja hän luki iltasanomia.

Huomasin hänen vilkaisevan minua pari kertaa sivusilmällä. Rohkaisin mieleni, ja kysyin "Onko maailmalla tapahtunut mitään erikoista?". "Eipä oikeestaan" oli naisen vastaus. "Venäläiset vetävät joukkojaan Ukrainan rajalta ja juhannukseksi on luvattu lämmintä" nainen jatkoi. "Sepäs on kiva. Joko neidillä on juhannussuunitelmia?" yritin jatkaa keskustelua. "En oikeastaan ole ehtinyt vielä suunnitella niin pitkälle" nainen vastasi. "saanko liittyä seuraan, vai odotatko jotakuta?" kysyin. "tule vaan, olen yksin liikkeellä" nainen vastasi.

Otin tuoppini ja siirryin naista vastapäätä. Nainen laski lehtensä alas ja otti huikan. "Minun nimeni on Lauri. mitäs tässä kaupungissa voisi tehdä illalla? olen ensimmäistä kertaa täällä, enkä oikein tiedä mihin voisin mennä?".
"Minua sanotaan Jasmineksi. Onhan noita yökerhoja muutamia. Grand Turismossa on lähinnä päivän pintapoppia, Hotellilta löytyy vähän vanhempaa ja Idyllissä on teinejä. Että ihan mikä herraa kiinnostaa"
"Ei mitään rokkikuppilaa olisi"
"Kyllä sellainenkin löytyy, tuossa nurkan takana, mutta se ei ole ainakaan vielä auki"
"No sittehän voin ostaa neidille toisenkin valkoviinin, mikäli tarjous kelpaa"
"Kyllä herrasmiehen tarjoamana aina"

Tilasin itselleni oluen ja Yasminelle uuden valkoviinin. Jatkoimme keskustelua arkisista asioista, ystävistä, ihmissuhteista, hieman politiikasta jne. Yasminella ei ollut poikaystävää, hän oli 24-vuotias ja perheen ainut lapsi. Kaupunkiin hän oli muuttanut opintojen perässä. Kohta molempien juomat oli jälleen tyhjät.
"Tilaanko vielä toiset?"
"itse asiassa asun ihan tässä lähellä ja minulla on muutama olut jääkaapissa. Mikäli sua kiinnostaa, niin voisimme käydä juomassa ne pois."
Hymyilin, tämähän meni odotettua paremmin, vain muutaman tunnin jälkeen minut oli jo kutsuttu kauniin naisen kotiin.
"toki, lähdetään vain".