Tervehdys.
Mitä mieltä olette kannattaako minun edes yrittää rakentaa parisuhdetta kun olen nyt käymässä läpi keskivaikeaa masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä? Terapiat aloitin vähän aikaa sitten mutta tuntuu pahalta kuvitella tytön puolesta.
Pystyn esittämään "normaalia" melko hyvin mutta sisimpäni huutaa että lopeta jo. Ajattelin kertoa tytölle joka selvästi on kiinbostunut minusta että nyt asiat ovat näin. En tiedä jaksaisinko edes tehdä tämän parisuhteen eteen hirveästi tässä alussa kun omien ajatusten pohtimiseen menee paljon energiaa ja haluaisin saada itseni kuntoon kuluttamatta kenenkään muun aikaa siihen. Huonoon saumaan tuli tämä tutustuminen mutta en oikeastaan edes tunne mitään tällä hetkellä joten voisin ihan hyvin kertoa asioistani tytölle. Hän varmaan pitää minua ihan hulluna mutta pääsisimpä sitten tästä teatterista eroon ja voisin oikeasti kesiittyä itseeni. Mitä mieltä olette?
Mitä mieltä olette kannattaako minun edes yrittää rakentaa parisuhdetta kun olen nyt käymässä läpi keskivaikeaa masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä? Terapiat aloitin vähän aikaa sitten mutta tuntuu pahalta kuvitella tytön puolesta.
Pystyn esittämään "normaalia" melko hyvin mutta sisimpäni huutaa että lopeta jo. Ajattelin kertoa tytölle joka selvästi on kiinbostunut minusta että nyt asiat ovat näin. En tiedä jaksaisinko edes tehdä tämän parisuhteen eteen hirveästi tässä alussa kun omien ajatusten pohtimiseen menee paljon energiaa ja haluaisin saada itseni kuntoon kuluttamatta kenenkään muun aikaa siihen. Huonoon saumaan tuli tämä tutustuminen mutta en oikeastaan edes tunne mitään tällä hetkellä joten voisin ihan hyvin kertoa asioistani tytölle. Hän varmaan pitää minua ihan hulluna mutta pääsisimpä sitten tästä teatterista eroon ja voisin oikeasti kesiittyä itseeni. Mitä mieltä olette?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos hän pitää sua hulluna, niin ei hän ansaitse ketään. Jos et halua sun kumppanin auttavan sua, et sinä ansaitse ketään.
Totta, kerro vain hänelle sairaudesta, hän sitten ymmärtää sinun mielialojasi paremmin. Ei kannata pitää kulisseja, se on sinulle tosi raskasta.
Se on kyllä totta, että masentuneen puolison kanssa on monasti raskasta elää, kurja katsoa toisen pahaa oloa. Ajan kanssa sitten näet jaksaako tyttö sinun sairautesi rinnalla elää. Voithan myös tervehtyä. Terveen kanssa on helpompi arjessa.
Suosittelen yrittämään, teillä voi kuitenkin onnistua!!
Eniten mietin sitä että pystynkö tervwhtymään kun on se ainainen pelko perseessä että mitäköhän tuokin aattelwe nyt meikäläisestä ja olen ns. Asettanut itseni alemmalle tasolle.
Eniten mietin sitä että pystynkö tervwhtymään kun on se ainainen pelko perseessä että mitäköhän tuokin aattelwe nyt meikäläisestä ja olen ns. Asettanut itseni alemmalle tasolle.
Kukaan ei tiedä etukäteen parantuuko millaiseen kuntoon. Olet kuitenkin aloittanut terapian, joka se on erittäin hyvä asia. Siitä sen paranemisen pitäisi lähteä.
Voithan kertoa aiasta kun olette olleet jonkin aikaa yhdessä. Kyllä tyttöystävän täytyy tuollaiset asiat tietää, tuskin pystyisit sitä pitkään salaamaan.
Eihän sinun kuitenkaan tarvitse sitä muille toitottaa, jos et haluu, vaikka masennus onkin kovin yleistä, jotkuthan kertovat siitä ihan julkisesti.
Minullakin on masennus ja lääkitys, enkä pidä itseäni alemmalla tasolla.
Tietenkään en kerro jokaiselle, kun ei sitä tarvii kertoooo...
Noh kerroin asiasta ja hieman hämillään oli. Näyttäisi että yhteydenpito väheni. Olihan tämä arvattavissa että kiinnostus lopahtaa kun melko vähän aikaa olemme tunteneetkin. Mutta minun kannalta parempi. Nyt voin keskittyä itseni parantamiseen ilman että tarvitsee esittää mitään muuta ja sitten myöhemmin rakentamaan terveitä ihmissuhteita. Nyt se ei tunnu olevan mahdollista koska saatan helposti jäädä "riippumaan" ihmiseen ja pettymykset koen todella vahvasti, joten eron sattuessa olisin mennyt varmasti paskempaan jamaan.