Ärsyttää mun naama. Olen ihme geenicoctailin kyllä saanu mun vanhemmilta... Just niiden pahimmat piirteet näkyy mun naamassa. Olen tyttö mutta naama ei ole lainkaan tyttömäinen tai sievä. Olis edes semmoinen suloisen pyöreä, lapsenpyöreä, mutta kun ei. Lapsenpyöreyttä mulle ei ole ollut ikänä kasvoissa. Näytän karulta kuin luolamies.
Otsani on iso, siis sivulta päin. Tämä ei ole vain oma mielipiteeni, vaan olen saanut myös kuulla tästä. Silmäni ei ole kovin suuret, vaan syvällä päässä, niin että niiden yllä on tumma varjo ja vielä tummat silmänaluset niin... Ai että. Ja millään meikillä en saa mitättömiä silmiäni esiin tai korostettua.. Silmäluometkin niin syvällä, ettei luomiväri yms niksit auta mitään. Osaan kyllä meikata parhaani mukaan, mutta silmiini ei oikein sovi meikki.
No, poskipääni eivät ole minkään laiset. Ei mitään korkeita poskipäitä. Tasainen harmaa naama ilman mitään volyymiä tai kivoja yksityiskohtia. Omituinen nenä, joka on varrestaan tosi kapea, mutta nenänpää on sitten sellainen pieni pallo. Ihan ufo nenä. Ja sivulta siinäkin inhottava kyömy... kyömynenä. Leuka kruunaa kainen, mulla on semmonen niin kutsuttu juustoleuka, jonka olen perinyt äidiltä. Semmonen pehmeä leuka... Näyttää inhalta sivusta päin. Ja korostaa vielä pitkää kavojen mallia ja terävää leikalinjaa, kauhean kapeita kasvoja.
Toivoisin, että mun naamassa olisi edes jotain herttaista pyöreyttä tai jotain naisellista. Mutta näytän vaan joltain alkukantaiselta metsän villiltä.
En uskalla hymyillä, olen niin kauhean ruma kun hymyilen. Olen myös kampauksella yrittänyt kehystää kasvojani, saada niihin jotain pehmeyttä ja ulottuvuutta. Mutta arvatkaa, kuinka jatkuva hiustenlaitto rasittaa mun ohutta suomalaista tukkaani.. Muk hiukset on kamalassa kunnossa ja sojottavat kuin harakanpesä.
Eli olen apina jolla sojottaa päässä harakan perse. Tämä on kuvaukseni. Haluaisin vain juosta metsään paljain jaloin ja hyppiä koivujen oksilla. Haluan pois tästä yhteiskunnasta, joka täyttyy kauniiden ja suloisten naisten kuvista ja mainoksista. Tämä maailma pyörii ulkonäön ympärillä.
Kun minä olen metsän villi asukas, tukkani kasvaa rastaksi, eikä mun tarvitse laittaa sitä. Tainnutan kaikki kauniit naiset ja miehet luolamiehen nuijallani, ja raahaan heidät puun oksalle ja syön. Sitten teen heidän pienistä luista hiuskoruja jotka laitan sotkuiseen rastatukkaani.
Otsani on iso, siis sivulta päin. Tämä ei ole vain oma mielipiteeni, vaan olen saanut myös kuulla tästä. Silmäni ei ole kovin suuret, vaan syvällä päässä, niin että niiden yllä on tumma varjo ja vielä tummat silmänaluset niin... Ai että. Ja millään meikillä en saa mitättömiä silmiäni esiin tai korostettua.. Silmäluometkin niin syvällä, ettei luomiväri yms niksit auta mitään. Osaan kyllä meikata parhaani mukaan, mutta silmiini ei oikein sovi meikki.
No, poskipääni eivät ole minkään laiset. Ei mitään korkeita poskipäitä. Tasainen harmaa naama ilman mitään volyymiä tai kivoja yksityiskohtia. Omituinen nenä, joka on varrestaan tosi kapea, mutta nenänpää on sitten sellainen pieni pallo. Ihan ufo nenä. Ja sivulta siinäkin inhottava kyömy... kyömynenä. Leuka kruunaa kainen, mulla on semmonen niin kutsuttu juustoleuka, jonka olen perinyt äidiltä. Semmonen pehmeä leuka... Näyttää inhalta sivusta päin. Ja korostaa vielä pitkää kavojen mallia ja terävää leikalinjaa, kauhean kapeita kasvoja.
Toivoisin, että mun naamassa olisi edes jotain herttaista pyöreyttä tai jotain naisellista. Mutta näytän vaan joltain alkukantaiselta metsän villiltä.
En uskalla hymyillä, olen niin kauhean ruma kun hymyilen. Olen myös kampauksella yrittänyt kehystää kasvojani, saada niihin jotain pehmeyttä ja ulottuvuutta. Mutta arvatkaa, kuinka jatkuva hiustenlaitto rasittaa mun ohutta suomalaista tukkaani.. Muk hiukset on kamalassa kunnossa ja sojottavat kuin harakanpesä.
Eli olen apina jolla sojottaa päässä harakan perse. Tämä on kuvaukseni. Haluaisin vain juosta metsään paljain jaloin ja hyppiä koivujen oksilla. Haluan pois tästä yhteiskunnasta, joka täyttyy kauniiden ja suloisten naisten kuvista ja mainoksista. Tämä maailma pyörii ulkonäön ympärillä.
Kun minä olen metsän villi asukas, tukkani kasvaa rastaksi, eikä mun tarvitse laittaa sitä. Tainnutan kaikki kauniit naiset ja miehet luolamiehen nuijallani, ja raahaan heidät puun oksalle ja syön. Sitten teen heidän pienistä luista hiuskoruja jotka laitan sotkuiseen rastatukkaani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moni mies ottaisi
sun hyvän sydämmen.
Maailmassa ei lopulta ulkonäkö merkitse. Se mitä olet sisältä, merkitsee. Mitä sanot ja teet ja ajattelet.
Elämä voi olla syvält älä välitä. Se paranee kyllä. No problem