9vuotias poikani on alkanut toivomaan muuttoa luokseni.
Syyksi hän sanoi äidin uuden poikaystävän.
Olen aina kannustanut häntä olemaan äidin kanssa ja olemme pojan äidin kanssa ihan hyvissä väleissä.
Nyt kuitenkin pojan pyyntö riipaisi sydäntäni ja haluaisin näin tapahtuvan.
Koska tiedän että ilman taistelua en voi voittaa ja taistellessakin on edessä pitkä oikeusprosessi niin mahdollisuuteni taitavat olla melko kehnot?
Lapsi on halunnut tulla luokseni asumaan kaikki nämä vuodet ja itsekin olen hiljaa mielessäni näin toivonut.
Kuitenkin, nyt alkava operaatio päättyy lapsen täyttäessä 12 ja hänen täytyy siihen asti kestää kaiketi tämä uusioperheen kohtalo.
Olisi mielestäni tärkeää nopeuttaa tätä prosessia jottei lapsi pääse "vouhkoontumaan" uuden "isän" astuminen remmiin ei käy laatuun.
Aisaa kannattelevan "isän" Auktoriteetti ongelmat ja kyvyttömyys kommunikoida lapsen kanssa syö uskottavuutta ja lapsi ikäänkuin irtoaa kasvatuksellisesta näkökulmasta.
Ennenkuin lapsi riistäytyy olisin valmis tähän muutokseen ja kantamaan vastuun 100%.
Eikö lapsen etu jo vaadi tätä?
Miten esitän tämän lapsen toiveen äidilleen? Onko tämä nainen valmis luopumaan lapsensa edun nimissä nykyisestä asumisjärjestelystä ja antamaan pojalle päätösvallan ko. asiassa?
Syyksi hän sanoi äidin uuden poikaystävän.
Olen aina kannustanut häntä olemaan äidin kanssa ja olemme pojan äidin kanssa ihan hyvissä väleissä.
Nyt kuitenkin pojan pyyntö riipaisi sydäntäni ja haluaisin näin tapahtuvan.
Koska tiedän että ilman taistelua en voi voittaa ja taistellessakin on edessä pitkä oikeusprosessi niin mahdollisuuteni taitavat olla melko kehnot?
Lapsi on halunnut tulla luokseni asumaan kaikki nämä vuodet ja itsekin olen hiljaa mielessäni näin toivonut.
Kuitenkin, nyt alkava operaatio päättyy lapsen täyttäessä 12 ja hänen täytyy siihen asti kestää kaiketi tämä uusioperheen kohtalo.
Olisi mielestäni tärkeää nopeuttaa tätä prosessia jottei lapsi pääse "vouhkoontumaan" uuden "isän" astuminen remmiin ei käy laatuun.
Aisaa kannattelevan "isän" Auktoriteetti ongelmat ja kyvyttömyys kommunikoida lapsen kanssa syö uskottavuutta ja lapsi ikäänkuin irtoaa kasvatuksellisesta näkökulmasta.
Ennenkuin lapsi riistäytyy olisin valmis tähän muutokseen ja kantamaan vastuun 100%.
Eikö lapsen etu jo vaadi tätä?
Miten esitän tämän lapsen toiveen äidilleen? Onko tämä nainen valmis luopumaan lapsensa edun nimissä nykyisestä asumisjärjestelystä ja antamaan pojalle päätösvallan ko. asiassa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä esitä äidille mitään vaan lastensuojelulle ja pojan kanssa kahden ja mielummin lakimiehen avustuksella
Esitä asia äidille siltä kannalta, että haluat keventää hänen "kauhean raskasta" yhden lapsen hoitotaakkaansa :D. Sitä se akka todellisuudessakin haluaa, että pääsee rauhassa p---nemaan uuden tuoreen ukkonsa kanssa. Ole nöyrä ja yhteistyökykyinen äläkä vaadi mitään isoja elatusmaksuja. Lapsilisät ja yh-korotus pitää kuitenkin siirtää sinulle lapsen muuttaessa. Ole kärsivällinen, siitä hyödyt eniten.
Ali-arvioit uuden isän täysin. Noissa kolmessa vuodessa hän on saavuttanut lähtemättömän jalansijan poikasi elämässä.
Ei lapsen huoltoa muuteta noin vain, vaan se tapahtuu lapsen parhaaksi, josta sinulla ei näytä olevan hajuakaan. Lapsi on ehkä mieliksesi sanonut haluavansa asua kanssasi. Eri asia, mitä hän tiukan paikan tullen todella haluaa. ( Eikä lapsen paraskaan aina ole se, mitä hän itse haluaa)
Ps, aisaa kannatteleva isä olet kyllä sinä. Se joka on siellä arjessa, on se lähin kuitenkin.
Se, että lapsi olisi halunnut tulla luoksesi asumaan kaikki nämä vuodet on vuosisadan skeidaa. Jos näin olisi ollut, niin missä sinä olit kaikki ne vuodet????
Ihan vaan omia haaveitasi täällä netissä valehtelet meille muille, ja itsellesi.
Et voi tietää mitä lapsi haluaa ja mikä on lapsen parhaaksi !!!
Ja miten se äidin uusikko olisi parempi kuin isän uusikko jotka olet haukkunut suturaksi ym. Nimityksillä arvon Lissukka. Ja onko se äidin uusikko huoripukki sit ???
Isälle jos epäilet että lasta kohdellaan huonosti älä palauta lasta ennen oikeuden määräystä äläkä maksa elkkuja huonosta kohtelusta
Aisa on pysynyt kädessä ja pysyy näillänäkymin vielä vuosia. Toivottavasti.
Kaikkiin näihin vuosiin on mahtunut monenmoista ja silti niin paljon asioita mitkä ei muutu.
Esimerkiksi se, että olen ollut nämä vuodet kokoajan siinä läsnä. Tiedän sen siitä että sinä et ole.
Se on ehkäpä sinun onnesi. Alistuvan ja epämääräisen kommentin perusteella olet kenties uusioperhettä? Missä lapsia on useasta emästä tai kenties vain poikaystävästäsi tai tyttöystävästäsi?
Jos olet ollut lapsen kanssa ensimmäiset elinvuodet ymmärrät varmaan mikä valtava tunneside syntyy kun esimerkiksi lapsi on rintasi päällä ja tuhisee viattomuttaan?
Sellaisen koettuaan on kenties lähempänä aitoa vanhemmuutta. Ilman sitä kokemusta ei luonto tunnista tätä yhteyttä. Lähtemätön jalansija mikä kenties merkitsee sinulle sitä että kengänjälki on pyyhkimättä voi pitää paikkansa ellei kysymyksessä ole pahansuopaa ja pelolla ja vääryydellä kasvatusta.
Auktoriteetti ja avaimet on jaettu. Niitä ei voi enää ostaa eikä myydä.
Olisi suorastaan hupaisaa jos joku alkaisi aidosti leikkimään perheen päätä kertaalleen eronneessa perheessä:) varsinkaan missä lapset eivät olisi omia. Senmoinen ei kanna hetelmää kaveri.
Viestistä paistaa ikävästi läpi oma etusi. Lapsi on ilmeisesti asunut pääosin äitinsä luona tähän asti, mutta nyt kun uusi mies on mukana kuvioissa oletkin mustasukkainen. Isän paikkaa ei uusi mies vie, hän on parhaimmillaan uusi turvallinen aikuinen lapsen elämässä. Viestissä et ainkaan maininnut, että äidin uusi mies olisi kohdellut lastasi huonosti. Lapselle tilanteeseen tottuminen ottaa aikansa, omat vanhemmat ovat aina lapselle ne kaikkein tärkeimmät ja usein lapsi toivoo vanhempien palaavan yhteen, uuden ihmissuhteen myötä lapsikin ymmärtää ettei se ole mahdollista.
Tue lastasi uudessa elämänvaiheessa, jos uusi mies kohtelee lastasi hvyin ole mieluummin tukena kuin suunnittelemassa lapsen pelastusta, mitä hän ei todellisuudessa edes tarvitse. Tapaamissopimuksestanne riippuen, voisit ehdottaa vaikka viikko-viikko systeemiä? Lapsilisät jää sinne missä lapsi on kirjoilla (vaikka usein tässä systeemissä se jaetaan tasan vanhempien yhteisellä sopimuksella), mutta raha ei varmastikaan merkitse mitään, kun vaakakupissa on lapsen etu?
Vastuuta et kanna 100% siinäkään tapauksessa, vaikka lapsi lopulta muuttaisi luoksesi, vai ajattelitko vieraannuttaa hänet äidistään? Lapsen etu on aika vaikea käsite, aikuisten elämäntilanteet muuttuvat ja lapsen sopeutuminen ottaa aikansa, jos äiti on tolkun ihminen, tuskin hänkään on kevein perustein lapsen elämää mullistanut.