varattuna voi ottaa yhteyttä varattuun, jos tahtoo. Eikö voi mitään tehdä, jos pitää toisesta...miksi se ei ole luvallista...jos on ikävä...estääkö moraali sen, papin aamen...miksi pitää olla niin vaikeaa...jos molemmilla selvästi tunteita...
Miksei
eletään vain kerran
29234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
No just siksi kun on tunteita. Tiiä mitä kauhiaa tapahtus. Oikeesti.
Eikö olisi ihanaa olla edes hetken onnellinen ja nauttia rakkaudesta...läheisyydestä...vai onko liian paljon menetettävää...
Liian paljon menetettävää. Puhun nyt molempien puolesta omaa tilannettani ajatellen. Eikä ole rakkaudesta eikä onnellisuudesta puutetta. Kaikkea ei vaan voi yhtä aikaa saada ja siihen on tyytyminen.
Siis olet onnellisesti varattu, mutta tunteita on toista kohtaan?
Tilaamatta ja pyytämättä ;)
Voi olla vaikea uskoa että se on mahdollista, enkä ikinä olis uskonut itsekään, ennen kuin kosahti omalle kohdalle.
Et tiedä, kuinka hyvin uskon tuon. Yllättäen, etsimättä, vaikka kaikki oli hyvin. Oletko tehnyt asian eteen jotakin?
Joskus täällä sentään törmää kohtalotovereihin.
Olen koittanut pysyä nahoissani ;)
Itse en ihan ole pysynyt. Mitään läheisyyttä ei kuitenkaan ole ollut, vaikka itse sitä haluaisinkin. Tällä hetkellä melkein kestämätön kaipaus häntä kohtaan. Ja kestää varmaankin todella pitkään. Kun kerroin tunteeni tiesin jo, että vastassa ei ole samoja tunteita, mutta tulipahan tehtyä. Tai, eipä hän mitään tunteistaan sanonut.
Oliskin tullut selvä ei kiinnosta. Mut täytyy nyt vain uskoa omaa järkikultaa, että häntä ei kiinnosta.
Aloituksessa sanot kuitenkin, että "jos molemmilla selvästi tunteita"
"Mut jos jotain tekisin tän kaiken rikkoisin
Pahimmassa tapauksessa päätä seinään löisin
Ja jotain rauhoittavaa kamaa kiskoisin"
http://www.youtube.com/watch?v=rWd8B2n1frU
Minkä ikäisenä lapset ymmärtävät eron? Eikö uskalleta lasten takia?
Jos sulle siis kävi kuten minulle, niin miksi edes mietit tuota lapsiasiaa? Koska sullahan pitäisi olla kaikki hyvin omasi kanssa.
Ei kannata rikkoa sellaista, mikä on jo olemassa ja oikeasti hyvää.
Täytyy mennä, mahtava päivä tulossa :).
Ehkä ei ihan enää niin hyvin. Mietin aina sitä, että jis varattuna ihastuu toiseen on suhteessa silloin jotakin pielessä. Ja ehkä olen sen nyt vasta ymmärtänyt. Suhteessani on tunteet kuolleet, ollaan vain eletty....ihastuminen vain oli merkki siiä. Päällisin puolin kaikki onkin hyvin. Ei puutetta mistään, arki sujuu tasaiseen tahtiin, mutta rakkaus puuttuu...vai onko sekin vain kuvitelmaa uuden rakastumisen tuomaa harhaa...
Ette te sit ookaan kohtalotovereita sinä ja toi toinen.
Kyl me taidetaan olla juu.
mut toi aloittaja ja toi toinen.
Okei, 5 miljoonaan mahtuu sit, mitä, poikkeuksia?
Alottaja ja se toinen ei varmaankaan. En muista tarkalleen, mut päälle 8500 on.
pelko siitä että nyt voimaassa oleva katoaa, ja kun se ihastus ei kuitenkaan ole kuin haave tulevasta.
Tunteilla ei elä. Elämän tiellä tunteita tulee ja menee. Järki on sitä varten että elämässä pysyy järjestys ja tehdään kompromisseja. Elämä olisi totaalisen sekaisin jos jokainen kulkisi polkujaan tunteidensa mukaan. Jotakin rajaa tunteilla on oltava. Rajan voi vetää siihen jos toinen tai itse on varattu. Elämää ei voi kukaan rakentaa pelkkien tunteiden varaan. Järki neuvoo mikä on hyvää, soveliasta tai tarpeellista. Perheessä avuttomille lapsille taataan turvallinen olotila aikuisten parisuhteessa. Kannetaan huolta pienten kasvavan ihmisten tulevaisuudesta ja psyykkisestä tasapainosta. Siinä on osuutena paitsi pareilla, myös ulkopuolisilla ihmisillä. Annetaan parisuhteen perustaneiden ihmisten olla, ei sinne väliin ängetä. Elämä on paljon suurempi juttu kuin ihmisen heittelevät tunteet. Kuinka voi edes ajatella että parisuhteessa jo olevilla ei olisi ollut/ole tunteita omaa kumppaniaan kohtaan?
kulkevat käsikädessä.
Sitä ketä vihaat, sitä rakastat.
Noin se vaan on, eikä siinä ole muu perheyhteisö mukana, on vain ne kaki toisiaan vihaava ja rakastavaa, joille ulkopuolien maailma on luonut oman merkityksen, mutta rajoittaa kuitenkin moraalisella tasolla.
Ei kai kaikki rakastavat sentään vihaa? En mä ainakaan. Itse asiassa en vihaa ketään.
Sähän otit yhteyttä!
No niinpä otin juu.
No miks sit kyselet, että miks ei varattu voi ottaa yhteyttä? Ristiriitaista.
Vastaisin nimerkille syvempää, että elämää ei tosiaan voi rakentaa tunteiden varaan. Mutta suhteen toimivuuden tai toimimattomuuden yksi tekijä on tunteet, eikä se ole mitenkään vähäpätöinen asia. Lisäksi, jos mukana lapsia niin kannattaisi kokonaisuutena miettiä miten vaikuttaa heihin. Itse en ainakaan näin herkässä asiassa ryhtyisi neuvomaan muita. Ja vielä: kannattaa muistaa, että vaikka suhde päättyisi ei se tarkoita, että suhteessa kaikki asiat ovat olleet toimimattomia ja toisaalta kannattaa (suutuspäissäänkin) muistaa, että jotakin kivaa siinä toisessa on aikanaan ollut kun kimppaan on päädytty.
Veikkaan että Suomi on ainoa maa, jossa tämmöisiä asioita mietitään.
Veikkaan että ei ole.
Joku vastasi oikein: Tunteita tulee ja menee. Järjen jos hukkaa niin sitten se elämä vasta sekaisin onkin.
Jos sais kerran reissullansa, toisen kerran kotona..