Nuoreni aloitti seronilin, itseäni kuitenkin epäilyttää ottaako hän koko lääkkeitä joten voiko sitä testata esim. verikokeilla
voiko seronilin syöntiä mitata verestä
sds
399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Seronil kuuluu SSRI-valmisteisiin, jotka altistavat itsemurhalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10671372
http://www.ssri-stories.org
Monet koulumurhat ovat tulleet SSRI-valmisteilla, Kauhajoen ja Hyvinkään tapaukset Seronililla. Nuoresi kannattaa lopettaa Seronil välittömästi.
Minkähän takia annat nuoresi vetää moisia huumeita?
Tää on jo vähä vanha, mut sanonpa vaan pari asiaa, jos ketjun alottaja tätä viel lukee. SSRI:t todella lisää joillaki itsemurhariskiä, varsinkin alussa, latistaa tunteita joillain, jopa pysyvistä tunne-elämän latistumisista on raportoitu, mut mene ja tiedä, mikä kaikki on totta, koska lääkebisnes on sen verran kiero, et ite se ei juuri mitään näitä esille tuo.
Silti Seronil voi auttaa ja sopia tietylle henkilölle. Sen haittavaikutukset voi olla minmaalisen pienet suhteutettuna siihen jatkuvana tuskaan, jonka masennus aiheuttaa kys. henkilölle. Mä sain apua masennukseeni lopulta vuosien yrityksen jälkeen 16-vuotiaana. Siinä vaiheessa mulla on masennusta takana parisen vuotta tosiaan ja voimat aika lopussa. Itsemurhasuunnitelmat tarkentu koko ajan, eikä sitten lopulta se epätoivoisesti vaatimalla vaadittu keskusteluapu auttanut.
Lääkkeitö ehotettiin ja äitini sai mut ylipuhuttua, etten kokeile niitä. Sain kuitenkin alotettua terapian, jossa vasta ihan kunnolla sain asioita purettua. Silti se paha olo ei lähteny mihinkään, ikään kuin ois vaan kestosurullinen ilman mitään oikeeta syytä ja samaan aikaan hirvene epätoivoinen elämänsä suhteen jaksamatta tehä oikeen mitään. Päätin vastoin äitini kehotuksia kokeilla Seronilia. Aluks en huomannu mitään eroa ja olin niin kyllästyny koko tähän väkisin elossa oloon, et päätin jossain vaihees ainaki yrittää itsemurhaa ihan kunnolla: se olisi varma joskaan ei hyväksytty keino pakoon maallisista tuskista. No lääkekokeiluu seurailtiin ja annosta joskus aina hiukan nostettiin ja nyt 30 milligrammalla oon yhtäkkii alaknu voida paljon paremmin. Eihän elämä ruusuilla tanssimista ole ja menneisyyden rankat kokemukset on ja pysyy selkärangassa, mut mun olo ei oo sellanen ainakaan nyt, ettenko jaksais hengissä olla. Kannattaa antaa mahdollisuus siis tolle lääkkeelle.