Tässäpä sketsipätkä, joka on täyttä totta eräällä ystävälläni:
http://www.youtube.com/watch?v=fta_Ic91PqE
Olen seurannut viitisen vuotta tätä touhua ja sydäntä särkee! :( Lapsia on kaksi, 6 v. ja 3v. Molemmilla puheenkehitys selvästi jäljessä, 3,5 -vuotias osaa sanoa vain muutamia sanoja. Lapset kyllä ulkoisesti saavat hoitoa, on vaatteet ja ruuat mutta äidin läsnäolo puuttuu täysin. Tällä hetkellä koiria on kaksi, molemmat haastavia ja paneutumista vaativia rotuja. Perheessä on myös isä, oikein mukava mies, mutta täysin tämän naisen tossun alla. Minun on tosi vaikea katsoa tätä sivusta, miten puuttua tilanteeseen? Kyseessä on sukulainen, en haluaisi kauheaa sotaa aiheuttaa, mutta jotenkin herättää tämän naisen näkemään lastensa tilanteen.
http://www.youtube.com/watch?v=fta_Ic91PqE
Olen seurannut viitisen vuotta tätä touhua ja sydäntä särkee! :( Lapsia on kaksi, 6 v. ja 3v. Molemmilla puheenkehitys selvästi jäljessä, 3,5 -vuotias osaa sanoa vain muutamia sanoja. Lapset kyllä ulkoisesti saavat hoitoa, on vaatteet ja ruuat mutta äidin läsnäolo puuttuu täysin. Tällä hetkellä koiria on kaksi, molemmat haastavia ja paneutumista vaativia rotuja. Perheessä on myös isä, oikein mukava mies, mutta täysin tämän naisen tossun alla. Minun on tosi vaikea katsoa tätä sivusta, miten puuttua tilanteeseen? Kyseessä on sukulainen, en haluaisi kauheaa sotaa aiheuttaa, mutta jotenkin herättää tämän naisen näkemään lastensa tilanteen.
Vastaukset 125
Vanhimmat
Sehän on hienoa että olet siellä arjen keskellä nähnyt miten äiti toimii ja on lasten kanssa! Vai olisiko nämä nyt kuitenkin vain sinun omia kuvitelmia? Oletkohan saattanut tehdä tämän johtopäätöksen harvojen tapaamisten perusteella?
Tiedätkö että puheen kehitys voi viivästyä monestakin syystä? Ei se tarkoita sitä että vanhemmat eivät olisi läsnä. Kaksi vaativaa koiraalaam ei tarkoita sitä että vanhemmilla ei olisi aikaa. Monet lapset kasvaa maalla jossa on paljon eläimiä ja maatilanhoitoa, mitenköhän heillä vamhemmilla riittää aikaa?
Jos lapset ovat hyvin hoidettuja ja päällisin puolin iloisia ja sosiaalisia, niin en ihan heti alkaisi huolestumaan. Ja jos kovasti sinua tilanne häiritsee, niin saisitkohan parhaimman mahdollisen vastauksen kun kysyisit ihan siltä äidiltä! Vai onko se kiva tulla mutu fiiliksellä mässäilemään toisten asioista nettiin?
Paras sketsi ikinä!
Itse en vaativia koiria huolinut huusholliini, kun lapset olivat kouluikäisiä, koska tosiaan vapaa-aika menee hyvin tarkkaan lasten kanssa, jos heidän koulutyötään haluaa tukea ja huolehtia terveellisestä ravinnosta, harrastuksista, perhematkoilla käymisistä yms. Vauva- ja taaperoajasta nyt puhumattakaan. Mieluummin annan aikaani miehelleni ja lapsilleni, kuin elukoille.
Toki itselläkin pitää harrastus olla, mutta mieluummin sellainen, joka ei kärsi, vaikka harrastustaan ei lainkaan tarvitsisi huomioida päivään tai pariin - ehkä jopa viikkoon. Koirat eivät ole sellainen harrastus. :)
Miehiä ja koiria, ei pentuja kiitos!!!!!!
Minulla on nyt koira.Harmittaa vaan kun ei aikoinaan,kun lapset oli pieniä tullut hankittu koiraa perheeseen.Lapset oliaivat myös saanet paljon.Kun vanhemmat tekevät yleensä pitempiä päiviä kun lapset.Koira olisi ollut iloisena vastassa eikä olisi tarvinnut tulla tyhjään kotiin.Koirat opettavat myös(aikuisten lisäksi)vastuuntuntoa ja huolehtimista.Ihailen koiraperheitä.
Tuttavilla oli kolme susikoiraa ja sitten putkahti myöhemmin pari lasta.
Kun lapset konttailivat pitkin lattioita, niin he pääsivät tuota pikaa kolmen A:n kerhoon eli AAA= astma, allergia ja atopia.
Ei sinne viitsinyt omien lasten kanssa mennä vierailulle. Parempi oli tavata jossakin "puolueettomalla" maaperällä kuten torilla tms. Kyllähän niistäkin lapsista aikuisia tuli, mutta en tiedä mitä vaivaa näistä taudeista myöhemmin oli.
Toisilla tuttavilla on tapana tuoda koira mukaan kylään, vaikka hyvin tietävät, että asunnossa on kissa, joka pitää teljetä vierailun ajaksi johonkin huoneeseen.
Minusta koiraihmiset ovat hyvin ajattelemattomia, omaan napaa tuijottajia.
vai niin, älä yleistä
Kerrot, että kyseessä on ystäväsi ja sukulaisesi perhe. Sinuna ottaisin asian hienovaraisesti puheeksi perheen äidin ja isän kanssa.
Älä tuomitse tai syyllistä vanhempia yhtään, kerrot vain olevasi huolestunut. Yritä hoksauttaa ongelmaa. Viekö äidin koiraharrastus liikaa aikaa ja huomiota lapsista? Oireilevatko lapset heidän mielestään jotenkin? Luulen, että he havahtuisivat ongelmaan kun joku muu ottaa asian esille.
Luulisin, että omaa napaansa ehtivät enemmän tuijottaa lapsettomat ja koirattomat ihmiset.
Ja jos luet vähän allergiatutkimuksia, nykyisin suositellaan juuri siedätyshoitoa.
Liian steriili ympäristö lapsuusiässä saa elimistön puolustusjärjestelmän toimimaan tavallaan itseään vastaan.
Tuolla asenteella onkin parempi olla laittamatta lapsia. Pentuja on koirilla ja ihmisillä lapsia!
Taidat tykätä koirista, ne kun niin nuolee kivasti.
Ja hyvä, että pervot ei halua lapsia
Hmm, taipumus allergiaa on perinnöllinen. Se voi laueta liian suuresta tai liian äkillisestä altistuksesta siis niillä, joilla taipumus on. Eli kultainen keskitie on hyvästä. Jos on kotona liian hygieenistä, kohtaa helposti aikaisempaan verrattuna ison altistuksen joskus jossakin. Jos taas on kotona liikaa allergeeneja jo alusta asti voi silloinkin altistus olla liian iso taipumuksen omaavalle.
Eikä allergia puhjettuaankaan ole joko tai. Yhtenä vuonna harvensi kuusimetsää uskomatta, että oireet voivat tulla kuusesta. Sitten seuraavana jouluna tajusin, että olen herkistynyt kuuselle. Nyt noin kymmenen vuodenkuluttua voi taas ottaa joulukuusen sisään. Sama koskee kissaa. Jos ei ole liikaa tekemisissä altistuminen katoaa vuosien kuluessa ja taas palaa, jos liiaksi kissoja pitelee. Ihan yhtä siistissä tai epäsiisteissä kodissa asuin kuin veljeni, mutta veljelle puhkesi pahempi allergia jo pienenä. minä olin se terve lapsi kunnes muutettiin kosteus vaurioiseen taloon. Astmaattisia oireita en kuitenkaan saanut ja ihottumakin on noussut vain kertaalleen niistä kuusista. Veljellä oli vahvempi perinnöllinen taipumus. Turha siis syytellä ihmisiä liian siististä ympäristöstä tai jostain muusta yksittäisestä tekijästä. Olisi ollut silkkaa hulluutta ottaa meille kotieläintä, kun oli tiedossa, että toisen vanhemman puolelta taipumus allergiaan todennäköisesti periintyy.
Joko suoraa kommunikointia sekä isän että äidin läsnä ollessa - okei, äiti on haastava luonne eli et uskalla. Tai sit purat sydäntäsi lastensuojelun suuntaan, kerrot tämän aloituksen verran. Kyllä uskon todellakin joissakin tapauksissa koirien ajavan lasten hyvän hoidon edelle. Ei siinä ole mitään vinoilun aihetta että joissakin perheissä kärsitään "heikkolaatuisesta äitiydestä".
Tietenkin ihanteellisinta olisi toisten virheiden nokkimisen sijaan itse tehdä parhaansa. Eli keksi syitä ja tapoja olla itse näiden lasten elämässä läsnäolevana, kannustavana aikuisena. Pyydä heitä yökylään jne.
Huolestuttavaa, mikäli 3v. ei osaa vielä puhua.
Mikäli hän kuitenkin ymmärtää puhetta, leikkii, tulee iloisesti äidin luo kutsuttaessa, osaa istua, pysyy hiljaa paikallaan pyydettäessä ja jos hän jopa seuraa kiltisti äitiään, vielä parempi. Tätä kaikki samanikäiset lapset eivät osaa.
Sinuna en olisi huolissani.
Siellä yks neovonantaja puuttumassa jonkun höynän eukon juttuihin pelkän kuulopuheen perusteella.
Kylläpä neuvoja tulee, vaikket ole itse tapausta nähnytkään.
Nämä "NIIN ÄIDILLISET ÄIDIT" täällä valittaa, kun oma elämä pyörii pilalle lellittyjen pentujen ympärillä.
Nyt sossuun vaan tekemään ilmoituksia niistä perheistä, joissa on lasten lisäks koiria...
Hop Hop superäidit ilmoituksia tekemään, mut älkää sit nolatko itseänne.
Olkaa nyt koiranomistajat varovaisia, koska noita-akkoja on liikkeellä-
Ei kannata kutsu yökylään, sillä lasten kehitys on koiraharrastuksen vuoksi monella tavalla viivästynyt. Hehän saattavat jopa olla yökastelijoita. MIten on syömisen laita?
Osaavatko käyttää haarukkaa ja lusikkaa vain onko koira-addikti äiti unohtanut senkin koulutuksen, niin että lapset syövät murot suoraan kupeista.
p.illulle;
et taida ymmärtää ironiaa; kerroin koirista!
Moni asia pätee kyllä ihan oikeasti myös lastenkasvatukseen: selkeät rajat, paljon rakkautta, onnistuneista suorituksista palkitaan aina heti, epäonnistumisia ei pahemmin noteerata. Koirat ja lapset hakevat huomiota, siksi niitä on helppo kasvattaa.
(Rautalangasta väännettynä sinulle: Esim. Pikkulapsi kiroilee: Et kiinnitä siihen mitään huomiota! Myöhemmin voit mainita, että tuollainen kiroilu tmv. oli tosi, tosi tyhmää, ei oikein sovi noin pienille).
Puhutko koirasta vai ihmisestä nyt?! Lapsi tottelee kuin koira = kaikki kunnossa. Tästä syystä 90% länsimaalaisista (/ihmisistä) on lampaita.
sori - aliarvioin ironian.
Eikö sulla ole omassa elämässä tekemistä, kun joudat kyttäämään toisten lasten/koirienhoitoa?
Tää on taas niitä eukkoja, jonka mielenkiinto liittyy toisten asioihin.
Mä ainakin hoidan mieluummin koiria, kuin kirkuvia pentuja. KOIRAT ON IHANIA!!!!!!
Hanki eukko oma elämä... anna vaikka sekin aika miehelles, jos sulla enää sellanen on!
räksyttävät ja kuolaavat elukat ei ole ihania
Koirille kuula kalloon tai piikille! Ne ovat vihonviimeisiä räksyttäjiä ja haisevat pahalle. Kaikkea muuta kuin ihania. Miksi koiria pidetään kuitenkin niin paljon lemmikkeinä? Se johtuu siitä, että koiraihmiset eivät pysty sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa. Koirien kanssa pystyvät, koirat ovat uskollisia ja tekevät juuri niin kuin omistaja käskee. Varsinkin, kun antaa makupaloja palkkioksi. Tämä se totuus on miksi koiria pidetään nimenomaan lemmikkeinä. Kun katselen koirien ulkoiluttajia, niin kulkevat koiran perässä lasittunein silmin, mutta heti, kun tulee toinen koiran ulkoiluttaja vastaan, aletaan jauhaa juttua ja koirat tutustelevat keskenään... aivan pöhköä touhua. Sairasta se on, jos suoraan sanon! Ja muut normaalit ihmiset saavat väistellä sitten näitä ketään ja mitään muita huomaamattomia juntteja! Ja koiranpaskoja !!!!!!!
Aivan eri asia ovat sitten palveluskoirat: sokeain opaskoirat, poliisikoirat, huumekoirat ja syrjäisemmillä seuduilla isot vahtikoirat jne... Mutta pitkälle jalostetut lemmikit joutaisivat kaikki lopettaa! Ottakaa vaikka kissa tilalle! Kissat on ihania! Mutta ei kannata ottaa mitään rotukissaa, vaan tavallinen maatiainen, ne ovat terveitä ja pyydystävät hiiriä ja ovat hyödyllisiä. En suosittele niitäkään kaupunkiin. Pitäkööt kaupunkilaiset vaikka kultakaloja, ne ovat hiljaisia eivätkä räksytä eivätkä häiritse naapureita!!! Että se siitä koirien ihanuudesta!!
Käyttäydyt epäsosiaalisesti itse. Kirjoituksesi kuvastaa erittäin yksipuolista käsitystä maailmasta. Räksyttävät, haisevat koirat. Epäsosiaaliset omistajat. Lasttuneet ilmät, Yksinäisyyden ja hiljaisuuden kaipuu kuvastuu kirjoituksessasi. Ehkä kaupunki ei ole paikkasi asua, maaseudulla pienessä kyläyhteisössä voisi olla mukavampaa. Kaupunkiolot testaavat sosiaalisia taitoja ja toisen ihmisen hyväksyntää huomattavasti enemmän.
Nyt kyllä nimimerkki " lapsellinen äiti " ei voinut enempää mennä puihin arviossaan minusta ! :) Olen asunut noin 25 vuotta elämästäni pienessä, syrjäisessä kyläyhteisössä, mutta myös eri puolilla Eurooppaa, myös miljoonakaupungissa. Siinä olet eniten väärässä, kun sanot, että " kaupunkiolot testaavat sosiaalisia taitoja " ... Mitä sosiaalisten taitojen testaamista se on, kun samassa kerrostalossa asuvat eivät edes tervehdi toisiaan? Onneksi en ole joutunut asumaan kerrostalossa edes opiskeluaikoinani! On ilmeisesti niin, että kerrostaloihin valikoituvat juuri sellaiset ihmiset, jotka haluavat olla omissa oloissaan? " Yksinäisyyden ja hiljaisuuden kaipuu "... Olen juuri päässyt eläkkeelle hyväkuntoisena ja saan valita vapaasti haluanko olla yksin vai seurassa. Olen lähes koko työurani ollut sellaisissa työtehtävissä, joissa vaaditaan paljon sosiaalisia taitoja, joten nimimerkki " lapsellinen äiti " ei ole ainakaan paljoa lukenut psykologiaa sen paremmin kuin sosiaalipolitiikkaa päätellen yksipuolisista johtopäätöksistään. Vai olisiko jääneet koulut peräti käymättä... :) ? Jotenkin huvittavaakin, että yhdestä yksipuolisesta kirjoituksesta joku pystyy luomaan mielestään lähes täydellisen profiilin toisesta ihmisestä! Ei kai koiria voi syyttää käytöksestän vaan niiden omistajia koirien käyttäytymisestä! Ja muka se, että koirat eivät haisisi pahalle! ?
Meillä oli kerran yksi tuttavapariskunta, jolla oli lassie, pitkäkarvainen, kuten ne kai yleensä ovat. kerran sitten tulivat meille kyläilemään ja sattui kova vesisade. Koiran turkki oli märkä ja se sitä sitten verannalla ravisti ja, kun olin vieressä, sain vesiä päälleni. Eihän se vesi mitään, mutta se märkä koira todella HAISI pahalle! Ja ajatelkaa: nämä koiran omistajat vaan tuppasivat tulla sisään koiran kanssa ! Sanoin, että " jättäkää koira ulos " ! Nehän loukkaantuivat siitä, ja sanoivat, että " jos ei koira saa tulla sisään, niin emme mekään tule " Siihen loppui se kyläily ja, vaikka olisivat kuinka loukkaantuneet, niin koiran kanssa eivät koskaan enää meille tulleet! Pitäisikö tällaisten ihmisten kanssa olla jotenkin "sosiaalinen" ? Jos ovat niin omaan napaansa tuijottavia kuten monet koirien omistajat ovat, niin saavat pysyä minun puolestani omissa porukoissaan.
Luulen, että koiria vihataan kaikkein eniten niiden jätöksien takia. Ja sekin on täysin omistajan vika ellei korjaa koiransa jätöksiä. Olen pari kertaa ottanut valokuvan, kun koira paskoo nurmikolle, niin, että omistajan naama takuulla näkyy kuvissa! Molemmilla kerroilla jätökset tuli korjattua pois, mutta murhaavien ilmeiden kera! Tiesin nämä kaksi ulkoiluttajaa ennestään ja olin pannut merkille kuinka jättivät koirien jätökset niille sijoilleen. Aion alkaa harrastaa kuvaustouhua ihan piruuttani nyt eläkepäivillä eri puistoissa parin muun samanhenkisen kanssa... Ei kukaan voi kieltääkään :) Voin olla pikkusieluinen, mutta nautin tällaisesta, sen tunnustan, koska koirista on ollut minulle elämäni aikana pelkkää harmia!!
Tässä hieman lisää materiaalia nimimerkille "lapsellinen äiti" ja vähän muillekin koiraihmisille! Jos joku vaivautuu vastaamaan, niin toivon pidempiä kuin yhden lauseen vastauksia :)
Mullakin oli lapsuudessa lassie-ystävä: kiitos hänelle rakastavasta huomiosta. Ei
ole allergioita nyt.Ihmisten myrkkyjen rinnalla okei joskus kiusalliset koirankakat on
pientä murhetta! Hanki elämä sanon surun ja raivon murtamana. Ihana ettei isossa
kaupungissa tarvii tuntea naapureita vaan saa olla yksin tai kaksin tai itse valikoidussa seurassa.Todella essentiaali ASIA kotirouvan hullun kiusaajanaapurin
ja sen juopon miehen takia. Siivous NATSIT kamalia kanssa. Iloitkaa ihmiset
puutarha-pihasta ja metsälenkeistä koiran seurassa ne on enemmän!!
Toivottavasti tämä "koirille hellyyttä" juttu on sarkasmia.
Hyi kun elämä haisee pahalle. Mutta onhan se hyvä että meillä on kemialliset hajusteet. Ruikit niitä vähän lisää päällesi, kyl se siitä fiini!
Koirat vaan piikille, se on minun mielipiteeni! Edelleen. Yhdessä isännöimässäni taloyhtiössä oli eräällä perheellä kaksi koiraa, jotka olivat kaiket päivät yksin kotona ja haukiua räksyttivät jatkuvasti. Ne kärsivät selvästi ja haukkuivat usien vielä yölläkin. Monien varoitustenkana jälkeen askukkaat eivät suostuneet hävittämään koiriaan. Vihdoin viimein Taloyhtiö päätti häätää perheen koirineen muualle ja asunto meni myyntiin. Se homma oli vaivan takana, mutta maksoi todella vaivan! Asunto lunastettiin taloyhtiölle ja nyt siinä on kunnolliset, KOIRATTOMAT vuokralaiset. Muutenkaan yhtiön parissa muussakaan vuokralla olevassa asunnossa ei saa pitää koiria. Hyvä näin, kyllä koiranomistajillekin kuri löytyy! Taloyhtiössä parani elämisen laatu laakista!!!
Vai on isä tossun alla.
Sunkin pitäs olla ukkos alla useammin, eikä kyylätä toisten elämää.
Voi helevetti näitä noita-akkoja.
pitäiskö äidin elämä olla pelkkää penskojen vahtimista.
Elämään kuuluu aina kaikenlaista.
Itse olen kasvanut kotona, jossa vanhemmat eivät olleet pelkästään täyttämässä meidän lasten toiveita, vaan elivät omaa täyttä miehen ja naisen elämää.
Samalla periaatteella olen kaksi omaa poikaa aikuiseks kasvattanut ja fiksuja ja koulutettuja, sekä onnellisen oloisia ovat.
Joo ja ajattele, me ollaan vielä hiton hyvissä väleissäkin.
Koirille,kissoille ja lemmikkikääremille tulee asettaa kunnissa haittavero. Niitä on paljon ja tulee koko ajan lisää kuin liukuhihnalta. Ne aiheuttavat allergioita ja tuovat sisälle punkkeja. En ikinä ota mitään lemmikkejä. Niistä on enmmän riesaa kuin iloa.
Feministiakat ottavat mieluiten koiria ja kssoja kuin hoitavat lapsia. Muuankin eukko talutti peräti 4 koiraa ja kaikki itsellä. Voi että pisti melkein vihaksi.
Jo sellainen koiran lauma syökin paljon ja paskantaakin kadulle, jos ei ole opetettu metsässä polun virreen kakkimaan.
Mitä ihmettä sinulle kuuluu toisten ihmisten lemmikkien laatu ja lukumäärä, vai tuoko nainen koiransa keittiöösi paskantamaan???
Taidat olla katkeroitunut yksinäinen mies.
Pitäisikö ennemmin ottaa kaljalta haiskahtava mies ja tehdä viisi lasta tähän maailmaan. Harvaa nykynaista/nuorta kiinnostaa vanhankainen meininki. Varsinkin vihaa uhkuva, nykymaailmaa hyväksymätön, akka nyrkin alla ajatteleva mies. Minkälaisessa perheessä ne lapset silloin kasvaisivat ja olisivatko niitä menestyviä, kauniita ja hyvätapaisia lapsia.
Feministit rekkalesbot saa kenen tahansa miehen tuntemaan itsensä yksinäiseksi? Palatkaa takaisin naisiksi ja unohtakaa hömpötykset niin saatte muiltakin kuin kuukerin elliä.
kuitenkin nainen joka alistuu vapaaehtoisesti miehensä alamaisuuteen. Silloin ei tarvitse kaljaa eikä nyrkkiä mutta talossa on rauha ja hyvä tahto.
Uskon, ettei ainakaan sinulle jonoksi asti muodostu, ei naisia, ei rekkalesboja... Mitä ihmettä kaltaisesi ätmi tekee Äitien jutut - sivulla?
" rajoittunut, vanha " taitaa puhua omasta kokemuksestaan :) ? Minkäs sille voi, jos ei ole aikoinaan muuta saanut kuin ne toisten jämät eli nämä kaljasiepot... ja juopot. Fiksuja, raittiita ja koulutettuja miehiä, kuten minä, ei juurikaan kulje vapaina! Minä olen vapaa kuin taivaan lintu, samanlaista fiksua viiskymppistä naista kaipaisin vierelleni. Vapautta olen jo ehtinyt nauttia muutaman vuoden leskeksi jäätyäni ja nyt olisin valmis uuteen suhteeseen. Mutta EI koiraihmistä, ei mistään hinnasta! kissaihminen sitten mieluummin tai mieluimmin ei ollenkaan lemmikkejä. No, tämähän ei ole mikään treffipalsta, mutta, jos ketä kiinnostaa, niin kait täälläkin voi aloittaa? Omat lapset ovat jo maailmalla, joten aikaa olisi matkustella, on pitkät lomat ja varallisuutta... ( tässä taas joillekin hyvä provo! ). Jos on kaljasieppoja miehiä tarjolla, niin on ollut minullekin pari alkoholisoitunutta naisihmistä tarjolla... Urheilullisena ja raittiina miehenä eivät jaksa juopot naiset kiinnostaa! Uskon, että kunnollisia, vapaita naisia on enemmän kun vastaavia miehissä? olenkohan oikeassa?
Minä olen kunnollinen, nätti, vapaa mutta juoppo - kiinnostaako?
Olet oikeassa,
mutta minulla on koira, kissa, aikuisia lapsia ja lisäksi olen kaljasieppo.
Lisäksi ruokin pihalla siilejä (niitä en tietenkään ota mukaan, kun muutan Sinun luoksesi).
täällä on kiva härkkiä kaltaisiasi hienopieruja siiderivalaita jotka luulevat olevansa toisia, yleensä miehiä, parempia. Tästä saa mukavasti posetiivista energiaa päiväänsä ja jos, siis JOS joku lesbofeminsti alkaisi vielä ajatella aivoillaan niin aina paranee.
No tuskin sitä ihmettä tapahtuu.
Tiedoksi Opetuksen puutteelle: Minä olen feministi mutta en pidä muista karvalemmikeistä kuin miehistä.
Koiravouhotus on yhteiskunnassamme mennyt liian pitkälle. Varmaan ihan kiva lemmikki kullekin omistajalle joo, mutta liika on liikaa. Koiria on liikaa.
seura kiinnostais, mutta ei näitä... Todennäköisesti olet jo itse leimannut jääväsi yksin. Hyvällä asenteella :)
Rajoitus K-kaupan tapaan max. 1/talous(ei jälleenmyyjille) olisi ihan hyvä.
Mitä on posetiivinen energia? Ajattele sinä aivoillasi enemmän kuin posetiivarin apina. :D
Kiitos,
torjuit siis kosintani! En muista, milloin tälläistä olisi tapahtunut!
Tätä itken monta päivää, kunnes huomaan, että maailmassa on tärkeämpiäkin ongelmia...
(mutta hei, voidaanhan me vain keskustella, aihepiirini melko laaja. kerro spostisi?)
-Puheviat, käyttäytymishäiriöt hoitakoon terapeutit, poliisit ja lääkärit eivätkä sukulaiset sekä koirien ja lasten sisäsiisteydestä heidän huoltajansa sitä paitsi tämä neljännen sodanjälkeisen sukupolven lasten hyysääminen on mennyt aivan hulluuden rajoille asti kun vähän kiljaisee niin aina saa. Milloin leluu,hyvää,matkaa lemmikkiiin ja harrastusta. Toista se oli ennen vanhaan kun tuon ikäiset lapset olivat jo vanhempien työntouhuissa mukana oppien siinä ohessa mitä moninaisempia asioita joihin nykyään tarvitaan jopa terapeuttista apua, mutta silloin elettiinkin maatalouskulttuurissa eikä tietokulttuurissa kuten nykyään missä jo luullaan tietävänsä jostakin jotakin mutta ei tiedettä loppujen lopuksi mistään yhtikäs mitään.
Tunnen yhden monen lapsen äidin, jolle lapset olivat vain tuoteitta, joita piti saada, mutta ei hoitaa. Muut saivat hoitaa.
Ehkä tämä koiranainen on samanlainen.
Ja aika moni muukin 'äiti'
Totta. Kuinka monta kertaa on kuullut sanonnan "kun ne nyt kuuluu asiaan" Miksi, jos kerran ei kiinnosta.
Kerroit siis ystävästäsi. Minkälainen ystävä arvostelee äidin hoitotaitoa/läsnäoloa? Meinatko että äidin takia lapsilla olisi puheviivästymää? Jos olet huolissasi niin ole itse läsnä lapsille, kysy äidiltä voitsitko vaikka auttaa.
Jos lasten kehitys ja terveys on vaarassa sekä hoito huonoa niin ei muuta kuin tekemään lastensuojeluilmoitus. Se ei maksa mitään ja sen jälkeen vastuu siirtyy viranomaisille. Tutkivat asiaa ja tekevät omat johtopäätöksensä asiasta.
Kyllä tässä on jo sen verran kehitysviivästymää, että vastuullinen ihminen ilmottaisi lastensuojeluun, niin saataisiin asiassa puolueettoman, ammattitaitoisen henkilön arvio. Vaikka pelot lastenhoidon tasosta ilmenisivät liiallisiksi, niin eihän mitään vahinkoa kuitenkaan syntyisi. Homma saisi vain vanhemmat skarppaamaan.
JOs taas prosessi aiheuttaisi tuttavuussuhteen romahtamisen, niin mitä siinä menettäisi, jos henkilö jo entuudestaan elää vain koirien maailmassa oikeiden ihmissuhteiden sijaan.
Haaveammattini
Lapsille pitää olla koira,sellainen jota ne pystyy huolehtiin,siis ei liian iso jotta voivat talutella ja ulkoiluttaa sitä. Koira on koko perheen lemmikki.
Tunnut haluavan sotaa sukulaistesi kanssa. Lasten puhe ei ole pelkästään äidistä kiinni, osa oppii myöhemmin osa aiemmin, tunnen monia aikuisia jotka puhuvat hyvin vaikkeivat pahemmin alle viisi vuotiaana ole puhuneet. Äiti saa harrastaa mitä harrastaa, onhan lapsilla isäkin. Ja ei kenelläkään mene koko päivä koirien kanssa. Sinä tuskin seuraat perhettä 24/7 joten älä nyt omia oletuksiasi totuutena huutele.
ps. on niitä hiljaisia aikuisiakin.
No nimenomaan, siellä on toinen aikuinen jolla puolet vastuusta
Chanel on laaja ranskalainen muotitalo. Sen perusti 1900-luvun alussa Gabrielle "Coco" Chanel. Chanel oli ensimmäinen muotitalo, joka suunnitteli naisille vapaampia, korsetittomia asuja ja pyrki yksinkertaistamaan ja käytännöllistämään naistenvaatteita. Jotkut pitävätkin Chanelia modernien naistenvaatteiden keksijänä. Chanel tunnetaan myös "pikkumustan" suunnittelemisesta, klassisista jakkupuvuistaan ja laukuistaan sekä parfyymeistaan, joista kuuluisin on Chanel No. 5.
No, minkälainen vesikauhuinen piski sillä kurttusella muijalla oli ?
Lasten vastuu ja kasvattaminen kuuluu vanhemmille ei toisille. (tosin sitä vastuuta nykyään yritetään kokoajan vierittää tarhatädeille, opettajille, muille ympäröiville ihmisille).
Mutta silti niinkuin lemmikkiä hankkiessa lapsien hoitovastuu ja kasvatus kuuluu "omistajalle" (=vanhemmat!).
Itse kasvoin alkoholisti äidin parissa ja kehitykseni viivästyi rajusti. En osannut syödä, tehdä potalle, pukea vaatteita tai puhua. Olin jo 3v kun sosiaalitädit ottivat minut äitini luota ja aloin käydä puheopetuksessa ja lastenhoitajat alkoivat opettaa minua. Hoitajien avulla aloin oppia asioita nopeasti. Minulla oli vain väärä/huono opettaja.
Aloittaja on ihan oikeilla jäljillä huolensa kanssa. Äidin kanssa täytyy jutella asiasta ja jos ei itse halua asiaan sotkeentua niin lastensuojelu on enemmän kuin oikea paikka ottaa asia puheeksi.
Voihan olla että äiti on huomannut lapsien hoidon henkisesti liian vaikeaksi ja pitää koirien hoitoa eskapismina todellisuudesta.
Ennenvanhaan oli meininki se että koko kylä kasvattaa. Kyllä sitä joskus tuli suolatäyteisiä perseelle kun naapurilla käytiin omenavarkaissa. Niin pitäisi tapahtua nykyäänkin.
Valitettavasti tällaisia äitejä löytyy joissa koirat menevät lasten edelle. Erään perheen lapset huostaanotettiin, koska koirat oli kaikki kaikessa ja lapset eli suunnilleen oman onnensa nojassa. Katto oli pään päällä, mutta äidin rakkaus ja huolenpito puuttui ja kaiken ajan vei koirat. Nykyään toisesta lapsesta on kovaa vauhtia tulossa alkoholisti ja toinen on jääköön sanomatta..... Huom itse rakastan koiria, mutta minulle LAPSET on olleet kaikki kaikessa ja on edelleen.
Juuri tästä syystä me pidettiin koirat ja jätettiin nuo kauheat ihmiskakarat tekemättä :) Elämä on valintoja, eikä lasten teko ole pakollista.
Ilman muuta tämä valinta kannattaa tehdä, koska vauvat/pikkulapset ja koira sopivat huonosti saman katon alle.
Hienoa, että valitsitte koirat ja jätitte lapsenteon niille, jotka rakastavat lapsia ja ylipäätään ihmisiä, eikä elukoita. :)
Kuinka tiiviisti näet perhettä, vai todistatko aina vaan näitä itsellesi sopivia hetkiä??
Sanoisin omasta kokemuksesta lapsen myöhään puhumisen alkamisesta. Minulle sanottiin neuvolassa, kun lapsi oli 2 vuotias, eikä puhunut, muuta kuin "Tarzanin apina Chitan" kieltä ja näytti sormella mitä hän tahtoi, että jos viiteen ikävuoteen lapsi ei opi puhumaan, sitten on tutkimisen aika. Aika myöhään, sanoisin. En tiedä, mitä nykyisin siitä sanotaan. Vuosi oli 1970-lukua. Kyllä hän rupesi puhumaan ennen viidettä ikävuotta! Olihan siinä ärrät ja ässät kadoksissa ensin, mutta nekin tulivat kuin ilmasta. Yhtäkkiä tuli "traktori" ja "entokoneen" sijasta lentokone. Silloin hän taisi olla viiden. Muista ärrän tulemisen siitä, kun istuttiin H:gin linja-autoasemalla ja hän yhtäkkiä tokaisi "traktori", vaikka ei sitä missään näkynyt. Ehkä mieleen oli jäänyt sana puheterapeutilla, josta juuri olimme menossa kotiin. Niin, kävimme muutaman kuukauden foniatrilla. Hän taas oli sitä mieltä, että tämä lapsi oli sieltä "helpommasta" päästä puheen viivästymisessä. En tiedä sitten siitäkö johtui hitaampi lukemisen oppiminen, vaikka foniatri sanoi, ettei puheen viivästyminen siihen johda, kun häneltä kysyin lukemastani artikkelista. Mutta olin myöhemmin toista mieltä.
Eli eiköhän neuvolassa asiaan puututa ja varsinkin, jos vanhemmat ovat huolissaan.
AVAAJA lisää: Katsokaa SiskonPeti - dokumentistaä tosiTarina a vauksestani ja ihmetelkää KOIRIEN PAHUUTTA.
YLE ESITTÄÄ TÄMÄN DOKUMENTIN, SUOMALAISESTA ELÄMÄSTÄ JA ELÄIMISTÄ
Koirien pahuutta????
Eläimillä ei ole inhimillisyyttä, ne eivät tiedä "pahuutta" tai "hyvyyttä".
Tietysti kaltoinkohtelu voi saada niin ihmisissä kuin eläimissäkin aikaan puolustusreaktioita.
En yhtään ihmettele että sydäntä särkee!
Koiria, lapsia ja akka jne..
Nykypäivän miehet on kyllä viisastuneita kun ovat käyneet leikkauksessa ettei tule lapsia vahingossakaan eikä myöskään akkojen hyväksikäyttämäksi elatus- ja tapaamisoikeuksien kanssa. Muutamalla kaverilla on asiat huonosti.
Usein kuulee miesten puhuvan että akat on menettänyt uskottavuuden pelleilyillään ja sekoilulla tms.. Sinkkuna on aivan parasta olla, EI tarvitse seurustella koirien, akan eikä lasten kanssa. Ei ole stressiä akasta eikä koirasta eikä akkojen koiruuksista. Pääsee menemään miten haluaa.
No en ihmettele..... koirat
Hyi helvetti että kuvottaa lapsen hylkääminen ja koiran kanssa imuttaminen. Huh Huh mitä toimintaa. Saa kyllä voimaan pahoin. Vaikka tuo oli sketsi lapsen syrjäytymisestä, tiedän hyvin monta ko. tapausta jossa koira / koirat menee lapsen ja puolison edelle.
Joo, se oli sketsi mutta toimi huonosti sketsinä kun moni tietää elävästä elämästä tositapauksia, joissa lasta on kohdeltu kaltoin ja jätetty huonommalle hoidolle kuin koirat. Esimerkiksi rahojen loppuessa perhe on laittanut viimeiset rahat koiranruokaan ja lasta pidetty nälässä. Tai äitipuolella oli niin vaaralliset koirat, että lapset eivät päässeet ollenkaan kyläilemään isänsä luokse Jne. näitä juttuja riittää niin kauan kun koiranpitoon ei saada rajoituksia.
Niin se vain on, että nykyajan äiteet tekee muksuja, mutta ,,,huomaavat, että nuota,,,koiria onkin kivempi ja helpompi huoltaa kuin niitä ,,,kersoja.
Koirat eivät ole niin vaativia ja paskovatkin ihan itse, ilman vaippoja. Sekä eivät rääy, eikä takerru hoitajansa jalkoihin.
Noh, voithan hommata ne muksut lastenkotiin, sielläkin niitä hoidetaan, ,,,jos hoidetaan???????
Öh. Kahdella läheiselläni on juurikin n. 3,5 vuotiaat lapset. Kummallakin näistä on puheenkehitys ollu vähän jäljessä ja ovat vasta nyt alkaneet puhua joitakin kunnollisia lauseita, mutta edelleen sieltä suusta tulee omituista löpinää mistä ei saa mitään selvää. Ei kaikki lapset opi puhumaan kunnolla 2 vuotiaana. Sanottakoon vielä että näissä kummassakaan perheessä ei ole koiria, jotka olisivat vieneet huomion lapsesta. Molemmissa perheissä lapset saavat kaiken huomion ja silti se puheenkehitys on jäljessä. Ihmeellistä syyttää koiria. Minkähän tekosyyn keksisit näissä perheissä aiheuttaneen tuon että puheenkehitys on niin jäljessä.
Ja mitä itse eläimiin taloudessa tulee, niin lapset jotka kasvavat eläinten kanssa, kärsivät tutkitusti vähemmän allergioista. Lisäksi lapset oppivat vastuuta ja miten toisia kohdellaan. Tiedän perheita joissa ei ole ikinä ollut lemmikkejä, joten lasten käyttäytyminen eläimiä kohtaan on ihan ihmeellistä. Jopa pihaan tulevia pikkulintuja kivitetään ja jokaista eläintä pelätään ihan hysteerisenä. Ja kaikki eläimet ovat pahoja. En tarkoita että joka perheessä olisi tämmöistä, joilla ei lemmikkejä ole. Toiset ei halua lemmikeitä tai ei voi ottaa esim. allergia takia. Mutta kyllä vanhempien pitäisi silti opettaa miten toista kohdellaan, oli kyse eläimestä tai ihmisestä.
"Tutkimusten mukaan lemmikkieläinaltistus imeväisiässä jopa ehkäisisi herkistymistä. Muun muassa laajassa brittien tekemässä seurantatutkimuksessa havaittiin, että lapset, joiden kotona oli vauvana ollut kaksi tai useampi kissa tai koira, kärsivät kouluikäisinä muita vähemmän allergioista. Myös karjatiloilla elävillä lapsilla on havaittu vähemmän allergioita ja astmaa kuin ikätovereillaan. "
Akat on sairaita. Lapset ovat syntyessään nukkeja akoille ja lisäksi kiristysvälineitä huoltajuus kiistoissa. Noita tapauksia on ja paljon. Lapset vastaavissa tapauksissa joutuu eron jälkeen etäännyttämisen uhriksi. Lapset sairastuvat lähihuoltaja toimesta hyvin tehokkaasti. Meidän kylällä näitä tapauksia on paljon. Lapset on aivan heitteillä ja tekee rikoksia, riehuu, tappelee, hajottaa jne.. Moni lapsi on suoraan sanonut että ei halua asua kotona ja että äiti on hullu, sairas, psykopaatti. On niitäkin lapsia jotka on tullut useita kertoja itku kurkussa ja kysynyt että miksi hänen piti syntyä vaikka ei olisi sitä halunnut. Elämä on paskaa. Ei syntymä ole ilon asia lapselle, se on tuomio, rangaistus. Syntymättömänä, olemattomana olisi paras, eikä olisi tätä paskaa.
Olen huolestunut lasten kehityksestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja tilanteesta yleensäkin kun meidän kylältä moni nuori on tappanut itsensä kun elämä on liian rankkaa. Sosiaalipalvelut / Lastensuojeluviraston palvelut ovat aivan lapsen kengissä eikä ennalta ehkäisevään työhön osata "ammattilaisina" tehdä mitään. Koko sosiaalijärjestelmä on mätä sanoo moni tuttu virkailija. Rahaa on ja väkeä mutta ammattitaitoisia ihmisiä on vähän ja suurin ongelma on aito oikea tahto tehdä. Aito oikea lapsen rakastaminen ja välittäminen on tekopyhää ja täysin lasten suojelutyö olematonta. Sosiaalipalveluiden ja ministeriön sekä THL:n sekä ihmisoikeuskeskus tulisi "ammattilaisina" hoitaa asia kuntoon mutta aitoa tahtoa ei ole. Lapset ovat heitteillä noiden "ammattilaisten" vuoksi jotka käärivät rahat vain itselleen. Kansalaiset ovat raivona kunnan ja valtion virkamiehille. EI ole ammattitaitoa, ei ymmärrystä, ei tahtoa, ei kiinnostusta, ei välittämistä, ei lähimmäisen rakastamista, ei mitään. Kyllä se on uskottavat kun lapset itse sanovat että parasta olisi ollut syntymättömyys, olemattomuus olisi kaikkein parasta. Niin moni nuori tänä vuonnakin tekee itsemurhan. Itsemurhat ovat rajussa kasvussa eikä ministeriötä, THL, Ihmisoikeuskeskusta kiinnosta eikä huoleta. Tuo kertoo selkeästi yhteiskuntamme. Miten voimme kansana voida hyvin jos palveluiden johtoportaasta asti kaikki ovat sairaita kaikki järjestäen. Tuo on sairastuttanut koko yhteiskunnan jonka on tehnyt vuosikymmenien aikana tehokkaasti. Olisiko aika uusia korruptoitunut koko virkamieshallinto.
http://www.youtube.com/watch?v=zlPU_OxlULU
Yritä mahdollisuuksien mukaan olla läsnä lapsille . Olen tälläisen perheen lapsi itse ja koko aikuiselämä on mennyt itsetunnon palasia kokoillessa. Koira oli kaikki kaikessa ,minä vain tiellä ja vaikeuttamassa koiraharrastusta. En vihaa koiria mutta itse olen harrastanut asioita lasteni kanssa.
Ei kai tossun alla oleminen estä isää viettämästä aikaa lastensa kanssa? Ehkäpä siltä suunnalta tulee tasapainotusta. Voithan kautta rantain jutella isän kanssa ja kysellä, mitä kaikkea he puuhailevat yhdessä, lukevatko satuja ym.
KOIRAT MENEE AINA IHMISTEN EDELLE !!!
Tässä taannoin putkahti kylään sukulaisia ja mukana iso märkä koira, joka mitään etukäteistietoa tuli keskelle olohuoneen mattoa, haisevana ja märkänä. Siinä matolla oli hyvä koiran kuivata itsensä ja ennen sitä ravistaa liiat kosteudet pitkin huonetta. Ei mitään kommenttia koiran omistajalta.
Entä jos veisin kylään semmoisen mustan possun kuraisena ja märkänä uudelle karvalankamatolle. Ihana possu saisi varmaan tappotuomion.
Annoitko palautetta ? Lähetitkö heille mattopesulan laskun ?
SE olisi ollut vähintä mitä noille koiratonokeille voisi tehdä.
Juu, itse sanon aina koirallisille vieraille, että KOIRA jää sitten ulos, mutta ihmiset ovat tervetulleita. Vieraat älyävät sitten seuraavalla kerralla ottaa koiralle kotiin hoitajan, jollei piski pysty olemaan hetkeäkään ilman mamin seuraa. :)
Meille on lapset ja koirat tervetulleita. Ja jos joku sanoisi minulle noin, kaverisuhde päättyisi siihen.
Meillä ei ole koiraihmisten kanssa kaverisuhteet päättyneet siihen, että ilmoitan, ettei meille tuoda sisälle koiraa. Parempi sanoa ihan reilusti, niin ei synny mitään epäselvyyksiä, eikä kyräilyjä.
Pitäisihän nyt jokaisen tajuta, ettei koiraa tuoda koirattomaan kotiin kysymättä siihen lupaa ja jos lupaa ei tipu, niin entä sitten? Isäntäperheellä näet olisi useimmiten itselläkin koira tai useampikin, jos he sellaisia elukoita haluaisivat kotonaan sietää.
Tilanne on hankala, lapset tulisi saattaa päivähoitoon, kerhoihin, joissa tilanne tulisi jollakin tapaa esille. On myös mahdollista jos on luotettava tuttu sos: toimistossa jolloin henkilö voisi halutessaan tehdä seuranta käyntejä, myös terveyskeskusten seuranta. Tilanne tulee myös esille vanhemman lapsen kouluun lähdön tullessa jolloin kehityshäiriö tulee kyllä esille. Äiti tulisi saada hereille ennen kuin on myöhäistä.
Viestejä lukiessani huomio kiinnittyy yhteen asiaan; koirista ja äidistä vouhkataan, mutta isä jää täysin statistin rooliin. Jos isä kerran aloittajan mukaan on mukava (ja ilmeisen kilttikin) mies, niin en huolestuisi kamalasti, sillä tällainen isä on usein aarre lasten kannalta. Minullakin on lähisukulainen, joka ei ole mikään muumimamma, mutta lasten isä on tunnollinen ja sitoutunut isä, joka huolehtii lapsistaan hyvin.
En tietenkään tunne alioittajan kuvaamaa tapausta, mutta siltikin tekee mieli sanoa, että lasten elämässä ei välttämättä yksi epäkohta vielä aiheuta suurtaa vaaraa lasten kehitykselle. Ja vielä koirista haluan sanoa, että koira on monessa suhteessa "terveellinen" valinta; paitsi että koira on hyvä allergian siedättäjänä, kuten täällä mainitaankin, niin koiralla voi olla myös lapsen kehityksen kannalta positiivinen vaikutus: koira rauhoittaa lasta ja antaa turvaa.
On monia ja aloittajan on yksi niistä...Usein perheissä joissa on koira, lapsista kehityy henkisesti terveempiä ja vastuunsa tuntevia ihmisiä. Löytyy useita tutkimuksia joissa todetaan, perheissä joissa on koira, lapsilla on vähemmän mielenterveysongelmia ja esim.autistisiin lapsiin on saatu kontaktia koiran avulla. Eli, selkokielellä, koira perheessä on usein parempi vaihtoehto, kuin purkillinen masennuspillereitä ja 100 tuntia terapiaa.
Mitä tarkoittaa, että äidin läsnäolo puuttuu täysin. Kuka ne lapset vaatettaa, tekee ruuat ja huolehtii .. Lapsillahan on isä, se onko tossun alla vai ei vaikuta varmaankaan siihen, miten lapsistaan huolehtii. Ehkä heillä on jokin sopimus toimista. Oletko varma, että puheenkehitystä ei seurata. Nimittäin se on yksilöllistä. Tosin itse olisin taatusti kiikuttanut muksun jonnekin, jos puhetta ei kuuluisi. Sitten on vielä se, että jotkut ovat hiljaisempia.
Ajattelin vaan, että jos olet itse erilainen kuin tämä nainen, oletat ehkä hiukan liikaa. Itse olen varsinainen emo ja oppinut vuosien saatossa, että erilaisiakin äitejä on ja hyvä niin, koska ei tämäkään aina niin oikein mene. Ehkä ei noilla perusteilla kannata sekoittua asioihin. Mutta jos jotain selkeää laiminlyöntiä tapahtuu, sitten tietysti voi kysäistä. Ja ainahan voi kysäistä, että onko lapsen puheenkehitystä seurattu. Tai sitten ei...
Aloittaja voisi keskittyä omaan elämäänsä, eikä valittaa netissä muiden asioista.
Häpeä, vainoharhainen letukka.
Pidän eläimistä, en lapsista. Siksipä en jälkimmäisiä hommaa ikinä.
Sinustakaan ei varmasti kukaan ole pitänyt, kun olit lapsi, enkä lainkaan ihmettele sitä. Eihän sinusta nytkään pidä muut kuin elukat.
Oon asunut koko ikäni eläinten ympäröimänä, eikä koskaan eläimet menneet mun tai mun siskon edelle. Mun syntyessä koiria oli kaksi, toinen jouduttiin viemään piikille koska tuli mustasukkaiseksi kun synnyin, yritti purra sun muuta. Meillä on aina ollut kissoja sekä koiria, kerran vuohikin, mutta se jouduttiin antamaan pois kun muutimme toiseen omakotitaloon. Pointti oli, että oon ikuisesti kiitollinen siitä että oon saanut kasvaa eläinten ympäröimänä! Siinä oppii niin paljon, ja ei koskaan tarvinnut tulla tyhjään kotiin koulun jälkeen. Meidän sukulaistytöt (4v & 2v) jotka ovat tekemisissä vaan yhden sukulaisen omistaman koiran kanssa eivät oikein osaa eivätkä ymmärrä esim ettei kissoja kiusata. Silittelevät ihan nätisti mutta häntä sekä korvat ovat jotenkin niin jänniä niiden mielestä, että saa muistutella miten kissakin on elävä olento. Ja yhdelläkään meistä ei ole astmaa, allergiaa tai vastaavaa, vaikka nytkin on haastavaa pitää taloa siistinä neljän koiran sekä kolmen kissan jäljiltä :)
Kun kissa läväyttää kynsillään sormille, niin lapsi oppii melko pian että saa silittää mutta ei saa vetää hännästä tms. Kissa menee yleensä karkuun ja on muutenkin harmiton ja hiljainen eläin pitää.
Koira sen sijaan räksyttää ja uhoilee ja jos siitä huomauttaa niin koiran omistaja hyökkää ärhäkkäästi silmille. Kummallisen rajoittunut maailmankuva.
Lehdistä saa monta kertaa kesässä lukea, kun koirat raatelivat ventovieraan henkilön. Onko koirien kastatukseen jäänyt ammottava aukko ?
Pitäisikö määrätä koirien lopetuksen lisäksi ankara sanktio myös omistajalle.
kissat hanskoiksi?? KYLLÄ huomaa asenteestas että korkeintaan sinulle vois jonkun akvaariokalan antaa; ei MITÄÄN tajua oikeasta elämästä - vain lehtien palstoilta!!! HUHHUH!!!
Kiitos kaikille vastauksista. Minulla on 2 pientä lasta ja koira, en ole koiria vastaan lapsiperheessä.(Kaikenlaisia syytöksiä tuolla näyttää olevan "kyyläri akalle", annetaan mennä ohi korvien ..:) Minulla on todella epämukava olo aina näiden vierailuiden aikana ja jälkeen, mutta toisen lastenkasvatukseen puuttuminen on tosi vaikeaa. Täytyy kerätä voimia jutella asiasta hienovaraisesti seuraavalla vierailulla.
Itsellä 2 lasta yksinhuoltajana ja 2 koiraa, hyvin toimii meillä, vaikka toinen vaativampi ja suurempi rotu onkin; meillä lapset tykkäävät että koulusta tullessaan on karvakamut vastassa, ja aina iloisina :D! Lapset myös oppivat vastuuntuntoa, ja yhteiset koiralenkit lasten kanssa on aivan huippua! Vastuu toki koira"lapsistani" on minulla, mutta ollessani töissä, lasten päästyä koulusta, he käyttävät koirat ja antavat ruuan. Toki koiria voi paapoakin liikaa; siinä sitten menee jokaisen oma raja, minkä asettaa lasten/koirien välille...itse en vaihtaisi ketään perheemme jäsenistä pois!
Lapsien laiminlyönneistä ja pahemmastakin on jo riittävästi esimerkkejä. Lastensuojeluviranomaiselle ilmoitus aluksi. Asiaa kysyvä ja siitä tietävä ei voi välttää vastuutaan. Toimeksi heti.
Aloittaja... voi ihime. itse läksin töihin takaisin, kun vanhempi aikoinaan täytti 10 kk. Hirmu motorisesti kehittyvä poika oli, oppi eka sananaan sanan hauva, sitten äiti, isi ja auto- pian jo kuseli puisista palikoista numeroita ja aakkosia, ja mikä? oli yleinen kysymys...
Niin, töissäni keskityin kuule täysin estoitta vieraisiin eläimiin. Mätin rehuja eteen, lypsin ja niin päin pois. Kotiin tullessa juoksin allergisen poikani ohi kylppäriin... Vuorojeni takia tietyn ajan siinä minä hänet näin, iltaisin ekan kerran koko päivänä, silmät jo vuotaen lehmänhilseen takia...
Nuoremmalta olin kotona kunnes täytti kolme. Puhumaan oppi hyvin, mutta kävelemään hitaammin, motoriikassa ei muuten ollut eikä ole nytkään vaikeuksia. Erikoislääkäri passitti kotiin vilkaistuaan, joku erikosituva tk- lekuri oli laittanut kävelemättömän noin vuoden vanhan siellä käymään- viitannut kehitysvammaan.
Poika tuli yksi ilta sitten minua vastaan. olin käynyt hänelle lisää jälkkäriä(oli kova poika syömään) ostamassa... isänsä kanssa oli tainnut jo harjoitella hetkisen. Velimieshän se oli hyvä kävelytuki ollut siihen asti.
Perheet elää tavallaan. Entä jos vanhempi on töissä? Tai jos iska on raksalla että talo valmistuu? Entä jos lapsi näkee liikaa autoremonttia ja pihalla kerran kyykäärmeen?
Tai jos mummi on liikaa kylässä- tai ihan mitä ikinä. Oli meilläkin ihan kotona kissa. Ja tein töitä vieraissa navetoissa- Muksut hoidossa, isä haki kotiin, kun karjatyöt on semmoisia ei kellokorttihommia...
Jos sinulla on reality syy epäillä kyseisten lasten hoidon laiminlyöntiä- millään tavalla, ota ihmeessä yhteys lastensuojeluun. Ilmoituksen voit tehdä nimettömänä.
Se että perheessä on koiria, ei noteerata lastensuojelussa- mutta esim. se jos koira on hyökännyt lapsen kimppuun, kyllä. tai jos lapsilta koirien hoidon takia puuttuu esimerkiksi normaali hoito- kuten puhtaus, ruoka, kaikki se tavallinen huolenpito, mikä on välttämätöntä. Aloituksestasi päätellen näin asia ei ehkä ole.
Tämä aloitus on provo suoli24:n ylläpidon toimesta. Miksikö?
1.) Tämän palstan yksi suurimmista "vetonauloista" ja "hittiartikkeleista" on naisten mollaaminen joko ulkonäön, yksinhuoltajuuden tai harrastusten perusteella. Tässä se toteutuu jälkimmäisen kohdalla.
2.) Lasten puheen kehitys on selvästi jäljessä ja perheen ylimukava isä, erittäin hieno mies ei osaa jutella lastensa kanssa sitä vähääkään, että sanavarasto kasvaisi paria sanaa enemmän?
3.) Vihapuheiden kohteena on likimain aina nainen, joka tekee jotain ratkaisevasti väärin, ellei vietä elämänsä jokaista minuuttia lastensa vierellä. Isän tekemisiin puuttuvan kirjoitukset poistellaan kaikkein herkimmin näissä.
4.) Tekopyhät ja teennäiset tilanteet, josta paistaa läpi tietynlaiset maneerit ovat läsnä kaikissa etusivun jutuissa.
Miksi vastasin tähän feikkipelleilyyn? Minulla oli kahvin ja paskatauon välissä aikaa pari minuuttia. Soin teille raukoille pari ajatusta tässä kehrätessä.
Hei,
Huh, huh olipa monenlaista kirjoitusta.
Mielestäni lapset voi saada koirilta ja koirat lapsilta ihan elämää varten kaikkea kivaa, vastuullisuutta, rajoja (pidetään eläimet elävinä olentoina ei kiusta niitä.....jne) koirat voivat vastaavasti saada lapsilta paljon virikkeitä ja hauskoja leikkejä jne... Ei tuo koira harrastus voi pelkästään paha asia olla, voisihan olla että vanhemmat riiteleesi, juopottelesivat ...ymv. se olisi pahasta lapsen kehitykselle.
Kaikille pitäisi antaa tilaa ja antaa henkilöiden (isä/äiti/mummo/sukulainen/tuttava/naapuri) halutessaan hoitaa lapsia ja koiria. Paljon koirien opetuksessa oppii, miten toimitaan, kun käskyt ei mene perille, mitä rajojen asettaminen on ..... Voihan sukulainen välillä sanoa, että minä otan nyt nuo koirat ja lähen niiden ka lenkille, mene sie lasten kanssa johonkin hauskaan paikkaan leikkikentälle...syömään...mummolaan jne. tai jos tykkäät lapsista voisit itse käydä lasten luona pelaa jotain peliä joka olisi hauka teille kaikille. Lapset tykkää tosi paljon pelata ja leikkiä jonkin aikuisen ohjaamana, siinä tulisi sitten sitä puhettakin ja voisit antaa lasten tuoda ajatuksiaan esille.
Itselläni kävi niin, että vanhempi tytär tykkäsi puhua mun kanssa ja vei tilan toiselta, joten tajusin jossain vaiheessa, miten tässä aina käy näin. Sitten yritin keskittyä nuorempaan lapseen, että sillekin olis tilaa enempi. Totuttu tapa vain tuntui putkahtavan esiin tuon tuostakin, eikä isällä ollut aikaa perheelleen.
Nykyisin vaaditaan paljon lapsilta vaikka ovat vielä pieniä, neuvolassa on jos jonkinlaisia testejä eri ikäkaudelle... jos lapset on läpässyt testit, ei tarvitse olla huolissaan. Minun tyttären pojalle oli nyt sanottu että puheenopestukseen voisi mennä, sakset ei ollut ihan kulkenut ympyrää pitkin ja keskittyminenkin oli ollut vähän hakusessa.... miten on onkohan syytä ruveta syynää... mitä ne suraavaksi sanovat tuosta kasvatuksesta..... että sillai... terveisin mummeli maalta
Paljon hyviä puolia koirien pidosta esität. Onneksi ne ovat totta ... toivottavasti useimmissa lapsiperheissä. Mutta ei kaikissa. On tapauksia, joista ei voi oikeastaan muuta päätellä kuin että äiti pakenee äidin rooliaan koiriensa pariin, on ikäänkuin henkisesti edelleen sinkku. Lapsia ei oteta kuvioon mukaan vaan liikutaan, ollaan tai matkustetaan koirien kanssa. Jos koiria hankitaan perheeseen useampia, silloin ne kai koetaan niin tärkeäksi osaksi perhettä, että lapset jäävät kuin huomaamatta sivummalle. Ongelmia tulee kai silloin, kun yhdessäolo sekä lasten että koirien kanssa ei tapahdu yhtä aikaa. Kyllä lapsuuden muistoista varmaan tulee sellaisia, millainen lapsuus on ollutkin.
Et sinä voi tietää mitä perheessä tapahtuu, kun et kuulu perheeseen etkä elä siinä.
Oletkohan nyt omien kuvitelmiesi vanki.
moi! vufh!
Mielestäni meillä jokaisella on oikeus harrastuksiin, myös äideillä.
Miehetkin monesti harrastaa aikaa tallissa, mootoripyörien parissa tai muiden moottoreiden, jokkiksen,...metsästyksen. Toko nämä voivat olla myös uolisonkin harrastuksia siinä rinnalla.
On perheitä joissa äidit harrastaa esim. tyttärien kanssa koiria. Esimerkiksi käyvät koiraoulutuksessa ja näyttelyissä koiriensa sekä lapsen/ lapsien kanssa. Tästä saa sosiaalista kontaktia niin lapset kuin vanhemmatkin.
Yhdistäähän koirat myös perhettä yksin, yhdessä ja joukolla lenkkeilemää.
Ottaen huomioon miten moni kamppailee kunnon ja painonkin kanssa.
Tämä on oiva malli näyttää nuorisolle välittämisen iloa kun näkevät eläimen läsnä olon.
En ymmärrä ollenkaan miten koiriin muka menee paljon aikaa ?
Kun on sylivauva koiran ulkoilutukset menee samalla kun ulkoillaan vauvan kanssa ,vai onko nykyajan äidit niin laiskoja etteivät vaivaudu niitä vauvoja ulos viemään ? Kyllä koira ulkoilee mukana kun lapsen kanssa on ulkona . Leikkipuistoreissu tietenkin tehdään ilman koiraa ja koirapuistoilut ilman lasta.
Meillä lapset harrastavat koirien kanssa ja ilman ,isän ja äidin kanssa ja vain isän ja vain äidin kanssa . Yhdistetään Geokätköily/koirailu/retkeily ja kivaa on kaikilla :)
Tehdään reissuja yhdessä ja silloin koirat ovat hoidossa .
Ei se niin vaikeaa ole jos ei ole täysin luonnosto vieraantunut ja patalaiska .
Kyllä itsekin olen kuullut perheestä, jossa kaksi koiraa kuuluvat olevan äidille tärkeämpiä kuin omat lapset. Työstä tultua hän lähtee ensimmäisenä koirien kanssa lenkille, eripituisille. Se on hänen 'omaa aikaa'. Koirien hankintaan, hoitoon, erikoiskoulutuksiin jne. löytyy myös kevyesti rahaa. Pienenä yksi lapsista on sanonutkin ulkopuoliselle vihaavansa koiria. Tuon lasten riittämättömyyden ja koirien tärkeyden äidille on useampi perheen läheisyydessä elävä todennut. On sääli, että aikuinen ihminen on noin sokea, että on tunnetasolla läsnä koirille mutta ei lapsilleen. Etäämpää ei voi puuttua, koska hänen lähellään on ihmisiä, jotka näkevät tilanteet käytännössä.
Miten siihen sitten voi niin fiksusti puuttua, ettei mene välit? Yleisellä valistuksella, joka havahduttaisi huomaamaan oman tilanteen ihan ajankäytön kannalta. Se ehkä toimisi parhaiten, mutta sellaista valistusta en ole koskaan julkisuudessa nähnyt. Tämä keskusteluun nostettu asia onkin aika harvinainen.
ihan turha kuitenkaan lyödä kaikkia meitä koira harrastajia samaan kastiin. Mikään tai kukaan tässä maailmassa ei mene lasteni edelle, koskaan. Sitten tulee mies ja sitten koirat. Minullakin on omaa aikaa kun menen koirien kanssa ulos töiden jälkeen. Se on lapsille ja isille tärkeää yhteistä aikaa :)
Tämä ei tarkoita että koirat menisivät lapsien edelle. Käyn vain hukuttamassa murheet ja stressin metsään jonka jälkeen jaksan taas pyörittää kaksosperheen arkea :) Viikonloppuisin olemme yhdessä koko perhe, myös ne karvaiset jäsenet joita lapsemme rakastaa suunnattomasti. Karvaystävät rakastavat lapsiamme myös, jos eivät tulisi toimeen karvaiset ystävät saisivat uuden kodin. Mitä ihmeen yleistystä se on että nainen joka pitää eläimistä ei voi pitää lapsista? Hävetkää!
Ainiiiin, meillä on myös kerran viikossa maksettu lastenhoitaja 3h että pääsemme mieheni kanssa yhteiseen harrastukseemme, vesipelastukseen kahden rakkaan karvakuonomme kanssa. Ja vielä sekään ei vie rakkautta lapsilta pois :D kyllä se rahaa imee mutta ei sekään ole lapsilta pois kahden työssäkäyvän ihmisen taloudessa :D
oikein hyvää jatkoa ja toivottavasti avaatte silmiä ne.. toivottaa : kahden mamma ja isi, kaksospojat 5v ja 2,5 ja 3 vuotiaat saksanpaimenkoirat Vili ja valtsu
Hei Vili ja Valtsu!
Kaikki eivät ole vielä heränneet, makoilevat mieluummiin kotona sohvalla telkkarin / netin ääressä, kuin harrastavat ja lenkkeilevät lasten ja koirien kanssa.
Ehkä he vielä oppivat?
Kaikkea hyvää teille koko perheelle!
t. Sara
Joo. Olikohan se sinun lapsesi, joka minulle pienenä sanoi, että vihaa äitiään. Ja seuraavana päivänä isäänsä, ja milloin mitäkin. En alkanut epäilemään, että jotain olisi vialla, koska syytkin olivat aivan selkeitä pienen uhmakkaan lapsen sanomia.
Ja totta, minäkin lähden heti töistä tullessani käyttämään koirat pissillä. Lapseni pääsevät vessaan yksinkin, joten ne eivät jää heitteille, jos lyhyesti pissalla koiriani käytän. Niillä on kuitenkin hätä, koska ne eivät osaa käydä omatoimisesti vessassa, ja ovat työpäivän ajan lukittuna sisälle.
Käytän myöskin omaa aikaani nimenomaan koirien kanssa harrastaessa. MItes sinä? Oletko aina vaan kotona? Vai onko sinullakin kenties muutakin elämää kuin ne lapset? Lapsillani on kuitenkin erittäin hyvä toinen huoltajakin. SEn lisäksi heillä on oikein kykeneviä läheisiä, kuten isovanhemmat. He myöskin osaavat käyttää kännykkää, ja ovat jo isoja koululaisia. Ihan turha väittää, että koirien takia olisivat heitteillä. Lenkillä minun tulisi käydä kuitenkin, ihan vain pysyäksen kunnossa. Toiset käyvät salilla, minä en. Minulla on yksi ainoa harrastus, eli koirat, ja siihen liittyne käytän myös vapaa-aikaani. Ja rahaani. Mutta eipähän mene muualle sitä rahaa. Kyllä, olen maksanut "kalliita erikoiskoulutuksia". Se vähän niin kuin kuuluu asiaan, ja haluan saada osaavat opastukset alkuun itselleni oudoissa lajeissa. Esimerkiksi kantarellikurssi on oikeasti oikein hyvä keino aloittaa koira-avusteinen sienestys.
Ai niin, toki olen lyhentänyt työaikaani ja olen myös paljon enemmän kotona lasteni tukena kuin moni muu työssäkäyvä vanhempi. Lapsillani on erinomainen isä, joka saa myös viettää aikaansa lasten kanssa. Toki naapurin eukko kuvittelee, että kaikkien elämä on samanlaista kuin heillä, että isä ei tee perheensä eteen mitään. Ihan samalla lailla käy lenkilläkin muuten, yhtä kauan kuin minäkin, mutta koska ilman koiraa, ja minä koiran kanssa, niin on sitten sanasäilää käyttänyt, että kulkee vain koiriensa kanssa. Noh, totta helkkarissa, koska juoksisin yksinkin, niin miksi en samalla juoksuttaisi koirianikin. Siinähän se menee ihan sivussa tuo perusliikunta. En myöskään aja sillä kalliilla ja hienolla autolla, koska en tarvitse sitä mihinkään. Mutta onhan se helkkarin huono asia, jos itse tienaamansa rahat käyttää koiriin, eikä autoon! Eikö totta? Ihmiset saavat vielä onneksi tehdä valintoja omassa elämässään. Minun valintani on perhe, johon kuuluu lapset ja lemmikit (=perhe). Muuhun en sitten aikaa käytäkkään työssäolon lisäksi. Halutessaan lapseni saavat lähteä mukaan lenkeillekkin. Ja hyvin usein muuten ovatkin.
Muuten, omatkin lapseni ovat "vihanneet" tietyssä iässä milloin mitäkin ja ketäkin. Se vähän niinkuin kuuluu siihen kasvunprosessiin, että tunteet heittelevät ja niitä myös lausutaan julki. Paljon huolestuttavampaa olisi, jos joku lapsi olisi sellainen, joka aina vaan kaikkea rakastaa koko lapsuutensa. Tunteiden ilmaisu on hyödyllistä ja luvallista ainakin meidän perheessämme. Tunteet saa ilmaista sanoin, myös ne kielteisetkin. Koska se tavallaan niin kuin on ihan ihmisyyttä ja kuuluu siihen ;D
Toi edellä oleva video pätkä oli niin totta silloin kun joku homma menee aivan "överiksi".On sitten kyse koira harrastuksesta tai jostain muusta harrastuksesta.Silloin ihmisellä ei ole muuta elämää kun se pelkkä harrastus ja siinä voi se oma lapsi unohtua tai vaikkapa se aviomies.sitten ihmetellään et miks mies lähti vieraan naisen matkaan kun oma vaimolla eiollut muuta mielessä kuin koira:)
Koirat ja lapset eivät vain sovi saman katon alle! Koira on nykyaikana muodostunut joksikin jumaltapaukseksi. En vain pysty käsittämään miksi?! Hylätty koira saa ihmisiltä enemmän sympatiaa kuin hylätty vauva. Sairasta. Oksettavaa.
Koira on vaativa eläin, sekä mustasukkainen omistajiensa huomiosta. Ihan liikaa saa lukea uutisia kuinka koira on tappanut pikkuvauvan tai hyökännyt lapsen päälle.
Mitä ihmiset oikein näkee niissä haisevissa ja räksyttävissä loisissa??? Lapsissa on maailman tulevaisuus, ei koirissa!
Oksettavaa tosiaan. Nimittäin tämä eläinviha mitä täälläkin näkee. Palvotaan itsekkäitä ja rääkyviä paskaperseitä ja viattomia eläimiä ollaan passittamassa piikille. Ei tarvitse ihmetellä, miksi nykyajan kusipääkakarat niitä eläimiä rääkkää ja tappaa. En ihmettele sitäkään, miksi näitä koirahyökkäystapauksia tulee nykyään niin paljon. Ehkäpä kakarat ovat käytöksellään sen itse aiheuttaneet.
En kyllä valitettavasti ymmärrä sinua.
Minulla on lapsia, koiria, muitakin eläimiä, mutta kukaan niistä ei ole mikään jumala, vain perheenjäseniä.
Kerrotko lisää uutisista, missä koira on tappanut pikkuvauvan?
Jotain linkkejä, kiitos?
http://www.marshallbrain.com/cp/dogs.htm
Koira ei saa olla mikään perheenjäsen. Koira tarvitsee kuria, ei lellimistä.
Tuo sinun lapsi- ja ihmisviha menee jo sairauden puolelle. Pelottavaa että tuollaiset ihmiset saa kulkea vapaana. Oletko ajatellut hakea ammattiapua? Kenties voisi muuttaa jonnekin kauas koirinesi kun kerta noin vahvasti vihaat ihmisiä.
Niin ja kakarathan tarvitsee vain lellimistä, ei kuria, niinkös. Mikään muu elukka kuin ihminen ei tapa niin paljon muita ihmisiä ja eläimiä. Lapsetkaan eivät ole viattomia, mitä näitä nykyajan murhaajakakaroita on nähnyt. Mieluummin eläimiä lellin kuin penikoita.
ap tietää muiden asiat paremmin, kuin he itse. alapa vaikka sossutädiksi huora
Alkaisin tämän prosessin niin, että huomioisin lapsia erityisesti. Eli siis menisin leikkimään lasten kanssa, tervehtisin lapsia erityisesti, jutttelisin lapsista (vaihtaisin puheenaihetta jos koirista). Veisin pieniä lahjoja, veisin lapsia retkille yms.
Oman käytöksen muuttaminen, niin että erityisesti huomioit lapset voi pikkuhiljaa myös vanhempien ajattelutapaan.
Jos iso ongelma, niin sitten pitää sanoa toki ihan suoraan... mutten tiedä voiko vanhemmat ottaa vastaan palautetta (ei varmaan), eli pehmeämpi tapa toimia, siis se, että panostat omaan toimintaasi ensin. Yleensä tällaisissa tilanteissa on niin ärsyyntynyt, että sitten ei jaksa edes passiivista vastarintaa. Sitä tässä tarvitaan.
Höpöhöpö.
Koirat menevät ehdottomasti lasten edelle, kukin järjestäkööt prioriteettinsä kutren haluaa, mutta näin meillä.
Tosin siksi sovellammekin meille jo peruskoulussa annettua seksuaalivalistusta ja osaamme onnistuneesti käyttää ehkäisyä.
Olet teinityttöjen kanssa aivan samalla aaltopituudella. Pidä toi asenne. :3
Ja sinun tuli hankittua ne lapset - ehkä vahingossa? Nyt kadut salaa mielessäsi, kun niillä perkeleillä ei ole palautusoikeutta.. sellaista se, koita kestää.
Teinitytöt toki ajattelevat useinkin tuollalailla.
Sinut on tehty vahingossa ja vanhempasi ovat tunnevammaisia, mutta opettele ajattelemaan, että voi olla myös rakastettuja lapsia. Sellaiset lapset saavat aikuisena vastarakkautta muiltakin kuin koirilta.
Itse en tarvitse palautusoikeutta kotoa muuttaneille aikuisille lapsilleni. :D
No ilmankos ne pennut tuntuvat niin rakkailta nyt kun ovat poissa haitoilta.
Aika kultaa muistot, pidä tuo usko "vastarakkauteen" - tarvitset uskoa sitten kun huomaat tulleesi hylätyksi laitokseen.
Niin ja pidä sinä tuo teinityttöasenne ja yritä tulla onnelliseksi ja tyytyväiseksi siihen mitä sinulle on annettu, vaikka se ei ole juuri mitään.
Olen aivan onnellinen, kiitos huolehtimasta. Mutta olen onnellinen kaikesta siitä mitä tässä elämässä olen ottanut - repinyt maailmasta ja muilta irti, muiden antamisten varaan en ole uskaltanut koskaan elämääni tai onnellisuuttani laskea.
Heree sie mokoma. Ei oo ennenkää maalla jouettu kersoja käsetä pitämää kiinni. Kyllä ne on kasvana siinä työn iärellä. Rakkautta on suoanu, ruuan ja vuoatteet. Nykyää pitäs raahata harrastuksii ja sun vaikka mihi. Ja kielteekkää ei sua. Van järki kättee, jos näläkkee tai villuu riäkyy mää ja tie ilimotus viranommaasille. Muute sun täätyy hankkii se elämä itelle.
Matalalla kynnyksellä yhteys lastensuojeluun! Näin sanoi lastensuojelualan ammattilainen radiossa!