Pihlajankukkien tuoksu
lepäsi tyynessä illassa.
Sen syntymiseen oli tarvittu
vain yksi elinkelpoinen siemen,
juurtumiseen otollinen maaperä ja
kasvulle suotuisat olosuhteet.
Pikkulinnut olivat vaienneet.
Oli nousemassa ennustamaton,
ennennäkemätön ja
koko maata ravisteleva myrsky.
Aistin sateen jo kaukaa,
kauan ennen kuin kuulen
voimiaan keräävän jyrinän.
Ennen ainoankaan
salaman välähdystä
tunnen pistelyn ihollani,
haistan rikin
pahankatkuisen lemun.
Niin salaisimmatkin polut,
keskikaupungin
räikeän julkisiksi käyneet kadut
kuin siunatuksi merkitty maakin
saavat säärintamasta oman osansa.
Ja kun tämänkertainen
myllerrys on ylittänyt
valtakunnan rajat,
piilottanut taakseen
päivänpolttavan auringon,
viljelypalstat lakkaavat
pikkuhiljaa lainehtimasta -
ne imevät itseensä vähitellen
kaiken minkä kykenevät,
enemmän kuin
kohtuuden nimissä tarvitsevat.
Poskia pitkin vierineet pisarat
pyyhkäistään valkoiseen liinaan.
Kuurojen lakoon taittamat
nousevat kurottelemaan
kohti valoa ja
phlajankukkien tuoksu
lepää jälleen tyynessä illassa.
Arjenharmaan normihämärän
jälleen laskeuduttua
maan ja sen ihmisten ylle
yötähalkovat perhoset
saavat nähdä pölyttyneen luonnon
puhtaaksi pestyn vehreyden
edelleen vain punaisena.
lepäsi tyynessä illassa.
Sen syntymiseen oli tarvittu
vain yksi elinkelpoinen siemen,
juurtumiseen otollinen maaperä ja
kasvulle suotuisat olosuhteet.
Pikkulinnut olivat vaienneet.
Oli nousemassa ennustamaton,
ennennäkemätön ja
koko maata ravisteleva myrsky.
Aistin sateen jo kaukaa,
kauan ennen kuin kuulen
voimiaan keräävän jyrinän.
Ennen ainoankaan
salaman välähdystä
tunnen pistelyn ihollani,
haistan rikin
pahankatkuisen lemun.
Niin salaisimmatkin polut,
keskikaupungin
räikeän julkisiksi käyneet kadut
kuin siunatuksi merkitty maakin
saavat säärintamasta oman osansa.
Ja kun tämänkertainen
myllerrys on ylittänyt
valtakunnan rajat,
piilottanut taakseen
päivänpolttavan auringon,
viljelypalstat lakkaavat
pikkuhiljaa lainehtimasta -
ne imevät itseensä vähitellen
kaiken minkä kykenevät,
enemmän kuin
kohtuuden nimissä tarvitsevat.
Poskia pitkin vierineet pisarat
pyyhkäistään valkoiseen liinaan.
Kuurojen lakoon taittamat
nousevat kurottelemaan
kohti valoa ja
phlajankukkien tuoksu
lepää jälleen tyynessä illassa.
Arjenharmaan normihämärän
jälleen laskeuduttua
maan ja sen ihmisten ylle
yötähalkovat perhoset
saavat nähdä pölyttyneen luonnon
puhtaaksi pestyn vehreyden
edelleen vain punaisena.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.