Onko Viitasaari varakas

Turhaan sä sitä täällä taivastelet, ei ne pysty vastaamaan ihmettelyihisi kun niillä ei ole vielä sitä NETTIÄ!!!

Kuuskaistan talous on ihan kuralla, joten onkohan ihan viisasta laittaa sen tarjoamaan valokuituun rahoja?

Pitäisi kysyä, mihin Kuuskaista on laittanut Viitasaaren rahoja 700 000,- ja mihin on menneet tilaajien etukäteen maksamat liittymämaksut.

En kyllä persujen päitä silittele kun kylillä näen. Saatanan tunarit!

Iltasanomissa on puhetta laajakaistan tuomista maksuista Viitasaarisille. Onko se totta ? Kunnanherrat tuhlanneet ihmisiltä 700 000 euroa ? Eikö niillä ole mitään vastuuta jos myyvät vielä harhaluuloja ihmisille. Voiko siis myydä tyhjää ilman mitään todellisuutta asioiden hoitamisesta asiallisesti kuntoon. Muutenkin kuitu on jo vanhanaikaista, Yhteyksien pitää olla liikkuvia.

Tuolla logiikalla millä rahaa on syydetty vois vaikka joku metsänomistaja myydä taimikon jollekkinsahalle ja vakuuttaa jotta ens talvena ne on jo isoja neljäntukin puita. Kukas tämän rahansyytämisen keksi ?

Perus-Suomalaisten mielestä on pienenmpi katastrofi menettää 0,7 miljoonaa Kepun töpeksinnän seurauksena kuin 13 miljoonaa Kepun metsästämässä 2,1 miljoonan euron tukijaisjahdissa.

Viitasaarelle muuten rakennettiin nopeat laajakaistat 2006 valtion tukirahalla, mutta sitä ei koskaan otettu käyttöön. Siellä se maatuu metsissä. Yhtiö oli Pohjoisen Keskisuomen kahdeksan kunnan omistama Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy.

Kuuskaistan kanssa tehty sopimus oli toinen yritys, mutta se tyssäsi huhtikuussa 2013, kun kunnat antoivat Kuuskaistan mielestä sille liian vähän rahaa. Rahat loppui.

Nyt on meneilläänn kolmas yritys, Kuuskaistan ja viiden rupukunnan . Nyt ei rahat lopu kun Viitasaarella on ostanut liittymän noin 500 tilaajaa ja sen maksaa ja takaa kunnan kautta kaikki veronmaksajat, käyttivätpä tai eivät sitä. Edes 1000 tilaajaa ei tekisi yrityksestä kannattavaa Viitasaaren osalta.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12039565


Hölmölän viisaat
18.3.2014 19:21

Kuuskaista Osuuskunnan tilinpäätöstiedot 2009 - 2012

Liikevaihto, tE 635 766 853 992
tulos, tE -119 -35 0 -249

oma pääoma, tE -260 -295 -298 -547
vieras pääoma tE -6212 -6249 -6259 -9876

Oheiset luvut ovat Kuuskaistan patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamista virallisista tilinpäätöksistä.

Tilinpäätöstiedot kertovat, että vuodesta 2003 lähtien tomineen Kuuskaistan liikevaihto on ollut aina alle miljoonan ja tulos tappiollinen 12 vuoden ajan.

Oma pääoma on syöty tappiolliseksi ja viera pääoma eli velat ovat vain kasvaneet.

Kuuskaista on näiden lukujen perusteella enemmän kuin konkurssikypsä.
Se ei liikevaihdollaan koskaan pysty maksamaan velkojaan. Liikevaihto ei riitä edes toimintakulujen kattamiseen.

Nyt esitettystä 5 korpikunnan (Konnevesi, Kannonkoski, Kyyjärvi, Toivakka ja Multia) laajakaista yhtiöstä tulee samanlainen konkurssipesä vain suuremmiilla veloilla. Nämä velat ovat lopulta kuntien velkoja ja maksettavia.

Pihtiputaan, Viitasaaren, Karstulan ja Petäjäveden osalta, 4 halukkaan kunnan osallistuminen on jumissa kunnallisvalituksen vuoksi.

Keski-Suomen 14 suurinta kuntaa päättivät, etteivät osallistu tuohon pyramidihuijaukseen äänestämällä valtuustoissa ilman kunnallisvalituksia.

Saadakseen Kuuskaistasta hengissä pysyvän osakkaan 5 kunnann yhtiöön, kunnat joutuvat pumppaamaan ensin Kuuskaistan pelastamiseen noin 10 Miljoonaa euroa noiden tilinpäätöstietojen perusteella.

Tämä "kankkulan kaivo" on todella syvä ja siihen mahtuu paljon kuntien rahaa 30 - 40 vuoden aikana.

Rupukuntien kuppaus
19.3.2014 06:27


Maaseudun Tulevaisuus lehti kirjoitti 17.3.2014 aika selkeästi Kuuskaistan ja Keski-Suomen valokuituverkon örvellyksestä.

Virheitä on tehty paljon ja koko ajan roppakaupalla. Työ ei ole edistynyt, mutta rahaa on palanut kunnilta paljon koko ajan.

Kuuskaista on ollut projektissa toimintakyvytön, koska sen tulokset ovat olleet 2003 lähtien tappiollisia ja oma pääoma ja vieras pääoma (velat) ovat miinuksella - 11,5 miljoonaa euroa. Alle miljoonan liikevaihdolla niitä ei enää koskaan makseta pois.

Kuuskaista sai Seinäjoen Käräjäoikeuden tuomio no: 13/ 7890, 12.8.2013, joka velvoittaa Kuuskaistan maksamaan kuusiokunnissa ihan itse aiheuttamansa korjauskulut 163 liian pintaan asennetusta tienalituksesta ja 25 luvatta rakennetusta tienalituksesta arviolta noin 550 000 E. Lisäksi Kuuskaista tuomittiin maksamaan maksajaksi haastamansa kahden naistyöntekijänsä 5 vuoden käräjöinti kulut 150 000 E ja myös omat käräjöintikulunsa, arviolta saman verran.

Tämä käräjöinti tuo tuohon negatiiviseen pääomapulaan arviolta noin 800 000 euroa lisää vuodelle 2013, elikkä tase on silloin miinuksella arviolta noin - 12,3 miljoonaa euroa.

Hankkimalla tällainen toimija perustettavaksi aiottuun Keski-Suomen 10 kunnan verkko osakeyhtiöön ja Holding yhtiöön operaattoriksi ja osakkaaksi ei ole tämän maailman realiteetteja.

Velkojen ostamista

Kuuskaista on myymässä ja jäljelle jäänet kunnat kuvittelevat ostavansa Kuuskaistalta Kuntien verkkoyhtiölle ja Holdingyhtiölle Kuuskaistan Keski-Suomen kuntien liiketoiminnan 1 Eurolla, mutta samalla kuntien maksettavaksi tulisi Kuuskaistan velat noin 5 miljoonaa euroa, jotka Kuuskaista on jättänyt 2013 maksamatta kaapeliojia kaivaneille urakoitsijoille.

Kaapeleita on kaivettu noin 750 km.

Työtä varten kunnat ovat antaneet Kuuskaistalle 6,5 miljoonaa euroa ja yksityiset liittymän tilaajat ennakkomaksuja 2,5 miljoonaa euroa, eli 9 miljoonaa euroa yhteensä.

Ei kai tuo raha jää Kuuskaistalle ja tätä maksamaansa omaa rahaansa vastaan ostajat ostaisivat vielä 5 miljoonan euron laskunipun.

Nämä rahaliikkeet ovat olleet kyllä sellaisia, että mitenkähän Keski-Suomen Liiton, Sirniön työryhmän jäsenet ja kuntien päättäjät selviävät näiden kuntien kassasta tehtyjen vastikkeettomien rahalahjoitusten ja sen jatkamisen laillisuusvastuiden kanssa.

Koko kaistahomma on saavuttanut jo ajat sitten katastrofin, skandaalin ja harmaan talouden, ellei enemmänkin, mittasuhteet.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/4g-n-rakentaminen-maaseudulle-alkoi-1.53624

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12039565

Tässä jo neljäs vaihtoehto Viitasaarelle tämän vuoden aikana ja ilman kunnan verorahoja.

Mutta viitasaarelaiset eivät osaa käyttää näitä, vaikka vaatimukset ovat kovat.


Tuulta purjeisiin ja yhteyksiin

Suomen kesä on lyhyt, ja veneilijät haluavat nauttia siitä täysin rinnoin. Useimmilla veneilijöillä reissut keskittyvät lomakausiin ja viikonloppuihin. 4G-verkon peittoalueen kasvaessa merialueilla ja saaristossa on entistä paremmat yhteydet myös etätyön tekemiseen.


DNA:n Yritysliiketoiminnan kehitysjohtaja Juha Elonen on nauttinut veneilystä koko ikänsä. Hänellä oli ensimmäinen oma vene jo 14-vuotiaana, ja nyt Turun Hirvensalossa kelluu vajaan kahdeksan metrin pituinen, nelimakuupaikkainen moottorivene.

Nykyään Elonen voi nauttia veneilyharrastuksesta entistäkin enemmän. Joustava etätyö antaa mahdollisuuden yhdistää sujuvasti työnteko sekä suomalaisesta saaristomaisemasta ja kesän antimista nauttiminen perheen ja ystävien kera.

– Viime kesänä vietin veneessämme Turun saaristossa yhteensä 30 yötä. Varsinkin nyt, kun DNA:lla on yleistynyt Mutkattoman työn malli, olen voinut joustavasti ja laajemmassa mittakaavassa tehdä etätyötä mielimaisemissani.

Palveluita tehokkailla yhteyksillä

Elosen mukaan etätyön tekeminen sopii hänelle varsin hyvin, sillä kattavat 4G LTE -mobiiliyhteydet mahdollistavat katkeamattoman verkkoyhteyden. Sillä hoituvat luotettavasti myös lähes päivittäiset Lync-kokoukset.

– Muun muassa Korppoon ja Nauvon suunnalla olen käyttänyt ulkoista mokkulaa, joka jakaa WLAN-verkon veneeseen. Yhteydet ovat olleet hyvät, sillä siellä on vierasvenesatamia, joista löytyy muitakin palveluja. Ihan ulkosaaristossa en ole töitä tehnyt, sillä haluan olla tarvittaessa ajoyhteyden päässä Helsingin toimistolta.

Elosen mielestä hyvät yhteydet merellä ovat ensisijaisen tärkeitä myös vapaa-ajan kannalta. Perheen kanssa reissatessa toimiva nettiyhteys on mannaa. Silloin voi katsella nettitelevisiota, ja sähköpostikin on tarpeen vaatiessa käytettävissä.

Jos perheellisenä ihmisenä haluaa tehdä etätyötä merillä, on huomioitava kuitenkin veneen tilojen rajallisuus – etenkin, jos edessä on useampituntinen Lync-kokous, joka vaatii rauhallisen ja keskittymistä tukevan tilan.

– Etäpäivistäni aika suuri osa, jopa 60 prosenttia ajasta, kuluu Lync-kokouksissa. Jos koko perhe on mukana, täytyykin huolehtia siitä, että on riittävästi omaa rauhaa työskentelylle.

DNA:n 4G yltää lähes kaikkialle

LTE-nopeuksien (Long Term Evolution) käyttö on kymmenkertaistunut alle vuodessa. Kannettavia tietokoneita, älypuhelimia ja tabletteja käytetään yhä enemmän ja monipuolisemmin sekä työskentelyyn että omaksi hyödyksi ja huviksi. Erityisesti 4G-verkon liikennemääriä kasvattaa videoiden lisääntyminen.

Lähes puolet suomalaisista nauttii jo nyt DNA:n huippunopeasta 4G LTE -verkosta ja uutta verkkoa rakennetaan koko ajan. Arvion mukaan vuoden loppuun mennessä 80 prosenttia suomalaista, neljä miljoonaa ihmistä, on sen kattavuusalueella.

– Verkon maantieteellinen peitto tulee tänä vuonna yli kaksikymmenkertaistumaan. Uusilla taajuuksilla verkkoa laajennetaan taajamakohteiden lisäksi myös harvemmin asutuille alueille, ja verkko kattaa entistä laajemmin myös merialueita ja jopa ulkosaariston kohteita, kertoo DNA:n tuotantojohtaja Antti Jokinen.

DNA toteuttaa vuonna 2014 yhteensä yli 1 500 uutta 4G-kohdetta. Verkko ulottuu lähes 300 kuntaan.

Katso video DNA:n huippunopean 4G LTE -verkon tarjoamista mahdollisuuksista ja hyödyistä.

Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä.

http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/06/03/tuulta-purjeisiin-ja-yhteyksiin/20147750/325

Miksi Viitasaari ei suostunut käyttämään 2006 valtion tukiaisilla rakennettua Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy:n nopeata laajakaistaa, vaikka Viitasaari oli itse sen rakentamisessa ja rahoittamisessa mukana.

Kinnula sen otti käyttöön ja käyttää sitä ihan omin päin.

Tuliko silloin tyrkylle uutta Valtion ja EU:n tukirahaa, jota sitten 15 Keski-Suomen kuntaa ja Kuuskaista hamusi saada mahdollisimman paljon 160 miljoonan rojektiin. Jos näin oli, kyseessä olisi hankepetos.

Piti piilottaa valmistunut nopea laajakaista, koska sen kanssa Pohjoisen Keski-Suomen 8 kuntaa, Viitasaari mukana ei olisi ollut enää tukikelpoinen samaan rojektiin