Mielenkiintoiset naiset on harvinaisia

Valitusta

Ulkonäöltään kiinnostavia ja seksuaalisesti kiinnostavia naisia löytyy paljon, mutta muulla tavoin mielenkiintoiset naiset on todella harvinaisia. Useimmille miehille taitaa kyllä riittää sellainen ihan kiva nainen jonka kanssa tulee juttuun ja joka herättää niitä haluja, mutta sellaiset todella mielenkiintoiset naiset, joilla on jotain muutakin persoonallisuutta kuin sitä perus suorittamista ja pikkukivaa naiselämää ovat harvassa. Että tietäkää te vaan se. Kuulostiko ruikutukselta tämä, hä? Sanonpa vaan. Persoonallisuudesta puhuminen on tietysti vähän yksilöllistä. Joku räväkkä inttäjä on varmaan vahva persoona, mutta ei kovin kiinnostava ihminen muuten. Tatuoinnitkaat eivät ole automaattinen persoonallisuuden tae, vaikka joskus kuulee puhuttavan, että ovat tosi persoonallisia kun on kuvia ihossa ja monivärinen tukka. No thanks.

287

6775

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 7+11

      Minusta ylipäänsä aika harva ihminen sukupuolesta riippumatta on mielenkiintoinen persoona. Ehkä vika on vähän itsessänikin ja pitäisi yrittää oppia näkemään syvemmin... joskus (tai oikeastaan usein) vaan tuntuu, ettei sitä syvyyttä ole vaikka kuinka tarkastelisi.

      Mutta tuohan se juuri on se hankaluus monella sinkulla - kun kuka tahansa ei vaan kiinnosta, niin sitten nirsoksi haukutaan. Kyllä minäkin olen kohdannut "tasoisiani" sinkkumiehiä, mutta kun ei se sama taso yksistään riitä herättämään kiinnostusta. Jos ihmisessä ei ole mitään mielenkiintoista, niin sille ei mitään mahda. Ja tämä mielenkiintoisuus on sellainen piirre, jonka voi jokainen määritellä vain itse. Jonkun toisen mielestä mielenkiintoinen ei välttämättä ole sitä minun mielestäni.

      Ulkoisella "persoonallisuudella" eli tietynlaisella normista poikkeamisella ei mielenkiintoisuutta aina saavuteta. Ei mitkään tatuoinnit esimerkiksi tee tylsästä ihmisestä sen mielenkiintoisempaa.

    • .Sama.

      Valitettavan totta.
      Tietysti osa johtuu siitä ettei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita jne. mutta noin keskimäärin suurin osa naisista on kuten kuvailtu

      joilla on jotain muutakin persoonallisuutta kuin sitä perus suorittamista ja pikkukivaa naiselämää ovat harvassa.

      • paikkakunta33

        Yhdyn aikaisempaan, mielenkiintoisia ihmisiä on hyvin vähän ja kyllä ihan yhtä usein kummassakin sukupuolessa. Perussuorittaminen, mitä se on, minulla on kymmenisen projektia, joita työstän, eivätkä ole edes yhtään huonoja. Pikkukivaa naiselämää, mitäköhän sekin on, minulla on n. 18-vuotiaasta asti ollut enemmän poikia/miehiä kavereina, joskus kyllä, kun päädyn johonkin minulle entuudestaan tuntemattomaan naisryhmään, joiden jutut ovat kovin sukupuolittuneita tyttöjen/naisten juttuja tunnen olevani joidenkin humanoidien kanssa tekemisissä, mutta kyllä tuun kummankin sukupuolen kanssa hyvin juttuun. Tykkään aika rankasta seurasta, puhutaan tappeluista ym. tai jos seura on hauskaa minulle tai sitten täytyy olla jollain tapoaa kiinnostavia omaperäisiä ajatuksi, katos just huomasin, et mieheni on kaikkia noita, mitenköhän tämäkin pääsi tapahtumaan...


      • pakko kysyä

        itse ainakin kiinnostun ja kyselen jos ihminen josta välitän harrastaa jotain itselle vierasta harrastusta. yksi harrastus jäi ex.n jäljiltä itsellenikin. jaksan aina vain ihmetellä tätä "ei yhteisiä kiinnostuksen kohteita" niin ei voi seurustella lausetta.


      • 14+7

        Kiinnostaisi muuten kuulla, että osaatko sinä tai ap määritellä yhtään, millainen nainen sitten on mielenkiintoinen? Tuosta että olisi jotain muuta persoonallisuutta kuin "perussuorittamista ja pikkukivaa naiselämää" tulee mieleen lähinnä jokin vaihtoehtoinen elämäntapa (jonkin sortin hippi, downshiftaaja tms.) mutta minusta tuntuu, ettei kumpikaan sellaista kuitenkaan tarkoita...


      • .Sama.
        pakko kysyä kirjoitti:

        itse ainakin kiinnostun ja kyselen jos ihminen josta välitän harrastaa jotain itselle vierasta harrastusta. yksi harrastus jäi ex.n jäljiltä itsellenikin. jaksan aina vain ihmetellä tätä "ei yhteisiä kiinnostuksen kohteita" niin ei voi seurustella lausetta.

        No jos toinen makaa sohvalla ja katsoo salkkareita ja toinen heittää lenkkiä eikä katso edes tv.tä niin vaikea siinä naisesta nyt vain on innostua hirvittävästi.
        Samoin jos toinen samoilee luonnossa ja tekee eräretkiä toisen ollessa etelän rannoilla makoilija.

        Kyllä ihmisillä pidemmän päälle on olla samansuuntaisia harrastuksia ja ajanvietettä.

        Varsinkin jos toinen harrastaa jotain intohimoisesti.

        Esimerkiksi en voisi olla naisen kanssa joka inhoaa liikuntaa vaikka mikään urheiluhullu olekkaan itsekkään.

        Vaikea siinä on kiinnostua jos toinen on planeetta X:ltä ja toinen planeetta Y:ltä.

        Erilaisuus ei aina tuo jotain jännitettä eikä niiden elämien yhteensaattaminen tuota muuta kuin paljon hukattua aikaa ja energiaa.


      • .Sama.
        14+7 kirjoitti:

        Kiinnostaisi muuten kuulla, että osaatko sinä tai ap määritellä yhtään, millainen nainen sitten on mielenkiintoinen? Tuosta että olisi jotain muuta persoonallisuutta kuin "perussuorittamista ja pikkukivaa naiselämää" tulee mieleen lähinnä jokin vaihtoehtoinen elämäntapa (jonkin sortin hippi, downshiftaaja tms.) mutta minusta tuntuu, ettei kumpikaan sellaista kuitenkaan tarkoita...

        Jos naiset ovat linjalla:
        käyn salilla -biletän -tannaan- shoppailen -punavihervasemmistolainen -tykkään koirista -äkkilähdöt -blah-blah...

        Yllättävää kyllä mutta me miehetkin arvostamme sitä että naisella on omia mielipiteitä.
        Sekä mielellään sellaisia jotka ovat perusteltuja ja vielä sellaisia jotka ehkä jopa poikkeavat keskimäärin naisten massassa (mm. feminismi).

        Esimerkiksi monipuolinen kiinnostus maailmaan on mielestäni IN. Muullakin kuin sllä "luin iltalehden otsikot, NYT-liitteen ja käyn yliopiston luennoilla".

        Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen.

        Oma ihannenainen olisi ehkä hieman poikatyttömäinen tai joku joka ei ota naisellisuuttaa niin vakavasti tai yrittäisi vetää jotain naisellisuuden roolia. Toisaalta en jaksa katsoa jatkuvaa baarissa läträämistä ja jätkäilyä naisessa.
        Terveet elämäntavat sen kummemin niitä mainostamatta, hieman crazy huumorintaju ja ei olla aina seuraamassa massatrendejä tai edustamassa jossain sosiaalisessa happeningissa (koska niin olis muka pakko tehdä!...). Nainen jolla empatiaa ja sydäntä sekä myös hieman sitä sisua tehdä asioille jotakin sekä ottaa vaikka muutama juoksuaskel silloin tällöin. Osaa suorittaa, mutta menestyminen ei oo se ykkösjuttu vaan osaa rentoutua ja ottaa iisisti. Mielellään ei vaahto suussa vuohkaa mistään politiikasta tai naisten oikeuksista yms.
        Ei välttämättä vaihtoehtoinen elämäntapa mutta sen vaihtoehtoisen ja massakulttuurin rajamailla joka ei ota kaikkea suoraan vastaan ja niele sitä kiltisti.

        Ei näitä puissa kasva ainakaan omassa ikäluokassa kun muidenkni asioiden pitäisi natsata.


      • ap.
        14+7 kirjoitti:

        Kiinnostaisi muuten kuulla, että osaatko sinä tai ap määritellä yhtään, millainen nainen sitten on mielenkiintoinen? Tuosta että olisi jotain muuta persoonallisuutta kuin "perussuorittamista ja pikkukivaa naiselämää" tulee mieleen lähinnä jokin vaihtoehtoinen elämäntapa (jonkin sortin hippi, downshiftaaja tms.) mutta minusta tuntuu, ettei kumpikaan sellaista kuitenkaan tarkoita...

        En viitsi tässä nyt liian tarkkaan omia mieltymyksiäni eritellä kun sekin menee tietenkin heti väittelyksi. Noissa genreissäkin on se ongelma, että jonkin sortin hippi tai mikä vaan extreme-tyyppi saattaa olla aika jumissa siinä omassa pienessä laatikossaan.

        Tietynlainen älyllinen liikkuvuus ja uteliaisuus. Kyky nähdä asioita vähän muultakin kantilta kuin mitä iltapäivälehdet kirjoittaa tai mitä naapuri ja kaverit on mieltä. Varmaan siinä persoonien yhteensopivuudesta on kyse myös ja huumorintajusta. Ylipäätään jos naisella on jotain omia ajatuksia, omia oivalluksia on heti kiinnostavaa.


      • paikkakunta33
        pakko kysyä kirjoitti:

        itse ainakin kiinnostun ja kyselen jos ihminen josta välitän harrastaa jotain itselle vierasta harrastusta. yksi harrastus jäi ex.n jäljiltä itsellenikin. jaksan aina vain ihmetellä tätä "ei yhteisiä kiinnostuksen kohteita" niin ei voi seurustella lausetta.

        Kiinnostuksen kohteet aika yhdentekeviä, miehenikin osaa rakentaa talon, korjata mitä vaan, keksii teknologisia keksintöjä ja vaikka mitä ja itse taas teen taidetta, tiedettä ym. on jokunen yhteinenkin kiinnostuksen kohde, mutta ei tuo ole tärkeää, täydennämme näin vain toisiamme ja kumpikaan ei voi sietää tv:tä ja hyvä niin. Mikä on tärkeää on se, että ymmärtää toisen juttuja, ne menevät yhteen eli on samalla aaltopituudella, ilman sitä on turha seurustella.


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Jos naiset ovat linjalla:
        käyn salilla -biletän -tannaan- shoppailen -punavihervasemmistolainen -tykkään koirista -äkkilähdöt -blah-blah...

        Yllättävää kyllä mutta me miehetkin arvostamme sitä että naisella on omia mielipiteitä.
        Sekä mielellään sellaisia jotka ovat perusteltuja ja vielä sellaisia jotka ehkä jopa poikkeavat keskimäärin naisten massassa (mm. feminismi).

        Esimerkiksi monipuolinen kiinnostus maailmaan on mielestäni IN. Muullakin kuin sllä "luin iltalehden otsikot, NYT-liitteen ja käyn yliopiston luennoilla".

        Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen.

        Oma ihannenainen olisi ehkä hieman poikatyttömäinen tai joku joka ei ota naisellisuuttaa niin vakavasti tai yrittäisi vetää jotain naisellisuuden roolia. Toisaalta en jaksa katsoa jatkuvaa baarissa läträämistä ja jätkäilyä naisessa.
        Terveet elämäntavat sen kummemin niitä mainostamatta, hieman crazy huumorintaju ja ei olla aina seuraamassa massatrendejä tai edustamassa jossain sosiaalisessa happeningissa (koska niin olis muka pakko tehdä!...). Nainen jolla empatiaa ja sydäntä sekä myös hieman sitä sisua tehdä asioille jotakin sekä ottaa vaikka muutama juoksuaskel silloin tällöin. Osaa suorittaa, mutta menestyminen ei oo se ykkösjuttu vaan osaa rentoutua ja ottaa iisisti. Mielellään ei vaahto suussa vuohkaa mistään politiikasta tai naisten oikeuksista yms.
        Ei välttämättä vaihtoehtoinen elämäntapa mutta sen vaihtoehtoisen ja massakulttuurin rajamailla joka ei ota kaikkea suoraan vastaan ja niele sitä kiltisti.

        Ei näitä puissa kasva ainakaan omassa ikäluokassa kun muidenkni asioiden pitäisi natsata.

        "Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen."

        Totta kai, kysyinkin asiaa saadakseni lukea tällä palstalla välillä jotain muutakin kuin sitä ainaista "naisen pitää olla nuori, kaunis, koskematon neitsyt" -jankkausta. Eipä tässä aiheessa mitään totuuksia voi sanoa, yleistyksiä voi tietysti aina tehdä, mutta ei niistä yleistyksistä ole lopulta yksilötasolla pätkän vertaa hyötyä.

        Mukava oli myös lukea luonnehdintaa unelmanaisesta, jossa ei tainnut olla yhtäkään mainintaa ulkonäöstä.


      • 7+11&14+7
        ap. kirjoitti:

        En viitsi tässä nyt liian tarkkaan omia mieltymyksiäni eritellä kun sekin menee tietenkin heti väittelyksi. Noissa genreissäkin on se ongelma, että jonkin sortin hippi tai mikä vaan extreme-tyyppi saattaa olla aika jumissa siinä omassa pienessä laatikossaan.

        Tietynlainen älyllinen liikkuvuus ja uteliaisuus. Kyky nähdä asioita vähän muultakin kantilta kuin mitä iltapäivälehdet kirjoittaa tai mitä naapuri ja kaverit on mieltä. Varmaan siinä persoonien yhteensopivuudesta on kyse myös ja huumorintajusta. Ylipäätään jos naisella on jotain omia ajatuksia, omia oivalluksia on heti kiinnostavaa.

        "Noissa genreissäkin on se ongelma, että jonkin sortin hippi tai mikä vaan extreme-tyyppi saattaa olla aika jumissa siinä omassa pienessä laatikossaan."

        Jep, aika helposti tältä vaikuttaa. Tietysti voi olla osittain niinkin, että itse näen vaihtoehtoelämäntapaa viettävän henkilön sen stereotypian mukaan, enkä osaa kunnolla nähdä persoonaa kaiken sen takana. Jotenkin vaan tuntuu niin vieraalta, että kukaan edes pystyy luokittelemaan itsensä johonkin tiettyyn kategoriaan niin tarkasti - niiden kohdalla siis, jotka oikeasti korostavat jatkuvasti ja kaikilla elämän osa-alueilla kuuluvansa tiettyyn ryhmään.

        Persoonien yhteensopivuus ja samankaltainen huumorintaju ovat kyllä ensiarvoisen tärkeitä. Joidenkin kanssa vaan tulee toimeen ilman, että tarvitsee jokaista juttua selittää rautalangasta vääntäen.

        Jaa'a, kyllä mielenkiintoiset ihmiset tuntuvat kuitenkin olevan niin harvassa, että miten sitä ikinä voisi vielä tavata sellaisen, josta olisi kumppaniksikin. Ystäviäkään kun ei ihan joka nurkan takaa elämään tupsahda, ja kumppanissa pitäisi kuitenkin olla vielä muutakin.


      • .Sama.
        7+11&14+7 kirjoitti:

        "Noissa genreissäkin on se ongelma, että jonkin sortin hippi tai mikä vaan extreme-tyyppi saattaa olla aika jumissa siinä omassa pienessä laatikossaan."

        Jep, aika helposti tältä vaikuttaa. Tietysti voi olla osittain niinkin, että itse näen vaihtoehtoelämäntapaa viettävän henkilön sen stereotypian mukaan, enkä osaa kunnolla nähdä persoonaa kaiken sen takana. Jotenkin vaan tuntuu niin vieraalta, että kukaan edes pystyy luokittelemaan itsensä johonkin tiettyyn kategoriaan niin tarkasti - niiden kohdalla siis, jotka oikeasti korostavat jatkuvasti ja kaikilla elämän osa-alueilla kuuluvansa tiettyyn ryhmään.

        Persoonien yhteensopivuus ja samankaltainen huumorintaju ovat kyllä ensiarvoisen tärkeitä. Joidenkin kanssa vaan tulee toimeen ilman, että tarvitsee jokaista juttua selittää rautalangasta vääntäen.

        Jaa'a, kyllä mielenkiintoiset ihmiset tuntuvat kuitenkin olevan niin harvassa, että miten sitä ikinä voisi vielä tavata sellaisen, josta olisi kumppaniksikin. Ystäviäkään kun ei ihan joka nurkan takaa elämään tupsahda, ja kumppanissa pitäisi kuitenkin olla vielä muutakin.

        Niin varmasti tässä kyse nimenomaan on siitä että tässä haetaan myös tietyllä tavalla sellaista "parasta ystävää" rakastajaa ja se yhtälö on vaikeampi kuin vain että "no kunhan on kivan näköinen ja meillä kemiat matsaa".


      • paras ystävä
        .Sama. kirjoitti:

        Niin varmasti tässä kyse nimenomaan on siitä että tässä haetaan myös tietyllä tavalla sellaista "parasta ystävää" rakastajaa ja se yhtälö on vaikeampi kuin vain että "no kunhan on kivan näköinen ja meillä kemiat matsaa".

        Toi nyt vaan on totta.


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Niin varmasti tässä kyse nimenomaan on siitä että tässä haetaan myös tietyllä tavalla sellaista "parasta ystävää" rakastajaa ja se yhtälö on vaikeampi kuin vain että "no kunhan on kivan näköinen ja meillä kemiat matsaa".

        Näin on! Mutta auta armias kun tätä yrittää selittää niille, jotka ovat itsekin lähes tukehtuneet tasoteorioihinsa... kyllä sitä vaan saa sen nirson leiman, kun kuka tahansa "kunnon mies" ei kelpaa.

        Eipä sillä, että kauheasti haittaisi nirsoksi nimittely, kun en minä sillä tavalla ajattelevien ihmisten kanssa muutenkaan toimeen tulisi. Väsyttää vaan välillä kuunnella / lukea aina samaa roskaa.


      • .Sama.
        7+11&14+7 kirjoitti:

        Näin on! Mutta auta armias kun tätä yrittää selittää niille, jotka ovat itsekin lähes tukehtuneet tasoteorioihinsa... kyllä sitä vaan saa sen nirson leiman, kun kuka tahansa "kunnon mies" ei kelpaa.

        Eipä sillä, että kauheasti haittaisi nirsoksi nimittely, kun en minä sillä tavalla ajattelevien ihmisten kanssa muutenkaan toimeen tulisi. Väsyttää vaan välillä kuunnella / lukea aina samaa roskaa.

        Kyllä ainakin minulle on aika yksiselitteisesti sanottu naisten taholta että olen liian nirso ja pitäisi laskea rimaa sekä en löydä koskaan ketään jne.

        Jostain syystä ne toiset aina kuvittelevat osaavansa aina antaa parhaat ohjeet siitä millainen ihminen toiselle sopii ja mitä toinen ihminen haluaa.


      • rikka-tähkä
        .Sama. kirjoitti:

        Kyllä ainakin minulle on aika yksiselitteisesti sanottu naisten taholta että olen liian nirso ja pitäisi laskea rimaa sekä en löydä koskaan ketään jne.

        Jostain syystä ne toiset aina kuvittelevat osaavansa aina antaa parhaat ohjeet siitä millainen ihminen toiselle sopii ja mitä toinen ihminen haluaa.

        Tuo neuvo voi tulla kummalta sukupuolelta tahansa, tällä palstalla sitä puhuu miehet pääasiassa, myös kummankin sukupuolen kohdalla se voi vain olla totta, että tästä on kiinni, sopii liian moniin palsta ätmeihin, jotka vaativat kauniita naisia.


      • .Sama.
        rikka-tähkä kirjoitti:

        Tuo neuvo voi tulla kummalta sukupuolelta tahansa, tällä palstalla sitä puhuu miehet pääasiassa, myös kummankin sukupuolen kohdalla se voi vain olla totta, että tästä on kiinni, sopii liian moniin palsta ätmeihin, jotka vaativat kauniita naisia.

        Voihan se olla totta, mutta onhan se jännä miten toiset tietää kenen kanssa mätsää.
        On kuitenkin joitakin juttuja joista on mahdoton ainakin itse tinkiä tai pettää jo toistakin siinä samalla kuten lapsettomuus ja ylipaino.

        En minäkään haluaisi naista joka tyytyy minuun ja on valinnut minut sen jälkeen kun on laskenut rimaa. Ihan sairas ajatus.


      • rikka-tähkä
        .Sama. kirjoitti:

        Voihan se olla totta, mutta onhan se jännä miten toiset tietää kenen kanssa mätsää.
        On kuitenkin joitakin juttuja joista on mahdoton ainakin itse tinkiä tai pettää jo toistakin siinä samalla kuten lapsettomuus ja ylipaino.

        En minäkään haluaisi naista joka tyytyy minuun ja on valinnut minut sen jälkeen kun on laskenut rimaa. Ihan sairas ajatus.

        Kai sitä rimaa pitää vähän kaikkien laskea joskus, ellei ole jokin ihanne itse, ei sitä kannata miettiä. Tunnen yhden 23v. yli sata kiloa naisen, ei oma syy, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkärit mogasivat hoidon, on yh ja puolet kiloista tuli raskaudesta, sairaus aihuettaa valtavaa painonnousua, kun raskaana. Ei todellakaan kaunis kasvoiltaan ja lapen isä samaa tasoa (olivat teininä valinneet oman tasoisensa) ja ei mulla tai kellään muulla ole sydäntä sanoa sille, et unohda ne komeat miehet, mitä hän uskoo saavansa, kellä olisi? Periksellä tai NAL:rilla olisi ehkä sen verran vähän sydäntä. Todellisuus tulee joku päivä vastaan hänellekin.


      • rikka-tähkä
        rikka-tähkä kirjoitti:

        Kai sitä rimaa pitää vähän kaikkien laskea joskus, ellei ole jokin ihanne itse, ei sitä kannata miettiä. Tunnen yhden 23v. yli sata kiloa naisen, ei oma syy, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkärit mogasivat hoidon, on yh ja puolet kiloista tuli raskaudesta, sairaus aihuettaa valtavaa painonnousua, kun raskaana. Ei todellakaan kaunis kasvoiltaan ja lapen isä samaa tasoa (olivat teininä valinneet oman tasoisensa) ja ei mulla tai kellään muulla ole sydäntä sanoa sille, et unohda ne komeat miehet, mitä hän uskoo saavansa, kellä olisi? Periksellä tai NAL:rilla olisi ehkä sen verran vähän sydäntä. Todellisuus tulee joku päivä vastaan hänellekin.

        Jatkuu, hänen lapsensa isästä tuli ytm, kun kasvatti trendikkään parran (kummatkin nuoret ovat cooleja nuoria) ja hänen ongelmansa on se, että suolistovian takia, hän ei pysty ollenkaan lihoamaan ja kroppa näyttää siltä kuin olisi tullut Auswitchistä, ei ihan ytm kropaltaan siis, kaikilla ongelmansa :) sitä elämä on.


      • gdrs
        paikkakunta33 kirjoitti:

        Yhdyn aikaisempaan, mielenkiintoisia ihmisiä on hyvin vähän ja kyllä ihan yhtä usein kummassakin sukupuolessa. Perussuorittaminen, mitä se on, minulla on kymmenisen projektia, joita työstän, eivätkä ole edes yhtään huonoja. Pikkukivaa naiselämää, mitäköhän sekin on, minulla on n. 18-vuotiaasta asti ollut enemmän poikia/miehiä kavereina, joskus kyllä, kun päädyn johonkin minulle entuudestaan tuntemattomaan naisryhmään, joiden jutut ovat kovin sukupuolittuneita tyttöjen/naisten juttuja tunnen olevani joidenkin humanoidien kanssa tekemisissä, mutta kyllä tuun kummankin sukupuolen kanssa hyvin juttuun. Tykkään aika rankasta seurasta, puhutaan tappeluista ym. tai jos seura on hauskaa minulle tai sitten täytyy olla jollain tapoaa kiinnostavia omaperäisiä ajatuksi, katos just huomasin, et mieheni on kaikkia noita, mitenköhän tämäkin pääsi tapahtumaan...

        No joo......hohhoijaa.....


      • jurpius
        rikka-tähkä kirjoitti:

        Kai sitä rimaa pitää vähän kaikkien laskea joskus, ellei ole jokin ihanne itse, ei sitä kannata miettiä. Tunnen yhden 23v. yli sata kiloa naisen, ei oma syy, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkärit mogasivat hoidon, on yh ja puolet kiloista tuli raskaudesta, sairaus aihuettaa valtavaa painonnousua, kun raskaana. Ei todellakaan kaunis kasvoiltaan ja lapen isä samaa tasoa (olivat teininä valinneet oman tasoisensa) ja ei mulla tai kellään muulla ole sydäntä sanoa sille, et unohda ne komeat miehet, mitä hän uskoo saavansa, kellä olisi? Periksellä tai NAL:rilla olisi ehkä sen verran vähän sydäntä. Todellisuus tulee joku päivä vastaan hänellekin.

        Hyvänpäivän tutulla ei ehkä, mutta ystävällä olisi, jos näkee että oma ystävä rypee perustelemittomissa fantasioissa.

        Kumpihan se on julmempaa, totuuden sanominen, vai antaa todellisuuden opettaa se sitten kun on jo myöhäistä tehdä asialle jotain.


      • Naulankantaan!
        paras ystävä kirjoitti:

        Toi nyt vaan on totta.

        Ystävä ja rakastaja, puoliso ja mahd. lasteni isä, samassa paketissa, pyydänkö / vaadinko liikaa?

        Sikäli kohtuullista edellinen, että olen huomannut elämän tuiskeessa, että seksuaalisen kipinän syttyäkseen ihminen täytyy sykähdyttää myös jollain syvällisemmällä tasolla. Tässä mielessä poikkean massasta. Mut olen sentään nainen. Miesten kohdalla tällainen kai harvinaisempaa? Heille tuntuu - valtaosalle - juurikin riittävän seksuaalisessa mielessä ulkoiset ärsykkeet. (Eihän kukaan muuten esim. katsoisi pornoa!) Itseäni esim. mitkään salipullistelijat eivät sykäytä.


      • taustaa:
        Naulankantaan! kirjoitti:

        Ystävä ja rakastaja, puoliso ja mahd. lasteni isä, samassa paketissa, pyydänkö / vaadinko liikaa?

        Sikäli kohtuullista edellinen, että olen huomannut elämän tuiskeessa, että seksuaalisen kipinän syttyäkseen ihminen täytyy sykähdyttää myös jollain syvällisemmällä tasolla. Tässä mielessä poikkean massasta. Mut olen sentään nainen. Miesten kohdalla tällainen kai harvinaisempaa? Heille tuntuu - valtaosalle - juurikin riittävän seksuaalisessa mielessä ulkoiset ärsykkeet. (Eihän kukaan muuten esim. katsoisi pornoa!) Itseäni esim. mitkään salipullistelijat eivät sykäytä.

        erityisesti, kun olen ollut masentunut, niin viimeisenä "se " tai mikään "sen suuntainen" mielessä.

        Onneksi nousussa olen! Mut näin menee psukologia.


      • rikka-tähkä kirjoitti:

        Jatkuu, hänen lapsensa isästä tuli ytm, kun kasvatti trendikkään parran (kummatkin nuoret ovat cooleja nuoria) ja hänen ongelmansa on se, että suolistovian takia, hän ei pysty ollenkaan lihoamaan ja kroppa näyttää siltä kuin olisi tullut Auswitchistä, ei ihan ytm kropaltaan siis, kaikilla ongelmansa :) sitä elämä on.

        Ooksä aivan varma ettei ystäväsi tiedä jo sitä mitä hänestä ajattelet... kilpiauhasen. Vajaatoiitaa sairastvilla on useinmiten suuri herkyys havaita oma itsen sietämättömyys ulkop vaikka muut luulee ettei se läskeineen tajua mitään ko läskithän on niin ihanan tyhmiä.... vai mitä... hän voi todella tietää.... munta antaa olettaa toisin. Odotahan kun hän häätää muita poies ko sairaus etenee kun oman itsen kanssa elö käy sitämätömäksi ... se sairaus tekee ruumiista vankilan aikaa myöden...


      • olen onnellinen
        .Sama. kirjoitti:

        Jos naiset ovat linjalla:
        käyn salilla -biletän -tannaan- shoppailen -punavihervasemmistolainen -tykkään koirista -äkkilähdöt -blah-blah...

        Yllättävää kyllä mutta me miehetkin arvostamme sitä että naisella on omia mielipiteitä.
        Sekä mielellään sellaisia jotka ovat perusteltuja ja vielä sellaisia jotka ehkä jopa poikkeavat keskimäärin naisten massassa (mm. feminismi).

        Esimerkiksi monipuolinen kiinnostus maailmaan on mielestäni IN. Muullakin kuin sllä "luin iltalehden otsikot, NYT-liitteen ja käyn yliopiston luennoilla".

        Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen.

        Oma ihannenainen olisi ehkä hieman poikatyttömäinen tai joku joka ei ota naisellisuuttaa niin vakavasti tai yrittäisi vetää jotain naisellisuuden roolia. Toisaalta en jaksa katsoa jatkuvaa baarissa läträämistä ja jätkäilyä naisessa.
        Terveet elämäntavat sen kummemin niitä mainostamatta, hieman crazy huumorintaju ja ei olla aina seuraamassa massatrendejä tai edustamassa jossain sosiaalisessa happeningissa (koska niin olis muka pakko tehdä!...). Nainen jolla empatiaa ja sydäntä sekä myös hieman sitä sisua tehdä asioille jotakin sekä ottaa vaikka muutama juoksuaskel silloin tällöin. Osaa suorittaa, mutta menestyminen ei oo se ykkösjuttu vaan osaa rentoutua ja ottaa iisisti. Mielellään ei vaahto suussa vuohkaa mistään politiikasta tai naisten oikeuksista yms.
        Ei välttämättä vaihtoehtoinen elämäntapa mutta sen vaihtoehtoisen ja massakulttuurin rajamailla joka ei ota kaikkea suoraan vastaan ja niele sitä kiltisti.

        Ei näitä puissa kasva ainakaan omassa ikäluokassa kun muidenkni asioiden pitäisi natsata.

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)


      • Onnenpekkoja
        paikkakunta33 kirjoitti:

        Kiinnostuksen kohteet aika yhdentekeviä, miehenikin osaa rakentaa talon, korjata mitä vaan, keksii teknologisia keksintöjä ja vaikka mitä ja itse taas teen taidetta, tiedettä ym. on jokunen yhteinenkin kiinnostuksen kohde, mutta ei tuo ole tärkeää, täydennämme näin vain toisiamme ja kumpikaan ei voi sietää tv:tä ja hyvä niin. Mikä on tärkeää on se, että ymmärtää toisen juttuja, ne menevät yhteen eli on samalla aaltopituudella, ilman sitä on turha seurustella.

        Ongelmahan on, että tuollaisia tiedettä/taidetta tekeviä JA siitä kertovia (ainakin nettideittiprofiilissa) naisia on todella vähän verrattuna niihin "matkustan ja biletän drinkkilasi kädessä"- tyylisiin naisiin.

        Miehesi on onnenpekka :)


      • avril1
        .Sama. kirjoitti:

        Jos naiset ovat linjalla:
        käyn salilla -biletän -tannaan- shoppailen -punavihervasemmistolainen -tykkään koirista -äkkilähdöt -blah-blah...

        Yllättävää kyllä mutta me miehetkin arvostamme sitä että naisella on omia mielipiteitä.
        Sekä mielellään sellaisia jotka ovat perusteltuja ja vielä sellaisia jotka ehkä jopa poikkeavat keskimäärin naisten massassa (mm. feminismi).

        Esimerkiksi monipuolinen kiinnostus maailmaan on mielestäni IN. Muullakin kuin sllä "luin iltalehden otsikot, NYT-liitteen ja käyn yliopiston luennoilla".

        Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen.

        Oma ihannenainen olisi ehkä hieman poikatyttömäinen tai joku joka ei ota naisellisuuttaa niin vakavasti tai yrittäisi vetää jotain naisellisuuden roolia. Toisaalta en jaksa katsoa jatkuvaa baarissa läträämistä ja jätkäilyä naisessa.
        Terveet elämäntavat sen kummemin niitä mainostamatta, hieman crazy huumorintaju ja ei olla aina seuraamassa massatrendejä tai edustamassa jossain sosiaalisessa happeningissa (koska niin olis muka pakko tehdä!...). Nainen jolla empatiaa ja sydäntä sekä myös hieman sitä sisua tehdä asioille jotakin sekä ottaa vaikka muutama juoksuaskel silloin tällöin. Osaa suorittaa, mutta menestyminen ei oo se ykkösjuttu vaan osaa rentoutua ja ottaa iisisti. Mielellään ei vaahto suussa vuohkaa mistään politiikasta tai naisten oikeuksista yms.
        Ei välttämättä vaihtoehtoinen elämäntapa mutta sen vaihtoehtoisen ja massakulttuurin rajamailla joka ei ota kaikkea suoraan vastaan ja niele sitä kiltisti.

        Ei näitä puissa kasva ainakaan omassa ikäluokassa kun muidenkni asioiden pitäisi natsata.

        Täällä ainakin yksi, suurinpiirtein tuollainen kuin kuvailit :)

        ja en tiedä mielenkiintoisesta, mut massasta poikkeava ainakin omasta mielestä :)


      • bellep
        .Sama. kirjoitti:

        Jos naiset ovat linjalla:
        käyn salilla -biletän -tannaan- shoppailen -punavihervasemmistolainen -tykkään koirista -äkkilähdöt -blah-blah...

        Yllättävää kyllä mutta me miehetkin arvostamme sitä että naisella on omia mielipiteitä.
        Sekä mielellään sellaisia jotka ovat perusteltuja ja vielä sellaisia jotka ehkä jopa poikkeavat keskimäärin naisten massassa (mm. feminismi).

        Esimerkiksi monipuolinen kiinnostus maailmaan on mielestäni IN. Muullakin kuin sllä "luin iltalehden otsikot, NYT-liitteen ja käyn yliopiston luennoilla".

        Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen.

        Oma ihannenainen olisi ehkä hieman poikatyttömäinen tai joku joka ei ota naisellisuuttaa niin vakavasti tai yrittäisi vetää jotain naisellisuuden roolia. Toisaalta en jaksa katsoa jatkuvaa baarissa läträämistä ja jätkäilyä naisessa.
        Terveet elämäntavat sen kummemin niitä mainostamatta, hieman crazy huumorintaju ja ei olla aina seuraamassa massatrendejä tai edustamassa jossain sosiaalisessa happeningissa (koska niin olis muka pakko tehdä!...). Nainen jolla empatiaa ja sydäntä sekä myös hieman sitä sisua tehdä asioille jotakin sekä ottaa vaikka muutama juoksuaskel silloin tällöin. Osaa suorittaa, mutta menestyminen ei oo se ykkösjuttu vaan osaa rentoutua ja ottaa iisisti. Mielellään ei vaahto suussa vuohkaa mistään politiikasta tai naisten oikeuksista yms.
        Ei välttämättä vaihtoehtoinen elämäntapa mutta sen vaihtoehtoisen ja massakulttuurin rajamailla joka ei ota kaikkea suoraan vastaan ja niele sitä kiltisti.

        Ei näitä puissa kasva ainakaan omassa ikäluokassa kun muidenkni asioiden pitäisi natsata.

        Ikäluokassa 15-20 v siis. Vaikutat nimittäin kypsymättömältä ihmiseltä. Tosin suomalaiset miehethän on sellaisia pääosin ihan iästä riippumatta. Itse ollaan plösöjä tylsimyksiä, mutta naiselta vaaditaan vaikka mitä. Suurin osa miehistäkin on tylsiä ja mielenkiinnottomia. Jopa sellaiset, jotka pitävät itseään kovinkin fiksuina ja ykköspalkintoija ovat yleensä aivan surkeita luusereita pohjimmiltaan ikävä kyllä. Miehet jotka halveksivat naisia ovat kaikkein naurettavimpia.


      • avril1
        avril1 kirjoitti:

        Täällä ainakin yksi, suurinpiirtein tuollainen kuin kuvailit :)

        ja en tiedä mielenkiintoisesta, mut massasta poikkeava ainakin omasta mielestä :)

        Oli tarkoitus vastata nimimerkille .Sama.


      • Avril1
        olen onnellinen kirjoitti:

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)

        Mahtavaa! Pidä tuosta kiinni :)


      • pumelo
        .Sama. kirjoitti:

        Jos naiset ovat linjalla:
        käyn salilla -biletän -tannaan- shoppailen -punavihervasemmistolainen -tykkään koirista -äkkilähdöt -blah-blah...

        Yllättävää kyllä mutta me miehetkin arvostamme sitä että naisella on omia mielipiteitä.
        Sekä mielellään sellaisia jotka ovat perusteltuja ja vielä sellaisia jotka ehkä jopa poikkeavat keskimäärin naisten massassa (mm. feminismi).

        Esimerkiksi monipuolinen kiinnostus maailmaan on mielestäni IN. Muullakin kuin sllä "luin iltalehden otsikot, NYT-liitteen ja käyn yliopiston luennoilla".

        Tietysti riippuu miehestä millainen on se mielenkiintoinen nainen.

        Oma ihannenainen olisi ehkä hieman poikatyttömäinen tai joku joka ei ota naisellisuuttaa niin vakavasti tai yrittäisi vetää jotain naisellisuuden roolia. Toisaalta en jaksa katsoa jatkuvaa baarissa läträämistä ja jätkäilyä naisessa.
        Terveet elämäntavat sen kummemin niitä mainostamatta, hieman crazy huumorintaju ja ei olla aina seuraamassa massatrendejä tai edustamassa jossain sosiaalisessa happeningissa (koska niin olis muka pakko tehdä!...). Nainen jolla empatiaa ja sydäntä sekä myös hieman sitä sisua tehdä asioille jotakin sekä ottaa vaikka muutama juoksuaskel silloin tällöin. Osaa suorittaa, mutta menestyminen ei oo se ykkösjuttu vaan osaa rentoutua ja ottaa iisisti. Mielellään ei vaahto suussa vuohkaa mistään politiikasta tai naisten oikeuksista yms.
        Ei välttämättä vaihtoehtoinen elämäntapa mutta sen vaihtoehtoisen ja massakulttuurin rajamailla joka ei ota kaikkea suoraan vastaan ja niele sitä kiltisti.

        Ei näitä puissa kasva ainakaan omassa ikäluokassa kun muidenkni asioiden pitäisi natsata.

        No mikäs se herran ikäluokka sit mahtaa olla ? ;)


      • ääripäät vaikeita
        .Sama. kirjoitti:

        Kyllä ainakin minulle on aika yksiselitteisesti sanottu naisten taholta että olen liian nirso ja pitäisi laskea rimaa sekä en löydä koskaan ketään jne.

        Jostain syystä ne toiset aina kuvittelevat osaavansa aina antaa parhaat ohjeet siitä millainen ihminen toiselle sopii ja mitä toinen ihminen haluaa.

        Suurin osa ihmisistä tuntuu olevan niin yksinäisyyskammoisia, että kelpuuttavat mieluummin kenet tahansa kuin ovat sinkkuina.

        Toisaalta yksi merkittävä ongelma siinä, ettei löydä sitä sielunkumppania on se, ettei ole tavanomainen keskivertotyyppi. Jos on esim. selvästi keskivertoa älykkäämpi on hyvin vaikea löytää toista samanlaista koska heitä vaan on vähemmän.


      • .Sama.
        avril1 kirjoitti:

        Oli tarkoitus vastata nimimerkille .Sama.

        Kiva että teitäkin löytyy sitten.. :)


      • .Sama.
        olen onnellinen kirjoitti:

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)

        On meitä olemasssa.

        Ongelma on kohtaamattomuus, molemmissa sukupuolissa näiden ihmisten vähäinen määrä kaiketi ja toisaalta myös ne muut asiat jotka estävät mahdollisen suhteen kuten ulkonäkö ja status-odotukset jne.


      • lvgjeotjhph560i
        lorensliver kirjoitti:

        Ooksä aivan varma ettei ystäväsi tiedä jo sitä mitä hänestä ajattelet... kilpiauhasen. Vajaatoiitaa sairastvilla on useinmiten suuri herkyys havaita oma itsen sietämättömyys ulkop vaikka muut luulee ettei se läskeineen tajua mitään ko läskithän on niin ihanan tyhmiä.... vai mitä... hän voi todella tietää.... munta antaa olettaa toisin. Odotahan kun hän häätää muita poies ko sairaus etenee kun oman itsen kanssa elö käy sitämätömäksi ... se sairaus tekee ruumiista vankilan aikaa myöden...

        No läskiin on monia syitä ja usein läskillä on monia ongelomia.Olen itse läski nuorena sopusuhtainen ja n'tti.n ollut iän mukana helppo huomata miten ulkonäkö vaikuttaa kaikkiin ihmisuhteisiin ja uskottavuuteen jopa uskonnollisissakin piireissä joissa ei luulisi olevan pinnallisuudella paikkaa.

        Itse olen aina ollut pyöreähkö mutta lapsen saanti teki lisää painoa.Koskaan en ole viitsinyt tehdä itseäni surulliseksi olettamalla että saan hyvännäköisiä miehiä sitten nuoruusvuosien jolloin niitäkin sillointällöin elämään tupsahteli.

        Tottakai mieli tekisi mutta en viitsi koska en ole muutoinkaan sellainen ihminen joka etsii ja hakee vaan asiat loksahtavat luonnollisesti jos niin on tarkoitus.En myöskään etsi mitään vakavampaa kuten avioliittoa.Lapset on kasvatetti mutta ylipainoa on ja kouluttamaton tausta.

        Eli läskiä, tausta huono ja elämäntilanne kehno ei ole mitään mahiksia mielenkiintoiseen mieheen vaikka älyllisesti tai mielenkiintojen kohteiden kautta matchia olisikin jossain.

        Se on täysin totta että jos kroppa sairastelee tms. niin on itsensä vanki ja siitä ei toinenkaan ymmärrä.Läskeistä voi päästä eroon tai sitten ei mutta sairauksista ei voi päästä ja sairaudet muokkaa myös kroppaakin.Ainoa vaihtoehto on etsiä kaltaistansa seuraa.. entäs jos sellainen sairastelu yms.. ei kiinnosta kun omassakin on tarpeeksi?

        Eikä tarvitse olla aina edes vakavastikkaan sairas.Pelkkä hankala migreeni voi riittää.Entäs jos olet resistentin bakteerin kantaja miten seksielämä tai vaikkapa joku yksinkertainen kondylooma.. miettikää millaiseksi jotkut sairaudet muokkaavat ihmisten parisuhteen?

        Minua taas itseä kiinnostaa lykäs mies joka on tasapainoinen henkisesti ja emotionaalisesti älykäs.No vaikea selitellä mutta kyllä se vaan niin on että elämän realiteetit muokkaavat paljon kumppanin läytymistä ja suhteen muodostumista.

        Surullista kyllä.

        Jos mentäisiin noin reilu sata tai puolitoistasataa vuotta taakseppäin niin silloin oli asiat aivan erilailla.


      • Mietipäs näitä
        olen onnellinen kirjoitti:

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)

        "biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä"

        Baarissa kuitenkin käy suunnilleen kaikki ihmiset silloin tällöin. Jos et siis tapaa mielenkiintoisia miehiä vaikka kaikki miehet pistettäisiin riviin, vika ei taida silloin olla miehissä, vai mitä? Joskus vastaus löytyy peiliäkin lähempää.

        Ja tosiaan, kotoa tuskin kukaan tulee noutamaan.

        "juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni"

        Jolloin ei ole mahdollisuuttakaan tehdä tuttavuutta uusien, kenties mielenkiintoisten, ihmisten kanssa.

        "Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava?"

        Ei siinä varmasti mitään häiriötä olekaan, vaikutat ihan normaalilta ihmiseltä, josta ihan varmasti monikin voisi kiinnostua, mutta onko kenelläkään ylipäätään mahdollisuutta kiinnostua, jos olet vain kotona ja ihmisten ilmoilla olet sielläkin kaveriporukassa - jossa kenties vain joku känniääliö/sosiaalisesti rajoittunut yrittää lähestyä tajuamatta antamaasi signaalia "älkää ainakaa minulle tulko puhumaan" (en tiedä, onko näin, mutta hivenen juttusi viittaa tuollaisen suuntaan).

        "On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi?"

        Emme tietenkään tiedä nirsoilun tasostasi: paljonko hylkäät tavallisten miesten lähestymisiä tms. (jotka ihan varmasti voivat olla kiinnostavia ihmisiä - et ehkä itsekään osaa tuoda omaa kiinnostavuuttasi esiin kovin nopeasti), mutta sitten jo tuo, että olisit joku "kova pala purtavaksi", niin miksi ihmeessä olisit? Normaali nainen. Ehkä tuollaisen "kovuuden" kuvittelu (tai applikoiminen omaan käytökseen) on jo sinällään luontaan työntävää tai ainakin kylmentävää.

        Paljonko itse teet aloitteita miesten suuntaan.

        "On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä."

        Niin no, eipä se niin sanottua ole.

        Tai vaikka voisikin olla, niin ette todennäköisesti kohtaa ikinä, jos et muuta omassa toiminnassasi mitään.

        Avril1 kirjoitti: "Mahtavaa! Pidä tuosta kiinni". Mielestäni ei ole kovin rakentavaa kannustaa pitämään sinkkuudestaan (ja siihen johtavista toimintamalleista) kiinni kun kuitenkin kirjoituksestasi näkee, että nimenomaan haluaisit sinkkuudestasi eroon. Sanoisin: Mahtavaa, mutta muuta toimintatapojasi: tapaa ihmisiä, mene juttelemaan kiinnostavan oloisten ihmisten kanssa äläkä sitten nirppanokkaile, jos hän ei heti vedäkään jalkojasi hyytelöksi - et välttämättä ole itsekään tyyppi, joka pistää miehet jo silmiin katsomalla lumoutumaan. Jokin ongelma itselläsi täytyy olla, jos täysipäinen nainen ei saa seuraa vaikka haluaisi.

        Voit toki vielä 30 vuodenkin päästä pidät kiinni vanhoista toimintamalleistasi, mutta olen jo viestistäsi havaitsevinani pientä katkeruutta, niin varmasti jo kymmenen vuoden päästä tuo katkeruus pistää suurimman osan miehistä ottamaan etäisyyttä. Tässäkin siis tilanne vaan mutkistuu pitkittyessään.

        "On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä."

        Niin no, on meitä varmasti n. 90 % miehistä. Monet on varmasti niitä ujompia tyyppejä, joita et kenties edes havaitse olemassa oleviksi.

        Kuinka moni ylipäätään edes voi määritellä itsensä pintaliitäjäksi tai sellasista viehättyväksi - eiköhän suunnilleen kaikki nimenomaan pidä itseään ei-pintaliitäjänä ja toivekumppaniaan ehdottomasti ei-pintaliitäjänä. Tosin joku itseään ei-pintaliitäjänä itseään pitävä määrittyy ainakin jonkun toisen määritelmän mukaan pintaliitäjäksi. Onko mahdollista, että itsekin määrityt pintaliitäjäksi jonkun toisen määritelmällä.

        [Muista muuten, että Tiede-lehti ei ole tiedelehti vaikka tottakai on hyvä, että ihmiset ovat edes kiinnostuneita asioiden tuntemisesta.]


      • olen onnellinen
        Mietipäs näitä kirjoitti:

        "biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä"

        Baarissa kuitenkin käy suunnilleen kaikki ihmiset silloin tällöin. Jos et siis tapaa mielenkiintoisia miehiä vaikka kaikki miehet pistettäisiin riviin, vika ei taida silloin olla miehissä, vai mitä? Joskus vastaus löytyy peiliäkin lähempää.

        Ja tosiaan, kotoa tuskin kukaan tulee noutamaan.

        "juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni"

        Jolloin ei ole mahdollisuuttakaan tehdä tuttavuutta uusien, kenties mielenkiintoisten, ihmisten kanssa.

        "Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava?"

        Ei siinä varmasti mitään häiriötä olekaan, vaikutat ihan normaalilta ihmiseltä, josta ihan varmasti monikin voisi kiinnostua, mutta onko kenelläkään ylipäätään mahdollisuutta kiinnostua, jos olet vain kotona ja ihmisten ilmoilla olet sielläkin kaveriporukassa - jossa kenties vain joku känniääliö/sosiaalisesti rajoittunut yrittää lähestyä tajuamatta antamaasi signaalia "älkää ainakaa minulle tulko puhumaan" (en tiedä, onko näin, mutta hivenen juttusi viittaa tuollaisen suuntaan).

        "On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi?"

        Emme tietenkään tiedä nirsoilun tasostasi: paljonko hylkäät tavallisten miesten lähestymisiä tms. (jotka ihan varmasti voivat olla kiinnostavia ihmisiä - et ehkä itsekään osaa tuoda omaa kiinnostavuuttasi esiin kovin nopeasti), mutta sitten jo tuo, että olisit joku "kova pala purtavaksi", niin miksi ihmeessä olisit? Normaali nainen. Ehkä tuollaisen "kovuuden" kuvittelu (tai applikoiminen omaan käytökseen) on jo sinällään luontaan työntävää tai ainakin kylmentävää.

        Paljonko itse teet aloitteita miesten suuntaan.

        "On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä."

        Niin no, eipä se niin sanottua ole.

        Tai vaikka voisikin olla, niin ette todennäköisesti kohtaa ikinä, jos et muuta omassa toiminnassasi mitään.

        Avril1 kirjoitti: "Mahtavaa! Pidä tuosta kiinni". Mielestäni ei ole kovin rakentavaa kannustaa pitämään sinkkuudestaan (ja siihen johtavista toimintamalleista) kiinni kun kuitenkin kirjoituksestasi näkee, että nimenomaan haluaisit sinkkuudestasi eroon. Sanoisin: Mahtavaa, mutta muuta toimintatapojasi: tapaa ihmisiä, mene juttelemaan kiinnostavan oloisten ihmisten kanssa äläkä sitten nirppanokkaile, jos hän ei heti vedäkään jalkojasi hyytelöksi - et välttämättä ole itsekään tyyppi, joka pistää miehet jo silmiin katsomalla lumoutumaan. Jokin ongelma itselläsi täytyy olla, jos täysipäinen nainen ei saa seuraa vaikka haluaisi.

        Voit toki vielä 30 vuodenkin päästä pidät kiinni vanhoista toimintamalleistasi, mutta olen jo viestistäsi havaitsevinani pientä katkeruutta, niin varmasti jo kymmenen vuoden päästä tuo katkeruus pistää suurimman osan miehistä ottamaan etäisyyttä. Tässäkin siis tilanne vaan mutkistuu pitkittyessään.

        "On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä."

        Niin no, on meitä varmasti n. 90 % miehistä. Monet on varmasti niitä ujompia tyyppejä, joita et kenties edes havaitse olemassa oleviksi.

        Kuinka moni ylipäätään edes voi määritellä itsensä pintaliitäjäksi tai sellasista viehättyväksi - eiköhän suunnilleen kaikki nimenomaan pidä itseään ei-pintaliitäjänä ja toivekumppaniaan ehdottomasti ei-pintaliitäjänä. Tosin joku itseään ei-pintaliitäjänä itseään pitävä määrittyy ainakin jonkun toisen määritelmän mukaan pintaliitäjäksi. Onko mahdollista, että itsekin määrityt pintaliitäjäksi jonkun toisen määritelmällä.

        [Muista muuten, että Tiede-lehti ei ole tiedelehti vaikka tottakai on hyvä, että ihmiset ovat edes kiinnostuneita asioiden tuntemisesta.]

        Hieno vastaus!

        "vaikutat ihan normaalilta ihmiseltä, josta ihan varmasti monikin voisi kiinnostua, mutta onko kenelläkään ylipäätään mahdollisuutta kiinnostua, jos olet vain kotona ja ihmisten ilmoilla olet sielläkin kaveriporukassa -"

        Vaikka olisimme tyttöporukalla liikenteessä, olemme usein hajallaan, joten ns. tilaa olisi lähestyä. Olen tavannut kyllä mielenkiintoisia miehiä, mutta harmillisesti paljastuvat usein varatuiksi. Ehkä monista sinkuista jää puuttumaan sellainen olemuksen rentous tai itsevarmuus, joka varatuissa huokuu, kun ei ole aikomusta tavata ketään. Sen olen huomannut myös silloin, kun on itse seurustellut, että lähestymisyrityksiä on tullut enemmän.
        Ja toinen ikävä asia on, että tuppaavat soittamaan musiikkia niin lujalla, että alkututustuminen mielenkiintoisenkin tyypin kanssa menee korvanjuuressa huutamiseksi. Se ei oo kivaa.
        Menen kyllä tekemään tuttavuutta, jos kohtaan olemukseltaan mielenkiintoisia tyyppejä ja annan mahdollisuuden ujoimmillekin tyypeille tulla kuulluksi, jos uskaltautuvat juttusille. Ujoudessa on kuitenkin omalla tavallaan jotain symppistä. Känniääliö osastolle kerron kyllä, ettei kiinnosta. Ulkonäköasiassa kuljen mielestäni ns. keskitietä, eli minkään ulkoisen olemuksen ääripäät ei niin uppoa. Riittää ns. mukavannäköinen. :) Jokainen määritelköön sen niinkuin haluaa.

        Kotioloissa mukana on usein ns. kavereiden kavereita, joten sekin kortti on käytössä. :)

        Ainut mikä juolahti mieleen voisi olla se, että olemukseni/käytökseni jollain tasolla tahattomasti viestii, etten siellä baarissa viihdy, vaan olisin mieluummin jossain rauhallisemmassa paikassa. :) Tämän huomionarvoisen asian pistän kyllä tarkkailuun.. ;)

        Ja asennemuutosta voisin kokeilla myös tuossa "kova pala purtavaksi" asiassa. Tuolta kantilta en ollut asiaa juurikaan ajatellut, hyvä pointti! :) Kiitos.

        Katkeruutta en mielestäni pode. Olen kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväinen elämääni, vaikkei siihen miestä tällä hetkellä kuulu. Ja jos kirjoituksesta sattui rivien välistä katkeruutta havaitsemaan, niin ainakaan katkeruus ei kohdistu miehiin, vaan ehkä nimenomaan tuohon .Sama. -nimimerkillä vastanneen mainitsemaan kohtaamattomuuteen. Se on pirullista. Katkeroituneet ihmiset eivät tosiaankaan ole mukavaa kuunneltavaa, ja sen tiedostan. Pyrin elämään elämääni niin, ettei minkäänlaiseen katkeruuteen olisi syytä. Hyvin moneen asiaan voi kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa.

        Mut hienoa ja kerrankin asiallista keskustelua tämä aihe on ainakin herättänyt! Toivotaan meille kaikille mukaville sinkuille ja kohtaamisongelman kanssa painiville mukavaa kesää kuitenkin, ja koitetaan rohkeasti kohtailla toisiamme erilaisissa kesän riennoissa! ;)


      • nokun
        olen onnellinen kirjoitti:

        Hieno vastaus!

        "vaikutat ihan normaalilta ihmiseltä, josta ihan varmasti monikin voisi kiinnostua, mutta onko kenelläkään ylipäätään mahdollisuutta kiinnostua, jos olet vain kotona ja ihmisten ilmoilla olet sielläkin kaveriporukassa -"

        Vaikka olisimme tyttöporukalla liikenteessä, olemme usein hajallaan, joten ns. tilaa olisi lähestyä. Olen tavannut kyllä mielenkiintoisia miehiä, mutta harmillisesti paljastuvat usein varatuiksi. Ehkä monista sinkuista jää puuttumaan sellainen olemuksen rentous tai itsevarmuus, joka varatuissa huokuu, kun ei ole aikomusta tavata ketään. Sen olen huomannut myös silloin, kun on itse seurustellut, että lähestymisyrityksiä on tullut enemmän.
        Ja toinen ikävä asia on, että tuppaavat soittamaan musiikkia niin lujalla, että alkututustuminen mielenkiintoisenkin tyypin kanssa menee korvanjuuressa huutamiseksi. Se ei oo kivaa.
        Menen kyllä tekemään tuttavuutta, jos kohtaan olemukseltaan mielenkiintoisia tyyppejä ja annan mahdollisuuden ujoimmillekin tyypeille tulla kuulluksi, jos uskaltautuvat juttusille. Ujoudessa on kuitenkin omalla tavallaan jotain symppistä. Känniääliö osastolle kerron kyllä, ettei kiinnosta. Ulkonäköasiassa kuljen mielestäni ns. keskitietä, eli minkään ulkoisen olemuksen ääripäät ei niin uppoa. Riittää ns. mukavannäköinen. :) Jokainen määritelköön sen niinkuin haluaa.

        Kotioloissa mukana on usein ns. kavereiden kavereita, joten sekin kortti on käytössä. :)

        Ainut mikä juolahti mieleen voisi olla se, että olemukseni/käytökseni jollain tasolla tahattomasti viestii, etten siellä baarissa viihdy, vaan olisin mieluummin jossain rauhallisemmassa paikassa. :) Tämän huomionarvoisen asian pistän kyllä tarkkailuun.. ;)

        Ja asennemuutosta voisin kokeilla myös tuossa "kova pala purtavaksi" asiassa. Tuolta kantilta en ollut asiaa juurikaan ajatellut, hyvä pointti! :) Kiitos.

        Katkeruutta en mielestäni pode. Olen kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväinen elämääni, vaikkei siihen miestä tällä hetkellä kuulu. Ja jos kirjoituksesta sattui rivien välistä katkeruutta havaitsemaan, niin ainakaan katkeruus ei kohdistu miehiin, vaan ehkä nimenomaan tuohon .Sama. -nimimerkillä vastanneen mainitsemaan kohtaamattomuuteen. Se on pirullista. Katkeroituneet ihmiset eivät tosiaankaan ole mukavaa kuunneltavaa, ja sen tiedostan. Pyrin elämään elämääni niin, ettei minkäänlaiseen katkeruuteen olisi syytä. Hyvin moneen asiaan voi kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa.

        Mut hienoa ja kerrankin asiallista keskustelua tämä aihe on ainakin herättänyt! Toivotaan meille kaikille mukaville sinkuille ja kohtaamisongelman kanssa painiville mukavaa kesää kuitenkin, ja koitetaan rohkeasti kohtailla toisiamme erilaisissa kesän riennoissa! ;)

        "Ehkä monista sinkuista jää puuttumaan sellainen olemuksen rentous tai itsevarmuus, joka varatuissa huokuu, kun ei ole aikomusta tavata ketään."

        Sitten kun sinkuista tulee varattuja niin ne löytyvät ja alkavat huokua heistäkin.
        Toki on helppoa huokua rentoutta ja itsevarmuutta kun on varattu ja se tulee luonnostaan sitten, ei sen eteen tarvitse mitään tehdä. Kun on asiat hyvin niin se on helppoa.


      • vääriä käsityksiä
        Naulankantaan! kirjoitti:

        Ystävä ja rakastaja, puoliso ja mahd. lasteni isä, samassa paketissa, pyydänkö / vaadinko liikaa?

        Sikäli kohtuullista edellinen, että olen huomannut elämän tuiskeessa, että seksuaalisen kipinän syttyäkseen ihminen täytyy sykähdyttää myös jollain syvällisemmällä tasolla. Tässä mielessä poikkean massasta. Mut olen sentään nainen. Miesten kohdalla tällainen kai harvinaisempaa? Heille tuntuu - valtaosalle - juurikin riittävän seksuaalisessa mielessä ulkoiset ärsykkeet. (Eihän kukaan muuten esim. katsoisi pornoa!) Itseäni esim. mitkään salipullistelijat eivät sykäytä.

        Ei ole totta. Suurin osa pariskunnista on sekä rakastajia että parhaita ystäviä toisilleen. Se on ihan tavallista ja yleistä onnellisissa parisuhteissa. Teillä on niin paljon vääriä käsityksiä tällä palstalla elämästä että huhhuh.


      • olet väärässä
        rikka-tähkä kirjoitti:

        Kai sitä rimaa pitää vähän kaikkien laskea joskus, ellei ole jokin ihanne itse, ei sitä kannata miettiä. Tunnen yhden 23v. yli sata kiloa naisen, ei oma syy, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkärit mogasivat hoidon, on yh ja puolet kiloista tuli raskaudesta, sairaus aihuettaa valtavaa painonnousua, kun raskaana. Ei todellakaan kaunis kasvoiltaan ja lapen isä samaa tasoa (olivat teininä valinneet oman tasoisensa) ja ei mulla tai kellään muulla ole sydäntä sanoa sille, et unohda ne komeat miehet, mitä hän uskoo saavansa, kellä olisi? Periksellä tai NAL:rilla olisi ehkä sen verran vähän sydäntä. Todellisuus tulee joku päivä vastaan hänellekin.

        Rikka-tähti. Olet väärässä. Hän voi saada komean miehen jos laihtuu. On paljon pariskuntia joissa on ruma nainen ja komea mies. Tosin silloin nainen on varakas. Ja laihduttaa kyllä pitää, sairaalloinen lihavuus on este. Jos hän laihduttaa ja voittaa lotossa niin on mahdollisuuksia saada komea mies.


      • ThyroxinEiToimi
        lorensliver kirjoitti:

        Ooksä aivan varma ettei ystäväsi tiedä jo sitä mitä hänestä ajattelet... kilpiauhasen. Vajaatoiitaa sairastvilla on useinmiten suuri herkyys havaita oma itsen sietämättömyys ulkop vaikka muut luulee ettei se läskeineen tajua mitään ko läskithän on niin ihanan tyhmiä.... vai mitä... hän voi todella tietää.... munta antaa olettaa toisin. Odotahan kun hän häätää muita poies ko sairaus etenee kun oman itsen kanssa elö käy sitämätömäksi ... se sairaus tekee ruumiista vankilan aikaa myöden...

        Toki sairauden saa kuriin ja oikealla lääkkeellä ( kyllä muitakin on) saa myös kilotkin tippumaan. Ja elämän hymyilemään :)


      • olen onnellinen kirjoitti:

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)

        Huomenta sinnekin päin:::) Kerrankin löytyy naisihminen joka on samalla tasolla kuin minäkin..Niin sitä minuakin sanotaan nirsoksi, kun kaikki miehet eivät kelpaa..harrastan melkein samoja asioita kuin sinäkin...eikä ole peukalo keskellä kämmentä. Eli välttämättä miestä en tarvitse, kiinnostavia miehiä tulee harvoin vastaan,


      • Meillä?
        vääriä käsityksiä kirjoitti:

        Ei ole totta. Suurin osa pariskunnista on sekä rakastajia että parhaita ystäviä toisilleen. Se on ihan tavallista ja yleistä onnellisissa parisuhteissa. Teillä on niin paljon vääriä käsityksiä tällä palstalla elämästä että huhhuh.

        Salli mun nauraa! :DD

        En menis sanomaan et suurin osa on näin, siinä tapauksessa erotilastot Suomes ei olis sitä mitä ne on. Ja sinkutkin löytäisivät paremmin toisensa, jos katsoisivat pintaa syvemmälle. Se on toki kyky, jota ei ole kaikilla ja jota ei suoda kaikille.

        Mut ehkei mulle tämä kaikenkaikkiaan. Totesihan tuon joku tuossa ylhäällä ensin, ja häntä sitten komppasin.


      • ubs!
        Meillä? kirjoitti:

        Salli mun nauraa! :DD

        En menis sanomaan et suurin osa on näin, siinä tapauksessa erotilastot Suomes ei olis sitä mitä ne on. Ja sinkutkin löytäisivät paremmin toisensa, jos katsoisivat pintaa syvemmälle. Se on toki kyky, jota ei ole kaikilla ja jota ei suoda kaikille.

        Mut ehkei mulle tämä kaikenkaikkiaan. Totesihan tuon joku tuossa ylhäällä ensin, ja häntä sitten komppasin.

        juu, tarkoitata siis Onnellisia Parisuhteita. Ja se on todentotta asia erikseen -
        Taito löytää ihminen, jonka kanssa on tulisi olemaan hyvä (ehkäpä jopa onnellinen?) suhde, ja taito sitä suhdetta vaalia.

        Mut muutoin kuin stalkaamalla et täältä mun kommentteja täältä tunnista.


      • t. Mies, 36
        olen onnellinen kirjoitti:

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)

        En käy salilla, koska on työn teolla hankitut lihakset,
        biletän tyttökavereiden kanssa noin 3-4 kertaa vuodessa, koska viihdyn paremmin kotona, eikä baarissa yleensä tapaa mielenkiintoisia miehiä, juhlin kuitenkin kotioloissa isollakin porukalla mielelläni,
        otan aurinkoa, jos sää ja aikataulut sallii,
        shoppailen, jos on pakko,
        puoluekantaa en osaa sanoa-ei kiinnosta tarpeeksi,
        tykkään kyllä koirista ja eläimistä/luonnosta ylipäänsä ja
        mukava ois joskus äkkilähtö ottaa.. :)
        Luen todella paljon mieluummin koko Tiede-lehden kannesta kanteen kuin iltalehden otsikot,
        en seuraa salkkareita, vaan olen kiinnostunut monipuolisesti "oikean elämän asioista",
        en ole facebookissa-koska ei todellakaan ole pakko, vaikka kaikki muut ovatkin, suoritan, kun on sen aika ja otan vastapainosesti rennosti silloin kun on sen aika,
        harrastan "puutarhurointia" ja pihahommia omaksi iloksi,
        luen silloin, jos törmään hyvään (fantasia)kirjaan, katon tv:tä vaihtelevasti,
        asun omakotitalossa ja osaan tehdä siihen kuuluvat ns.miesten työt,
        vartaloltani sopusuhtainen ja naisellinen, pärstäkerroin=nätti, työpaikka on, ikää 30 , omillani tulen toimeen ja kas kummaa silti olen sinkku...? Mitä ihmettä pitäis vielä olla ollakseen kiinnostava? On sanottu nirsoks, et löydä ketään, mutta ehkä olen vaan liian kova pala miehille purtavaksi? En oo avuton naisihminen, jolle riittäis, että mies osaa vaihtaa lampun.. En aio laskea rimaa ja tyytyä johonkin melkein hyvään mieheen. On miulle jossain vielä se joku joka ymmärtää minua ja minä häntä. Parisuhteessa pitää molemmilla olla hyvä olla, olla molemminpuolista arvostusta ja luottamusta, sekä omaa että yhteistä aikaa ja "kipinöintiä". :)

        On mukavaa ja lohdullista kuulla, että on kuin onkin olemassa miehiä, jotka arvostaa muitakin naistyyppejä kuin ns. pintaliitäjiä. :)


        Mmm, tässä on oikea nainen!


      • Sama kuin edellä
        olen onnellinen kirjoitti:

        Hieno vastaus!

        "vaikutat ihan normaalilta ihmiseltä, josta ihan varmasti monikin voisi kiinnostua, mutta onko kenelläkään ylipäätään mahdollisuutta kiinnostua, jos olet vain kotona ja ihmisten ilmoilla olet sielläkin kaveriporukassa -"

        Vaikka olisimme tyttöporukalla liikenteessä, olemme usein hajallaan, joten ns. tilaa olisi lähestyä. Olen tavannut kyllä mielenkiintoisia miehiä, mutta harmillisesti paljastuvat usein varatuiksi. Ehkä monista sinkuista jää puuttumaan sellainen olemuksen rentous tai itsevarmuus, joka varatuissa huokuu, kun ei ole aikomusta tavata ketään. Sen olen huomannut myös silloin, kun on itse seurustellut, että lähestymisyrityksiä on tullut enemmän.
        Ja toinen ikävä asia on, että tuppaavat soittamaan musiikkia niin lujalla, että alkututustuminen mielenkiintoisenkin tyypin kanssa menee korvanjuuressa huutamiseksi. Se ei oo kivaa.
        Menen kyllä tekemään tuttavuutta, jos kohtaan olemukseltaan mielenkiintoisia tyyppejä ja annan mahdollisuuden ujoimmillekin tyypeille tulla kuulluksi, jos uskaltautuvat juttusille. Ujoudessa on kuitenkin omalla tavallaan jotain symppistä. Känniääliö osastolle kerron kyllä, ettei kiinnosta. Ulkonäköasiassa kuljen mielestäni ns. keskitietä, eli minkään ulkoisen olemuksen ääripäät ei niin uppoa. Riittää ns. mukavannäköinen. :) Jokainen määritelköön sen niinkuin haluaa.

        Kotioloissa mukana on usein ns. kavereiden kavereita, joten sekin kortti on käytössä. :)

        Ainut mikä juolahti mieleen voisi olla se, että olemukseni/käytökseni jollain tasolla tahattomasti viestii, etten siellä baarissa viihdy, vaan olisin mieluummin jossain rauhallisemmassa paikassa. :) Tämän huomionarvoisen asian pistän kyllä tarkkailuun.. ;)

        Ja asennemuutosta voisin kokeilla myös tuossa "kova pala purtavaksi" asiassa. Tuolta kantilta en ollut asiaa juurikaan ajatellut, hyvä pointti! :) Kiitos.

        Katkeruutta en mielestäni pode. Olen kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväinen elämääni, vaikkei siihen miestä tällä hetkellä kuulu. Ja jos kirjoituksesta sattui rivien välistä katkeruutta havaitsemaan, niin ainakaan katkeruus ei kohdistu miehiin, vaan ehkä nimenomaan tuohon .Sama. -nimimerkillä vastanneen mainitsemaan kohtaamattomuuteen. Se on pirullista. Katkeroituneet ihmiset eivät tosiaankaan ole mukavaa kuunneltavaa, ja sen tiedostan. Pyrin elämään elämääni niin, ettei minkäänlaiseen katkeruuteen olisi syytä. Hyvin moneen asiaan voi kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa.

        Mut hienoa ja kerrankin asiallista keskustelua tämä aihe on ainakin herättänyt! Toivotaan meille kaikille mukaville sinkuille ja kohtaamisongelman kanssa painiville mukavaa kesää kuitenkin, ja koitetaan rohkeasti kohtailla toisiamme erilaisissa kesän riennoissa! ;)

        "Hieno vastaus!"

        Kiitokset kehuista. Ajattelin jo, että kirjoitinko turhankin kriittisesti, mutta otit tämän näköjään juuri kuten piti.

        Luulisi tuolla mentelmällä kyllä löytyvän mies. Veikkaisin, ettei sinkkuutesi ole kovin pitkäikäistä sorttia, jos tuo kertomasi pitää kutinsa.

        "Ehkä monista sinkuista jää puuttumaan sellainen olemuksen rentous tai itsevarmuus, joka varatuissa huokuu"

        Kuinka monesta tapaamastasi sinkusta tulisi juuri tuollainen itsevarma (jota haet), jos alkaisit tapailla häntä?

        "Ja toinen ikävä asia on, että tuppaavat soittamaan musiikkia niin lujalla, että alkututustuminen mielenkiintoisenkin tyypin kanssa menee korvanjuuressa huutamiseksi."

        Näinhän se vähän on. Tosin ei kai sitä ensimmäisenä ehtoona oikein muuta järkevää saa aikaan kuin, että onko ko. tyypin seurassa mukava olla. Faktat ja muut tulee sitten matkan varrella.

        "Ainut mikä juolahti mieleen voisi olla se, että olemukseni/käytökseni jollain tasolla tahattomasti viestii, etten siellä baarissa viihdy"

        Niin. Jokin tällainen voi näkyä ulospäin.

        Itse asiassa mielessäni oli sellainen jotenkin jopa naistyyppi, joka on baarissa jonkun kaverinsa kanssa suunnilleen tuhahdellen kun joku mies kävelee ohi tai jos mies jopa hairahtuu tulemaan juttusille, on tuntuu, että päämäärä on kaverille selittää, miksi "tuollaiselle ääliölle pitää antaa pakit tylysti" (ja sitten pääsee pätemään, että "vientiä olisi" tms). Tosin siis yleensähän tuollaiset naiset välttelevät katsekontaktia ja ylipäätään muutakin kontaktia, niin tietysti on hyvin todennäköistä, että ainoastaan sosiaalisesta tilanteesta pihalla oleva (känniääliö tai muuten vinksahtanut) tulee ylipäätään juttusille, jos kerran viesti on se, että "älä tule tänne edes vahingossa". Sinä tuskin kuulut ko. ryhmään kertomasi perusteella. Heillehän jää sitten vaan valitus, ettei miestä löydy (no, ei kai, jos viesti on "mene pois") ja että kontaktia ottavat vain känniääliöt.

        "Ja jos kirjoituksesta sattui rivien välistä katkeruutta havaitsemaan, niin ainakaan katkeruus ei kohdistu miehiin, vaan ehkä nimenomaan tuohon .Sama. -nimimerkillä vastanneen mainitsemaan kohtaamattomuuteen."

        Jep, näin minäkin tulkitsin.

        "Katkeroituneet ihmiset eivät tosiaankaan ole mukavaa kuunneltavaa, ja sen tiedostan."

        Jep, sellainen katkeran ihmisen negatiivisuus tosiaan karkoittaa kohtalaisen helposti.

        "Toivotaan meille kaikille mukaville sinkuille ja kohtaamisongelman kanssa painiville mukavaa kesää kuitenkin, ja koitetaan rohkeasti kohtailla toisiamme erilaisissa kesän riennoissa!"

        Juuri näin.

        Kuumaa kesää!


      • Kummajainen
        Avril1 kirjoitti:

        Mahtavaa! Pidä tuosta kiinni :)

        Nyt olen äimänkäkenä ja samaan aikaan murheen murtama! Olen todentotta "persoonallinen", mutta siitä huolimatta yksinäinen ja jotenkin kai kummajainen persoonallisine harrastuksineni ja intohimoineni.
        Kiinnostukseni heräsikin, missä tällaisia miehiä löytyy, jotka arvostavat persoonallisia, osaavia ja ajattelevia naisia? Kai heitäkin sitten jossakin on, ei vaan ole kohdalle sattunut. Harmi. Toivottavasti sellaisenkin "otuksen" joskus onnistun viellä kohtaamaan ihan silmästä silmään!


    • Uleåbörjare

      .. niin, ei se ole todellakaan mikään sukupuolikysymys. Hyvin harvat ihmiset ovat mielenkiintoisia.

      Kiinnostuksen pitäisi olla tietysti myös molemminpuolista, mutta raaka totuus lienee se, että ihmiset ovat hyvin harvoin aidosti kiinnostuneita toisistaan.

      Ja kun yhtälöön lisää sen, että pitäisi pystyä tulemaan suht vaivattomasti toimeen keskenään, mikä sekin on hyvin harvinaista, herää kysymys miten ihmiset ylipäänsä pystyvät olemaan yhdessä niin runsain joukoin?

      • Musta toi on se asian ydin , että loppujen lopuksi ihmiset ei ole kiinnostuneita toisistaan . Tuntuu , että sitä kumppania haetaan täyttämään omia haluja ja omaa tyhjiötä elämässä . Ensin pitää itse tulla onnelliseksi , jotta voi jakaa sitä onnea myös muille . Onnelliset ihmiset on yleensä mielenkiintoisia . Ja tietynlainen luontainen uteliaisuus on kyllä hyväksi .


    • "Mielenkiintoiset naiset on harvinaisia"
      Tuo on täysin totta. Itestä ainakin tuntuu et kaikki on vaan samaa massaa, erilaiset ja nimenomaan hyvällä tavalla poikkeavat ja mielenkiintoiset ovat hyvin harvinaisia.

      • Vastakääkkä

        Sama juttu miesten suhteen. Pelkkää minäpä juon perjantaina itseni ulos omasta elämästäni- hylkiöitä, jotka piiskaavat samoja korulauseita jokaiselle vastaantulevalle naiselle. Eivät edes muista, kuinka monille treffeillä sitä oltiin viimeviikonloppuna, saatika kuinka monennella kuluvalla viikolla... Äsh, parempi kun täyttä sudokuja.


    • Lhgohhlfohf

      Ne kiinnostavat naisethan ei välttämättä ole ulkoisesti sitä teidän unelma-ainesta. Tilaisuuden tullen valitsette kuitenkin kropan, eikä mielen mukaan.

      • 6+12

        Yllättävän usein ulkonäkö ja sisältö kuitenkin vastaa toisiaan. En tiedä johtuuko sitten siitä, että mielenkiintoinen ihminen alkaa näyttää hyvännäköiseltä tai hyvännäköinen vaikuttaa mielenkiintoisemmalta.


      • 1+1
        6+12 kirjoitti:

        Yllättävän usein ulkonäkö ja sisältö kuitenkin vastaa toisiaan. En tiedä johtuuko sitten siitä, että mielenkiintoinen ihminen alkaa näyttää hyvännäköiseltä tai hyvännäköinen vaikuttaa mielenkiintoisemmalta.

        Varmaan kumpaakin, uskon hyvien geenien luovan myös houkuttelevamman ulkonäön, koska olen huomannut myös tuon saman ja toisaalta ne kieroimmat paskat on 75% limaisen, ruman ja poisluotaan työntävän näköisiä ja jostain syystä useissa näistä ovat miehet hyvin feminiinejä ja naiset kovin miehekkäitä.


      • .Sama.

        Ainakaan ei loisi minulle esteitä tuo ulkonäkö paitsi valitettavasti niiden kilojen kohdalla.
        Siitä ei pääse yli eikä ympäri että jos ihminen ei osaa katsoa itteään peilistä ja todeta että nyt olisi aika ottaa kiloja pois sekä ihan itsensä vuoksi pysytellä sellaisessa elämätavoissa jotta niiden kanssa ei tarvitse taistella niin ei minulle riitä.

        Mutta ei sillä joidenkin mielestä kuvan kauniilla ja "hyvärunkoisella" ole mitään mahiksia sellaista naista kohtaan jota tuossa ylempänä kuvailin jos vain nainen on säädyllisen kokoinen ja suht näyttää ihmiseltä.


      • Tossa olisi
        6+12 kirjoitti:

        Yllättävän usein ulkonäkö ja sisältö kuitenkin vastaa toisiaan. En tiedä johtuuko sitten siitä, että mielenkiintoinen ihminen alkaa näyttää hyvännäköiseltä tai hyvännäköinen vaikuttaa mielenkiintoisemmalta.

        sinulle ihan mielenkiintoista katottavaa: http://www.ruutu.fi/ohjelmat/liv-d/kausi-1-jakso-6-ennakkoluuloja


      • pumelo
        .Sama. kirjoitti:

        Ainakaan ei loisi minulle esteitä tuo ulkonäkö paitsi valitettavasti niiden kilojen kohdalla.
        Siitä ei pääse yli eikä ympäri että jos ihminen ei osaa katsoa itteään peilistä ja todeta että nyt olisi aika ottaa kiloja pois sekä ihan itsensä vuoksi pysytellä sellaisessa elämätavoissa jotta niiden kanssa ei tarvitse taistella niin ei minulle riitä.

        Mutta ei sillä joidenkin mielestä kuvan kauniilla ja "hyvärunkoisella" ole mitään mahiksia sellaista naista kohtaan jota tuossa ylempänä kuvailin jos vain nainen on säädyllisen kokoinen ja suht näyttää ihmiseltä.

        Säädyllisen kokoinen, repsreps huutoreps:D kun ei edes tiedetä millainen cuccaceppi siel piipittää ... Ja ikäkin on mysteeri.


      • Ihan toisinpäin
        1+1 kirjoitti:

        Varmaan kumpaakin, uskon hyvien geenien luovan myös houkuttelevamman ulkonäön, koska olen huomannut myös tuon saman ja toisaalta ne kieroimmat paskat on 75% limaisen, ruman ja poisluotaan työntävän näköisiä ja jostain syystä useissa näistä ovat miehet hyvin feminiinejä ja naiset kovin miehekkäitä.

        Tai sitten vain arvostelet ihmisiä ulkonäön perusteella? Ainakin tekstistäsi saa sellaisen kuvan. Eli mielestäsi ulkoisesti rumat ovat automaattisesti läpimätiä? Kun usein on päinvastoin, mitä hyvännäköisempi ulkoisesti, sitä egoistisempi, itsekkäämpi, itserakkaampi ja ilkeämpi ihminen on.


      • .Sama.
        pumelo kirjoitti:

        Säädyllisen kokoinen, repsreps huutoreps:D kun ei edes tiedetä millainen cuccaceppi siel piipittää ... Ja ikäkin on mysteeri.

        Ikä on kolmenkympin hujakoilla ja ihmettelen suuresti kun käytän mielestäni aika inhimillistä termiä "säädyllisen kokoinen" ja sinun mielestä se antaa aihetta puhua kukkakepistä ja piipittämisestä.

        En todellakaan ole mikään kukkakeppi, mutta ei minulla ole myöskään tarvetta sanoa sinulle että "mikä kuulamörssäsi siellä vinkuu"


    • ookjjbbbbnjioojjbbnj

      Monen naisen suusta kuulee "ei kiinnosta" jos yrittää keskustella muusta kuin juoruista tms..

      Jos miettii ihmisten mielenkiinnon aiheita tai harrastuksia niin harvalla naisella niitä oikeasti on, jotain salia tai jumppaa lukuunottamatta.

      • ei juoruille

        Onko miehillä? Harrastuksia jotain salia lukuunottamatta???? Jollei nettipornoa lasketa...


      • jätin yhden just.
        ei juoruille kirjoitti:

        Onko miehillä? Harrastuksia jotain salia lukuunottamatta???? Jollei nettipornoa lasketa...

        Ei niillä ole kun sali, peili, itsekehu ja porno.


      • Kokeile ensi kerrall
        jätin yhden just. kirjoitti:

        Ei niillä ole kun sali, peili, itsekehu ja porno.

        vähän vanhempaa kokeneempaa herrasmiestä. Heillä on itsetunto vähän paremmalla mallilla kuin pojuilla. Samoin elämä muutenkin.


      • tuo on totta

        Allekirjoitan tämän täysin vaikka olenkin nainen. Jos yrittää keskustella naisten kanssa vähänkään muusta kuin muodista, meikeistä tai normijuoruista niin kaikkoavat aika nopeasti. Miesten kanssa taas juttu luistaa mainiosti päivän politiikasta, tekniikasta ja kaikenlaisesta maailman menosta. Joku kumma juttu siinä on.


    • kim jong il

      Joissain aiemmissa viesteissä mainittiin televisio. Sen verran voisin havaintojeni perusteella yleistää, että suomalaiset naiset rakastavat yhtä asiaa ylitse kaiken, ja se on juurikin televisio. Perässä tulee hyvää kyytiä tietenkin täppärit ja kännykät. Ylipäätään kaikki nopea todellisuuspako ja mielihyvän hakeminen ilman omia ponnisteluja tai ajattelua ovat pahimpia mielenkiinnon tappajia.

      Jotkut ihmiset suorastaan aivokuolevat astuessaan asuntonsa ovesta sisään. Televisio on auki aamusta iltaan ja tietyt ohjelmat määrittävät kaiken ajankäytön. Herätkää, niin saatatte herättää jossakussa mielenkiintoakin.

      • .Sama.

        Osittain totta. Mielestäni kiinni paljon on siitä töllötetäänkö sitä silmät tapillaan ja mitä ohjelmia.

        Jos se on vain sitä huippumallihaussa-uutiset-salkkarit-sinkkuelämää-sisustusohjelma-laulukilpailu-tanssikilpailu-ajankohtainenkakkonen
        niin ei hirvittävästi nappaa.

        Jos taas ihminen poimii sieltä täältä mieleisiä kulttuuriohjelmia, tiedettä ja taidetta, jonkun komediasarjan ja draamasarjan, ehkä jopa urheilua (vaikka taitoluistelua) jne. niin se antaa jo naisesta monipuolisemman kuvan.


      • totta tuo

        Laadukkaalla naisella ei usein ole televisiota. Videotykki on sitten eri asia :)


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Osittain totta. Mielestäni kiinni paljon on siitä töllötetäänkö sitä silmät tapillaan ja mitä ohjelmia.

        Jos se on vain sitä huippumallihaussa-uutiset-salkkarit-sinkkuelämää-sisustusohjelma-laulukilpailu-tanssikilpailu-ajankohtainenkakkonen
        niin ei hirvittävästi nappaa.

        Jos taas ihminen poimii sieltä täältä mieleisiä kulttuuriohjelmia, tiedettä ja taidetta, jonkun komediasarjan ja draamasarjan, ehkä jopa urheilua (vaikka taitoluistelua) jne. niin se antaa jo naisesta monipuolisemman kuvan.

        (Taitoluistelu mainittu!)

        Minua taas ei haittaa, vaikka sieltä telsusta katsoisi jotain aivotonta ajanvieteohjelmaakin välillä, mutta jos ihan oikeasti mikään muu ei kiinnosta (ja jos tuon tason ohjelmat tosissaan KIINNOSTAVAT), niin pahalta vaikuttaa. Omalla kohdallani metsään mennään siis siinäkin, jos kaiken tekemisen pitää olla jollain lailla kehittävää, hienostunutta ja/tai syvällistä. Sanoisin tylsästi, että kohtuus kaikessa.

        Mutta kyllähän tuo "viihdemakukin" jotain ihmisestä kertonee. Ja jos nyt ei mitään muuta, niin ainakin jotain kiinnostuksen kohteista. Ei kaikkien mieltymysten toki samoja tarvitse olla, mutta minun on hankala kuvitella viihtyväni vaikkapa fanaattisen jääkiekkofanin kanssa. No, ehkä jos jääkiekko ei määrittelisi koko elämää / vapaa-aikaa ja matseja ei tarvitsisi saman katon alla huudattaa... mutta on se vaan sellainen laji jota en ymmärrä.


      • .Sama.
        7+11&14+7 kirjoitti:

        (Taitoluistelu mainittu!)

        Minua taas ei haittaa, vaikka sieltä telsusta katsoisi jotain aivotonta ajanvieteohjelmaakin välillä, mutta jos ihan oikeasti mikään muu ei kiinnosta (ja jos tuon tason ohjelmat tosissaan KIINNOSTAVAT), niin pahalta vaikuttaa. Omalla kohdallani metsään mennään siis siinäkin, jos kaiken tekemisen pitää olla jollain lailla kehittävää, hienostunutta ja/tai syvällistä. Sanoisin tylsästi, että kohtuus kaikessa.

        Mutta kyllähän tuo "viihdemakukin" jotain ihmisestä kertonee. Ja jos nyt ei mitään muuta, niin ainakin jotain kiinnostuksen kohteista. Ei kaikkien mieltymysten toki samoja tarvitse olla, mutta minun on hankala kuvitella viihtyväni vaikkapa fanaattisen jääkiekkofanin kanssa. No, ehkä jos jääkiekko ei määrittelisi koko elämää / vapaa-aikaa ja matseja ei tarvitsisi saman katon alla huudattaa... mutta on se vaan sellainen laji jota en ymmärrä.

        Samaa mieltä siltä osin että kohtuus kaikessa kunhan se nyt ei aina olisi sitä samaa mitä kaikki muutkin. On hieman rasittavaa että esimerkiksi naisen kaveripiirissä katsotaan samoja ohjelmia ja naisia hädin tuskin erottaa toisistaan paitsi ehkä ulkonäön jos senkään osalta.

        Kyllä viihdemaku minusta kertoo ihmisestä ja siitä onko hän nähnyt esimerkiksi vaivaa löytääkseen ohjelmia jotka häntä kiinnostavt ja onko niissä syvällisempiä puolia jne.
        Itsekkin katson toisinaan huippumallihaussa ohjelmaa vaikkapa ihan piruuttani ja sisustusohjelmaakin olen toisinaan vilkaissut.
        Jotenkin ahdistaa sellainen liiallinen säännönmukaisuus kaikessa sekä siinä että nyt seurataan kuten kaikki muutkin vaikkapa jotain yksittäistä ohjelmaa jotta tiedetään mistä kahvipöydässä huomenna keskustellaan, sellainen ahdistaa.
        Varsinkin kun tietolähteitä on nykyään muutakin ja viihteessä paljon vaihtoehtoja.

        Samoilla linjoilla olen tuon tietynlaisen fanatiikan kanssa. Mielestäni se riippuisi siitä miten paljon aikaa se vie ihmisen elämässä ja toisaalta miten paljon se määrittelee hänen luonnettaan.
        Esimerkiksi kun en laskettele tai hiihtele niin voi olla hieman hankala sovittaa siltä osin yhteistä aikaa noiden äärellä.
        Jalkapalloa tulee seurattua joten kisojen aikaan voi olla naisella hieman tukalaa, mutta ei se mikään elämääni määrittävä tekijä lopulta ole.

        On vain idioottimaista toisaalta että joutuisin jättämään jalkapallon seuraamisen väliin kun naisen on pakko nähdä jotain jota minä en ymmärrä tai on pakko lähteä Ikeaan ostoksille kun siinä sisustusohjelmassa oli nyt joku vinkki jostain.

        Aika monen naisen kanssa on jo vaikea keskustella kun elämänkokemus koostuu vain tietynlaisista asioista ja loput asiat ovat "hyi, mitä se on?"

        Ihmetteln myös naisia jotka sanovat etteivät käy koskaan kirjastossa tai lue koskaan mitään paitsi opiskeluihin liittyviä teoksia.


      • N21
        totta tuo kirjoitti:

        Laadukkaalla naisella ei usein ole televisiota. Videotykki on sitten eri asia :)

        En kyllä ole samaa mieltä. Voi nainen olla kiinnostava vaikka katsoo huippumallihaussa.. Itse omistan television ja tykin. Televisiosta katotaan sinkkulaiva usa, rikosohjelmat ja eläinohjelmat. Tykistä kauhuleffoja ja sarjoja. Käyn salilla ja koirakursseilla. Tykkään vieläkin pokemonista ja harry potterista. Silti olen mielestäni tylsä ja yksipuolinen ihminen.
        Ei minusta kiinnostuskohteet päätä onko ihminen muiden mielestä kiinnostava. Pitää vaan löytää joku jolla sama maku. :)


      • FartFear
        N21 kirjoitti:

        En kyllä ole samaa mieltä. Voi nainen olla kiinnostava vaikka katsoo huippumallihaussa.. Itse omistan television ja tykin. Televisiosta katotaan sinkkulaiva usa, rikosohjelmat ja eläinohjelmat. Tykistä kauhuleffoja ja sarjoja. Käyn salilla ja koirakursseilla. Tykkään vieläkin pokemonista ja harry potterista. Silti olen mielestäni tylsä ja yksipuolinen ihminen.
        Ei minusta kiinnostuskohteet päätä onko ihminen muiden mielestä kiinnostava. Pitää vaan löytää joku jolla sama maku. :)

        Ei mee hyvin jos on omasta mielestään tylsä ja yksipuolinen.


      • 13+20
        .Sama. kirjoitti:

        Samaa mieltä siltä osin että kohtuus kaikessa kunhan se nyt ei aina olisi sitä samaa mitä kaikki muutkin. On hieman rasittavaa että esimerkiksi naisen kaveripiirissä katsotaan samoja ohjelmia ja naisia hädin tuskin erottaa toisistaan paitsi ehkä ulkonäön jos senkään osalta.

        Kyllä viihdemaku minusta kertoo ihmisestä ja siitä onko hän nähnyt esimerkiksi vaivaa löytääkseen ohjelmia jotka häntä kiinnostavt ja onko niissä syvällisempiä puolia jne.
        Itsekkin katson toisinaan huippumallihaussa ohjelmaa vaikkapa ihan piruuttani ja sisustusohjelmaakin olen toisinaan vilkaissut.
        Jotenkin ahdistaa sellainen liiallinen säännönmukaisuus kaikessa sekä siinä että nyt seurataan kuten kaikki muutkin vaikkapa jotain yksittäistä ohjelmaa jotta tiedetään mistä kahvipöydässä huomenna keskustellaan, sellainen ahdistaa.
        Varsinkin kun tietolähteitä on nykyään muutakin ja viihteessä paljon vaihtoehtoja.

        Samoilla linjoilla olen tuon tietynlaisen fanatiikan kanssa. Mielestäni se riippuisi siitä miten paljon aikaa se vie ihmisen elämässä ja toisaalta miten paljon se määrittelee hänen luonnettaan.
        Esimerkiksi kun en laskettele tai hiihtele niin voi olla hieman hankala sovittaa siltä osin yhteistä aikaa noiden äärellä.
        Jalkapalloa tulee seurattua joten kisojen aikaan voi olla naisella hieman tukalaa, mutta ei se mikään elämääni määrittävä tekijä lopulta ole.

        On vain idioottimaista toisaalta että joutuisin jättämään jalkapallon seuraamisen väliin kun naisen on pakko nähdä jotain jota minä en ymmärrä tai on pakko lähteä Ikeaan ostoksille kun siinä sisustusohjelmassa oli nyt joku vinkki jostain.

        Aika monen naisen kanssa on jo vaikea keskustella kun elämänkokemus koostuu vain tietynlaisista asioista ja loput asiat ovat "hyi, mitä se on?"

        Ihmetteln myös naisia jotka sanovat etteivät käy koskaan kirjastossa tai lue koskaan mitään paitsi opiskeluihin liittyviä teoksia.

        Opettelen kirjaston käyttöä. Yleensä ostan kirjat tai lainaan kavereilta. Kirjaston käyttö on toki paljon järkevämpää kuin ostaa jokainen lukemisen arvoinen opus. Nyt on menossa Dexter-päivitys. Ensimmäsessä osassa oli jotain ruskeaa ja rasvaista, olisikohan metwurstia. Toisessa mustikkapiirakkaa. Odotan jännityksellä mitä kolmas tarjoaa, sekä mietin pitäisikö minunkin osallistua ja tipautella vähän kinuskijäätelöä sivujen väliin...


      • N21
        FartFear kirjoitti:

        Ei mee hyvin jos on omasta mielestään tylsä ja yksipuolinen.

        No eihän se ole muilta pois. Viihdyn ihan hyvin tylsänä ihmisenä. :)


      • FartFear
        N21 kirjoitti:

        No eihän se ole muilta pois. Viihdyn ihan hyvin tylsänä ihmisenä. :)

        Mjaa, jos nainen tykkää kauhuleffoista, niin se on jo heti plussa mun kirjoissa.


      • .Sama.
        13+20 kirjoitti:

        Opettelen kirjaston käyttöä. Yleensä ostan kirjat tai lainaan kavereilta. Kirjaston käyttö on toki paljon järkevämpää kuin ostaa jokainen lukemisen arvoinen opus. Nyt on menossa Dexter-päivitys. Ensimmäsessä osassa oli jotain ruskeaa ja rasvaista, olisikohan metwurstia. Toisessa mustikkapiirakkaa. Odotan jännityksellä mitä kolmas tarjoaa, sekä mietin pitäisikö minunkin osallistua ja tipautella vähän kinuskijäätelöä sivujen väliin...

        Voihan niitä toki ostaakin. Otinpa vain esimerkkinä että osalla ihmisistä on kokonainen maailma erilaisia kokemuksia ja kaikenlisäksi ilmaisia kokematta ja kiinnostusta ei löydy.

        Se kiinnostuksen puute ja uteliaisuuden puute tekee mm. ihmisestä aika mielenkiinnottoman.

        Kuitenkin samat ihmiset voivat olla niitä joiden mielestä uuteen tutustuminen tai kiinnostavuus löytyy siitä että tutustuu uusiin kulttuureihin matkustelemalla ja kuuluttaa sitten kaikille miten jännää oli käydä jossain tai miten johonkin sosiaaliseen juttuun on pakko osallitua tai arkikuvahaasteen somessa jne.

        Kirjastoon tai kirjoihin ei kuitenkaan koska sehän on tylsää ja mälsää.


      • N21
        FartFear kirjoitti:

        Mjaa, jos nainen tykkää kauhuleffoista, niin se on jo heti plussa mun kirjoissa.

        Jään usein yksin niitä kauhuleffoja katsomaan kun lähipiiristä ei löydy ihmisiä jotka sellasista tykkää. Eli ei taida sekään olla kaikille miehille plussaa..


      • .Sama.
        N21 kirjoitti:

        En kyllä ole samaa mieltä. Voi nainen olla kiinnostava vaikka katsoo huippumallihaussa.. Itse omistan television ja tykin. Televisiosta katotaan sinkkulaiva usa, rikosohjelmat ja eläinohjelmat. Tykistä kauhuleffoja ja sarjoja. Käyn salilla ja koirakursseilla. Tykkään vieläkin pokemonista ja harry potterista. Silti olen mielestäni tylsä ja yksipuolinen ihminen.
        Ei minusta kiinnostuskohteet päätä onko ihminen muiden mielestä kiinnostava. Pitää vaan löytää joku jolla sama maku. :)

        Aika paljon tuossa asiassa määrittää se mitä sanottavaa sinulla on noista sarjoista ja mitä ylipäätään ajattelet.

        Ei siinä ole mitään vikaa että tykkää harry pottereista sun muista tuolla iällä tai vanhempanakaan.
        Mielenkiintoisimmat ihmiset joita tunnen ovat pelanneet kolmekymppisnä tietokonepelejä jne. vaikken itse niitä enää oikeastaan pelaile.

        Samanlainen maku auttaa paljon asioissa, mutta ei itseään kannata arvioida tylsäksi ja yksipuoliseksi. Jos siltä tuntuu niin kannattaa sitten tehdä ihan itsensä vuoksi itselleen elämästään vähemmän tylsä ja monipuolisempi.

        Jos siis tahtoo.


      • samahuumorintajuolla
        .Sama. kirjoitti:

        Samaa mieltä siltä osin että kohtuus kaikessa kunhan se nyt ei aina olisi sitä samaa mitä kaikki muutkin. On hieman rasittavaa että esimerkiksi naisen kaveripiirissä katsotaan samoja ohjelmia ja naisia hädin tuskin erottaa toisistaan paitsi ehkä ulkonäön jos senkään osalta.

        Kyllä viihdemaku minusta kertoo ihmisestä ja siitä onko hän nähnyt esimerkiksi vaivaa löytääkseen ohjelmia jotka häntä kiinnostavt ja onko niissä syvällisempiä puolia jne.
        Itsekkin katson toisinaan huippumallihaussa ohjelmaa vaikkapa ihan piruuttani ja sisustusohjelmaakin olen toisinaan vilkaissut.
        Jotenkin ahdistaa sellainen liiallinen säännönmukaisuus kaikessa sekä siinä että nyt seurataan kuten kaikki muutkin vaikkapa jotain yksittäistä ohjelmaa jotta tiedetään mistä kahvipöydässä huomenna keskustellaan, sellainen ahdistaa.
        Varsinkin kun tietolähteitä on nykyään muutakin ja viihteessä paljon vaihtoehtoja.

        Samoilla linjoilla olen tuon tietynlaisen fanatiikan kanssa. Mielestäni se riippuisi siitä miten paljon aikaa se vie ihmisen elämässä ja toisaalta miten paljon se määrittelee hänen luonnettaan.
        Esimerkiksi kun en laskettele tai hiihtele niin voi olla hieman hankala sovittaa siltä osin yhteistä aikaa noiden äärellä.
        Jalkapalloa tulee seurattua joten kisojen aikaan voi olla naisella hieman tukalaa, mutta ei se mikään elämääni määrittävä tekijä lopulta ole.

        On vain idioottimaista toisaalta että joutuisin jättämään jalkapallon seuraamisen väliin kun naisen on pakko nähdä jotain jota minä en ymmärrä tai on pakko lähteä Ikeaan ostoksille kun siinä sisustusohjelmassa oli nyt joku vinkki jostain.

        Aika monen naisen kanssa on jo vaikea keskustella kun elämänkokemus koostuu vain tietynlaisista asioista ja loput asiat ovat "hyi, mitä se on?"

        Ihmetteln myös naisia jotka sanovat etteivät käy koskaan kirjastossa tai lue koskaan mitään paitsi opiskeluihin liittyviä teoksia.

        Onko mielenkiintoinen nainen joka tykkää toooosi paljon ulttibois-ohjelmasta. Aikanaan nauratti ja vieläkin naurattaa...ehkäpä vielä enemmän nyt ;))))


      • samannnn
        samahuumorintajuolla kirjoitti:

        Onko mielenkiintoinen nainen joka tykkää toooosi paljon ulttibois-ohjelmasta. Aikanaan nauratti ja vieläkin naurattaa...ehkäpä vielä enemmän nyt ;))))

        korjaan hieman siis bulttibois ;)))


      • M35.
        N21 kirjoitti:

        Jään usein yksin niitä kauhuleffoja katsomaan kun lähipiiristä ei löydy ihmisiä jotka sellasista tykkää. Eli ei taida sekään olla kaikille miehille plussaa..

        Ei olekaan. En ole ikinä ymmärtänyt miten jotkut jaksavat katsoa kauhuleffoja.


      • 7+5
        .Sama. kirjoitti:

        Voihan niitä toki ostaakin. Otinpa vain esimerkkinä että osalla ihmisistä on kokonainen maailma erilaisia kokemuksia ja kaikenlisäksi ilmaisia kokematta ja kiinnostusta ei löydy.

        Se kiinnostuksen puute ja uteliaisuuden puute tekee mm. ihmisestä aika mielenkiinnottoman.

        Kuitenkin samat ihmiset voivat olla niitä joiden mielestä uuteen tutustuminen tai kiinnostavuus löytyy siitä että tutustuu uusiin kulttuureihin matkustelemalla ja kuuluttaa sitten kaikille miten jännää oli käydä jossain tai miten johonkin sosiaaliseen juttuun on pakko osallitua tai arkikuvahaasteen somessa jne.

        Kirjastoon tai kirjoihin ei kuitenkaan koska sehän on tylsää ja mälsää.

        Olen kirja-addikti lapsesta pitäen, vanhemmillani oli edustava kotikirjasto eikä rajoitteita. Jatkanut samalla linjalla, joskin muutto talosta asuntoon pakotti karsimaan toisarvoiset opukset.

        Mutta matkustelukin on kiva, olen vieläkin täpinöissäni Kathmandusta, mistä palasin kolmisen viikkoa sitten. Suosittelen ja kuulutan kaikille ;)


      • huomio sivusta
        M35. kirjoitti:

        Ei olekaan. En ole ikinä ymmärtänyt miten jotkut jaksavat katsoa kauhuleffoja.

        Vähän sama kuin jos nainen tykkää rentuista ja vaarallisen oloisista mulkvisteista.
        Siinä on jotakin kutkuttavan jännää ja "ei siinä oikeesti mitään pahaa satu..."


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Samaa mieltä siltä osin että kohtuus kaikessa kunhan se nyt ei aina olisi sitä samaa mitä kaikki muutkin. On hieman rasittavaa että esimerkiksi naisen kaveripiirissä katsotaan samoja ohjelmia ja naisia hädin tuskin erottaa toisistaan paitsi ehkä ulkonäön jos senkään osalta.

        Kyllä viihdemaku minusta kertoo ihmisestä ja siitä onko hän nähnyt esimerkiksi vaivaa löytääkseen ohjelmia jotka häntä kiinnostavt ja onko niissä syvällisempiä puolia jne.
        Itsekkin katson toisinaan huippumallihaussa ohjelmaa vaikkapa ihan piruuttani ja sisustusohjelmaakin olen toisinaan vilkaissut.
        Jotenkin ahdistaa sellainen liiallinen säännönmukaisuus kaikessa sekä siinä että nyt seurataan kuten kaikki muutkin vaikkapa jotain yksittäistä ohjelmaa jotta tiedetään mistä kahvipöydässä huomenna keskustellaan, sellainen ahdistaa.
        Varsinkin kun tietolähteitä on nykyään muutakin ja viihteessä paljon vaihtoehtoja.

        Samoilla linjoilla olen tuon tietynlaisen fanatiikan kanssa. Mielestäni se riippuisi siitä miten paljon aikaa se vie ihmisen elämässä ja toisaalta miten paljon se määrittelee hänen luonnettaan.
        Esimerkiksi kun en laskettele tai hiihtele niin voi olla hieman hankala sovittaa siltä osin yhteistä aikaa noiden äärellä.
        Jalkapalloa tulee seurattua joten kisojen aikaan voi olla naisella hieman tukalaa, mutta ei se mikään elämääni määrittävä tekijä lopulta ole.

        On vain idioottimaista toisaalta että joutuisin jättämään jalkapallon seuraamisen väliin kun naisen on pakko nähdä jotain jota minä en ymmärrä tai on pakko lähteä Ikeaan ostoksille kun siinä sisustusohjelmassa oli nyt joku vinkki jostain.

        Aika monen naisen kanssa on jo vaikea keskustella kun elämänkokemus koostuu vain tietynlaisista asioista ja loput asiat ovat "hyi, mitä se on?"

        Ihmetteln myös naisia jotka sanovat etteivät käy koskaan kirjastossa tai lue koskaan mitään paitsi opiskeluihin liittyviä teoksia.

        "Ihmetteln myös naisia jotka sanovat etteivät käy koskaan kirjastossa tai lue koskaan mitään paitsi opiskeluihin liittyviä teoksia."

        Minulla on ilmennyt lukemisen suhteen opiskeluaikana sellainen ongelma, että kuvittelen jonkin muun kuin oppimateriaalin lukemiseen menevän ajan olevan pois opiskeluajasta. Siis syyllisyyttä siitä, että nyt pitäisi olla lukemassa jotain muuta kuin tätä. Samaa syyllisyyttä ei niin helposti tule silloin, kun tekee jotain aivan muuta - katsoo telkkaria, selailee nettiä, kaikenlaista aivotonta puuhastelua. Asia inhottaa itseänikin, koska pidän lukemisesta ja luin ennen paljon enemmän. Kesän aikana tulee taas varmasti luettua enemmän ihan omaksi iloksenikin.

        Monesti olen myös karsastanut suosittuja sarjoja tyylillä "en varmana katso mitään yliarvostettua mainstream-kuraa", tietynlaista lapsellista kapinointia. Enkä vieläkään seuraa sellaista voidakseni keskustella kahvipöydässä, mutta nykyään uskallan antaa massaviihteellekiin mahdollisuuden ajattelemalla, että "voihan tässä jotain hyvääkin olla kun kerta on niin suosittu". Väkisin en kuitenkaan seuraile, jos ei oikeasti kiinnosta kokeilusta huolimatta.


      • fear itself
        N21 kirjoitti:

        Jään usein yksin niitä kauhuleffoja katsomaan kun lähipiiristä ei löydy ihmisiä jotka sellasista tykkää. Eli ei taida sekään olla kaikille miehille plussaa..

        Mäkin katoin kaikki kauhuleffat ennen ja mieheni samanlainen, sitten yhtenä kesänä ostin sarjan Masters of Horror- sarjan kaudet 1-2 ja jatkosarjan Fear Itself, alettiin katsomaan putkeen ja mieheni pää hajosi ensi kauden jälkeen ja jatkoin yksin ja pääni hajosi jossain vaiheessa Fear Itself:ietä, ei olla katottu yhtään kauhuleffaa sen jälkeen ja iltaisin kesämökillä tuli koko ajan mieleen( jo lapsuudesta kummallakin alkanut kauhuleffojen seuraaminen) et koht se verilöyly melkein kaikilla tuntemillamme hirviöillä alkaa :)


      • .Sama.
        7+5 kirjoitti:

        Olen kirja-addikti lapsesta pitäen, vanhemmillani oli edustava kotikirjasto eikä rajoitteita. Jatkanut samalla linjalla, joskin muutto talosta asuntoon pakotti karsimaan toisarvoiset opukset.

        Mutta matkustelukin on kiva, olen vieläkin täpinöissäni Kathmandusta, mistä palasin kolmisen viikkoa sitten. Suosittelen ja kuulutan kaikille ;)

        Aika kriittiseksi sitä oppii ja siten karsimaan myös luettavia kirjoja.
        Matkusteluhan on kivaa jos on aikaa ja rahaa.
        Olen huomannut siinä tietynlaista trendimäisyyttä että näitä lomakokemuksia jaetaan ja osasta olen miettinyt onko sillä väliä ovatko he käyneet Berliinissä, Kathmandussa vai Kanarialla koska jutut vaikuttavan olevan samoja ja pääasiassa vaikuttaa olevan se että on käyty jossain.

        Yritän löytää jotain elämisen arvoista myös päivittäisestä olemassaolosta enkä pelkästä matkailusta.


      • .Sama.
        7+11&14+7 kirjoitti:

        "Ihmetteln myös naisia jotka sanovat etteivät käy koskaan kirjastossa tai lue koskaan mitään paitsi opiskeluihin liittyviä teoksia."

        Minulla on ilmennyt lukemisen suhteen opiskeluaikana sellainen ongelma, että kuvittelen jonkin muun kuin oppimateriaalin lukemiseen menevän ajan olevan pois opiskeluajasta. Siis syyllisyyttä siitä, että nyt pitäisi olla lukemassa jotain muuta kuin tätä. Samaa syyllisyyttä ei niin helposti tule silloin, kun tekee jotain aivan muuta - katsoo telkkaria, selailee nettiä, kaikenlaista aivotonta puuhastelua. Asia inhottaa itseänikin, koska pidän lukemisesta ja luin ennen paljon enemmän. Kesän aikana tulee taas varmasti luettua enemmän ihan omaksi iloksenikin.

        Monesti olen myös karsastanut suosittuja sarjoja tyylillä "en varmana katso mitään yliarvostettua mainstream-kuraa", tietynlaista lapsellista kapinointia. Enkä vieläkään seuraa sellaista voidakseni keskustella kahvipöydässä, mutta nykyään uskallan antaa massaviihteellekiin mahdollisuuden ajattelemalla, että "voihan tässä jotain hyvääkin olla kun kerta on niin suosittu". Väkisin en kuitenkaan seuraile, jos ei oikeasti kiinnosta kokeilusta huolimatta.

        Ei minulla mitään massaviihdettä vastaan ole, mutta jos perusteet siihen ovat heikot kunkin sarjan kohdalla ja elämästä kuluu iso osa ilman muita perusteita tehdä jotain jota muutkin tekevät niin en tiedä.

        Minua on häirinnyt aina kovasti ylipäätän ihmiset ja erityisesti naiset kun miehenä heitä katselen jotka yrittävät sopia joukkoon vaikka väkisin.

        Syyllisyys että pitäisi olla tekemässä jotain muuta on tuttua minullekin. Osa siitä ainakin minulla johtuu lapsuudesta jossa tuputettiin tätä "työt ensin, huvit sitten" ja lukeminenhan vaatii enemmän keskittymiskykyä kuin esimerkiksi television katselu joten jos alat lukemaan kirjaa niin olet liian tietoinen siitä mitä voisit olla tekemässä tai mitä sinun pitäisi olla tekemässä.

        Elämähän siinä menee hukkaan jos syyllisyyttä tuntee jos kuitenkin mm. opiskelut sujuvat.


      • 9+18
        .Sama. kirjoitti:

        Aika kriittiseksi sitä oppii ja siten karsimaan myös luettavia kirjoja.
        Matkusteluhan on kivaa jos on aikaa ja rahaa.
        Olen huomannut siinä tietynlaista trendimäisyyttä että näitä lomakokemuksia jaetaan ja osasta olen miettinyt onko sillä väliä ovatko he käyneet Berliinissä, Kathmandussa vai Kanarialla koska jutut vaikuttavan olevan samoja ja pääasiassa vaikuttaa olevan se että on käyty jossain.

        Yritän löytää jotain elämisen arvoista myös päivittäisestä olemassaolosta enkä pelkästä matkailusta.

        Eivät ne ole toisensa poissulkevia asioita - päivittäinen olemassaolo ja matkailu! Tänä vuonna ruuhkautuu, seuraavaksi Sastamalaan ja heti kuukauden kuluttua Dubliniin, ja syksyllä taas... työttömänä onneksi on aikaa.

        Ihanimpia asioita maailmassa on kotiinpaluu! Mutta kotiin ei voi palata ellei sieltä ole ensin poistunut....


      • 2+12

        Tietyt ohjelmat saa kätevästi tallenettua boxille, mutta onhan aivan ihana rutiini heittäytyä Sydämen asialla alkaessa :) Nyt Kyläsairaala, ei yhtä addiktoiva, mutta menettelee.


      • 3+11
        M35. kirjoitti:

        Ei olekaan. En ole ikinä ymmärtänyt miten jotkut jaksavat katsoa kauhuleffoja.

        Hyvät kauhuleffat ovat ihania, ikävä kyllä leffat usein floppaavat, muuttuvat naurettaviksi. Kauhukirjallisuus taas on kiherryttävän koukuttavaa.


      • kiiltomatonen
        13+20 kirjoitti:

        Opettelen kirjaston käyttöä. Yleensä ostan kirjat tai lainaan kavereilta. Kirjaston käyttö on toki paljon järkevämpää kuin ostaa jokainen lukemisen arvoinen opus. Nyt on menossa Dexter-päivitys. Ensimmäsessä osassa oli jotain ruskeaa ja rasvaista, olisikohan metwurstia. Toisessa mustikkapiirakkaa. Odotan jännityksellä mitä kolmas tarjoaa, sekä mietin pitäisikö minunkin osallistua ja tipautella vähän kinuskijäätelöä sivujen väliin...

        Off topic, mutta minä lainaan paljon kirjoja kirjastosta ja hyvin harvoin niissä on mitään tahroja.

        Aloittajan murheeseen sanoisin, että ehkä kannattaa panostaa omaan elämään, tehdä kaikkea mikä kiinnostaa ja asettaa kumppanille vähemmän vaatimuksia. Ihmiset ylipäätään ovat aika tavallisia. Tietty sellainen ihminen, joka ei ole oikein kiinnostunut mistään, käy vähän raskaaksi kumppaniksi.


      • Etsivä
        kiiltomatonen kirjoitti:

        Off topic, mutta minä lainaan paljon kirjoja kirjastosta ja hyvin harvoin niissä on mitään tahroja.

        Aloittajan murheeseen sanoisin, että ehkä kannattaa panostaa omaan elämään, tehdä kaikkea mikä kiinnostaa ja asettaa kumppanille vähemmän vaatimuksia. Ihmiset ylipäätään ovat aika tavallisia. Tietty sellainen ihminen, joka ei ole oikein kiinnostunut mistään, käy vähän raskaaksi kumppaniksi.

        Naulan kantaan, papukaijamerkki!


      • LifeIsFascinating
        13+20 kirjoitti:

        Opettelen kirjaston käyttöä. Yleensä ostan kirjat tai lainaan kavereilta. Kirjaston käyttö on toki paljon järkevämpää kuin ostaa jokainen lukemisen arvoinen opus. Nyt on menossa Dexter-päivitys. Ensimmäsessä osassa oli jotain ruskeaa ja rasvaista, olisikohan metwurstia. Toisessa mustikkapiirakkaa. Odotan jännityksellä mitä kolmas tarjoaa, sekä mietin pitäisikö minunkin osallistua ja tipautella vähän kinuskijäätelöä sivujen väliin...

        Kyllä niistä ostettavistakin (käytetyistä) kirjoista löytyy välillä yllätyksiä. :) Tilaan itse amazon.comista kirjoja englanniksi, kun niitä ei aina suomeksi löydy.
        Olisi kivaa tavata joskus mies, joka olisi myös kiinnostunut monenlaisista aiheista ja elämän mystiikasta, ja joka tykkäisi lukea ja keskustella niistä.
        Mistähän sellaisen löytäisi, vinkkejä, anyone..? :)


    • Kympin Nainen

      Voi olla vähän provosoivasti sanottu, mutta tätä ketjua lukiessa minulle tuli mieleen sanonta ”Mitä viisaampi ihminen, sitä useampia omaperäisiä ihmisiä huomaa tapaavansa.” En muista sanojaa enkä sanontaa sanatarkkaan (ja se taisi jatkuakin), mutten jaksa nyt etsiä originaalia.

      Minusta tuossa on sellainen vinha perä, että olemmehan me kaikki omaperäisiä - ainakin syntyessämme - mutta sitten meitä yritetään tasapäistää. Erityisesti nuorena ja nuorena aikuisena (pariutumisen primetimena) on tärkeää kuulua joukkoon, joten silloin varmaan moni niitä omia eksentrisyyksiään peitteleekin. Eli väittäisin osittain tuon mielenkiinnottomuuden olevan ihan ihmisen evoluutio- ja kulttuuribiologiaa. Massasta poikkeavuutta ei yleensä katsota hyvällä, ellet sitten onnistu poikkeamaan juuri trendikkäällä tavalla (tai olet muuten vaan vahva persoona). Moni ehkä uskaltaa sen oman erikoislaatuisuutensa vasta hieman vanhempana (25 tms?) ylpeydellä kantaa. Jotkut eivät ehkä koskaan ja unohtuvat massaan rämpimään kun alkuelämän aikana saatu tasapäistämisen koodaus jää lopullisesti päälle.

      Toinen tärkeä aspekti tuossa on tämä pikaruokakulttuuri. Kuka malttaa raaputtaa pintaa syvemmälle ja tutustua toiseen syvällisemmin? Moni tekee pikaisen päätelmän toisesta ensivaikutelman perusteella eikä koskaan vaivaudu edes miettimään kuinka oikeassa oma ensivaikutelma oikeastaan oli. On niin helppoa antaa joku leima ”se nyt on sellainen nörtti/viherpiipertäjä/suorittaja” miettimättä, että ehkä perustamme ensivaikutelman vain johonkin pieneen osaan ihmisestä. Uskaltaisin kuitenkin väittää että useammilla meillä niitä erilaisia puolia on, jotka erilaisissa tilanteissa esiin tulevat.

      Mutta joo, ihan saman ongelman kuin aloittaja tunnistan itsestäni (sukupuolet toisin päin vaihtaen). Mutta tunnustan samalla laiskuuteni (ollen siten osa ongelmaa), koska mielestäni ihmisiin oikeasti tutustuminen on hidasta ja jopa voimia vievää. Enkä nyt tarkoita että pitäisi jokaiseen yrittää tutustua ja sitä mielenkiintoista toisesta kaivamalla kaivaa, vaan lähinnä sitä, ettei aina olisi niin malttamaton ja nopea tuomitsemaan. Viisaus (ja mahdollinen onni?) voi siis joskus olla myös malttia ja viitseliäisyyttä. Mistäpä niitä saisi lisää?

      • ap.

        Annoin tälle plussan ja osoitan näin olevani ennakkoluuloton, moderni ja mielenkiintoinen ihminen.


      • Kympin Nainen
        ap. kirjoitti:

        Annoin tälle plussan ja osoitan näin olevani ennakkoluuloton, moderni ja mielenkiintoinen ihminen.

        Hah, repesin, osu & uppos :D


      • 7+11&14+7
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Hah, repesin, osu & uppos :D

        Hyviä pointteja mielestäni oli Kympin Naisen tekstissä mutta tartunpa nyt tähän:

        "Mutta tunnustan samalla laiskuuteni (ollen siten osa ongelmaa), koska mielestäni ihmisiin oikeasti tutustuminen on hidasta ja jopa voimia vievää."

        Omiin ystäviini olen kuitenkin tutustunut aina "nopeasti". Siis huomannut hyvin pian, että ollaanko keskusteluissa samalla viivalla jne., mätsääkö aaltopituus ja mitä näitä muita luonnehdintoja nyt onkaan. Ainakin siis siinä vaiheessa kun on ensimmäisiä kertoja kahden kesken juteltu, eli en sentään pelkän ensivaikutelman perusteella ole tehnyt tuomiotani siitä, onko joku mielenkiintoinen vai ei. Tutustuminen ei ole näiden ihmisten kanssa koskaan ollut hidasta ja voimia vievää, vaan miellyttävää, energisoivaa ja nopeasti etenevää.


      • Kympin Nainen
        7+11&14+7 kirjoitti:

        Hyviä pointteja mielestäni oli Kympin Naisen tekstissä mutta tartunpa nyt tähän:

        "Mutta tunnustan samalla laiskuuteni (ollen siten osa ongelmaa), koska mielestäni ihmisiin oikeasti tutustuminen on hidasta ja jopa voimia vievää."

        Omiin ystäviini olen kuitenkin tutustunut aina "nopeasti". Siis huomannut hyvin pian, että ollaanko keskusteluissa samalla viivalla jne., mätsääkö aaltopituus ja mitä näitä muita luonnehdintoja nyt onkaan. Ainakin siis siinä vaiheessa kun on ensimmäisiä kertoja kahden kesken juteltu, eli en sentään pelkän ensivaikutelman perusteella ole tehnyt tuomiotani siitä, onko joku mielenkiintoinen vai ei. Tutustuminen ei ole näiden ihmisten kanssa koskaan ollut hidasta ja voimia vievää, vaan miellyttävää, energisoivaa ja nopeasti etenevää.

        Joo, tuo on totta, että joidenkin ihmisten kanssa se jutteluyhteys on luonteva heti alusta asti - juttu lentää ihan kuin olisi tunnettu aina ja juuri noin kuin kuvasit tutustuminen ehkä parhaimmillaan menee.

        Mutta sitten on muunlaisiakin tilanteita/ihmisiä, esim. ujojen ihmisten kanssa, tai vaikka niin, että ihan käytännön syistä (esim. etäisyys), tutustuminen on hidasta ja se vaatii omanlaisensa järjestelyt tai joustavuutta molemmilta osapuolilta. Väittäisin myös, että ystäviin tutustuminen on erilaista kuin potentiaaliseen kumppaniin, koska ”panokset” ovat ihan erilaiset. Ellei sitten mene niin, että sen potentiaalisen kumppanin kanssa ensin ystävystyy (ilman ajatustakaan mistään romanttisesta). Ja voimia vievää tutustuminen voi olla esim. perusluonteeltaan introvertille ihmiselle jolle jokaiseen uuteen ihmiseen tutustuminen on omanlaisensa ponnistus ja esim. treffeillä käynti voi tuntua ”kuluttavalta” - tai ainakaan sitä ei voi/halua hirveän usein tehdä.

        Itselläni on kaikista edellä mainituista kokemusta, ts. hyvä suhde on seurannut, vaikkei tutustumisen alkuvaihe ole kokoajan energisoivaa tai nopeasti etenevää ollutkaan, eli tiedän, että joskus ”vaivannäkö” kannattaa - muuten en olisi joihinkin ihaniin tyyppeihin koskaan tutustunut. Erilaiset ihmiset tutustuu eri lailla. Ja paljonhan ihmiset ”hylkää” toisiaan pelkän ensivaikutelman perusteella, livenä, mutta eritoten netissä/somessa.


      • 7+11&14+7
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Joo, tuo on totta, että joidenkin ihmisten kanssa se jutteluyhteys on luonteva heti alusta asti - juttu lentää ihan kuin olisi tunnettu aina ja juuri noin kuin kuvasit tutustuminen ehkä parhaimmillaan menee.

        Mutta sitten on muunlaisiakin tilanteita/ihmisiä, esim. ujojen ihmisten kanssa, tai vaikka niin, että ihan käytännön syistä (esim. etäisyys), tutustuminen on hidasta ja se vaatii omanlaisensa järjestelyt tai joustavuutta molemmilta osapuolilta. Väittäisin myös, että ystäviin tutustuminen on erilaista kuin potentiaaliseen kumppaniin, koska ”panokset” ovat ihan erilaiset. Ellei sitten mene niin, että sen potentiaalisen kumppanin kanssa ensin ystävystyy (ilman ajatustakaan mistään romanttisesta). Ja voimia vievää tutustuminen voi olla esim. perusluonteeltaan introvertille ihmiselle jolle jokaiseen uuteen ihmiseen tutustuminen on omanlaisensa ponnistus ja esim. treffeillä käynti voi tuntua ”kuluttavalta” - tai ainakaan sitä ei voi/halua hirveän usein tehdä.

        Itselläni on kaikista edellä mainituista kokemusta, ts. hyvä suhde on seurannut, vaikkei tutustumisen alkuvaihe ole kokoajan energisoivaa tai nopeasti etenevää ollutkaan, eli tiedän, että joskus ”vaivannäkö” kannattaa - muuten en olisi joihinkin ihaniin tyyppeihin koskaan tutustunut. Erilaiset ihmiset tutustuu eri lailla. Ja paljonhan ihmiset ”hylkää” toisiaan pelkän ensivaikutelman perusteella, livenä, mutta eritoten netissä/somessa.

        Itsekin olen introvertti, mutta en epäsosiaalinen. Tarkoittaa siis sitä, että ihmisten seurassa oleminen ylipäänsä on minulle jollain tapaa kuluttavaa, mutta tarvitsen sitä enkä viihdy kovin pitkiä aikoja ilman mitään kontaktia muihin. Kuitenkin "akut lataan" ihan itsekseni ja tarvitsen omaa tilaa ja aikaa, mutta lataan niitä sitä varten, että jaksan taas nauttia mielenkiintoisten ja miellyttävien ihmisten seurasta. Onhan se latailukin siis ihan mukavaa, tietyissä määrin siitä yksinolostakin nautin.

        "Väittäisin myös, että ystäviin tutustuminen on erilaista kuin potentiaaliseen kumppaniin, koska ”panokset” ovat ihan erilaiset. "

        Tämä onkin varmaan totta, jos oikeasti siis etsimällä etsii kumppania, vaikkapa nettitreffien avulla. Deittailusta minulla ei kokemusta olekaan, vaan tyypillisesti "odotan, että sopiva tulee vastaan". Kerran on näin käynytkin niin, että syntyi seurustelusuhde, kerran johti tapailuun, muutaman kerran kivoihin treffeihin... Kumppania ei kuitenkaan ole löytynyt ja tuosta edellisestä suhteestakin on jo monta vuotta aikaa.

        Minulla siis ei ole (vielä) kokemusta tuosta, että vaivannäkö kannattaisi sellaisen kanssa, jonka kanssa alku on kovinkin kangertelevaa.


      • Kympin Nainen
        7+11&14+7 kirjoitti:

        Itsekin olen introvertti, mutta en epäsosiaalinen. Tarkoittaa siis sitä, että ihmisten seurassa oleminen ylipäänsä on minulle jollain tapaa kuluttavaa, mutta tarvitsen sitä enkä viihdy kovin pitkiä aikoja ilman mitään kontaktia muihin. Kuitenkin "akut lataan" ihan itsekseni ja tarvitsen omaa tilaa ja aikaa, mutta lataan niitä sitä varten, että jaksan taas nauttia mielenkiintoisten ja miellyttävien ihmisten seurasta. Onhan se latailukin siis ihan mukavaa, tietyissä määrin siitä yksinolostakin nautin.

        "Väittäisin myös, että ystäviin tutustuminen on erilaista kuin potentiaaliseen kumppaniin, koska ”panokset” ovat ihan erilaiset. "

        Tämä onkin varmaan totta, jos oikeasti siis etsimällä etsii kumppania, vaikkapa nettitreffien avulla. Deittailusta minulla ei kokemusta olekaan, vaan tyypillisesti "odotan, että sopiva tulee vastaan". Kerran on näin käynytkin niin, että syntyi seurustelusuhde, kerran johti tapailuun, muutaman kerran kivoihin treffeihin... Kumppania ei kuitenkaan ole löytynyt ja tuosta edellisestä suhteestakin on jo monta vuotta aikaa.

        Minulla siis ei ole (vielä) kokemusta tuosta, että vaivannäkö kannattaisi sellaisen kanssa, jonka kanssa alku on kovinkin kangertelevaa.

        Aa, taisin olla edellisessä kommentissani hieman epäselvä - siis osa noista mainitsemistani ihanista tyypeistä, joiden tutustumiseen kannatti nähdä vaivaa, on ihan kavereita, esim. paras ystäväni on tosi ujo. Exän kanssa puolestaan suhteen alkupuolella asuttiin kaukana toisistamme. Mutta siis sama periaate kuitenkin, suhde kuin suhde, joidenkin eteen kannattaa tosiaan nähdä vaivaa, vaikkei varsinaisesti mitään aktiivisesti etsisikään.

        Melko samanlainen olen kuin mitä ensimmäisessä kappaleessasi kuvaat, ts. minussa on sosiaalinen puoli, mutta myös erakkopuoli (ilmeisesti tuo erakkopuoli vielä vahvempana kuin sinulla). Olen aika on-off, melkein ääripäästä toiseen, ts. ihmisten parissa olen hyvinkin sosiaalinen, mutta sitten omissa oloissani lähes erakko. Ja nautin molemmista ääripäistä yhtä paljon, mutta vapaalla olen enemmän erakko kuin sosiaalinen. No, siihen varmaan vaikuttaa sekin, että viime aikoina työni on ollut sosiaalisesti hyvin vaativaa, näin ollen lähes kaikki sosiaaliset ”paukkuni” menevät töissä. Niinpä minun pitääkin itse asiassa aika ajoin itseäni patistella etten vallan erakoituisi vapaa-ajalla. Se ei toisaalta ole vaikeaa, koska minulla on laaja ystävä- ja tuttavapiiri kun olen vuosien varrella ollut niin monessa mukana ja nämä tututkin sitten minua patistelevat :)

        Minullakaan ei nettitreffeistä kokemusta, mutta treffeillä on tullut sinkkuaikana jonkun verran käytyä. Kun puhuin noista ”panoksista” niin tarkoitin lähinnä sitä, että ei-romanttisessa mielessä tutustuminen on sikäli erilaista, että kavereidenhan kanssa vietetään aikaa silloin kun sattuu huvittamaan, vaikka vaan pari kertaa vuodessa, kun taas potentiaalisen kumppanin kanssa jaetaan mahdollisesti koko loppuelämä. Ja vaikkei asiaa nyt ihan noin treffeille lähtiessä ajattelisikaan, niin onhan se alkuasetelma kuitenkin hyvin erilainen.


      • .Sama.
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Aa, taisin olla edellisessä kommentissani hieman epäselvä - siis osa noista mainitsemistani ihanista tyypeistä, joiden tutustumiseen kannatti nähdä vaivaa, on ihan kavereita, esim. paras ystäväni on tosi ujo. Exän kanssa puolestaan suhteen alkupuolella asuttiin kaukana toisistamme. Mutta siis sama periaate kuitenkin, suhde kuin suhde, joidenkin eteen kannattaa tosiaan nähdä vaivaa, vaikkei varsinaisesti mitään aktiivisesti etsisikään.

        Melko samanlainen olen kuin mitä ensimmäisessä kappaleessasi kuvaat, ts. minussa on sosiaalinen puoli, mutta myös erakkopuoli (ilmeisesti tuo erakkopuoli vielä vahvempana kuin sinulla). Olen aika on-off, melkein ääripäästä toiseen, ts. ihmisten parissa olen hyvinkin sosiaalinen, mutta sitten omissa oloissani lähes erakko. Ja nautin molemmista ääripäistä yhtä paljon, mutta vapaalla olen enemmän erakko kuin sosiaalinen. No, siihen varmaan vaikuttaa sekin, että viime aikoina työni on ollut sosiaalisesti hyvin vaativaa, näin ollen lähes kaikki sosiaaliset ”paukkuni” menevät töissä. Niinpä minun pitääkin itse asiassa aika ajoin itseäni patistella etten vallan erakoituisi vapaa-ajalla. Se ei toisaalta ole vaikeaa, koska minulla on laaja ystävä- ja tuttavapiiri kun olen vuosien varrella ollut niin monessa mukana ja nämä tututkin sitten minua patistelevat :)

        Minullakaan ei nettitreffeistä kokemusta, mutta treffeillä on tullut sinkkuaikana jonkun verran käytyä. Kun puhuin noista ”panoksista” niin tarkoitin lähinnä sitä, että ei-romanttisessa mielessä tutustuminen on sikäli erilaista, että kavereidenhan kanssa vietetään aikaa silloin kun sattuu huvittamaan, vaikka vaan pari kertaa vuodessa, kun taas potentiaalisen kumppanin kanssa jaetaan mahdollisesti koko loppuelämä. Ja vaikkei asiaa nyt ihan noin treffeille lähtiessä ajattelisikaan, niin onhan se alkuasetelma kuitenkin hyvin erilainen.

        Onkohan tähän ketjuun kerääntyneet kaikki joko ujot tai sosiaalisesti hieman vetäytyvät jotka kuitenkin seurassa osaavat olla sosiaalisia sekä jotka etsivät jotain erityistä seuraa?

        Eipä sille syylle miksi on sinkku tarvitse kaukaa syytä etsiä.

        Meidän kaltaiset ihmiset eivät kohtaa toisiaan tarpeeksi.


      • Kympin Nainen
        .Sama. kirjoitti:

        Onkohan tähän ketjuun kerääntyneet kaikki joko ujot tai sosiaalisesti hieman vetäytyvät jotka kuitenkin seurassa osaavat olla sosiaalisia sekä jotka etsivät jotain erityistä seuraa?

        Eipä sille syylle miksi on sinkku tarvitse kaukaa syytä etsiä.

        Meidän kaltaiset ihmiset eivät kohtaa toisiaan tarpeeksi.

        Joo, totta.

        Jokseenkin turhauttava tuo noidankehä, joka syntyy siitä, että perusluonteestaan johtuen on tietyllä tapaa hyvinkin kriittinen sen suhteen kenen kanssa aikaansa viettää; mutteihän siitä mitään tulisi luonteensa vastaisesti toimia, koska jos toimisi, niin kaikki siitä kärsisivät, joten sitten sitä kärsii siitä seuran puutteesta.

        Ja tuo, että on seurassa kuitenkin sosiaalinen voi monia hämätä - ainakin oma tilan tarpeeni on sitten joillekin tullut yllätyksenä eivätkä ole oikein voineet tuota luonteeni kaksitahoisuutta käsittää kun sosiaalisessa tilanteessa se erakkopuoli ei tietenkään näy.


      • .Sama.
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Joo, totta.

        Jokseenkin turhauttava tuo noidankehä, joka syntyy siitä, että perusluonteestaan johtuen on tietyllä tapaa hyvinkin kriittinen sen suhteen kenen kanssa aikaansa viettää; mutteihän siitä mitään tulisi luonteensa vastaisesti toimia, koska jos toimisi, niin kaikki siitä kärsisivät, joten sitten sitä kärsii siitä seuran puutteesta.

        Ja tuo, että on seurassa kuitenkin sosiaalinen voi monia hämätä - ainakin oma tilan tarpeeni on sitten joillekin tullut yllätyksenä eivätkä ole oikein voineet tuota luonteeni kaksitahoisuutta käsittää kun sosiaalisessa tilanteessa se erakkopuoli ei tietenkään näy.

        Minulla ainakin on vähän tällainen dr. jekyll/ mr. hyde persoonallisuus.

        Ajattelen että hell with them all mutta sitten huomaan että alan juttelemaan jossakin bussipysäkillä jollekin vanhemmalle miehelle tai olen kuin delfiini vedessä jossain sosiaalisessa tilanteessa vitsaillen ja ollen päämäärätietoinen.

        Toisaalta sitä huomaa esimerkiksi miettivänsä haluaako osallistua tiettyihin sosiaalisiin tilaisuuksiin jotka tuntuvat "rasittavilta" ainakin etukäteen.

        Joitakin on yllättänyt että miten vähän kavereita tai ystäviä minulla on kun tulen kuitenkin ihmisten kanssa niin hyvin toimeen.
        Turha kaiketi sanoa että joillakin naisilla on ollut "mitäköhän vikaa tossa on kun sillä ei oo enempää tuttavia?"

        Kamppailen myös luonteeni kanssa tietyissä muissa asioissa jotka vaikuttavat olevan toisille aika yksinkertaisia, mutta kun olen oman luonteinen ja tietyissä asioissa vakaumuksellinen niin ei vain luonne anna periksi.

        Tuntuu että omasta luonteesta ja tilasta sekä ajasta joutuisi luopumaan sekä elämään jonkun toisen ihmisen eli naisen ehdoilla joka on paremmin sopeutunut "normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen".

        Kuulostaa friikiltä, mutta kun ei se sitä ole.


      • .Sama.
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Joo, totta.

        Jokseenkin turhauttava tuo noidankehä, joka syntyy siitä, että perusluonteestaan johtuen on tietyllä tapaa hyvinkin kriittinen sen suhteen kenen kanssa aikaansa viettää; mutteihän siitä mitään tulisi luonteensa vastaisesti toimia, koska jos toimisi, niin kaikki siitä kärsisivät, joten sitten sitä kärsii siitä seuran puutteesta.

        Ja tuo, että on seurassa kuitenkin sosiaalinen voi monia hämätä - ainakin oma tilan tarpeeni on sitten joillekin tullut yllätyksenä eivätkä ole oikein voineet tuota luonteeni kaksitahoisuutta käsittää kun sosiaalisessa tilanteessa se erakkopuoli ei tietenkään näy.

        Olisi tietysti kiva kuulla varsinkin naisilta jos on vastaavia kokemuksia.


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Olisi tietysti kiva kuulla varsinkin naisilta jos on vastaavia kokemuksia.

        Lähes kaikki hyvät ystäväni ovat hyvin samankaltaisia, eli viihtyvät kyllä seurassa mutta vaativat omaa aikaakin paljon. Tarpeetonta varmaan sanoa, että ei näitä ystäviä mitään kovin suurta määrää kuitenkaan ole.

        Joillekin ystävilleni, jotka taas eivät ole näin vetäytyviä, tuntuu välillä vähän nololtakin sanoa, kuinka paljon oikeasti vietänkään aikaa ihan vaan itsekseni. Monien mielestä kun tällainen kuulostaa vähän siltä että "ei ole mitään elämää" ja siihen päälle vielä kun on tosiaan ollut sinkku monta vuotta (ja aina silloin tällöin sitä erehdyn tietysti valittamaankin) niin kovastihan siinä yritetään patistaa käymään ihmisten ilmoilla. Kyllä minä käynkin, mutta en ihan niin paljon kuin ne ulospäinsuuntautuneemmat tyypit.

        Tosiaan, joskus tuntuu varsinkin etukäteen aivan liian rasittavalta osallistua joihinkin sosiaalisiin rientoihin ja välillä täytyy itsensä niihin ihan pakottaa, ettei nyt oikeasti jumittuisi vain omiin oloihinsa ja niiden muutaman ystävän seuraan. Ja toisaalta välillä on ihan mukavaa spontaanisti jutella ventovieraidenkin kanssa.

        Nyt olen taas viettänyt lähes viikon tapaamatta juuri ketään enkä ole käynytkään kovin paljon lähikauppaa pidemmällä. Pikkuhiljaa alkaa tulla raja vastaan ja pitäisi jotain seuraakin saada (mutta tulipahan luettua kirja!). Pitkähköjäkin aikoja viihtyy kuitenkin "itsekseen" nykyään aika helposti, kun on nämä netit ja puhelimet. Pidän aika paljon yhteyttä ystäviin ja tuttaviin ja perheeseen viestittelemällä ja soittelemalla.

        "Tuntuu että omasta luonteesta ja tilasta sekä ajasta joutuisi luopumaan sekä elämään jonkun toisen ihmisen eli naisen ehdoilla joka on paremmin sopeutunut "normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen"."

        Minä tuskin suostuisin luopumaan omasta tilasta ja ajasta ym. kenenkään takia... Enpä ole koskaan seurustelukumppanin kanssa asunutkaan, mutta varmaan tarvitsisi olla sellainen kämppä, että saa sitä omaa tilaakin. Ylipäänsä ihmettelen pariskuntien tarvetta muuttaa nopeasti yhteen, vaikka säästäähän siinä asumiskuluissa.


      • Kympin Nainen
        .Sama. kirjoitti:

        Minulla ainakin on vähän tällainen dr. jekyll/ mr. hyde persoonallisuus.

        Ajattelen että hell with them all mutta sitten huomaan että alan juttelemaan jossakin bussipysäkillä jollekin vanhemmalle miehelle tai olen kuin delfiini vedessä jossain sosiaalisessa tilanteessa vitsaillen ja ollen päämäärätietoinen.

        Toisaalta sitä huomaa esimerkiksi miettivänsä haluaako osallistua tiettyihin sosiaalisiin tilaisuuksiin jotka tuntuvat "rasittavilta" ainakin etukäteen.

        Joitakin on yllättänyt että miten vähän kavereita tai ystäviä minulla on kun tulen kuitenkin ihmisten kanssa niin hyvin toimeen.
        Turha kaiketi sanoa että joillakin naisilla on ollut "mitäköhän vikaa tossa on kun sillä ei oo enempää tuttavia?"

        Kamppailen myös luonteeni kanssa tietyissä muissa asioissa jotka vaikuttavat olevan toisille aika yksinkertaisia, mutta kun olen oman luonteinen ja tietyissä asioissa vakaumuksellinen niin ei vain luonne anna periksi.

        Tuntuu että omasta luonteesta ja tilasta sekä ajasta joutuisi luopumaan sekä elämään jonkun toisen ihmisen eli naisen ehdoilla joka on paremmin sopeutunut "normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen".

        Kuulostaa friikiltä, mutta kun ei se sitä ole.

        Ei kuulosta tippaakaan friikiltä, vaan kuulostaa melkein kuin minun elämästä. Friikkiä voisi olla se, että meinasin itse tuonne ylemmäksi itseäni dr Jekyll/mr Hydeksi kuvailla, mutta käytin sitten tuota on-off -kuvausta.

        Mietin tässä juuri alkavaa viikkoa, että milläköhän verukkeella voisin jäädä yhdestä työhön liittyvästä iltatilaisuudesta pois… mutta ehkä se on vaan mentävä ”työyhteisöllisistä syistä” (esimiesasema velvoittaa, muuten varmaan jäisin pois).

        Ainoa ero kuvaamaasi on se, että minulla on laaja tuttava- ja ystäväpiiri, joka on minulle kertynyt hieman vahingossakin vuosien varrella kun olen ollut aika monessa mukana. Mutta todella läheisiä ystäviä minulla on vain pari. Ne, jotka eivät ole niin läheisiä ihmettelevät miksen enempää erilaisissa kissanristiäisissä käy, mutta olen väsynyt selittämään - nuo pari hyvää ystäväni minut tietävät ja tuntevat eivätkä loukkaannu vaikken vastaisi puhelimeen tai olisi yhteydessä moneen kuukauteen. He tietävät, että minulle ystävyys ei ole sitä, että kerran viikossa käydään yhdessä spinningissä tai että kerran kuussa on pakko olla tyttöjen ilta tai jotain muuta kaavamaista - se olisi kai tuota mainitsemaasi ”normaalia sosiaalista kanssakäymistä” :D

        Ehei, se pitää vaan löytää ne, jotka ei määrittele asioita noin kapealla normaaliuden asteikolla.


      • Mies31v.

        Ei. Joku tässä "kympin" naisessa tökkii. Ehkä se ettei hän ole sitä ja ei osaa ironisoida itseään. Voisin panna, mutta ei jatkoon. 8 nainen kuvaisi häntä paremmin, mutta silloin hän olisi harmaa seiska joka vain kirjoittamalla saa hieman otetta kasista. Sori


      • Kympin Nainen
        Mies31v. kirjoitti:

        Ei. Joku tässä "kympin" naisessa tökkii. Ehkä se ettei hän ole sitä ja ei osaa ironisoida itseään. Voisin panna, mutta ei jatkoon. 8 nainen kuvaisi häntä paremmin, mutta silloin hän olisi harmaa seiska joka vain kirjoittamalla saa hieman otetta kasista. Sori

        Et pystyisi panemaan sellaista, joka ei sinulle koskaan antaisi. Vähän turhan levotonta juttua sulla täällä, vaikka kieltämättä aika originelli oletkin.

        Muistutanko sua siitä ainoasta joka pisti sut palasiksi, vain minkä takia aina silloin tällöin ilmaannut näykkimään?


      • vai 10 naine?
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Et pystyisi panemaan sellaista, joka ei sinulle koskaan antaisi. Vähän turhan levotonta juttua sulla täällä, vaikka kieltämättä aika originelli oletkin.

        Muistutanko sua siitä ainoasta joka pisti sut palasiksi, vain minkä takia aina silloin tällöin ilmaannut näykkimään?

        Olet leuhka.


      • kympinkaverit

        ".... tunnustan samalla laiskuuteni (ollen siten osa ongelmaa), koska mielestäni ihmisiin oikeasti tutustuminen on hidasta ja jopa voimia vievää"


        Tästä lauseesta tunnistaa AINA naisen. Alkoi ihan naurattaa kun TAAS tämä sama asia tuli esille eli EI _JAKSA_ TUTUSTUA.

        Olin metrossa alkuviikosta ja vieressä istuvalle nuorelle naiselle soitettiin ja pyydettiin bileisiin, nainen vastasi ettei JAKSA nyt tutustua uusiin ihmisiin.

        Tätä kuulee kaupungilla todella usein, aina kyseessä on nainen, joka selittää että ei JAKSA nyt tutustua uusiin ihmisiin.

        En ole koskaan kuullut mieheltä tämän olevan syynä mihinkään tai edes tekosyynä , ei yhtään mihinkään. Mies on mies ja oma itsensä oli tilanne ihan mikä tahansa, oli tila tyhjä tai täynnä, oli tiassa tuttuja tai tuntemattomia. Aivan sama.

        Mutta mutta mutta....ko. lause naisen suusta EI voi tarkoittaa mitään muuta kuin että naisella kuluu VALTAVASTI energiaa yrittää olla jotain ihan muuta kuin oikeasti on.

        Sitten on oma lukunsa naisten kaverit. HIRVEETÄ teeskentelyä välillä, selkään puukottamista, yli sanoja, liioittelua, kaunistelua ja kiillotusta.

        Naisilla ei ole kavereita, naiset vain luulee että heillä on kavereita.


      • luppakorva22
        kympinkaverit kirjoitti:

        ".... tunnustan samalla laiskuuteni (ollen siten osa ongelmaa), koska mielestäni ihmisiin oikeasti tutustuminen on hidasta ja jopa voimia vievää"


        Tästä lauseesta tunnistaa AINA naisen. Alkoi ihan naurattaa kun TAAS tämä sama asia tuli esille eli EI _JAKSA_ TUTUSTUA.

        Olin metrossa alkuviikosta ja vieressä istuvalle nuorelle naiselle soitettiin ja pyydettiin bileisiin, nainen vastasi ettei JAKSA nyt tutustua uusiin ihmisiin.

        Tätä kuulee kaupungilla todella usein, aina kyseessä on nainen, joka selittää että ei JAKSA nyt tutustua uusiin ihmisiin.

        En ole koskaan kuullut mieheltä tämän olevan syynä mihinkään tai edes tekosyynä , ei yhtään mihinkään. Mies on mies ja oma itsensä oli tilanne ihan mikä tahansa, oli tila tyhjä tai täynnä, oli tiassa tuttuja tai tuntemattomia. Aivan sama.

        Mutta mutta mutta....ko. lause naisen suusta EI voi tarkoittaa mitään muuta kuin että naisella kuluu VALTAVASTI energiaa yrittää olla jotain ihan muuta kuin oikeasti on.

        Sitten on oma lukunsa naisten kaverit. HIRVEETÄ teeskentelyä välillä, selkään puukottamista, yli sanoja, liioittelua, kaunistelua ja kiillotusta.

        Naisilla ei ole kavereita, naiset vain luulee että heillä on kavereita.

        joillakin naisilla on kavereita, ihan oikeita sellaisia, ja siksi koska niihin tutustumiseen käytetään todellakin aikaa ja energiaa. ei siihen että pitäisi jotain esittää. toiseen vaan halutaan tutustua kunnolla. käydään läpi historia: koulut/työt, pari-/ihmissuhteet, uskonnolliset ja/tai filosofistiset aatteet, luottamus, harrastukset ym ym. kai miehet jaksaa kun niiden ystävyyssuhteet perustuu keskusteluun "otetaanko kaljaa? joo!" ja hierotaan munia siinä sivussa.

        ja joskus naisten veemäisyyskin miehiä kohtaan johtuu siitä, että ne käyttää saman ajan ja energian tutustuakseen mieheen ja ylläpitääkseen suhdetta. vain havaitakseen että miestä ei kiinnosta muu kuin se kalja, munien hierominen ja mahdollisesti sauna makkaran kanssa.

        menihän tää nyt vähän liialliseen yleistämiseen, mutta ajattelin vaan sanoa että kaikki naiset ei ole teeskentelijöitä tai pintaliitäjiä ja se, että jos toisiin ei jaksa tutustua niin se on oikeesti väliin kiinni siitä jaksamisesta. kun on hoitanut työt, perheen, kodin, parisuhteen, ystävyyssuhteet, hygienian ja kaikki vitun asiat jotka päässä pyörii (ja niitä on paljon) niin siihen ei päivän päätteeksi välttämättä jaksa muuta..

        ..kylläpäs nyt kuulostinkin äkäiselle.. :p saunassa ja makkarassa ei tietty ole mitään vikaa, eikä näin naisenkaan (tai mun) näkökulmasta munien hieromisessa. =D joskus vaan tuntuu että miehet ei hoksaa kuinka erilaisia naiset on. ja sanottakoon kanssa heti perään että ei kaikki naisetkaan hoksaa sitä kuinka erilaisia miehet on. mutta yhtälailla jos sä et ymmärrä tuota aiemmin mainitsemaasi asiaa niin ei mekään välttämättä ymmärretä teidän touhuja. henkilökohtaisesti olen kateellinen kun teillä kaikki on niin.... yksinkertaista? =) just joku illanvietto naisporukalla vaatii aina niin helvetinmoisen työn ja järjestelyn ja miehillä se hoituu sormia napsauttamalla, eikä siinä mietitä että "tuleeko erkki sinne kans koska sitten mä en voi tulla".. =D


      • kympinkaverit
        luppakorva22 kirjoitti:

        joillakin naisilla on kavereita, ihan oikeita sellaisia, ja siksi koska niihin tutustumiseen käytetään todellakin aikaa ja energiaa. ei siihen että pitäisi jotain esittää. toiseen vaan halutaan tutustua kunnolla. käydään läpi historia: koulut/työt, pari-/ihmissuhteet, uskonnolliset ja/tai filosofistiset aatteet, luottamus, harrastukset ym ym. kai miehet jaksaa kun niiden ystävyyssuhteet perustuu keskusteluun "otetaanko kaljaa? joo!" ja hierotaan munia siinä sivussa.

        ja joskus naisten veemäisyyskin miehiä kohtaan johtuu siitä, että ne käyttää saman ajan ja energian tutustuakseen mieheen ja ylläpitääkseen suhdetta. vain havaitakseen että miestä ei kiinnosta muu kuin se kalja, munien hierominen ja mahdollisesti sauna makkaran kanssa.

        menihän tää nyt vähän liialliseen yleistämiseen, mutta ajattelin vaan sanoa että kaikki naiset ei ole teeskentelijöitä tai pintaliitäjiä ja se, että jos toisiin ei jaksa tutustua niin se on oikeesti väliin kiinni siitä jaksamisesta. kun on hoitanut työt, perheen, kodin, parisuhteen, ystävyyssuhteet, hygienian ja kaikki vitun asiat jotka päässä pyörii (ja niitä on paljon) niin siihen ei päivän päätteeksi välttämättä jaksa muuta..

        ..kylläpäs nyt kuulostinkin äkäiselle.. :p saunassa ja makkarassa ei tietty ole mitään vikaa, eikä näin naisenkaan (tai mun) näkökulmasta munien hieromisessa. =D joskus vaan tuntuu että miehet ei hoksaa kuinka erilaisia naiset on. ja sanottakoon kanssa heti perään että ei kaikki naisetkaan hoksaa sitä kuinka erilaisia miehet on. mutta yhtälailla jos sä et ymmärrä tuota aiemmin mainitsemaasi asiaa niin ei mekään välttämättä ymmärretä teidän touhuja. henkilökohtaisesti olen kateellinen kun teillä kaikki on niin.... yksinkertaista? =) just joku illanvietto naisporukalla vaatii aina niin helvetinmoisen työn ja järjestelyn ja miehillä se hoituu sormia napsauttamalla, eikä siinä mietitä että "tuleeko erkki sinne kans koska sitten mä en voi tulla".. =D

        Valitettavasti olet väärässä, et vain vielä tiedä sitä koska ilmeisesti olet vielä niin nuori, ikää sinulla on 22 vuotta ja elämänkokemus kaverisuhteet perustuu vielä luppakorvaan ja koulukavereihin.

        Miehellä on useita kaveriporukoita, on kavereita koulusta, armeijasta, töistä, urheilupiireistä, golf clubilta, venekerholta, metsästyskerholta. Homma on kehittynyt enemmän tai vähemmän sponttaanisti, jonkun kaverin kanssa käydään trekkaamassa alpeilla,jonkun kanssa kanoottiretkellä Saimaalla, jonkun kanssa moottoripyöräilemässä Baltiassa, jonkun kanssa kalassa Norjassa, jonkun kanssa laskemassa Lapissa, jonkun kanssa regatassa yms tms. Osa kavereista asuu paikkakunnalla, osa ulkomailla, osa on pelkän talven töissä ulkomailla esim alpeilla, osa siirtää syksyllä vaikka venettä välimereltä karibealla, lähes aina joku on vuoden sapattivapaalla, kuka tehden sitten mitäkin...

        Mies ei koskaan utele historiaa, ei koulutaustaa, ei kysele suhteen tiloja, ei työhistoriaa.

        Miesten kaveripiiriin kuuluu niin lakimies kuin puuseppä, niin lääkäri kuin putkimies, niin lentäjä kuin rekkakuskikin, niin toimitusjohtaja kuin työtönkin.

        Homma toimii hyvin kavereiden kesken, kun ajoin mökkimatkalla Saimaalle kolarin, soitin juristille joka tuli paikanpäälle silmännäkijän kanssa, tuttu lääkäri kirjoitti loman ja antoi piikin perseeseen jolla lähti kivut, puuseppä teki rampin jotta pääsi pyörätuolilla hetken kukemaan.

        En ole udellut heidän uskonnollista taustaa enkä filosofisia mietteitä, ne on minun kavereita, se riittää.

        Hmm... nyt kun aloin miettimään, minulla on kyllä helvetin hyvät kaverit, joskin olen sen tiennyt kyllä aina.


      • Kympin Nainen
        kympinkaverit kirjoitti:

        ".... tunnustan samalla laiskuuteni (ollen siten osa ongelmaa), koska mielestäni ihmisiin oikeasti tutustuminen on hidasta ja jopa voimia vievää"


        Tästä lauseesta tunnistaa AINA naisen. Alkoi ihan naurattaa kun TAAS tämä sama asia tuli esille eli EI _JAKSA_ TUTUSTUA.

        Olin metrossa alkuviikosta ja vieressä istuvalle nuorelle naiselle soitettiin ja pyydettiin bileisiin, nainen vastasi ettei JAKSA nyt tutustua uusiin ihmisiin.

        Tätä kuulee kaupungilla todella usein, aina kyseessä on nainen, joka selittää että ei JAKSA nyt tutustua uusiin ihmisiin.

        En ole koskaan kuullut mieheltä tämän olevan syynä mihinkään tai edes tekosyynä , ei yhtään mihinkään. Mies on mies ja oma itsensä oli tilanne ihan mikä tahansa, oli tila tyhjä tai täynnä, oli tiassa tuttuja tai tuntemattomia. Aivan sama.

        Mutta mutta mutta....ko. lause naisen suusta EI voi tarkoittaa mitään muuta kuin että naisella kuluu VALTAVASTI energiaa yrittää olla jotain ihan muuta kuin oikeasti on.

        Sitten on oma lukunsa naisten kaverit. HIRVEETÄ teeskentelyä välillä, selkään puukottamista, yli sanoja, liioittelua, kaunistelua ja kiillotusta.

        Naisilla ei ole kavereita, naiset vain luulee että heillä on kavereita.

        "ko lause naisen suusta EI voi tarkoittaa mitään muuta kuin että naiselta kuluu VALTAVASTI energiaa yrittää olla jotain ihan muuta kuin oikeasti on."

        Ei, vaan se tarkoittaa sitä, että minulla on jo aivan riittävästi ystäviä ja kavereita ja toisaalta sitä, että olen perusluonteeltani introvertti.

        Kyllä naisella - ainakin minulla - on ihan samanlaisia kaveriporukoita kuin mitä itse kuvaat, ts. töistä, harrastuksista jne. Minä saan hyvää seuraa aina jos haluan kun lähden matkalle, baariin, urheilemaan... Mutta pointti on se, että perusluonteeni takia melko usein valitsen mennä yksin.

        Sitäpaitsi, tässä aloituksessa puhuttiin potentiaaliseen elämänkumppaniin tutustumisesta, joten kyllä ainakin henk.koht. potentiaaliseen elämänkumppaniin haluan tutustua huomattavasti syvemmin - ja ajan kanssa - kuin kavereihin.


      • luppakorva22
        kympinkaverit kirjoitti:

        Valitettavasti olet väärässä, et vain vielä tiedä sitä koska ilmeisesti olet vielä niin nuori, ikää sinulla on 22 vuotta ja elämänkokemus kaverisuhteet perustuu vielä luppakorvaan ja koulukavereihin.

        Miehellä on useita kaveriporukoita, on kavereita koulusta, armeijasta, töistä, urheilupiireistä, golf clubilta, venekerholta, metsästyskerholta. Homma on kehittynyt enemmän tai vähemmän sponttaanisti, jonkun kaverin kanssa käydään trekkaamassa alpeilla,jonkun kanssa kanoottiretkellä Saimaalla, jonkun kanssa moottoripyöräilemässä Baltiassa, jonkun kanssa kalassa Norjassa, jonkun kanssa laskemassa Lapissa, jonkun kanssa regatassa yms tms. Osa kavereista asuu paikkakunnalla, osa ulkomailla, osa on pelkän talven töissä ulkomailla esim alpeilla, osa siirtää syksyllä vaikka venettä välimereltä karibealla, lähes aina joku on vuoden sapattivapaalla, kuka tehden sitten mitäkin...

        Mies ei koskaan utele historiaa, ei koulutaustaa, ei kysele suhteen tiloja, ei työhistoriaa.

        Miesten kaveripiiriin kuuluu niin lakimies kuin puuseppä, niin lääkäri kuin putkimies, niin lentäjä kuin rekkakuskikin, niin toimitusjohtaja kuin työtönkin.

        Homma toimii hyvin kavereiden kesken, kun ajoin mökkimatkalla Saimaalle kolarin, soitin juristille joka tuli paikanpäälle silmännäkijän kanssa, tuttu lääkäri kirjoitti loman ja antoi piikin perseeseen jolla lähti kivut, puuseppä teki rampin jotta pääsi pyörätuolilla hetken kukemaan.

        En ole udellut heidän uskonnollista taustaa enkä filosofisia mietteitä, ne on minun kavereita, se riittää.

        Hmm... nyt kun aloin miettimään, minulla on kyllä helvetin hyvät kaverit, joskin olen sen tiennyt kyllä aina.

        voi kuinka suloista toi olettamuksien tekeminen, ja vielä näköjään jonkun nimimerkin perusteella.. =D

        kyllä ikää on 31 vuotta, kokemusta parisuhteista, erilaisista töistä, kouluja käyty, enkä heilu äidin helmoissa vanhojen koulukamujen kanssa vaan pärjään itekseni paikkakunnalla johon muutin ajat sitten opiskelujen perässä. sairauksia ja menetyksiä on koettu. ja paljon muuta. niin mitäpä jos jättäisit puheet elämänkokemuksen puutteesta henkilöiden kohdalla joita et tunne ollenkaan.. (ja tiedän että 31 on vielä melkosen nuori ja koettavaakin vielä on, mutta voi tähänkin ikään mennessä nähdä jo kaikenlaista)

        eli, naisten ystävyyssuhteet ei voi koostua erilaisista ihmisistä joihin on tutustunut eri tilanteissa..?? me ei tehdä kavereita koulusta, töistä, urheilu-/harrastuskerhoista..? ja kaikki kaverit on yhtä ja samaa "laatua"? tuollainen ajatustyyli ei olekaan enää suloista vaan hämmästyttävän typerää. voisinhan mäkin luetella kavereiden eri ammatteja mutta näen sen nyt turhaksi ja tarpeettomaksi. olet selvästi päättäny että naisten kaikki ystävät on kosmetologeja jotka itkee katkenneen kynnen perään ja haluaa shoppailla korkkareita ennen sinkkuelämää-maratonia, jolloin puhutaan vaan miehistä..

        mutta tässä sen eron naisten ja miesten välillä huomaa.. sä luettelet mitä ja missä voit tehdä kavereiden kanssa ja mitä ne on ammatiltaan. naisille monesti hyvä ystävä on se joka tukee ja kuuntelee. oli se sit jollain mökkireissulla tai vaan kolmen tunnin puhelu keskellä yötä, minkä aikana saat nauraa ja itkee ja suunnitella niitä reissujakin. onhan toi todella hienoa että on kavereita jotka auttaa noissa käytännön asioissa, mutta naisille on tärkeää että on kans kavereita joille kertoa siitä kolarista, kuinka mökkireissu meni, kivuista ym. miesten kaverisuhteet on paljon "pinnallisempia". ei miesten siinä vaiheessa tarviikaan toiseen mieheen tutustua syvällisemmin ja oppia tuntemaan sitä, kun kyse on vaan käytännön asioista. en tällä tarkoita että miesten kaverisuhteet olisi jotenkin huonompia/heikompia, mutta on ne vaan erilaisia.

        tekisi mieli kirjottaa pidemmältikin, mutta jotenkin tuntuu ettet hoksaa nyt sitä pointtia jota koitan selvittää. tai haluat niin vakaasti pitää omasta mielipiteestä kiinni ettet näe metsää puilta. hyvä juttu kuitenkin että sulla on helvetin hyviä kavereita. =) niitä tarviikin olla. ystävät on itelle kaikki kaikessa.


      • Mies31v.
        Kympin Nainen kirjoitti:

        Et pystyisi panemaan sellaista, joka ei sinulle koskaan antaisi. Vähän turhan levotonta juttua sulla täällä, vaikka kieltämättä aika originelli oletkin.

        Muistutanko sua siitä ainoasta joka pisti sut palasiksi, vain minkä takia aina silloin tällöin ilmaannut näykkimään?

        Et. Olet oksettava. Ymmärrän miksi sulla 14 kommentissasi. Sun kaltaiset on antanut mulle niin paljon pillua, ettei sillä ole merkitystä mitä nainen mussuttaa kirjaimillaan.

        Annatko pillua vain heille jotka kirjoittavat sun tasolle hyväksyttäviä juttuja? ;)

        Ole hiljaa, ok.


    • 11+13

      Toisessa ketjussa käsiteltiin mt-ongelmia suhteen esteenä. Nyt taas jos mielenkiintoista partneria kuulutetaan, niin mielestäni ne joilla vähän viiraa, ovat mielenkiintoisempia kuin tositerveet möllikät :)

      • :DD

        Kiitos!


    • Kesäkissa

      Sisäänpäinkääntyneemmillä ihmisillä on varmaan vaikeampaa pariutuminen, varsinkin jos asuu sellaisessa ympäristössä jossa ei ole niin paljon ihmisiä, että olisi paljon erilaisia ryhmiä ja harrastuksia tarjolla.

      Mitä tuohon "suurin osa on tylsiä" -ajatteluun tulee, musta se kertoo siitä, ettei ole löytänyt riittävän kiinnostavia piirejä - tai sitten on todellakin sellainen tyyppi ettei yleensä ole kiinnostunut ihmisistä. Kun ainakin oma kaveripiirini on täynnä mitä erilaisempia, kiinnostavia ihmisiä, mutta itse asunkin pääkaupunkiseudulla, jossa on mahdollista tavata ihmisiä ja harrastaa.

      Enemmänkin mulla sinkkuuden syynä on, että ihmiset on vaikkakin kiinnostavia, niin niin erilaisia että elämän jakaminen ei tunnu mielekkäältä. Olen myös erakkoluonne sosiaalisemman puoleni ohella ja tarvitsen omaa tilaa.

      • itsekin stadilainen

        Kiinnostavuudella ehkä voisi tarkoitta lähinnä, että itse ajattelee ja ajatukset ovat mielenkiintoisen tasoisia, eikä vain toista mitä tv, internet tai kaverit hölisee. Mutta kaikki olemme tähtiä jne.


      • 7+11&14+7

        "Mitä tuohon "suurin osa on tylsiä" -ajatteluun tulee, musta se kertoo siitä, ettei ole löytänyt riittävän kiinnostavia piirejä - tai sitten on todellakin sellainen tyyppi ettei yleensä ole kiinnostunut ihmisistä. Kun ainakin oma kaveripiirini on täynnä mitä erilaisempia, kiinnostavia ihmisiä, mutta itse asunkin pääkaupunkiseudulla, jossa on mahdollista tavata ihmisiä ja harrastaa. "

        Pk-seudulla asun myös ja kiinnostavista piireistä olen löytänyt helpommin kiinnostavaa seuraa, tietenkin todennäköisyys on suurempi, kun ne kiinnostuksenkohteetkin ovat samankaltaisia. Varmasti ystäväpiirini olisi vielä selvästi pienempi, jos asuisin selvästi pienemmällä paikkakunnalla enkä kävisi vaikkapa harrastustapahtumissa ikinä.

        Siltikään niitä tosiystäviä ei joka piiristä löydy, eikä varsinkaan elämänkumppania ole kohdalle osunut. Ehkä kiinnostuksenkohteeni ovat liian rajallisia, mutta eiköhän niitä uusiakin tässä elämän varrella ehdi löytyä, kunhan ei vaan passiivisesti kotona toljota niitä hömppäohjelmia ihan 24/7. Välillä vähän pelkäänkin sitä, että jumitun itsekin siihen luennolle/töihin-kotiin-akselille, pitää taistella sitä vastaan eikä ajautua virran vietäväksi, ettei huomaa kohta olevansa jo ties kuinka vanha ja vuosikaudet jo jumittanut samoilla urilla.


      • .Sama.

        Aika osuvasti ja hyvin kuvailit miten minä ajattelen asiasta.

        Kyllähän noita kiinnostavia ihmisiä sinällään löytyy pääkaupunkiseudulta, mutta onko kiinnostus niitä naisia kohtaan sellaista että niistä syntyisi parisuhde? -vastaus on ei.

        Itse olen seurassa suht aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut, mutta kuten kuvailit niin tarvitsen omaa tilaa ja sitä erakkoakin on eli se rajoittaa ihmisiin tutustumista kun valitsen tarkkaan kenen kanssa vietän aikaa enemmälti.

        Aika usein törmään myös siihen että kun joku tietty piiri naisia tai nainen vaikuttaa mielenkiintoiselta aluksi niin sieltä alta paljastuu loppujen lopuksi se ettei siellä alla ole mitään.
        Eli kokemukset ja luonne ovat aika sanotaanko..ohuita varsinkin nuorilla naisilla.


      • 5+16

        Tuo on kyllä totta, että asuinpaikalla on merkitystä. Itse olen jämähtänyt tänne vähän pienempään kaupunkiin, jossa tuntuu ettei löydy samanhenkistä naisseuraa sitten millään tai jos löytyy joku harva, niin ovat jo varattuja. Muuttaisin kyl pääkaupunkiseudulle jos saisin töitä sieltä. Tuntuu että elämä valuu hukkaan, kun olen väärässä paikassa. Ja miten eri tavalla asiat voisi olla jos olisin jo 5 vuotta sitten muuttanut helevettiin täältä. Ahistaa perkele.


      • en ymmärrä
        7+11&14+7 kirjoitti:

        "Mitä tuohon "suurin osa on tylsiä" -ajatteluun tulee, musta se kertoo siitä, ettei ole löytänyt riittävän kiinnostavia piirejä - tai sitten on todellakin sellainen tyyppi ettei yleensä ole kiinnostunut ihmisistä. Kun ainakin oma kaveripiirini on täynnä mitä erilaisempia, kiinnostavia ihmisiä, mutta itse asunkin pääkaupunkiseudulla, jossa on mahdollista tavata ihmisiä ja harrastaa. "

        Pk-seudulla asun myös ja kiinnostavista piireistä olen löytänyt helpommin kiinnostavaa seuraa, tietenkin todennäköisyys on suurempi, kun ne kiinnostuksenkohteetkin ovat samankaltaisia. Varmasti ystäväpiirini olisi vielä selvästi pienempi, jos asuisin selvästi pienemmällä paikkakunnalla enkä kävisi vaikkapa harrastustapahtumissa ikinä.

        Siltikään niitä tosiystäviä ei joka piiristä löydy, eikä varsinkaan elämänkumppania ole kohdalle osunut. Ehkä kiinnostuksenkohteeni ovat liian rajallisia, mutta eiköhän niitä uusiakin tässä elämän varrella ehdi löytyä, kunhan ei vaan passiivisesti kotona toljota niitä hömppäohjelmia ihan 24/7. Välillä vähän pelkäänkin sitä, että jumitun itsekin siihen luennolle/töihin-kotiin-akselille, pitää taistella sitä vastaan eikä ajautua virran vietäväksi, ettei huomaa kohta olevansa jo ties kuinka vanha ja vuosikaudet jo jumittanut samoilla urilla.

        Mitä ihmettä nämä kiinnostavat piirit ovat?


      • 7+11&14+7
        en ymmärrä kirjoitti:

        Mitä ihmettä nämä kiinnostavat piirit ovat?

        No, minulla ne ovat harrastuksiin liittyviä ryhmiä / tapahtumia ym. Samoin opiskelupiireissä olen tavannut kiinnostavia ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.


      • Kesäkissa
        .Sama. kirjoitti:

        Aika osuvasti ja hyvin kuvailit miten minä ajattelen asiasta.

        Kyllähän noita kiinnostavia ihmisiä sinällään löytyy pääkaupunkiseudulta, mutta onko kiinnostus niitä naisia kohtaan sellaista että niistä syntyisi parisuhde? -vastaus on ei.

        Itse olen seurassa suht aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut, mutta kuten kuvailit niin tarvitsen omaa tilaa ja sitä erakkoakin on eli se rajoittaa ihmisiin tutustumista kun valitsen tarkkaan kenen kanssa vietän aikaa enemmälti.

        Aika usein törmään myös siihen että kun joku tietty piiri naisia tai nainen vaikuttaa mielenkiintoiselta aluksi niin sieltä alta paljastuu loppujen lopuksi se ettei siellä alla ole mitään.
        Eli kokemukset ja luonne ovat aika sanotaanko..ohuita varsinkin nuorilla naisilla.

        Mä oon taas huomannut, että mitä paremmin ihmisiin tutustuu, sitä enemmän sieltä "alta" löytää. Tietenkään kaikkien kanssa ei synkkaa, mutta ylipäänsä ihmisistä voin sanoa, että fiksua porukkaa ovat. Jokaisella on omat elämänkokemukseen ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvat ajattelutapansa.

        Mulle enemmänkin turn offia on se, ettei arvosta ihmisten monimuotoisuutta. Jälleen, kaikkien kanssa ei tarvitse synkata, mutta jos elämä perustuu vahvaan jakoon "meihin" ja "muhin" ja niitä muita pidetään hirveän pahoina tai tyhminä tai perustavalla tavalla erilaisina, niin sellaista en kauaa jaksa. Mutta harvinaista se on ainakin koulutettujen kaupunkilaisten alakulttuureissa. Tai sit mulle vain valikoituu parhaat tyypit ympärille. ;)


      • .Sama.
        Kesäkissa kirjoitti:

        Mä oon taas huomannut, että mitä paremmin ihmisiin tutustuu, sitä enemmän sieltä "alta" löytää. Tietenkään kaikkien kanssa ei synkkaa, mutta ylipäänsä ihmisistä voin sanoa, että fiksua porukkaa ovat. Jokaisella on omat elämänkokemukseen ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvat ajattelutapansa.

        Mulle enemmänkin turn offia on se, ettei arvosta ihmisten monimuotoisuutta. Jälleen, kaikkien kanssa ei tarvitse synkata, mutta jos elämä perustuu vahvaan jakoon "meihin" ja "muhin" ja niitä muita pidetään hirveän pahoina tai tyhminä tai perustavalla tavalla erilaisina, niin sellaista en kauaa jaksa. Mutta harvinaista se on ainakin koulutettujen kaupunkilaisten alakulttuureissa. Tai sit mulle vain valikoituu parhaat tyypit ympärille. ;)

        Aika erilaiset kokemukset on ihmisten "fiksuudesta" puhumattakaan että miten heidän ajattelutapansa olisi jotenkin todella omaa.

        Vaikuttaa olevan kovin suosittua tuon "monimuotoisuuden" arvostus. Näen kyllä enemmän sitä että se on tätä perus ethän ole rasisti plörinää ja jokainen on erilainen lösötystä ja kuinka olla oma itsensä, mutta porukka kuitenkin seuraa samoja jumalia kuin sokeat yksisilmäistä miestä.

        Jos sulle valikoituu parhaat tyypit ympärille mutta silti et löydä sopivaa miestä niin se kertonee jostakin.

        Hyvin pitkälle samasta muotista on porukka kun vähän pintaa raaputtaa. PIkkaisen rasittaa se porukka joka kuvittelee että tässä ollaan jotain erityisiä lumikiteitä kaikki.


      • jakolinjasto
        Kesäkissa kirjoitti:

        Mä oon taas huomannut, että mitä paremmin ihmisiin tutustuu, sitä enemmän sieltä "alta" löytää. Tietenkään kaikkien kanssa ei synkkaa, mutta ylipäänsä ihmisistä voin sanoa, että fiksua porukkaa ovat. Jokaisella on omat elämänkokemukseen ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvat ajattelutapansa.

        Mulle enemmänkin turn offia on se, ettei arvosta ihmisten monimuotoisuutta. Jälleen, kaikkien kanssa ei tarvitse synkata, mutta jos elämä perustuu vahvaan jakoon "meihin" ja "muhin" ja niitä muita pidetään hirveän pahoina tai tyhminä tai perustavalla tavalla erilaisina, niin sellaista en kauaa jaksa. Mutta harvinaista se on ainakin koulutettujen kaupunkilaisten alakulttuureissa. Tai sit mulle vain valikoituu parhaat tyypit ympärille. ;)

        Minusta kuulostaa siltä, että kesäkisulla on vahva jako meihin ja muihin. Me fiksut nuoret koulutetut kaupunkilaiset vs. tyhmät suvaitsemattomat juntit.


      • Kesäkissa
        .Sama. kirjoitti:

        Aika erilaiset kokemukset on ihmisten "fiksuudesta" puhumattakaan että miten heidän ajattelutapansa olisi jotenkin todella omaa.

        Vaikuttaa olevan kovin suosittua tuon "monimuotoisuuden" arvostus. Näen kyllä enemmän sitä että se on tätä perus ethän ole rasisti plörinää ja jokainen on erilainen lösötystä ja kuinka olla oma itsensä, mutta porukka kuitenkin seuraa samoja jumalia kuin sokeat yksisilmäistä miestä.

        Jos sulle valikoituu parhaat tyypit ympärille mutta silti et löydä sopivaa miestä niin se kertonee jostakin.

        Hyvin pitkälle samasta muotista on porukka kun vähän pintaa raaputtaa. PIkkaisen rasittaa se porukka joka kuvittelee että tässä ollaan jotain erityisiä lumikiteitä kaikki.

        Mun kohdalla kertoo siitä etten just tässä elämäntilateessa halua seurustella. :)


      • Kesäkissa
        jakolinjasto kirjoitti:

        Minusta kuulostaa siltä, että kesäkisulla on vahva jako meihin ja muihin. Me fiksut nuoret koulutetut kaupunkilaiset vs. tyhmät suvaitsemattomat juntit.

        En oo ketään juntiks leimaamassa jonkun mieltymyksen esim. tosi-tv:n kattomisen perusteella. Tai sen, että asuu maalla eikä käy missään. Jos siitä tykkää, niin mikäs siinä. :)

        Mut tosi on, et sellaisista tyypeistä en tykkää, jotka on helposti haukkumassa muita ja jotenkin perusvihaisia muille ja maailmalle.


      • .Sama.
        Kesäkissa kirjoitti:

        Mun kohdalla kertoo siitä etten just tässä elämäntilateessa halua seurustella. :)

        Ok, ajattelin että oletpas nirso jos tuo on se fiilis mutta et silti löydä ketään :D


      • .Sama.
        Kesäkissa kirjoitti:

        En oo ketään juntiks leimaamassa jonkun mieltymyksen esim. tosi-tv:n kattomisen perusteella. Tai sen, että asuu maalla eikä käy missään. Jos siitä tykkää, niin mikäs siinä. :)

        Mut tosi on, et sellaisista tyypeistä en tykkää, jotka on helposti haukkumassa muita ja jotenkin perusvihaisia muille ja maailmalle.

        Onko sinusta se haukkumista jos pitää monia ihmisiä tylsinä eikä löydä mm. noista koulutetuista moniarvo-kaupunkilaisnuorista tai akateemisista naisista mitenkään erityisen mielenkiintoisia tapauksia joista olisi siellä pinnan alla mitään sen erityisempää?

        Noissa alakulttuureissakin on paljon yhden tai kahden asian ihmisiä joiden mielenkiinto rajoittuu siihen miten he ovat aidanneet maailmansa ja miten se suuntautuu ulospäin mm. eläimistä huolehtimiseen tai tietynlaisen musan kuunteluun tai ekohippeyteen.

        Perusvihainen? Ei. Perusvälinpitämätön kokemuksen kautta.

        Miksi minulla on tunne että olet aika nuori opiskelija tai vähän aikaa sitten valmistunut?


      • .Sama.
        .Sama. kirjoitti:

        Onko sinusta se haukkumista jos pitää monia ihmisiä tylsinä eikä löydä mm. noista koulutetuista moniarvo-kaupunkilaisnuorista tai akateemisista naisista mitenkään erityisen mielenkiintoisia tapauksia joista olisi siellä pinnan alla mitään sen erityisempää?

        Noissa alakulttuureissakin on paljon yhden tai kahden asian ihmisiä joiden mielenkiinto rajoittuu siihen miten he ovat aidanneet maailmansa ja miten se suuntautuu ulospäin mm. eläimistä huolehtimiseen tai tietynlaisen musan kuunteluun tai ekohippeyteen.

        Perusvihainen? Ei. Perusvälinpitämätön kokemuksen kautta.

        Miksi minulla on tunne että olet aika nuori opiskelija tai vähän aikaa sitten valmistunut?

        Kuulosti hieman negatiiviselta kuvaukselta ihmisistä, mutta oman kokemuksen mukaan porukka on joko aika spesialisoitunutta siihen omaan nurkkaukseen tai sitten heillä ei ole mitään omaa vähän kuin millään ei olisi mitään väliä ja kaikki käy.


      • 23+2
        .Sama. kirjoitti:

        Onko sinusta se haukkumista jos pitää monia ihmisiä tylsinä eikä löydä mm. noista koulutetuista moniarvo-kaupunkilaisnuorista tai akateemisista naisista mitenkään erityisen mielenkiintoisia tapauksia joista olisi siellä pinnan alla mitään sen erityisempää?

        Noissa alakulttuureissakin on paljon yhden tai kahden asian ihmisiä joiden mielenkiinto rajoittuu siihen miten he ovat aidanneet maailmansa ja miten se suuntautuu ulospäin mm. eläimistä huolehtimiseen tai tietynlaisen musan kuunteluun tai ekohippeyteen.

        Perusvihainen? Ei. Perusvälinpitämätön kokemuksen kautta.

        Miksi minulla on tunne että olet aika nuori opiskelija tai vähän aikaa sitten valmistunut?

        Aika paljon ennakkoluuloja. Akateemiseen maailmaankin mahtuu monenlaista. Voihan sitä halveksua "vihervassareita" ja muita "hyysäreitä" jos haluaa. Minusta on ainakin kiinnostavampaa yrittää nähdä niissäkin ihmisissä joiden arvomaailmaa/elämäntapaa ei jaa jotain muuta kuin pelkkiä karikatyyrejä joita kohti syljeskellä.


      • .Sama.
        23+2 kirjoitti:

        Aika paljon ennakkoluuloja. Akateemiseen maailmaankin mahtuu monenlaista. Voihan sitä halveksua "vihervassareita" ja muita "hyysäreitä" jos haluaa. Minusta on ainakin kiinnostavampaa yrittää nähdä niissäkin ihmisissä joiden arvomaailmaa/elämäntapaa ei jaa jotain muuta kuin pelkkiä karikatyyrejä joita kohti syljeskellä.

        Vihervasureissa ei ole mitään pahaa ja aika monia olen tuntenut, erityisesti vasureista.
        Ongelma on se jos ihminen tekee itsestään stereotypian ja suoranaisen kliseen.

        Olen kuullut tuon "ennakkoluulo" puheen ennenkin.
        Se tulee juuri näiltä "avara mieli" ja moniarvoisuus tyypeiltä joiden kyky kriittiseen ajatteluun on niin hämärtynyt että he olettavat jokaisen joka sanoo edes hieman jotain heidän mielestään noita arvoja vaarantavaa niin se on sitten "kapeakatseista".

        Siinä syy miksi olen väsynyt polittiseen mussutukseen tulipa se oikealta tai vasemmalta.
        En näe hirvittävästi aitoa avointa mieltä kummissakaan leireissä vaan nimenomaan niiden karikatyyrien rakentelijoita kuin harrastaisivat näyttämötaidetta järjestellen mannekiineja joita sitten kivittää.

        Akateemiseen maailmaan mahtuu paljon kaikenlaista, mutta niiden poikkeusyksilöiden löytyminen varsinkin naisista on harvinaisen vaikeaa.

        Lisäksi jos et itse ole akateeminen niin aika monelle naiselle olet epäakateeminen eläin jotka ihmettelevät kun ei ole kouluttautunut pidemmälle etc.


      • 23+2
        .Sama. kirjoitti:

        Vihervasureissa ei ole mitään pahaa ja aika monia olen tuntenut, erityisesti vasureista.
        Ongelma on se jos ihminen tekee itsestään stereotypian ja suoranaisen kliseen.

        Olen kuullut tuon "ennakkoluulo" puheen ennenkin.
        Se tulee juuri näiltä "avara mieli" ja moniarvoisuus tyypeiltä joiden kyky kriittiseen ajatteluun on niin hämärtynyt että he olettavat jokaisen joka sanoo edes hieman jotain heidän mielestään noita arvoja vaarantavaa niin se on sitten "kapeakatseista".

        Siinä syy miksi olen väsynyt polittiseen mussutukseen tulipa se oikealta tai vasemmalta.
        En näe hirvittävästi aitoa avointa mieltä kummissakaan leireissä vaan nimenomaan niiden karikatyyrien rakentelijoita kuin harrastaisivat näyttämötaidetta järjestellen mannekiineja joita sitten kivittää.

        Akateemiseen maailmaan mahtuu paljon kaikenlaista, mutta niiden poikkeusyksilöiden löytyminen varsinkin naisista on harvinaisen vaikeaa.

        Lisäksi jos et itse ole akateeminen niin aika monelle naiselle olet epäakateeminen eläin jotka ihmettelevät kun ei ole kouluttautunut pidemmälle etc.

        No et sä tuota väitettä ennakkoluuloisuudesta mitenkään kumonnutkaan tuolla kirjoituksella.


      • .Sama.
        23+2 kirjoitti:

        No et sä tuota väitettä ennakkoluuloisuudesta mitenkään kumonnutkaan tuolla kirjoituksella.

        No se on todella ikävää jos minua pidetään ennakkoluuloisena. Ihan sydäntä särkee.

        Minua on vuorotelle netissä pidetty toisinaan amerikkaisia ihailevana, musliminvihaajana ja toisaalta täysin päinvastaisena riippuen ihan foorumista. Joidenkin on vaikea omien ideologioidensa takia keskittyä siihen asiaan jota käsitellään ja ihminen joka keskittyy siihen on aina raja-aidalla ja ei kenenkään maalla molempien osapuolten vapaasti tulitettavissa.

        Ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat mitä he haluavat nähdä, kuulla ja lukea omien rajojensa rajoissa.

        Noilla "moniarvoisilla ja avarakatseisilla" se nimitys on "ennakkoluuloinen". Junttijätkillä se nimitys on "homo" etc. Mitä eroa?

        Minä arvioin noita ihmisiä joita kuvailin koulutettujen nuorten alakulttuureista ja akateemisista maailmoista omien monien kokemusten kautta sinä muutaman kirjoitukseni perusteella.
        Kumpi olikaan se oikeasti ennakkoluuloinen?


      • 23+2
        .Sama. kirjoitti:

        No se on todella ikävää jos minua pidetään ennakkoluuloisena. Ihan sydäntä särkee.

        Minua on vuorotelle netissä pidetty toisinaan amerikkaisia ihailevana, musliminvihaajana ja toisaalta täysin päinvastaisena riippuen ihan foorumista. Joidenkin on vaikea omien ideologioidensa takia keskittyä siihen asiaan jota käsitellään ja ihminen joka keskittyy siihen on aina raja-aidalla ja ei kenenkään maalla molempien osapuolten vapaasti tulitettavissa.

        Ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat mitä he haluavat nähdä, kuulla ja lukea omien rajojensa rajoissa.

        Noilla "moniarvoisilla ja avarakatseisilla" se nimitys on "ennakkoluuloinen". Junttijätkillä se nimitys on "homo" etc. Mitä eroa?

        Minä arvioin noita ihmisiä joita kuvailin koulutettujen nuorten alakulttuureista ja akateemisista maailmoista omien monien kokemusten kautta sinä muutaman kirjoitukseni perusteella.
        Kumpi olikaan se oikeasti ennakkoluuloinen?

        Tässäkin käyt nyt jotain ihan omaa päänsisäistä väittelyäsi. Jotain oletettua kiistaa joistain muista keskusteluista.

        Tuo oli ihan yksinkertainen havainto vain, että kommenttisi tuossa yllä on melko ennakkoluuloisia, siis ennakko-oletuksia sisältäviä. Varmasti niillä joku kokemuspohja on, kuten yleistyksillä yleensä on.

        Ihmisillä on tietenkin omat ennakkoluulonsa ja ideologiansa joille on itse sokeita. Myös niillä liberaaleilla.

        Se on vaan vähän turvallisen tylsä ja siilipuolustusmainen keino lokeroida ihmisiä ennakolta muotteihin. Ettei siis ihme, jos ei mielenkiintoisia ihmisiä tapaa jos tapaa lähinnä karikatyyrejä.


      • .Sama.
        23+2 kirjoitti:

        Tässäkin käyt nyt jotain ihan omaa päänsisäistä väittelyäsi. Jotain oletettua kiistaa joistain muista keskusteluista.

        Tuo oli ihan yksinkertainen havainto vain, että kommenttisi tuossa yllä on melko ennakkoluuloisia, siis ennakko-oletuksia sisältäviä. Varmasti niillä joku kokemuspohja on, kuten yleistyksillä yleensä on.

        Ihmisillä on tietenkin omat ennakkoluulonsa ja ideologiansa joille on itse sokeita. Myös niillä liberaaleilla.

        Se on vaan vähän turvallisen tylsä ja siilipuolustusmainen keino lokeroida ihmisiä ennakolta muotteihin. Ettei siis ihme, jos ei mielenkiintoisia ihmisiä tapaa jos tapaa lähinnä karikatyyrejä.

        Tähän väliin tieto siitä että olen liberaali. Harvinaisen liberaali. On vain asioita joissa en ole liberaali ehkä siinä mielessä jotka haluavat ajatella mitä liberalismi on tai tulisi olla ja esimerkiksi liberalismi Suomessa on leimautunut tiettyjä ideologioita sisältäväksi jossa se avoimuus on pikkaisen unohtunut tosiasiassa.
        En nyt mainitse esimerkkejä ettei juttu lähde käsistä.

        Olen turhan paljon Suomessa tavannut juuri noissa koulutetuissa piireissä niitä joiden ajatukset ovat aika keinotekoisen lokeroituja ja suorastaan "junttimaisia" sillä erotuksella että koska ne ovat niitä "moniarvoisia" jne. niin ne tekevät jotenkin niistä hyväksyttävämpiä ja moraalisesti oikeampia.

        Siltä osin todennäköisyys sen poikkeusyksilön löytyminen noista ympyröistä on aivan yhtä todennäköistä kuin mistä tahansa muualta suomalaisesta yhteiskunnasta.

        Yrität nähtävästi tuohon loppuun heittää jotain kommenttia että tapaan vain karikatyyrejä koska jos lokeroin niitä muotteihin?

        Kaikkein karmivinta on se että ihmiset itse lokeroivat itsensä muotteihin ja tapaakin juuri niitä karikatyyrejä vaikka itse vain "yrittää tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin".

        Tää on aika pieni kyläpahanen lopulta tää pkseutukin ja ne erikoisemmat yksilöt jotka sinun kanssa yhteen sopii ovat aika harvassa.
        Mielenkiintoiset rupattelukumppanit hetkittäin ovat sitten asia erikseen.


      • .Sama.
        .Sama. kirjoitti:

        Tähän väliin tieto siitä että olen liberaali. Harvinaisen liberaali. On vain asioita joissa en ole liberaali ehkä siinä mielessä jotka haluavat ajatella mitä liberalismi on tai tulisi olla ja esimerkiksi liberalismi Suomessa on leimautunut tiettyjä ideologioita sisältäväksi jossa se avoimuus on pikkaisen unohtunut tosiasiassa.
        En nyt mainitse esimerkkejä ettei juttu lähde käsistä.

        Olen turhan paljon Suomessa tavannut juuri noissa koulutetuissa piireissä niitä joiden ajatukset ovat aika keinotekoisen lokeroituja ja suorastaan "junttimaisia" sillä erotuksella että koska ne ovat niitä "moniarvoisia" jne. niin ne tekevät jotenkin niistä hyväksyttävämpiä ja moraalisesti oikeampia.

        Siltä osin todennäköisyys sen poikkeusyksilön löytyminen noista ympyröistä on aivan yhtä todennäköistä kuin mistä tahansa muualta suomalaisesta yhteiskunnasta.

        Yrität nähtävästi tuohon loppuun heittää jotain kommenttia että tapaan vain karikatyyrejä koska jos lokeroin niitä muotteihin?

        Kaikkein karmivinta on se että ihmiset itse lokeroivat itsensä muotteihin ja tapaakin juuri niitä karikatyyrejä vaikka itse vain "yrittää tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin".

        Tää on aika pieni kyläpahanen lopulta tää pkseutukin ja ne erikoisemmat yksilöt jotka sinun kanssa yhteen sopii ovat aika harvassa.
        Mielenkiintoiset rupattelukumppanit hetkittäin ovat sitten asia erikseen.

        Mutta Internet-keskusteluahan nyt voi taas tulkita suuntaan tai toiseen. Nämä ovat minun kokemuksiani.


      • 09876543
        5+16 kirjoitti:

        Tuo on kyllä totta, että asuinpaikalla on merkitystä. Itse olen jämähtänyt tänne vähän pienempään kaupunkiin, jossa tuntuu ettei löydy samanhenkistä naisseuraa sitten millään tai jos löytyy joku harva, niin ovat jo varattuja. Muuttaisin kyl pääkaupunkiseudulle jos saisin töitä sieltä. Tuntuu että elämä valuu hukkaan, kun olen väärässä paikassa. Ja miten eri tavalla asiat voisi olla jos olisin jo 5 vuotta sitten muuttanut helevettiin täältä. Ahistaa perkele.

        Melkein kuin minun suusta. Itse asun myöskin pikkukunnalla jossa taitaa kaikki olla sukua toisilleen tavalla tai toisella. Ironista kyllä kaikki mielenkiintoisemmat tyypit ovat juuri etelässä, jolloinka ongelmaksi tulee pitkä välimakta...


      • TrueHappiness
        5+16 kirjoitti:

        Tuo on kyllä totta, että asuinpaikalla on merkitystä. Itse olen jämähtänyt tänne vähän pienempään kaupunkiin, jossa tuntuu ettei löydy samanhenkistä naisseuraa sitten millään tai jos löytyy joku harva, niin ovat jo varattuja. Muuttaisin kyl pääkaupunkiseudulle jos saisin töitä sieltä. Tuntuu että elämä valuu hukkaan, kun olen väärässä paikassa. Ja miten eri tavalla asiat voisi olla jos olisin jo 5 vuotta sitten muuttanut helevettiin täältä. Ahistaa perkele.

        Olet oman elämäsi herra. Jos et ole onnellinen, opettele olemaan. Älä kadu sitä, mitä et ole tehnyt, vaan yritä oppia virheistäsi. Älä ahdistu siitä mitä tulevaisuus tuo tai on tuomatta tullessaan, vaan nauti elämästäsi tässä ja nyt. Elämä ei ole menneisyydessä, eikä huomisessa.

        Tee elämästäsi hyvää nyt, koska PYSTYT siihen.


    • 29vneitsyt

      Haluaisin naisen joka ajattelee asioita vähän muullakin tavalla kuin juuri iltapäivälehtien, television ja kaverien kautta. Sellainen hieman nörtähtävä nainen, mutta ei välttämättä tarvitse olla mikään animen katselija tai videopelien pelaaja, esim. kirjallisuuden harrastaminen olisi todella suuri plussa. Introvertti yhdistettynä minimalistiseen materialismin himoitsemiseen ripauksella älykkyyttä, ah siinäpä vasta mahtava yhdistelmä.

      • Kesäkissa

        Toivottavasti löydät, koska näitähän on! :)

        Mut mites 2 introverttiä löytää toisensa ja toisiinsa tutustuu? ;)


      • 29vneitsyt
        Kesäkissa kirjoitti:

        Toivottavasti löydät, koska näitähän on! :)

        Mut mites 2 introverttiä löytää toisensa ja toisiinsa tutustuu? ;)

        Jaa-a, siinäpä on melkoisen haastava yhdistelmä. Kaverini löysi kumppaninsa World of Warcraft -nettipelin kautta. Tuokin on kaukaa haettua, koska siellä se kilpailu vasta kovaa onkin nörttinaisista. Nettideiteissäkään ei yleensä ole vastaavanlaisia naisia ja itse en edes välttämättä haluaisi himonörttiä vaan jotakin siltä väliltä. Kovaa on ATM:n elämä.


      • .Sama.
        29vneitsyt kirjoitti:

        Jaa-a, siinäpä on melkoisen haastava yhdistelmä. Kaverini löysi kumppaninsa World of Warcraft -nettipelin kautta. Tuokin on kaukaa haettua, koska siellä se kilpailu vasta kovaa onkin nörttinaisista. Nettideiteissäkään ei yleensä ole vastaavanlaisia naisia ja itse en edes välttämättä haluaisi himonörttiä vaan jotakin siltä väliltä. Kovaa on ATM:n elämä.

        Olen aina ajatellut että jos olisin nörtimpi niin olisin löytänyt jonkun tyttöystävän tuota kautta pidemmäksi aikaa kun olisi ollut selkeä yhdistävä tekijä ja olisin ollut enemmän kotona mm. sosiaalisessa mediassa.

        Sen tiedän kuitenkin että nörttinaisista on todella kova kilpailu.


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Olen aina ajatellut että jos olisin nörtimpi niin olisin löytänyt jonkun tyttöystävän tuota kautta pidemmäksi aikaa kun olisi ollut selkeä yhdistävä tekijä ja olisin ollut enemmän kotona mm. sosiaalisessa mediassa.

        Sen tiedän kuitenkin että nörttinaisista on todella kova kilpailu.

        Nörttinaisista kova kilpailu? Hmm, ehkä noin voi ollakin - nörttien keskuudessa niistä "oikeista" nörteistä. Oikein hard core -nörteistä. Sitten taas jos on "vähän nörtti" niin monet nörtit pitävät tyrkkynä joka harrastaa vähän jotain nörttijuttuja vain ollakseen pikkuisen spesiaali (olette niihin gamer girl -läppiin kuitenkin törmänneet) ja muut kuin nörtit pitävät friikkinä.

        Kyllä juu, kategorisoinpas tässä nyt nörttejä ilkeästi. Saatoin myös hiukan puhua omasta kokemuksesta. Tuntuu, että niitä vain "vähän nörttejä" ei miessukupuolesta oikein löydy, sitä ollaan joko hc-tasoa tai sitten ei ollenkaan. Kun en minäkään miellä itseäni mitenkään täysin nörtiksi tai ole kiinnostunut kaikista nörttijutuista hc-nörttitasolla.


      • Geek vs. Nerd
        7+11&14+7 kirjoitti:

        Nörttinaisista kova kilpailu? Hmm, ehkä noin voi ollakin - nörttien keskuudessa niistä "oikeista" nörteistä. Oikein hard core -nörteistä. Sitten taas jos on "vähän nörtti" niin monet nörtit pitävät tyrkkynä joka harrastaa vähän jotain nörttijuttuja vain ollakseen pikkuisen spesiaali (olette niihin gamer girl -läppiin kuitenkin törmänneet) ja muut kuin nörtit pitävät friikkinä.

        Kyllä juu, kategorisoinpas tässä nyt nörttejä ilkeästi. Saatoin myös hiukan puhua omasta kokemuksesta. Tuntuu, että niitä vain "vähän nörttejä" ei miessukupuolesta oikein löydy, sitä ollaan joko hc-tasoa tai sitten ei ollenkaan. Kun en minäkään miellä itseäni mitenkään täysin nörtiksi tai ole kiinnostunut kaikista nörttijutuista hc-nörttitasolla.

        Onhan niitä vähän nörttejä. Niistä käytetään monesti nimitystä "geek". Sitten on tietenkin hipsterit, jotka saattaa sekoittua joskus näihin giikkeihin.

        http://www.wikihow.com/Tell-the-Difference-Between-Nerds-and-Geeks


      • .Sama.
        Geek vs. Nerd kirjoitti:

        Onhan niitä vähän nörttejä. Niistä käytetään monesti nimitystä "geek". Sitten on tietenkin hipsterit, jotka saattaa sekoittua joskus näihin giikkeihin.

        http://www.wikihow.com/Tell-the-Difference-Between-Nerds-and-Geeks

        Ei todellakaan sama asia ole geek ja "vähän nörtti".
        Nerd on nörtti ja geek taas on enemmän sellainen kävelevä tietosanakirja.

        Tuossa jutussa jonka olen nähnyt aiemmin, oli yleistyksenä myös se että geekin määrittelee myös joku postmoderni assosiointikyky erilaisten asioiden välillä.

        Eiköhän aika moni ihminen nykyään täytä sekä noita nörtin että "älykön" määritelmiä varsinkin jos on kouluttautunut.

        En voi sanoa kuuluvani kumpaankaan ryhmään vaikka toisinaan suorastaan toivoisin.


      • .Sama.
        7+11&14+7 kirjoitti:

        Nörttinaisista kova kilpailu? Hmm, ehkä noin voi ollakin - nörttien keskuudessa niistä "oikeista" nörteistä. Oikein hard core -nörteistä. Sitten taas jos on "vähän nörtti" niin monet nörtit pitävät tyrkkynä joka harrastaa vähän jotain nörttijuttuja vain ollakseen pikkuisen spesiaali (olette niihin gamer girl -läppiin kuitenkin törmänneet) ja muut kuin nörtit pitävät friikkinä.

        Kyllä juu, kategorisoinpas tässä nyt nörttejä ilkeästi. Saatoin myös hiukan puhua omasta kokemuksesta. Tuntuu, että niitä vain "vähän nörttejä" ei miessukupuolesta oikein löydy, sitä ollaan joko hc-tasoa tai sitten ei ollenkaan. Kun en minäkään miellä itseäni mitenkään täysin nörtiksi tai ole kiinnostunut kaikista nörttijutuista hc-nörttitasolla.

        Mites vähän tai täysnörtti sinä sitten oikein olet? ::D

        Hieman nuorempana ajattelin että nörttinainen olisi sopiva, mutta kun ei heitä ihan joka paikasta löydä ja toisaalta kun elämässä tekee muutakin ja ei itse ole oikeastaan nörtti niin totesin että ehkä jotain muuta sitten.

        Nörttimäinen havainto:
        Jossakin vaiheessa kaikki Internet-keskustelut päätyvät omituisiin väittelyihin kuten yllä (ennakkoluuloista) tai asioiden määrittelemiseen (mikä on nörtti?).


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Ei todellakaan sama asia ole geek ja "vähän nörtti".
        Nerd on nörtti ja geek taas on enemmän sellainen kävelevä tietosanakirja.

        Tuossa jutussa jonka olen nähnyt aiemmin, oli yleistyksenä myös se että geekin määrittelee myös joku postmoderni assosiointikyky erilaisten asioiden välillä.

        Eiköhän aika moni ihminen nykyään täytä sekä noita nörtin että "älykön" määritelmiä varsinkin jos on kouluttautunut.

        En voi sanoa kuuluvani kumpaankaan ryhmään vaikka toisinaan suorastaan toivoisin.

        En minäkään tarkoittanut "vähän nörtillä" mitään tuollaista geekiä enkä hipsteriä, vaan sellaista joka on kiinnostunut joistain nörttimäisiksi mielletyistä asioista olematta kuitenkaan sellainen perinteisen stereotyyppinen nörtti. Ja onhan noita kai miehissäkin siis, mutta harvemmin törmään.


      • Geek vs. Nerd
        .Sama. kirjoitti:

        Ei todellakaan sama asia ole geek ja "vähän nörtti".
        Nerd on nörtti ja geek taas on enemmän sellainen kävelevä tietosanakirja.

        Tuossa jutussa jonka olen nähnyt aiemmin, oli yleistyksenä myös se että geekin määrittelee myös joku postmoderni assosiointikyky erilaisten asioiden välillä.

        Eiköhän aika moni ihminen nykyään täytä sekä noita nörtin että "älykön" määritelmiä varsinkin jos on kouluttautunut.

        En voi sanoa kuuluvani kumpaankaan ryhmään vaikka toisinaan suorastaan toivoisin.

        Minä olen tulkinnut geekin olevan nimenomaan nörtistä sosiaalisempi versio, jolla on tiettyjä nörtähtäviä mielenkiinnonkohteita, mutta ei ole niiden suhteen yhtä epäsosiaalinen ja pakkomielteinen kuin nörtti.

        Tietenkin nykyään nörtit harrastukset on jo valtavirtaa. Joku Megan Fox sanoo olevansa geek, koska tykkää Star Warsista ja pleikalla pelaamisesta.


      • 7+11&14+7
        .Sama. kirjoitti:

        Mites vähän tai täysnörtti sinä sitten oikein olet? ::D

        Hieman nuorempana ajattelin että nörttinainen olisi sopiva, mutta kun ei heitä ihan joka paikasta löydä ja toisaalta kun elämässä tekee muutakin ja ei itse ole oikeastaan nörtti niin totesin että ehkä jotain muuta sitten.

        Nörttimäinen havainto:
        Jossakin vaiheessa kaikki Internet-keskustelut päätyvät omituisiin väittelyihin kuten yllä (ennakkoluuloista) tai asioiden määrittelemiseen (mikä on nörtti?).

        "Mites vähän tai täysnörtti sinä sitten oikein olet? ::D"

        Minäkö? No enpä tiedä, katson tässä animea samalla, pelaan välillä videopelejä ja luen paljon (tai pyrin siihen yhä, ennen luin enemmän). Koulussa haukuttiin nörtiksi varmaan silmälasien ja koulumenestyksen ja lukuinnostuksen takia, heh. Näin nyt joitain "nörttipiirteitä" mainitakseni. Mutta monestikaan sellaisten "oikeiden nörttien" seurassa en oikein ole viihtynyt, monilla tosin sosiaaliset taidotkin on sitä luokkaa, että en ymmärrä kuinka viihtyvät keskenäänkään... Nämä nyt näin esimerkkeinä, tunnistan että puhun stereotypioista(kin) mutta myös omista kokemuksistani ennen kuin kukaan käy väittämään, ettei näistä mainituista mikään tee minusta nörttiä (no ei niin) ja että nörteissäkin on erilaisia ja monenlaisia ja kivoja ihmisiä (joo).

        Joo, tällä palstalla tosin keskustelut kääntyy yleensä myös siihen, että kuinkas monen korkkaama mahdankaan olla, niin kyllä minä mieluummin lueskelen tuota settiä ennakkoluuloista ja keskustelen nörtin määritelmästä, vaikka taitaa off-topicia ollakin...


      • Nerd vs. Geek
        7+11&14+7 kirjoitti:

        En minäkään tarkoittanut "vähän nörtillä" mitään tuollaista geekiä enkä hipsteriä, vaan sellaista joka on kiinnostunut joistain nörttimäisiksi mielletyistä asioista olematta kuitenkaan sellainen perinteisen stereotyyppinen nörtti. Ja onhan noita kai miehissäkin siis, mutta harvemmin törmään.

        No käytännössä juuri geekit ja hipsterit on tuollaisia. Tykkäävät esim. scifistä, tietokonepeleistä ja muista nörttijutuista, mutta eivät käytä kaikkea aikaansa niihin ja heillä on sosiaalistakin elämää muuallakin kuin netissä.


      • 7+11&14+7
        Geek vs. Nerd kirjoitti:

        Minä olen tulkinnut geekin olevan nimenomaan nörtistä sosiaalisempi versio, jolla on tiettyjä nörtähtäviä mielenkiinnonkohteita, mutta ei ole niiden suhteen yhtä epäsosiaalinen ja pakkomielteinen kuin nörtti.

        Tietenkin nykyään nörtit harrastukset on jo valtavirtaa. Joku Megan Fox sanoo olevansa geek, koska tykkää Star Warsista ja pleikalla pelaamisesta.

        Teille molemmille: hyvä on, jos geekit ja hipsterit ovat tuollaisia, niin olkoot sitten ja toivottavasti joku mukavakin joskus tulee vastaan. Mielikuvani hipstereistä on tosin hyvin negatiivinen, mutta tämä nyt on taas tätä mielikuvilla pelaamista. Kuitenkin, jos ihminen kuuluu selvästi johonkin tiettyyn lokeroon, niin eihän se hyvältä vaikuta. Tietysti voi olla mahdollista, että minä teen sen lokeroinnin ja oikeasti nämä ihmiset ovatkin jotain hipsteriyttä syvempää, mutta... no, ei ole vielä ainakaan kokemusta sellaisesta.

        "Tietenkin nykyään nörtit harrastukset on jo valtavirtaa. Joku Megan Fox sanoo olevansa geek, koska tykkää Star Warsista ja pleikalla pelaamisesta."

        Niin, no tässä on nyt minun tulkintani mukaan juuri vähän sellainen halveeraava fiilis. Sellainen "joku kaunis tyttönen nyt on mukamas niin spesiaali kun tykkää scifistä ja videopeleistä". Ja varmaan jotkut sellaisia ovatkin, ajattelevat että hähää, enpäs nyt olekaan mikään stereotyyppinen bimbo kun kuitenkin pelaan pleikkaa. Ylipäänsä teennäinen mistä tahansa tykkääminen vain siksi että se on a) valtavirtaa tai b) niin hyvin erikoista on aika ärsyttävää.


      • Freaks & Geeks
        7+11&14+7 kirjoitti:

        Teille molemmille: hyvä on, jos geekit ja hipsterit ovat tuollaisia, niin olkoot sitten ja toivottavasti joku mukavakin joskus tulee vastaan. Mielikuvani hipstereistä on tosin hyvin negatiivinen, mutta tämä nyt on taas tätä mielikuvilla pelaamista. Kuitenkin, jos ihminen kuuluu selvästi johonkin tiettyyn lokeroon, niin eihän se hyvältä vaikuta. Tietysti voi olla mahdollista, että minä teen sen lokeroinnin ja oikeasti nämä ihmiset ovatkin jotain hipsteriyttä syvempää, mutta... no, ei ole vielä ainakaan kokemusta sellaisesta.

        "Tietenkin nykyään nörtit harrastukset on jo valtavirtaa. Joku Megan Fox sanoo olevansa geek, koska tykkää Star Warsista ja pleikalla pelaamisesta."

        Niin, no tässä on nyt minun tulkintani mukaan juuri vähän sellainen halveeraava fiilis. Sellainen "joku kaunis tyttönen nyt on mukamas niin spesiaali kun tykkää scifistä ja videopeleistä". Ja varmaan jotkut sellaisia ovatkin, ajattelevat että hähää, enpäs nyt olekaan mikään stereotyyppinen bimbo kun kuitenkin pelaan pleikkaa. Ylipäänsä teennäinen mistä tahansa tykkääminen vain siksi että se on a) valtavirtaa tai b) niin hyvin erikoista on aika ärsyttävää.

        Hipsterithän nimenomaan eivät itse lokeroi itseään hipstereiksi. Yleinen vitsihän on, että jos joku sanoo ettei ole hipsteri, niin hän todennäköisesti on sellainen. Nimilaput on nimilappuja ja kuvaa ilmiöitä joilla on tiettyjä sukulaispiirteitä keskenään. Ihmiset on kuitenkin ihmisiä nimilappujen takana ja jokainen meistä kuitenkin kuvittelee olevansa se "chosen one", eli erityisempi kuin muut, syvällisempi, herkempi, se väärinymmärretty jne.


    • Ikisinkku M

      Käväisin eilen parilla oluella terassilla kaverin seurana, siellä näkyi ainoastaan yksi mielenkiinnon herättävä nainen ja sekin oli mielenkiintoinen vain siksi kun sillä oli terävä nenä. Kerran luin kirjan, en muista kenen teos, jossa päähenkilö ärsyyntyi jostain terävänenäisestä naisesta ja aina sillä tuli siitä mieleen jyviä nokkiva lintu, nok nok...no sen luettuani minullekin aina kun näen huomattavan terävänenäisen naisen tulee mieleen kuinka se huvittavasti nokkii terävällä nenällään nok nok...nyt teitäkin jotak tämän luette seuraa sama kirous :D

    • Mitä on pikkukiva naiselämä?

      • NäinKäsitän

        Shoppailua, juoruilua, naistenlehtiä, sinkkuelämää. Turhuutta. Nuff said?

        Nuorena naisena en voisi kuvitella eläväni tuollaista elämää. Joskus naistenlehtiä selatessani (esim. odotushuoneessa) tunnen, kuinka aivosoluni alkavat poksahdella ja mädäntyä. Heitän lehden pois.


      • Voikaamme hyvin!
        NäinKäsitän kirjoitti:

        Shoppailua, juoruilua, naistenlehtiä, sinkkuelämää. Turhuutta. Nuff said?

        Nuorena naisena en voisi kuvitella eläväni tuollaista elämää. Joskus naistenlehtiä selatessani (esim. odotushuoneessa) tunnen, kuinka aivosoluni alkavat poksahdella ja mädäntyä. Heitän lehden pois.

        Vähän sama juttu. Itselleni tulee ainoastaan Anna-lehti. Kotilääkäriä, Voi hyvin -lehteä, ehkä Imagea selaan toisinaan paikoissa, joissa on valittavana Cosmojen Ellejen, Decojen ym. välillä. Kuntosalit, kampaaja, odotustilat..

        Ja sitä Kauneutta Ja Terveyttä ehkä korkeintaan.


    • becarefulwhatyouwish

      Millainen on mielenkiintoinen nainen?

      Olen itse tullut siihen tulokseen, että olen miehistä turhankin erikoinen. Miehet nyt ylipäätään tahtovat sen huolettoman, tusinanaisen joka elelee sitä pikkukivaa naiselämää ja jolle se muotilaukku on suurin haave elämässä.

      Auta armias jos osaat keskustella muustakin kuin IL-otsikoista, siinähän miehet juoksevat karkuun alta aikayksikön ;)

      • Remontti Reiska

        Riippunee miehestä. Jos itse haluat sen miehekkään perusmiehen, jolta onnistuu remontointi ja autonrassaus jolla on "työllä hankitut lihakset" ja jonka parransänki kutittelee mukavasti alakertaa, niin näinhän siinä voi käydä!


      • Freak?

        You're not alone, "becarefulwhatyouwish"!! Moni mies on pyytänyt minua ulos (ilmeisesti viehätän heitä ulkoisesti), mutta kun avaan suuni, he säikähtävät. Jotkut harvat ovat valmiita yrittämään senkin jälkeen (ilmeisesti viehätän heitä edelleen ulkoisesti), mutta jos heissä ei ole henkisesti mitään puoleensavetävää, en ala pelleilemään että olen kiinnostunut.


    • pyhä yksinkertaisuus

      Ei kuulosta ruikutukselta, mutta epäilen että määrittelet naisen kiinnostavan persoonallisuuden eri tavoin kuin 99,999999999999999 % muista miehistä (tai naisista). Sitten vielä se, että tunnut niin kiinnostuneelta *monista* naisista, että voi päästä se helmi hukkumaan sinne sikojen keskelle, niin sanoaksemme. Et voi ketään tuntea ihan heti ja nähdä sitä persoonallisuutta suoraan, kyllä se tutustumista vaatii. Nainen joka uskaltaa luottaa sinuun, näyttää myös sen todellisen itsensä. Muutoin ne pynttää ja koettaa näyttää kanoilta, koska luulevat sinun sellaisesta kiinnostuvan.

      • helmi -

        "niin sanoaksemme...", Lol! :DD

        Stalkkerit jääneet kiinni! "Luulemme kaikki."


      • Oravat
        helmi - kirjoitti:

        "niin sanoaksemme...", Lol! :DD

        Stalkkerit jääneet kiinni! "Luulemme kaikki."

        Foliohattu on nyt tiukalla, helmiseni. ´Me katsotaan sinua.


      • huvittuneesti?
        Oravat kirjoitti:

        Foliohattu on nyt tiukalla, helmiseni. ´Me katsotaan sinua.

        Huomasin sen, katseen. :)


    • Mieli_pide

      Ei miehillä sen enempää ole mielipiteitä, ainakaan hyviä. Macho äijät ei kiinnostaa tippaakaan. Sellaset ihmiset jotka ovat omaksuneet sukupuoliroolit, ovat tylsiä tyyppejä vailla persoonallisuutta. Oikein naisellinen nainen on ärsyttävä, samoin miehinen mies. Naiset ja miehet eivät ole kovin erilaisia kuitenkaan. Tykkään että miehessä on herkkä puoli ja hoivavietti.

      Ihannemies on introvertti. Pohdiskelija ja periaatteiden mies. Hän ajattelee muitakin kuin vain itseään. Koulutus ei ole tärkeintä mutta yleissivistys on plussaa. Elintavat ovat tärkeitä. Mielellään terveelliset eli ei röökiä ja alkoholia. Punttisalilla ei tartte käydä vartaloa trimmaamassa, arkipäivän liikunta riittää. Auto ei ole pakollinen. Miehet jotka rassaa autoa kuin aarretta, ovat rasittavia. Ruokavalion sopii olla kunnossa elikkäs hyvä jos mies syö salaatteja ja hedelmiä. Se ei ole nössöä! Se säästää sydänvaivoilta. Velkoja ei tartte hankkia riesoikseen, eli mahtavaa jos mies ei ole materialisti. Mönkijät ja veneet voi jäädä kauppaan. Nörtti voi olla sopivassa määrin ja kotona viihtyvä kotihiiri. Kiva jos miehellä on hyvät välit perheenjäseniin. Omia lapsia ei ole mikään pakko saada vaan sen näkee hiljalleen halutaanko niitä vai ei.

      • -intj-87

        Edellisen viestin kirjoittaja vaikuttaa mielenkiintoiselta naiselta. Tämmöisiä kun tulisi enemmän vastaan. Ei kannata siis vielä menettää toivoa. Sovin muuten aika hyvin tuohon kuvailemaasi mieheen, mutta käytän jonkun verran alkoholia (kohtuudella hyvässä seurassa), enkä ole koskaan ollut hyvä syömään hedelmiä (tapa jota yritän korjata).


    • Tavikset jauhaa sontaa...

      Miks naisen pitäis olla teille mielenkiintoinen, kun itse olette ihan peruskauraa...
      Kai jokainen nainen kykenee syömään sipsejä ja juomaan kokista....
      Siinä teille mielenkiintoa.... ja erinlaisuutta...

      Kannattaa katsoa välillä peiliin ja puhua peilin kanssa....
      Saattaa yllättyä ihan huomaamaan mitään sanomattoman taviksen...

      Televisiosta ja elokuvista tuttuja naamoja, kun on vaikea saada taviksen edes rahalla...

      ketjun aloittaja on varmaan itse Deppin veroinen.... tai veli.... tai identtinen kaksonen väjän fiksumpana vain

      • Hera.

        Mitä se erinlaisuus on? On Nylon Beatin Erin erinlainen?


    • sirius-73

      Ilmeisesti suurin osa vastaajista on 20 -ikäisiä, vai kuinka? Ehkä oma mielenkiintoinen tuttavapiiri on vielä muodostumatta?

      Tuntuu näin 40-vuotiaan näkökulmasta hyvin oudolta väite, että ihmiset (naiset tai miehet) olisivat epäkiinnostavia yleisesti ottaen. Miksi liikkua tylsimysten kanssa? Minä ainakin tapaan fiksujen ystävieni kutsuilla muita fiksuja ihmisiä, ja kun itsekin olen fiksu :), niin ei todellakaan ole koskaan tunnetta, että ihmiset olisivat epäkiinnostavia. Myös älyllisesti vähemmän fiksu ihminen voi olla monella tavalla kiinnostava, kyse kun ei ole pelkästä älystä, vaan siitä, miten suhtautuu muihin ja mitä voi tarjota muille.

      Minusta kiinnostavan ihmisen määritelmää ei ole olemassa, vaan kiinnostava ihminen on kohdattava itse ja tehtävä päätelmät. Jos joku väittää, että kiinnostavia on liian vähän, niin se saa ainakin minut epäilemään, ettei kyseinen henkilö ole aidosti kiinnostunut muista ihmisistä. Ihmisiin tutustuminen vie aikaa ja voimakas halu jakaa ihmiset kiinnostaviin ja epäkiinnostaviin vesittää mahdollisuuksia kohdata ihmisiä aidosti.

    • Jumelia

      Noniin rakkaat kaikki voipaiset ystävämme. Mielellälmme kohtelemme toisia ihmisinä kun kohtaamme yllätäen vastaan tulian onhan se mielenkiintoista aina nähdä kuinka toine reagoi toisen näkemyksiin. toisaalta on kuintenkin haluttavaa tai suotuisaa kuunnella toista ensin kuin tuomitsee häntä milloinkaan. älkää antako välinne tai suhteenne katkeroitua niin kuin on tapahtunut usein kun erillaiset näkemykset kohtaavat. välillänne on kuitenkin ainoastaan riippumattomuus joka koskee molempia osapuolia nniin miehiä kuin naisiakin. jos kummallakin osapuolella on näkemyksiä jotka poikkeavat toisista silloin on yhden tekevää kuka häntä lähestyy ja haluaa tutustua koska hänen kauttansa elämänne saavat hiukan uudenlaisia sisältöä. sehän on kuin katselisi kaunista maisemaa ja kun katseeseen osuu jokin todella taivaallinen olomuoto jonka korvat ovat sojollaan ja leuka väärällään silti häntä kunnioitetaan taivaallisena kottaraisena elämän nälkäisenä siivekkäänä olentona. tämä on mielenkiintoisen ihmisen tarina ja kuinka mahdatte katsoa minua silmiin ja kertoavan olevanne tylsiä minusta teistä jokainen on taivas minulle, eli äärettömiä kuninkaita raamatullisesti enkeleitä, vihanneksia kukkia saippuaa, vääriä profeettoja, viherpeukaloita, nälkäsiä, vihaisia, tunne älyltään heikkoja. katsokaa itseänne olette minusta vaivan arvoisia.

    • parempipakka

      Hei,


      En tiedä mikä nykypäivän naisissa on ? Menin kaupungille tuttuun kuppilaan pitkästä aikaa käymään, noin 3 vuotta sitte viimeksi kävin siellä.

      Korttipeluu oli aika yleinen peli nuorten keskuudessa ja sain jopa osallistua ja istua heidän seuraansa. Kaikki meni siihen asti hyvin kun sain luvan nostaa pakkaa, en hametta ja siitä seurauksena tämän pakan "tarjoajanaisen" poikaystävä suuttui mulle ihan täydellisesti ja intti että ei se mun vuoro oo puuttua siihen pakkaan eikä varsinkaan hänen akkaan.

      Poistuin pöydästä ja jatkoin matkaa toiseen ravintolaan ja mainitsin sen tosiasian nuoremmille muistuttaakseni että jokainen meistä, siis me kaikki ollaan tasa-arvoisia ja vanhempaa ihmistä kunnioitetaan, tai ainakin minun nuoruudessa kunnioitettiin, pelattiin myös korttia siihen aikaan eikä naiset tai tytöt ollet "sen" parempia kuin pojat ja miehetkään, päinvastoin, he oppivat meiltä ne käytöstavat.

      • Jumelia

        ilmankos sinulle on sanottu noin koska onhan kaikella kuten myös omalla teollasi voisiko sanoa parempikin puoli. jos haluat niin voisit enemmän kertoa itsestäsi ja lähestyä heitä mielenkiintoisena silloin haluat kertoa vaikka että minullakin on oikeus pelata tälläistä peliä koska vaikeassa tilanteessa ja tarvitsen mahdollisuuden. näin voisit vaikka kirjoittaa kuinka pääsit heistä mielestäsi eroon ja voisiko se olla kertomasi arvoinen vaikka jollekulle toiselle samanlaisessa tilanteissa oleville henkilöille.


    • tukallinen mies

      On se vaan kumma, että tällä palstalla kaikki pitävät itseään kiinnostavina ja omaperäisinä, ja sitten ei kohdata kuitenkaan sitä kiinnostavaa ihmistä. Voisiko kyse olla siitäkin, että ihmisiä tuomitaan herkästi tutustumatta kunnolla. Jos näkee ihmisestä vaan pinnan eikä välitä sen perusteella tutustua paremmin, niin siinähän ikään kuin omien ennakkoluulojensa perusteella tekee pinnallisia päätelmiä.

      • Jumelia

        ennakkoluuloinen ihminen on arvaamaton. arvaamaton ihminen kyseenalaista kaiken ja kun kysyy häneltä kuinka hän voi vastaisuudessa vain todeta olevansa loukattu. Riisukaa ajatuksenne turhista ja kuunnelkaa kaikkea huolella ja mielenkiinnolla tutkikaa oivaltakaa kertokaa lisää kuinka voisitte epäonnistua enään. tehän olette tänne tulleet vain katsomaan itsenne kuvaa ja viimeistelemään omat ajatuksenne ennen kun voitte saada toisen kerran sanotuksi että minähän jo tiesimme tämän tämähän helppoa ja kivaa mukaaan vaan.


    • stiLL

      Voi teitä torveloisia..

      Elämä opettaa !!!

    • raitoja

      Minä jäin miettimään, että tarvitaanko me fiksuja kumppaneita viereemme säätämään meidän elämää, kun netissä voi käydä näin laadukkaita keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa, jotka jo keskustelujen perusteella vaikuttavat omaperäisiltä ja kiinnostavilta. Tietoisuus siitä, että maailmassa on viisautta ja viehättävyyttä on jo sinänsä riittävä, vaikka se kaikki hyvä ei olekaan konkreettisena lihamöykkynä minun ulottuvillani. Hienoa!

    • Nainen täältä

      Mitä ihmeen uutisarvoa tälläkin aloituksella on? Samoinhan me naisetkin ajattelemme, että vain harvat miehet ovat todella kiinnostavia. Ja tietysti se on hyvinkin yksilöllistä, minkälaista persoonaa kukin pitää kiinnostavana ja minkälaista tylsänä. Luulitko ehkä keksineesi hyvinkin erikoisen ajatuksen, vai miksi yleensä aloitit tämän keskustelun?

    • trumbu

      Ehkä teidän ongelma vaan on siinä, että mietitte liikaa ihmistä tajuamatta sitä, että se valitsee vain sen minkä toiselle näyttää. Antakaa tilaa ja tutustukaa kaikenlaisiin ihmisiin yhtään miettimättä mihinkä lokeroon se kuuluu.

      Huonolla itsetunnolla varustettu tyyppi saattaapi oikeesti olla tosi mielenkiintoinen kun se uskaltaa ensin olla oma itsensä.

      Kulttuuritekijöillä on vaikutusta; se mitä luonto antaa, siihen ihminen sopeutuu. Se mitä ympäristösi on, niin sitä olet sinäkin. Matkustelkaa ja tutustukaa maailmalla ihmisiin. Voitte yllättyä.

    • Valitusta

      Avauksen kuvassa olen MINÄ, JA TAHDON HOMOSEURAA

      T. AVAAJA

      • Jumelia

        Minulta sinulle annan vaikka kuinka paljon huomiota koska minusta sinulle kuuluu tämä ainutkertainen mahdollisuus kohdata joitakin hyvinkin heterolla tavalla kutsuttavia henkilöitä joiden kanssa tulet huomaamaan kuin onkaa trurvallista keskustella kun on toisillakin ihmisillä vielä sinullekin sanottavaa eihän silläkään ole merkitystä ellet anna sille tilaa tullaa skauttasi ja kulkea kierrostasi ja kuunnella tilaasi ja vilauttaa kaikille siihen kuuluvat kauniit elämän muodot kun tämän vain kuunneltavaksesi vastaisuudessakin tiedät että homot ovat tielläsi kun tahdot tavata heitä jotka kyllä kuuluvat kaikkein pyhimpiin seuroihin heidän kanssaan havaitset olevasi vain kadoksissa oleva vältä kuitenkin turhia ennakkoluuloja kosaka minänäkin havaitsen vain kun olet noin vääjämäytön tai haluaisitko minunki tulevan pussaavan sinua hahahaha


    • mansikka2

      No joo, älä ruikuta enää. Täällä on Nainen, ei tarvi tatskoja, eikä muitakaan ulkoisia merkkejä mielenkiinnon herättämiseen...Vain pitkä, uhkea, pitkähiuksinen nainen, joka saa kyllä miehen syttymään, jos kemiat pelaa..;-)

    • pintaa vaan

      Olen huomannut saman miehissä.....

    • Massasta Poikkeava

      Pidän itseäni mielenkiintoisena naisena. Herätän myös miehissä kiinnostusta, mutta ihastumiset elämässäni ovat olleet enimmäkseen yksipuolisia, eli joko mies on ollut ihastunut minuun mutta minä en häneen, ja toisin päin..

      Olen massasta poikkeava siinä mielessä, että tykkään ajatella asioita. Monia asioita, syvällisesti. Harrastukseni ovat myös erikoisempia - moni "ei olisi uskonut", kun kerron heille niistä.
      Vielä en ole törmännyt sellaiseen mieheen, jonka kanssa tuntisin henkistä yhteyttä. Fyysisesti olen tuntenut vetoa joihinkin miehiin, mutten ole mennyt heidän kanssaan pidemmälle (mihinkään, siis). Ilman henkistä yhteyttä ei ole myöskään fyysistä.

      Noh, onneksi olen onnellinen yksinkin. :)

      • P.S.

        En siis oleta, että olen kaikkien mielestä mielenkiintoinen.,, mutta tärkeintähän on, että viihdyn itse omassa seurassani. :) Koskaan ei ole ollut vielä tylsää!


      • Jumelia

        En epäile sitä laisinkaan jos haluat kiusoitella itsellesi voit tehdä sen vapaasti. kuinka voisitkaan toimia toisella tavalla onhan se näin täydelliseksi tarkoitettu . Ja tosissaan että kunhan vain tahdot niin vapautesi kautta keräät kaiken mihin tilaan hyvänsä eihän se lopulta sinulle kuitenkaan mitäään merkitse ilman tunne sidosta kuintenkaan tarkoittamatta riippumattomuutta vaan todellista ihmissuhdetta onhan ymmärrettävissä että toisellakin tavalla toiminen on "oikeutettua" vaikka kuvittelisit toisin ymmärrämmehän tämän.


      • yli hilseen
        Jumelia kirjoitti:

        En epäile sitä laisinkaan jos haluat kiusoitella itsellesi voit tehdä sen vapaasti. kuinka voisitkaan toimia toisella tavalla onhan se näin täydelliseksi tarkoitettu . Ja tosissaan että kunhan vain tahdot niin vapautesi kautta keräät kaiken mihin tilaan hyvänsä eihän se lopulta sinulle kuitenkaan mitäään merkitse ilman tunne sidosta kuintenkaan tarkoittamatta riippumattomuutta vaan todellista ihmissuhdetta onhan ymmärrettävissä että toisellakin tavalla toiminen on "oikeutettua" vaikka kuvittelisit toisin ymmärrämmehän tämän.

        whaaatt... :DD


      • Jumelia
        yli hilseen kirjoitti:

        whaaatt... :DD

        haluatko sinäkin koskettaa minua jalkoihin ja kertoa että olisipa minullakin sinun pääsi ja kainaloissa koivet ja jalkovälissä hauis joka taipuu mihin vain ja eihän se siihen vaan kun näistä nypitään oleellinen jäljelle jää vain karvat.


    • Nainen 49 v.

      Niin, pitäähän tuo varmaan paikkaansa. Mutta eipä ole tilanne miesten parissa sen parempi, kenties jopa huonompi. Et muuten kertonut millainen itse olet - et ikääsi etkä missä asut. Voi näet olla, että nuo sinun mielestäsi mielenkiintoiset naiset eivät ole kiinnostuneita sinusta. Lisäksi tuo on tavallaan subjektiivinen mielipide. Et määrittele tarkemmin, mitä tarkoitat.

      Ja vaikka mielenkiintoisia naisia ja miehiä onkin, ei löytäminen ole helppoa. Siksi ei voi sanoa, että jos ei löydä, ei myöskään ole. Pitäisi jutella ihmisen kanssa enemmän ennen kuin voi arvioida. Eihän mielenkiintoinenkaan aina ole sitä, vaan hän puhuu myös aivan arkisia. Mielenkiintoisuus on mielestäni vähän taikka paremminkin vähän enemmän muutakin.

    • Murmelaadi

      Itse toivoisin löytäväni sellaisen miehen joka tykkää pelata, katsoa elokuvia ( vähä kaikenlaista). Sellainen joka ei yritä pitää miehen egoa yllä vaan haluan miehen joka uskaltaa myös itkeä ja ilmaista tunteitaan ja uskaltaa kokeilla vähemmän miehekkäitä juttuja kuten esim: ratsastusta paskaakaan välittämättä mitä muut miehet ajattelee. Kuitenkaan hän ei saa olla totaalinen "nainenkaan" joka tekee kärpäsestä härkäsen, juoksee trendin perässä, pelkää paskaisia hommia ja tyyliin hiusten sotkemista.
      Ei myöskään sohvaperuna vaan olisi mukavaa jos voisi yhdessä kokkailla, käydä lenkillä tai patikoimassa, kalassa, mökkeilemässä tai muuta kivaa harrastusta. Mies joka ei jatkuvasti roiku perässä, mutta osaa viettää kuitenkin yhteistä aikaa sopivasti. Elämäntehtävä ei ole käydä baareissa eikä olla koneella 24/7. Voisin jatkaa vaikka kuinka, mutta tulee liian pitkä että itseäkin hirvittää.

      • Jumelia

        älä ihmeessä luovu toivosta tiedäthän kun vain kerron näkemykseni jossa uskalletaan avata sydämmiä enemmänkin kuin liikaa jos tahdot niin vastaisuudessa voisit hyötyä huolitellusta puketumisesta ja tunteittesi käsittelystä ja myös uskaltaa kohdata näitä tavoiteltuja henkilöitä joille olet ilmeisesti antanut ymmärtää olevasi kiinnostunut jos nolostut niin käyttäydyt arvokkaasti kunhan vain pidät mielessä että välitön tilanne taju on varmasti kohdallaan sinunkin tapauksessasi käytä sitä hyödyksesi kyllä varmasti onnistut.


      • 66665555544444333333

        Käytkö itse kalassa yms, ja haluaisit miehen mukaan, vai miehen joka veisi sinut tekemään näitä?


      • -intj-87

        Olen ajatellut kokeilla itse ratsastusta, mutta en jostain syystä ole saanut vielä aikaiseksi. On se muuten kumma että ratsastus mielletään nykyään naisten jutuksia kun se on ollut tuhansia vuosia nimenomasn miesten juttu.


      • Murmeladi
        66665555544444333333 kirjoitti:

        Käytkö itse kalassa yms, ja haluaisit miehen mukaan, vai miehen joka veisi sinut tekemään näitä?

        Käyn kalassa silloin kuin on mahdollista, mutta se on tosi harvoin. Tottapuhuen ei se kalastaminen ole tärkeinasia, mutta pointtini oli että voisi jotain harrastaa yhdessä ulkonakin eikä aina sisällä.


      • Murmelaadii
        -intj-87 kirjoitti:

        Olen ajatellut kokeilla itse ratsastusta, mutta en jostain syystä ole saanut vielä aikaiseksi. On se muuten kumma että ratsastus mielletään nykyään naisten jutuksia kun se on ollut tuhansia vuosia nimenomasn miesten juttu.

        No sitä minäkin olen ihmetellyt ja eikös se amerikoissa ja esim australiassa ole vieläkin edelleen miesten että naisten juttu? Tarkoitan näitä ns karjapaimen kulttuuria. Suosittelen kokeilemaan ratsastuskouluja ja siinä kyllä myös kunto kohisee jos on aikaa ja varaa mosita harrastaa.


    • Uniikki n

      Mitä sinä voit tarjota itse ( AP) persoonalliselle naiselle? Oletko asettanut riman liian ylös ja oletko ennakkoluulojen vallassa? Se voi estää sinua lähestymästä naista ja nainen vaistoaa tälläisen eikä päästä itseään "irti". Kun uskaltaa tutustua toiseen-voi voittaa! Me olemme kaikki UNIIKKEJA!

    • Nieriä tai kuha

      Sä olet niin oikeassa ja sulla itselläs meni sen verran jankkaamiseksi, että susta on mielenkiintosuus kaukana. Sanon vain näin naisena joka viihtyy muualla, kuin seiskapäivän sivuilla.

      • ---

        Aikamoinen meedio taidat olla.


    • Olen perusluonteltani sellainen joka auttaa muita. Mutta samaan aikaan pyrkii johtajaksi koska ei toistaiseksi muuta elämää ole...
      Oma ykkösunelma on on aina ollut sen rakkaan löytyminen mutta mielenkiintoisia ihmisiä ei vain tahdo tulla vastaan...

      Olen kirjaston kuluttaja plus ettin netistä kaikkea milenkiintoista....
      Olen pelaillut koneella varmaan kaikkia ylesempiä pelejä, niin että niistä on joku käsitys ja koneen korjailukin onistuu pienimuotoisesti .
      Mutta en oon niin peliriippuvinen että kiinostus pysyisi pitenpään .
      Tulen toimeen omillani.

      En ole hiljainen. Mutta aikaa myöden oppinut että liika pälätys kostautuu siinä missä
      Hiljaa ko kusi sukassa meininkiki.
      Musikki maku menee metallin kautta kaikkeen outoon ja monet oudot ilmiöt on mielenkiintoisia....
      Seuraan politikkaa hivenen oikeistolaisella asenteella.
      Kokenut niitä nurjiakin puolia mutta silti olen kykeneväinen optimistiin.
      Vihaan krääsää, sisustan harkitusti sanotaanko että minimalistisesti.
      En tykää katella romanttisia hömpötyksiä , mutta kaikki muu menee...
      Kauhuelokuvia oon kattonu sen verta että nykyää ei oiken innosta ,
      Vaikken vihaa tai pelkää.
      Omaan mielikuvitusta ja älyä...

      Mutta lopuksi. Olen vankina sairaassa isossa ruumiissa.
      En satu olemaan mikään malli typy enkä salittaja vaikken liikuntaa vihakaan.
      Vaikka niin voisi luulla. Ko nääkee mut.
      Koitan parantaa oloa silla en aijo olla koko elämää yksin kun kauneus on ainoa tae suhteeseen... muu on paskanjauhahntaa.
      Vai olisitko valmis todistamaan toisin.....
      Ja niin en oo lasbo tai feministi emakko.
      Mutta oma kokemus on että erilaiset on yksin . Kyllä miehet ettii mieluumin niitä hepsankeikka pääsisällön omitavia malili muodokkuus beibejä...
      Muut on pelottavia . I now :)

      • .Sama.

        Usko pois, ei ole pelottavia.

        Mutta pelottavaa on se että ihminen ei mahda itselleen mitään ja alistuu oman ison kehonsa vangiksi.
        Mielestäni se on todella surullista.

        Mitä tulee kauneuteen niin kyllä se lähtee aktiivisuudesta itseään kohtaan ja kehoaan kohtaan.

        Ei minulla mitään isokokoisia naisia vastaan ole eikä ylipainoisia, mutta valitettavasti ei hirvittävästi sukat pyöri kun miettii eroamme ajattelutavassa mitä tulee kehoon ja miltä se ulospäin näyttää.

        Silti se on hyvin kaukana siitä että minä miehenä etsin jotain hepsankeikkaa malli muodokkuus beibejä.
        He ovat aivan yhtä kaukana siitä mitä minä etsin kuin se isokokoinen nainen.

        Näin se vain menee.


      • TrueHappiness

        Olet vanki, jos teet itsestäsi sellaisen. Sielu voi olla vapaa ja onnellinen, vaikka keho olisi mitä. Sisäinen vapaus heijastuu myös ulkoiseen olemukseen.


    • uteliaisuusheräs

      No jätit kertomatta asian ytimen "valitusta;millainen ON todella mielenkiintoinen nainen??

    • Fakta.

      Onko ne naiset oikeasti kauniita vai onko kyse vain siitä, että ne käyttävät meikkiä.

      • Burghan alla

        nainen on tosi kaunis... Eikös tämä ole tahtotila nykyään????


    • ziizuzizco

      Näiden kaaaiiikkien piiitkieeeen pohdintojen jälkeen sanoisin ap:lle kyllä, jotta getareallife? ;) et voi elää ja unelmoida elämästä yhtä aikaa... jokaiselle on jossakin joku,jos ei anna ITSENSÄ seistä esteenä- siinä ei enää vaaditakaan toiselta tiettyjä asioita,kun tunnetaan nöyrästi ne omat vahvuudet ja heikkoudet :) miksi ihmiset eivät tajua,että puolison/kumppanin kanssa kasvetaan yhdessä,opitaan itsestä,toisesta,eikä etsitä "valmiita paketteja"??? surkiata...

    • onhan meitä

      Sellaiset mielenkiintoiset naiset jäävät usein huomaamatta kun nykyään ollaan niin ulkonäkökeskeisiä. Siinä sitten jää jalkoihin tallattavaksi kun ei ole kaunis. ei kukaan huomaa heti luonnetta ja ajatuksia. ym mikä olisi rumankin naisen sisällä. Se joka on tutustunut minuun sisältä on sanonut että olen hyvin mielenkiintoinen ja erinlainen nainen. Mutta kun näitä miehiä on niin harvassa joka oikeasti arvostaa naista sisältä.

    • ääjhhhjk

      Tatuoiduthan ovat juuri niitä laumasieluja, jotka eivät uskalla olla menemättä muoteihin mukaan. Rohkeat eivät alistu moiseen.

    • HiusMyrkytPilaaAivon

      Suomalainen nainen ei yleensä ole kiinnostava.
      Aivopesty miesvihaan tai pihtaamiseen eli feministi.
      Aviopesty vihreyteen.
      Aivopesty olen parempi tai sivistyneempi asenteeseen.

      Aito nainen on aina lapsi sekä miesrakas ja myös uskollinen.
      Heittää kyllä miehen pihalle mikäli tämä on alkoholi tai väkivalta ongelmainen.

      • -intj-87

        Sinut on näköjään aivopesty kirjoitustaidottomaksi juntiksi. t. Suomalainen mies


    • odottaja2

      Onko miehissä sellaisia?

    • lilliannaaa

      Taidat haluta paikata omaa harmaahiirulaisuuttasi persoonallisella ja mielenkiintoisella kumppanilla ;) Näinhän se usein on. Kun on perusjuro introvertti massahiihtäjä, saa vähän räväkämpi seura itsestäkin enemmän mehuja pihalle. Ja on helpompi hiihtää räiskyvän siivellä seinäkukkasena.

      • -intj-87

        Räväkät ihmiset kuvittelevat olevansa yleensä persoonallisempia kuin mitä ovat. Rauhallisista introverteista löytyy suurin osa ihmiskunnan merkittävimmistä henkilöistä.


      • .Sama.

        Huono trolli aloittajaa kohtaan.

        Oppisit olemaan sinäkin ihminen.


    • jokainenOnkymppi:)

      Voisko olla niin että jokasella on se oma persoonansa, jotkut saavat sen esiin, jotkut ei :) Joidenkin kanssa kemiat mätsää, joidenkin kanssa ei. Ja persoonallisuus on niin suhteellista, mistä näkökulmasta sä sitä katsot, miten itse olet elänyt, mistä oot tullu jne. Ja vaikka nainen ois persoonallinen, ei se persoona välttämättä ole sua miellyttävä :D
      Kunhan pohdin. En ole mikään "pissis" ja varmasti mullakin persoonallisuutta riittää, mutten usko että olen mikään jokaisen miehen päiväuni siltikään :D

    • eräs 30+ mies

      Olen itse yli 30v elämäni aikana tavannut yhden naisen jonka luonteesta ja persoonallisuudesta pidän todella paljon. Yhden. Palstatyyliin olen myös luonnollisesti kokematon ikisinkku. Tasoero tämän erään naisen ja minun välillä on käsittääkseni valtava, eli yksineläminen on ainut vaihtoehto.

    • Luonnonlapsi aina onko se se mies tai nainen he kulkee omia polkuja on erikoisii

    • Suomalainen mies

      Seksillä ei pitkälle päästä, kuin vain sänkyyn. Jos ei ole muuta yhteistä, niin ei seksikään suju. Se on 100% varmaa. Hyvää avioliitossa seksi on hyvä mauste ja sitä haluaakin paljon ja se on nautittavaa molemmin puolin. Ilman seksiä en voisi kuvitellakaan avioliittoa.En kannata avosuhteita neutraalilavioliiosta puhumattakaan. Vanhat hyvät arvot ovat edelleen arvossaan.

    • ei saa pettää

      Näin on, ja lisään, et uskollisuus on parisuhteessa kaiken a&o,ei seksi enää kiinnosta kun on pettäjän kanssa.

    • peilikin keksitty jo

      Miks naisen pitää olla kaunis, kun rumia miehiä on pilvinpimein?

      • fuckswag

        Et läpäisisi Turingin testiä, trollipissispeikkonen.


    • ....................

      Olen syvällinen ja pohdiskeleva nainen, joka välttää mustavalkoista ajattelua asian kuin asian suhteen. Minun on aina ollut vaikea löytää tasoistani keskustelu seuraa kummankin sukupuolen kanssa. Voi kun löytyisi jostain samanlainen avarakatseinen ihminen, jolle elämä on tutkimusmatka ja seikkailu täynnä mahdollisuuksia.

      • Uni ainoa olo.

        Härnää ja valehtele.olet ytimessä. tätähän arkipäivä on.


    • Minämies30

      Olen lueskellut keskustelua ja tullut tulokseen jota yritän ymmärtää. Olen asunnut 16 vuotta omillani. Niin helsingissä kuin pikku kylissä jopa tampereella. Myös olen matkustellut euroopassa pitempiäkin aikoja. Ystävä piirini ei ole suuri, tuttavia kyl on. Aina olen joka paikassa pärjännyt ja rakkauttakin saannut kuin suruja myös. Tärkeimpänä asiana pidän sitä kun aamu pissillä käy ja käsiä pesee, jos ei tykkää mitä peilis näkee ni turha kuvitella, ett tapais taikka tutuistus yhtään kehenkään tutustumisen arvoiseeb ihmiseen. Lokkeja ja kusettajia riittää aina. Juuri näin rauhaa ja rakkautta.

      • ohitatte kuitenkin

        Täällä on ketjussa monta naista jotka kehuvat itseään ja pitävät itseään muita naisia parempia mm.nimmari kympin nainen.

        Sehän se juuri on tavallista ja varsinkin niiden akateemisten parissa. Jos nainen on leuhka ja kehuskelee kauneudellaan ja siinä että on parempi kuin muut - se ei kerro mitään siitä mikä naisessa on kiinnostavaa.

        Joku sanoi että on erikoisia harrastuksia josta monet on yllättyneet, mutta ei kertonut mikä se harrastus on.

        Siinä nainen ajattelee vain itseään eikä sitä mitä voi toiselle tarjota.

        Se että osaa ajatella ensin muita on niin harvinaista että se tekee ihmisestä kiinnostavan.

        Ei se että pitää itseään parempana ja kiinnostavampana muita, mutta mitään ei löydy sanojen tueksi, niin kuin tässä nyt.

        Eräs oli sellainen tässä ketjussa mutta sitten heitti aloittajalle haasteen: onko hän kiinnostunut isommista naisista?

        Pisti miettimään onko aloittaja miten tosissaan.

        Jospa kyse on hänellä vain siinä että hänkään ei ole kiinnostunut muista ja siksi pitää naisia epäkiinnostavina kanoina. Jos ap itse muuttuisi ja alkaisi kiinnostumaan muista ihmisistä niin ongelmaa ei olisi.

        Tämä ei ole alunperin minun ajatus vaan luin tämän erään nelikymppisen miehen kirjoituksest tuolta ylempää.

        Minusta tosi mielenkiintoinen pointti.

        T: ihan tavallinen nainen, onnellisesti naimisissa


      • +-+-+-+
        ohitatte kuitenkin kirjoitti:

        Täällä on ketjussa monta naista jotka kehuvat itseään ja pitävät itseään muita naisia parempia mm.nimmari kympin nainen.

        Sehän se juuri on tavallista ja varsinkin niiden akateemisten parissa. Jos nainen on leuhka ja kehuskelee kauneudellaan ja siinä että on parempi kuin muut - se ei kerro mitään siitä mikä naisessa on kiinnostavaa.

        Joku sanoi että on erikoisia harrastuksia josta monet on yllättyneet, mutta ei kertonut mikä se harrastus on.

        Siinä nainen ajattelee vain itseään eikä sitä mitä voi toiselle tarjota.

        Se että osaa ajatella ensin muita on niin harvinaista että se tekee ihmisestä kiinnostavan.

        Ei se että pitää itseään parempana ja kiinnostavampana muita, mutta mitään ei löydy sanojen tueksi, niin kuin tässä nyt.

        Eräs oli sellainen tässä ketjussa mutta sitten heitti aloittajalle haasteen: onko hän kiinnostunut isommista naisista?

        Pisti miettimään onko aloittaja miten tosissaan.

        Jospa kyse on hänellä vain siinä että hänkään ei ole kiinnostunut muista ja siksi pitää naisia epäkiinnostavina kanoina. Jos ap itse muuttuisi ja alkaisi kiinnostumaan muista ihmisistä niin ongelmaa ei olisi.

        Tämä ei ole alunperin minun ajatus vaan luin tämän erään nelikymppisen miehen kirjoituksest tuolta ylempää.

        Minusta tosi mielenkiintoinen pointti.

        T: ihan tavallinen nainen, onnellisesti naimisissa

        "Joku sanoi että on erikoisia harrastuksia josta monet on yllättyneet, mutta ei kertonut mikä se harrastus on."

        En ole tuo ylempänä kirjoittanut, mutta minullakin on ns. erikoisempia harrastuksia. En kuitenkaan enää puhu niistä näillä yleisillä keskustelupalstoilla, koska tiedän kokemuksesta, että kakkaa alkaa sataa niskaan ja lujaa. On siellä muutama tavallisempi ja "hyväksytympikin" harrastus, mutta olkoot nyt nekin.

        "Siinä nainen ajattelee vain itseään eikä sitä mitä voi toiselle tarjota."

        Itse ainakin ajattelen, että kyse on siitä, mitä pari voi tarjota toinen toisilleen. Jos yhteisiä mielenkiinnonkohteita ei juurikaan ole, niin mitä voidaan tehdä yhdessä ja mistä voidaan ylipäätään keskustella? Käydä syvällistä keskustelua siitä, mitä ostetaan kaupasta tai mihin mennään seuraavalla lomalla? :D

        Enkä minä ainakaan pidä itseäni parempana kuin muut, mutta tiedän kyllä, että ihan keskiverto/tavallinen nainen en ole. Ja olen sen myös saanut usein kuulla muiden suusta, sekä hyvässä mielessä että vähemmän hyvässä riippuen tietysti siitä, kuka ja millainen sanoja itse on ja mistä pitää jne...


      • niin¨...
        ohitatte kuitenkin kirjoitti:

        Täällä on ketjussa monta naista jotka kehuvat itseään ja pitävät itseään muita naisia parempia mm.nimmari kympin nainen.

        Sehän se juuri on tavallista ja varsinkin niiden akateemisten parissa. Jos nainen on leuhka ja kehuskelee kauneudellaan ja siinä että on parempi kuin muut - se ei kerro mitään siitä mikä naisessa on kiinnostavaa.

        Joku sanoi että on erikoisia harrastuksia josta monet on yllättyneet, mutta ei kertonut mikä se harrastus on.

        Siinä nainen ajattelee vain itseään eikä sitä mitä voi toiselle tarjota.

        Se että osaa ajatella ensin muita on niin harvinaista että se tekee ihmisestä kiinnostavan.

        Ei se että pitää itseään parempana ja kiinnostavampana muita, mutta mitään ei löydy sanojen tueksi, niin kuin tässä nyt.

        Eräs oli sellainen tässä ketjussa mutta sitten heitti aloittajalle haasteen: onko hän kiinnostunut isommista naisista?

        Pisti miettimään onko aloittaja miten tosissaan.

        Jospa kyse on hänellä vain siinä että hänkään ei ole kiinnostunut muista ja siksi pitää naisia epäkiinnostavina kanoina. Jos ap itse muuttuisi ja alkaisi kiinnostumaan muista ihmisistä niin ongelmaa ei olisi.

        Tämä ei ole alunperin minun ajatus vaan luin tämän erään nelikymppisen miehen kirjoituksest tuolta ylempää.

        Minusta tosi mielenkiintoinen pointti.

        T: ihan tavallinen nainen, onnellisesti naimisissa

        Ensin pitää ajatella itseään, sitten vasta muita. Siinä nimim. "ohitatte kuitenkin" on väärässä.
        Kauneudella saa kehuskella jos haluaa. Monet muut kehuskelevat sitten muilla asiolla. Monet kehuskelevat älykkyydellään varsinkin miehet. Ei ole sen huonompaa kehuskella kauneudella kuin muillakaan asioilla.


    • Niittipallero

      Itse koen sen vähän niin, että kaikki on mielenkiintosia jollekin, muttei kaikille ja joillakin kestää kauemmin kuin toisilla ennen kuin se tulee esille.

      Itse tiedän montakin naista, joiden kanssa olen tuntenut vuosia mutta vasta nyt lähiaikoina heistä on alkanut tulla mielenkiintoinen persoonallisuus esille.

      • olen naimisissa

        Sä olet itse muuttunut. Ja jos ap muuttuisi sellaiseksi että häntä alkaisi toiset ihmiset(me naisetkin ollaan ihmisiä)kiinnostamaan niin koko ongelmaa ei olis.

        Tämän heitti eräs 40vee mies tuolla ylempää ketjussa ja mielestäni hän sanoi totuuden.

        Normaali arki miehen kanssa on parasta. Luulis että miehet ajattelee näin kanssa. Ei arjessa ja pitkässä avioliitossa jaksais jos toinen aina yllättäis ja ois erikoinen.

        Se että osaa ottaa muut huomioon on sen verta erilaista että se kiehtoo.

        Monet naiset tässä ketjussa pitää itseään parempana kuin ne naiset joita ap on kohdannut.

        Ylpeys, esm.kympin naiselta, on vastenmielistä. Ei se kerro mistään muusta kuin että jollain on suuret luulot itsestään.

        T: tavallinen nainen ei parempi ei huonompi


      • 1234569876543
        olen naimisissa kirjoitti:

        Sä olet itse muuttunut. Ja jos ap muuttuisi sellaiseksi että häntä alkaisi toiset ihmiset(me naisetkin ollaan ihmisiä)kiinnostamaan niin koko ongelmaa ei olis.

        Tämän heitti eräs 40vee mies tuolla ylempää ketjussa ja mielestäni hän sanoi totuuden.

        Normaali arki miehen kanssa on parasta. Luulis että miehet ajattelee näin kanssa. Ei arjessa ja pitkässä avioliitossa jaksais jos toinen aina yllättäis ja ois erikoinen.

        Se että osaa ottaa muut huomioon on sen verta erilaista että se kiehtoo.

        Monet naiset tässä ketjussa pitää itseään parempana kuin ne naiset joita ap on kohdannut.

        Ylpeys, esm.kympin naiselta, on vastenmielistä. Ei se kerro mistään muusta kuin että jollain on suuret luulot itsestään.

        T: tavallinen nainen ei parempi ei huonompi

        "Ei arjessa ja pitkässä avioliitossa jaksais jos toinen aina yllättäis ja ois erikoinen."

        Ei jaksakaan, jos on itse ns. tavallinen. Jos on itse erikoisempi, viihtyy toisen erikoisen kanssa. Lika barn leka bäst. Itse en kaipaa arkeeni hirveästi yllätyksiä, mutta perustavismiestä en kestäisi montaa päivää.

        "Se että osaa ottaa muut huomioon on sen verta erilaista että se kiehtoo."

        Siis sinusta huomaavaisuus, empaattisuus ja tunneäly tekevät ihmisestä kiehtovasti erilaisen? Eli itsekkyys ja erilaiset tunne-elämän ongelmat ovat sinusta merkki tavallisuudesta?


      • pata kattilaa soimaa
        olen naimisissa kirjoitti:

        Sä olet itse muuttunut. Ja jos ap muuttuisi sellaiseksi että häntä alkaisi toiset ihmiset(me naisetkin ollaan ihmisiä)kiinnostamaan niin koko ongelmaa ei olis.

        Tämän heitti eräs 40vee mies tuolla ylempää ketjussa ja mielestäni hän sanoi totuuden.

        Normaali arki miehen kanssa on parasta. Luulis että miehet ajattelee näin kanssa. Ei arjessa ja pitkässä avioliitossa jaksais jos toinen aina yllättäis ja ois erikoinen.

        Se että osaa ottaa muut huomioon on sen verta erilaista että se kiehtoo.

        Monet naiset tässä ketjussa pitää itseään parempana kuin ne naiset joita ap on kohdannut.

        Ylpeys, esm.kympin naiselta, on vastenmielistä. Ei se kerro mistään muusta kuin että jollain on suuret luulot itsestään.

        T: tavallinen nainen ei parempi ei huonompi

        "Tavallinen nainen" olet väärässä. Toiset ihmiset ovat parempia kuin toiset niin se vain on. Ei kaikki ihmiset ole samanlaisia tasapaksuja kuin sinä ja monet muut.
        Ja tottakai saa olla ylpeä omista hyvistä puolista ja paremmuudestaan se on luonnollista ja tervettä itsetuntoa. Ei tuo sinunkaan tavallisuutesi mikään kehuskelun aihe ole. Jos esim. "kympin nainen" on oikeasti sellainen kuin kertoo niin sittenhän hän on selvästi monin tavoin valtaosaa taviksia ja surkimuksia parempi, se on vain tosiasia. Hyväksy se, älä katkeroidu.
        Niin eikä tavallisuudessakaan mitään ylpeyden aihetta ole. Olet selvästi kateellinen kun olet vain tavallinen et sen kummempi.


    • ei yksinäiseksi jää

      Taidat olla narsisti. Taidat sekoittaa toisiinsa käsitteet "nirso" ja "narsisti". Usko vaan, naisissakin voi olla sen verran nirsoja (tai muuten vaan oman arvonsa tuntevia) ettei sinun kaltainen itsekeskeinen mies kiinnosta pätkän vertaa.
      Kannattaa katsoa omaa kuvaa peilistä ja kysyä: miksi minä en kelpaa kumppaniksi kellekään?

      • fuckswag

        Kas, narskukortti vedetty taas esiin!


    • Yksin parempi kuin..

      Jokaisella omat ihanteensa. Minua ulkoisesti kiinnostavia naisia on korkeintaan yksi sadasta omassa ikäluokassa. Harvat heistäkin vapaana tai eivät ole minusta kiinnostuneita. Missi ei tarvitse olla, mutta hoikka ja liikunnallinen,

      Jos tuo edellinen kynnys ylittyy on vielä useita muita asioita joiden on syytä osua yksiin. Ei tarkoita kaikilta osilta samankaltaisuutta, mutta yhteisiäkin kiinnostuksen kohteita olisi hyvä olla. Samansuuntaiset liikuntaharrastukset paljastuvat usein jo ensiksi mainitusta ulkoisesta olemuksesta. Sopimaton luonne, liika puhuminen ym. ovat esteitä pitemmälleja lähemmelle suhteelle. Massaihmisistä en oikein välitä, joissakin fyysisissä tai henkisissä asioissa saisi mielellään ylittää keskinkertaisen massatason reippaasti.

    • -------------

      Etenkin nuoret naiset eivät panosta muuhun kuin ulkonäköönsä ja pitävät sitä valttinaan. He ajattelevat, että kun he näyttävät hyvältä, niin silloin he ovat mielenkiintoisia. Turhan myöhään tulee monelle naiselle ajatus, että olisko sitä muutakin elämää kuin vaatteet ja meikit. Varmaan vähän vanhempien naisten keskuudesta löytyy enemmän niitä persoonallisempia, mutta jos on itse nuori mies, niin se on kyllä vaikeaa löytää ikäistään naista, joka ei luota vain että hyvä ulkonäkö tekee ihmisestä kiinnostavan.

    • vpp1

      Ota 40,ei valita eikä rutise turhia.

      • curiousity

        Kyllä meillä yli nelikymppisilläkin on rima. Ei meitä niin vain "oteta". On parempaakin tekemistä kuin tuhlata aikaansa jonkun lapsellisen typerän tyypin kanssa.


    • Ehkä

      Potaaskaa.miksi kysyt?

      • tyytykää

        Miehet ovat näköjään ihan sekaisin päästään. Sen huomaa esim. tätä palstaa lukiessa. Luulevat liikoja itsestään ja olevansa parempia kuin ovatkaan. Tyytykää tasoisiinne naisiin ymmärtäkää nyt se vihdoin ja painakaa paksuun kalloonne. Muussa tapauksessa olette ansainneet yksinäisyytenne ja katkeruutenne. Muuta ette saa. Unohtakaa pilvilinnanne upeista naisista, niitä ette tule koskaan saamaan. Menkää itseenne ja vika on teissä, peiliin katsomalla sen huomaatte.


      • .Sama.
        tyytykää kirjoitti:

        Miehet ovat näköjään ihan sekaisin päästään. Sen huomaa esim. tätä palstaa lukiessa. Luulevat liikoja itsestään ja olevansa parempia kuin ovatkaan. Tyytykää tasoisiinne naisiin ymmärtäkää nyt se vihdoin ja painakaa paksuun kalloonne. Muussa tapauksessa olette ansainneet yksinäisyytenne ja katkeruutenne. Muuta ette saa. Unohtakaa pilvilinnanne upeista naisista, niitä ette tule koskaan saamaan. Menkää itseenne ja vika on teissä, peiliin katsomalla sen huomaatte.

        Vaikka sinä olet katkera ja rakentelet pilvilinnoja sekä valittaen tyydyt niin se ei tarkoita että muiden pitäisi.

        "Menkää itseenne ja vika on teissä, peiliin katsomalla sen huomaatte. "

        Vaikka vika on sinussa peiliin katsoessa niin meillä muilla se on eri ihminen jonka me näemme kuin sinä näet.


    • viisaudensanat

      Sehän riippuu siitä mitä on sinun mielestäsi kiinnostavaa? Jos on suht samat kiinnostuksenkohteet niin on myös helppo tulla sellaisen ihmisen kanssa toimeen. Liian yltiömaallisia kriteereitä ei kannata tehdä koska ethän sinä itseäkään ole täydellinen. Täydellisyydentavoittelu toisesta ihmisestä kertoo vain omasta epätäydellisyydestäsi. Jotenkin tulee mieleen, että on itse jollain lailla puutteellinen. Ei pidä elämää sellaisena kuin se on vaan kaiken pitää olla aina parempaa ja parempaa. Hyväksy se, ettet välttämättä ole toisen silmissä täydellinen etkä voi olettaa toisen olevan täydellinen niin vältyt pettymyksiltä. Arki on ihmeellistä jos vain osaa katsoa sitä oikealla tavalla.

    • sofistisovinisti

      Minkä takia kodin monitoimikoneella pitäisi olla joku persoonallisuus?

    • ffjeiofapj

      Näin se on. Monet nuoret naiset luottaa siihen että pelkällä ulkonäöllä saa kenet tahansa. Oikeasti kiinnostavia naisia on todella harvassa, mutta kyllä niitä jostain aina onneksi löytyy, vaikkei kovin usein.

      Tutustuin tässä hiljattain yhteen naiseen, suunnilleen samanikäisiä olimme. Kun kysyin harrastuksista, hän vastasi "ei mitään". Mitä tämä kertoo naisesta? No se että hän on aivan helvetin tylsä! Ihan hyvännäköinen oli, mutta ei se riitä. Ja sitten tällasilla naisilla on vielä ihan ihmeellisiä vaatimuksia miehen suhteen, pitää olla todella mielenkiintonen vaikka itse on epäkiinnostava.

      Itselläni on melko alhaiset kriteerit naisen suhteen. Toivon kuitenkin, että hänellä olisi edes jotain harrastuksia.

      No, ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. Olenpa ainakin nyt sen verta viisaampi, etten tuhlaa yhtään kallista aikaa epäkiinnostaviin naisiin.

      Älkööt muut äijät tyytykö epäkiinnostaviin naisiin. Te ansaitsette paljon parempaa!

      • .Sama.

        Minäkin tapasin kerran tuollaisen naisen joka sanoi ettei harrasta oikeastaan mitään. Olen tavannut muitakin jotka vain viettävät vapaa-aikaansa eri tavoin.
        Taidan minäkin olla sellainen.

        Kuitenkin tuo nainen teki kaikenlaista mielenkiintoista, mutta kaikkea sikinsokin eikä oikeastaan pitänyt niistä yhtään "harrastuksena".

        Ihminen voi olla intohimoinen jostakin asiasta vaikka ei olekkaan suoritussuuntautunut tiettyyn harrastukseen.

        Ne ihmiset jotka poimivat sieltä täältä asioita alistumatta tiettyyn muottiin ja olematta jonkun ohjailtavissa ovat niitä kaikkein mielenkiintoisempia yksilöitä, myös naisissa.


    • stiina 32

      Mun miehen ei tartte olla mun paras kaveri. Olis kauhistus jos jokainen asia tehtäisiin yhessä ja kävelylle samanlaisissa verkkareissa.Riittää et jotain yhteistä. Suomessa mielestäni vaaditaan kumppanilta liikaa. Pitäs olla kaveri,komea,kaunis,aktiivinen liikkumaan.. tavallinen ei riitä. Lakatkaa haaveksimasta ja todellisuuteen. Mulle riittää mies ,jossa on mulle jotain kivaa ulkonäössä. Oli sitten roskakuski,pitsanpaistaja tai hienommassa ammatissa toimiva. Ei koko yhtälön täyttävää kumppania ole olemassakaan.

      • .Sama.

        Kävelet sä kaveris kanssa samanlaisissa verkkareissa?!

        Se ei ole mitään haaveilua että vaadin kumppanilta samaa kuin itsekkin pystyn.
        Eli olisi minulle mahdollisesti lähes se paras ystävä, aktiivinen liikkumaan ja älyllisesti utelia sekä hereillä.

        Ei ole liikaa vaadittu tai sitten maailma on kovin yksinäinen paikka kaltaiselleni.

        Elän todellisuudessani sitten mieluummin yksin.


      • elisa..
        .Sama. kirjoitti:

        Kävelet sä kaveris kanssa samanlaisissa verkkareissa?!

        Se ei ole mitään haaveilua että vaadin kumppanilta samaa kuin itsekkin pystyn.
        Eli olisi minulle mahdollisesti lähes se paras ystävä, aktiivinen liikkumaan ja älyllisesti utelia sekä hereillä.

        Ei ole liikaa vaadittu tai sitten maailma on kovin yksinäinen paikka kaltaiselleni.

        Elän todellisuudessani sitten mieluummin yksin.

        eivät mies ja nainen voi olla ystäviä. ei edes parit.


      • .Sama.
        elisa.. kirjoitti:

        eivät mies ja nainen voi olla ystäviä. ei edes parit.

        Täh?! XD


      • heidi s
        .Sama. kirjoitti:

        Kävelet sä kaveris kanssa samanlaisissa verkkareissa?!

        Se ei ole mitään haaveilua että vaadin kumppanilta samaa kuin itsekkin pystyn.
        Eli olisi minulle mahdollisesti lähes se paras ystävä, aktiivinen liikkumaan ja älyllisesti utelia sekä hereillä.

        Ei ole liikaa vaadittu tai sitten maailma on kovin yksinäinen paikka kaltaiselleni.

        Elän todellisuudessani sitten mieluummin yksin.

        Ei noin kranttu saa olla. Jää luu kouraan. Ei ihmisesä muuta tarvi olla ku et ei laiska. Hiki laiskan syyesä,vilu työtä tehesä!. Nii se mennee. Laiskoja ei kattella siitä älyllisyyestä ja mielenkiintosuuesta viis!


      • se siitä
        .Sama. kirjoitti:

        Täh?! XD

        Suomalaiset luulee että miehet ja naiset on ystäviä. Ei ihime et eroja tullee ja miehet alentuu riitelemään naisten kanssa.Ei miehellä ja naisella ole muuta yhteistä kuin koti ja lapset.


      • koti ja lapset
        se siitä kirjoitti:

        Suomalaiset luulee että miehet ja naiset on ystäviä. Ei ihime et eroja tullee ja miehet alentuu riitelemään naisten kanssa.Ei miehellä ja naisella ole muuta yhteistä kuin koti ja lapset.

        No ei ihme jos eroja tulee jos tuollaisia ovat.


    • ....................

      Kyllähän ap on siinä ihan oikeassa että niitä oikeasti todella (ihmisenä, ei vain ulkonäön osalta) naisia on todella harvassa.

      Itse olen 29v sinkkumies pk-seudulta, ja vain 3 todella kiinnostavaa naista on elämässäni tullut vastaan tähän mennessä ja olen kuitenkin naisten kanssa ollut suhteissa jo 15 vuotiaasta saakka. Suurin osa seurustelukumppaneistani ovat olleet enemmänkin niitä "ok" naisia joiden kanssa on toki viihtynyt ihan hyvin, mutta se todellinen kiinnostumisen puute on aina suhteet jossain vaiheessa kaatanut. Yhden tosirakkauden olen kokenut kiinnostavan naisen kanssa, mutta se suhde kesti vain 3kk kunnes nainen muutti pois maasta ja minä jäin tänne hänestä vain haaveilemaan. Ehkä olisi pitänyt mennä perässä...

    • curiousity

      Ihan sama pätee miehiin.
      Taviksia on paljon ja heidän on helppo löytää toisensa. Kun itse sattuu olemaan vähän erikoisempi tapaus, ei ole helppoa löytää kiinnostavaa persoonallista miestä, jolla on omia ajatuksia eikä valtavirtaa.

    • Nafi

      Kuinka uskallat tällaista kirjoittaa..vain miestä saa arvostella, naista ei. Nykyään vain nainen saa sanoa mitä ajattelee ja hänen pitää olla kaiken keskipiste. Muista SE

      Kyllähän näitä tonnitussuja on maailma pullollaan..

    • Mielenk. tavis

      Voi hyvinkin olla niin ettet itse ole kovinkaan mielenkiintoinen. Jos on kovin tyytymätön muihin ihmisiin, voi olla vaikeaa innostua ja kiinnostua heistä. Samoin jos pitää itseään esim varsin älykkäänä, asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pettyy siksi usein muihin ihmisiin. Voi myös tehdä pelottavan ja luotaantyöntävän vaikutuksen jos on edellä mainitsemani tyyppinen ihminen. Samoin jos pitää itseään hyvin syvällisenä, muut ihmiset saattavat tuntua kovastikin pinnallisilta. Lakkaa vaatimasta mitään muilta ihmisiltä koska se on oikeastaan turhaa. Ota rennommin ja ole avoimempi ihmisiin tutustuessasi äläkä syyllisty ylimielisyyteen ja liikaherkkään tuomitsevuuteen. Ala myös lähtökohtaisesti ajatella niin että naiset OVAT mielenkiintoisia niin veikkaan että huomaat että he ovat!

      • mari 80

        Hyvin ja oikein kirjoitettu ja tätä toteutan itsekin. Tuo aloittajan kirjoitus kuulosti oudolta. Minä (nainen) en ole koskaan tavannut miestä,joka ei olisi mielenkiintoinen.


      • mari 80

        Hyvin ja oikein kirjoitettu ja tätä toteutan itsekin. Tuo aloittajan kirjoitus kuulosti oudolta. Minä (nainen) en ole koskaan tavannut miestä,joka ei olisi mielenkiintoinen.


    • sini.

      Nämä on taas näitä itsestään liikaa luulevia miehiä. Elämä nyt vain sattuu olemaan puurtamista eikä ruusuja kanna vaan juoksuhaudan kolkon suo..On aikaa miettiä jonninjoutavia nykyään eikä arvosteta mitään vähää

    • Hevonen nauraa

      Suomalaiset pottapää- tummat - tummut ei kiinnosta-

      Pitää olla kunnon "Plondi pitkätukkainen".

      ihana laitta kaulan ympärille PLONDIN

      hiukset sitt...

      Tv.
      Mies konsanaan...........

    • Suurin osa liitoista noin 90% perustuu pelkästään taloudelliseen järkevyyteen ja/tai lapsiin. Onhan asuntoa helpompi maksaa kahdestaan. Vain noin 10 %:ssa liitoista on todellista rakkautta. Tämän takia niin moni liitto päättyy eroon.

    • Tavis-Tuikkune

      Kyllä fiksujakin ihmisiä on paljon, mutta en ainakaan itse jaksa esittää sellaista intellektuellia roolia, jossa pitäisi olla persoonallisesti pukeutunut ja antaa kultivoitunutta kuvaa itsestään koko ajan. Paljon on myös kyse siitä, että miten hyvin osaa ilmaista itseään.

      Myönnän suoraan olevani monessa asiassa myös täysin tavallinen ihminen. Kyllä minä voin katsoa telkkarista rankan työpäivän jälkeen ihan normaaleja hömppäohjelmia, joita telkkarista tulee. Totta kai katson myös dokumentteja ja keskusteluohjelmia (esim. politiikkaa). Myöskään musa- tai leffamakuni ei ole koko ajan tiedostavasti älykästä ja originellia, vaan laidasta laitaan.

      Jos miettii harrastuksia, niin viihdyn mainiosti esimerkiksi mökillä. En tykkää nollata aivojani ryyppäämällä, vaan lähden mielelläni rentoutumaan mökilleni. Ehkä omaperäistä naista etsivälle se on liian junttia ja pitäisi nekin viikonloput käyttää esim. käymällä taidenäyttelyissä, hankkimalla trendikkäitä vuosikertaviinejä ja istua puistossa sinkkumiesten tavoitettavissa lukemassa Proustia tai tähtitiedettä.

      Minua pidetään älykkäänä, mutta mielestäni olen tavis. Uskon, että fiksua naista etsivät teilaavat minut jo pelkästään sen takia, että käsitys ihmisestä muodostetaan ulkonäön perusteella parissa minuutissa. Uutta tilaisuutta ei juuri anneta.

      • maria..

        Tuommoseen mää just haluisin tutustua. En viiniukkoihin. Itekin viihyn mökillä ja marjassa,vaikka se ei minusta päällepäin näykään. Tykkään ihan perusnaisten jutuista ja lakkaan kynsiäni,mut muhun vetoaa tavallisuus.Viihdyn ennemmin kotona rauhassa ystävän kanssa vaikka ei baaritkaan vieraita ole.Ja ryypännyt en ole koskaan.Liikun aivan tarpeeksi ja olen aktiivinen ja tykkään et mieskin on sitä sopivasti. Mielestäni sitäkin korostetaan liikaa ja pitäis olla hyvin aktiivinen. Mulle riittää sopusuhtaisuus . Olenhan sitä itsekin.


    • emma _77

      Pikkukivaa naisen elämää...kiitos ottaisin yhden sellaisen elämän :)

    • Hyvä suhde

      Nainen tekee ruokaa,mies tiskaa.ja siivotaan yhdessä.tämä järjestys toimii meillä todella hyvin.
      käymme lenkillä yhdessä.puhumme raha asioista laadimme budjetin yhdessä.
      tätä uskalla lämpimästi suositella ja molemille jää kosolti sitä omaakin tilaa.

    • Kiinnostavaa miestä on vaikea löytää, koska nettideitti profiilit ovat täynnä miehiä, jotka etsivät matkaseuraa tai ovat tylsiä ihmisinä. Usein myös saattaa mun kohdalla tyssätä siihen, jos mies näyttää vanhalta tai muuten esimerkiksi siltä että viihteellä käydään joka viikonloppu. Miestä jolla olisi kiinnostava persoona on vaikea löytää. Yhden olen onnistunut löytämään, mutta välit meni sitten muista syistä poikki. Harmittaa. Ärsyttää tyypit jotka puhuvat vain itsestään ja yleensäkin itseriittoiset ihmiset. Tärkeä ominaisuus ihmisessä on että hän ajattelee myös muita ja on aidosti kiinnostunut muiden ihmisten tekemisistä.

    • ei ikinä enää

      jos puhuu vain itsestää,on varmaan alkkis

    • naikkonen-77

      olen samoilla linjoilla edellisten kirjoittajien kanssa. miehet puhuu mielellään itsestään,ei niitä kiinnosta oikeesti naisten asiat muuta kuin se yks juttu..en kovin pitkään kuuntele yksipuolisesti kenenkään äijän juttuja,ketä kiinnostaa..jotkut näyttää ihan kauheilta..karkuun tekee mieli lähteä saati kun suunsa avaa niiiiiiiiiiii POOOOIISSSSSSS ja äkkiä..Miehet on hyvin itserakkaita..

    • Pierre Bien

      Tässä on osuttu täysin asian ytimeen! Eikö ollutkin yllätys, kun pitkän yrittämisen jälkeen havaitsit että suurin osa naisista on aika tyhmiä ja sisäisestä kauneudesta on turha puhua. Ensiksi seuraa järkytys, sitten epäusko tyyliin "toi esittää, kyllä se oikeasti on varmaan fiksu", sitten kaivelua ja lopulta päätyy hakkaamaan päätään seinään.

      Ehkä suurin opetus on kuitenkin se, että koskaan ei pidä uskoa, mitä nainen sanoo. Ei vaikka se olisi henkevääkin. Naiset yleensä puhuvat yhtä ja tekevät sitten päinvastaista ja lopuksi toteavat "jotenkin se vain tapahtui". Siis kun naiset puhuvat että miehen pitää olla sellainen ja tälläinen niin se usein ei pidä paikkaansa.

      Hyvä esimerkki viimeviikolta oli se, kun eräs nainen jakoi Fukbuukkiinsa jonkun artikkelin jossa miehet kertovat tapoja vietellä nainen ja kommentoi että "ei pidä paikkaansa". Vilkaisin linkkiä ja totesin että juuri niillä keinoilla olin tämän muijan kaatanut edellisenä iltana :). Naiset on sitten herttaisia höpönassuja. Valehtelevat itselleen.

      Elokuvia katsoessa sitä teininä kuvitteli, että naisissa olisi jotakin kiinnostavaa. Kun sitten pääsi nöösinä juttuun joidenkin naisten kanssa niin olin kovin kiinnostunut. Kyselin paljon. Joskus sitä jopa erehtyi pitämään naisten juttuja jotenkin henkevinä mutta tajusin myöhemmin, että ne jutut vain tuntuivat henkeviltä, koska kiimassa sitä keskittyi huuliin ja silmiin ja perseeseen ja toki ne keskusteluhetket oli kiva kruunata seksillä.

      Kuitenkin tässä aikuisiällä on huomannut että naiset eivät juurikaan kasva henkisesti sieltä teinivuosista. Heidän ei tarvitse. Ehkä ammattiin kehitytään mutta ei ihmisenä. Nainen on pohjimmiltaan lastentekokone, jonka tavoite ja päämäärä elämässä pyörii pitkälle sen ympärillä, mitkä geenit siirretään jälkikasvulle, ja mistä löytyvät ne lukuisat miehet ja yhteiskuntajärjestelmät, joilla parhaiten voidaan siirtää resursseja naisen ja jälkikasvun elättämiseen.

      Se on kyllä tosi hassua miten ne jutut pyörii aina samojen asioiden ympärillä, oli nainen sitten 40v tai 20v.

      Ei se ole pahaa tai väärin, mutta miehet ja naiset nyt vain ovat erilaisia. Ei meidän miesten edes kuulu odottaa naisilta mitään. Se nyt vaan on niin, että harvaa naista oikeasti kiinnostaa esimerkiksi, miten asiat toimivat ja millä planeetalla me elämme.

      Kohtahan tietysti joku leukailee, että "olet väärässä. vika on sinun koska vedät sellaisia naisia puoleesi. ei sinusta kukaan fiksu kiinnostuisikaan". Väärin. Kokemus ei ole yksinomaan minun.

      En pysty ottamaan vakavasti olentoa, joka sanoo toista, tekee toista, katsoo tanssii tähtien kanssa, big brotheria ja jotain helvetin nymfejä ja täyttää kaappinsa turhalla moskalla, jota ei edes käytä. En pysty ottamaan vakavasti yhtäkään naispoliitikkoa, jonka mielestä suurimmat ongelmat maassamme liittyvät tulonsiirtoihin raatavalta väestönosalta köyhyyttä haalivalle ja pupujussien lailla lisääntyvälle kansanosalle, jonka laskutaito ei riitä kannattavan ilmaisen koulutuksen hankkimiseen. En pysty ottamaan parisuhdekumppaneitani vakavasti enää, kun olen nähnyt, millaisia jakorasioita tuolla liikkuu.. baareissa, pikkujouluissa, bussissa ja kukaan ei uskoisi, mitä saarnaajien uskovaisten tyttärien kanssa voi tehdä.

      Noh.. antaa naisten puuhastella omiaan ja elää omassa pilvimaailmassaan. Tärkeintä on että mies käsittää totuuden eikä rupea rakentamaan elämäänsä muun kuin oman itsensä varaan. Kyllä se sisäinen rauha sieltä löytyy kun oppii faktat hyväksymään!

      Tsemppiä!

      • Katriina29

        No nii mitäpä siinä sitte väittelemmään ku kaikki asiat selittyy biologialla. Kyllä tekstissäsi on hitunen totuutta ja hitunen ei. Uskon,että kasvatuksella on myöskin osuutta ihmisen käyttäytymiseen. Itse tahdon paljon rakkautta ja rakastaa ja palvella lapsiani ja miestäni. Jakorasia en ole koskaan ollut vaan yhden miehen nainen.Tottakai rakastan ostoksilla käyntiä,mutta teen sen ihan omilla varoillani. Lahjat ovat erikseen. En saa iloa eläämääni yhden illan jutuista. Naisilla mielestäni on vähän outoa tuo renttuihin rakastuminen. Tykätään miehestä,joka on jännittävä ja hiukkasen vaarallinen,mut toisaalta pitäs olla sit pehmo perhepoika. Ja harvemmin sattuu kaikkea tuota olemaan.


      • Moi,

        En tunnista itseäni tekstistäsi, Pierre Bien..

        Meitä "toisenlaisia" naisia on jonkin verran. Itse en ole törmännyt livenä yhteenkään (olemme useimmiten introverttejä), mutta netissä meidän kanssamme voi ainakin löytää keskusteluyhteyden. Kun minut tapaa, voin vaikuttaa sosiaaliselta, mutta jos kanssani ystävystyy niin joutuu tottumaan siihen, että minua näkee harvoin. Ystävyys on minulle henkisen yhteyden löytämistä toisen kanssa - ei sitä, että hengaillaan joka viikonloppu jossakin, vain, "koska niin kuuluu tehdä", juoruten turhasta.

        Toivoisin joskus törmääväni mieheen jolla on avoin, itsenäiseen ajatteluun kykenevä mieli. Sellaiseen, jonka kanssa voisin keskustella mistä tahansa, ilman että toinen tuomitsee. Olen törmännyt pariin sellaiseen, mutta kemiat eivät ole muuten toimineet.

        Älä tuomitse puolta ihmiskuntaa vain omien kokemustesi takia. Niin kauan kun on toivoa, on elämää. Kyyninen asenne ei varmasti auta ketään löytämään elämäänsä rakkautta. Vai etsitkö edes rakkautta? Vaikuttaa siltä, että etsit lähinnä kiinnostavaa panokumppania.


      • Jatkoa----
        Moi, kirjoitti:

        En tunnista itseäni tekstistäsi, Pierre Bien..

        Meitä "toisenlaisia" naisia on jonkin verran. Itse en ole törmännyt livenä yhteenkään (olemme useimmiten introverttejä), mutta netissä meidän kanssamme voi ainakin löytää keskusteluyhteyden. Kun minut tapaa, voin vaikuttaa sosiaaliselta, mutta jos kanssani ystävystyy niin joutuu tottumaan siihen, että minua näkee harvoin. Ystävyys on minulle henkisen yhteyden löytämistä toisen kanssa - ei sitä, että hengaillaan joka viikonloppu jossakin, vain, "koska niin kuuluu tehdä", juoruten turhasta.

        Toivoisin joskus törmääväni mieheen jolla on avoin, itsenäiseen ajatteluun kykenevä mieli. Sellaiseen, jonka kanssa voisin keskustella mistä tahansa, ilman että toinen tuomitsee. Olen törmännyt pariin sellaiseen, mutta kemiat eivät ole muuten toimineet.

        Älä tuomitse puolta ihmiskuntaa vain omien kokemustesi takia. Niin kauan kun on toivoa, on elämää. Kyyninen asenne ei varmasti auta ketään löytämään elämäänsä rakkautta. Vai etsitkö edes rakkautta? Vaikuttaa siltä, että etsit lähinnä kiinnostavaa panokumppania.

        Varmasti moni tapaamistasi naisista olisi ollut mielenkiintoinen, jos olisit viitsinyt tutustua heihin hieman paremmin. Vaikka suurin osa naisista ehkä onkin suurinpiirtein kuvailemaasi tyyppiä, ei se tarkoita, että he olisivat vähemmän kiinnostavia tai huonompia ihmisiä kuin sinä. Aivan samalla tavalla miehet voidaan lokeroida tyhmiksi, peniksellään ajatteleviksi oluen ja makkaran mussuttajiksi. Kaikissa ihmisissä on enemmän syvyyttä, kuin mitä ensivaikutelma ehkä antaa olettaa.


      • moona..
        Jatkoa---- kirjoitti:

        Varmasti moni tapaamistasi naisista olisi ollut mielenkiintoinen, jos olisit viitsinyt tutustua heihin hieman paremmin. Vaikka suurin osa naisista ehkä onkin suurinpiirtein kuvailemaasi tyyppiä, ei se tarkoita, että he olisivat vähemmän kiinnostavia tai huonompia ihmisiä kuin sinä. Aivan samalla tavalla miehet voidaan lokeroida tyhmiksi, peniksellään ajatteleviksi oluen ja makkaran mussuttajiksi. Kaikissa ihmisissä on enemmän syvyyttä, kuin mitä ensivaikutelma ehkä antaa olettaa.

        Totta. Jos mää esim joudun treffeille oon niin jäässä ja jännitän et musta saa aivan toisenlaisen kuvan kuin noin luonnossa. Oikeastaan inhoan treffejä .Ihan kuin siinä joku tarkkailis et onko tuossa nyt potentiaalia. Eihän uusista työkavereistakaan selviä niiden mielenkiintoisuus kun ehkä vasta kun niitä on nähny kymmenennen kerran. Tai riippuu ihmisestä. Eli aika lapsellista sanon minä väittää ja lokeroida ihmisiä mielenkiinnottomiksi.


      • laakamato

        Pierre Bien... oli asiaa, mutta osa oli kärjistystäkin ja ihan kuin et olisi halunnutkaan tutustua kehenkään niiden muutaman jälkeen, joihin petyit... itse oon taipuvainen masentumaan, mutta sinunkin teksti oli vähän masentuneen oloista. Onko sinulla kavereita? Eikö osa miespuolisista kavereistasi ikinä kerro mitään positiivista naisista? Anteeksi, nyt vaikutan psykologista plörinää puhuvalta 'tytöltä.' Aivan oikein, tytöltä. Olen jo kauan, kauan sitten tyttö ollut. Niin, etkö tunnista mitään kivaa, myönteistä kavereidesi naisten tai miesten puhuessa naisista tai naisten tekemistä asioista? Minä tulen paremmin toimeen miesten kanssa ja sellaisten naisten kanssa, jotka eivät ole perus-äiti, ihanne-rakastajatar, varakas-tavoitelty nainen, naisrinki on tärkeä-naisten kanssa. Inhoan kateellisia ihmisiä. Se on syy, miksi olen yksin ja yksinäinen. Aina on kateutta, kilpailua ja jopa nuorehkot äidit keskenään kyräilevät muiden tekemisiä. Eikö heidän juuri kuuluisi olla kiinnostavia, kiinnostuneita maailmasta ja psykologiasta, juuri lastensa takia? Itsensäkin ja koko elämän takia. Ei näin suurin osa toimi. Varustellaan mökkiä, ulkonäköä, harrastetaan hampaat irvessä kaikkea, kehutaan lasten isää (vaikka ukkoa parempia, älykkäämpiä ukkoja on muilla) ja tarkkaillaan, miten muut 'pärjää.' Minäkin olen naisiin pettynyt. Miehiinkin. Enemmän naisiin. Sitten on nuo sitoutumiskammoiset itsekeskeisemmät ukot ja akat. Ukot on sietämättömiä. Kovia kapakoimaan, harrastelemaan ja sitten itkevät yksin ja kadehtivat sitä ukkokamuaan, ku on sillä sentään joku vaimo. Ja se osattomuuden alue saa repimään enemmän työtä, rahaa ja väliaikaisia naiskokeiluja. Itsekeskeisyys ja kateus. Kun on vaatimaton, joko ulkonäöltä (ei-kalliita autoja, vaatteita, tekorintoja/ripsiä/hiuksia) tai ääneen ei kerro värikkäästä ja aktiivisesta elämästä, ei ole mitään. Kyllä hullu hullun tuntee ja kyllä viisas viisaan tunnistaa ja kyllä eri lajin eläin saman lajin tietää. Ihmiset eivät tule toimeen keskenään. En ikinä juo alkoholia. En hae seuraa kaljaa kiskovista ihmisistä. Kun päätin tuon, jäin kuin nalli kalliolle. Hyvin pitkäksi ajaksi. Sitten tajusin, mitä haluan. Ja se on se, että huonoa seuraa en tahdo, olen ennemmin yksin. Olen sen jälkeen ollut mestari tunnistamaan luonnevikaiset hölmöilijät ja idiootit. Siksi on toivoa. Saan valkata seurakseni tavallisia, tervepäisiä ihmisiä. muun ajan oon yksin. Olen vaatimaton ihminen ja opettelen asioita, siinä missä muutkin, mutta turhia muille selittämättä. Välttelen entisiä alkoholisteja, tekopyhiä-kaiken osaavia-äitihahmoja, salilla ähkiviä sänkyvonkaajia, liian uskovaisia, liian eksentrisiä, rikkaita (jotka omistavat toisen ajatuksetkin) ja aggressiivisia ihmisiä. En niin, että en uskalla kävellä missä vain, vaan en anna itsestäni mitään sellaislle. En keskustele henkilökohtaisista asioista ja juuri mistää ed.mainittujen kanssa. Suomi on täynnä kateellisia ihmisiä. Puukko on selässäsi jos et varaasi pidä. Muuten olen tavallinen ja useammin ihan iloinen huomaamattomampi ja rehellinen ihminen. Narsismi korttia en käytä, en kateus-korttiakaan. Kateus on vain hyvin selkeästi rikkomassa ihmissuhteita jne. Kateus on syy usein jopa avioeroihin.


      • Pierre Bien
        Katriina29 kirjoitti:

        No nii mitäpä siinä sitte väittelemmään ku kaikki asiat selittyy biologialla. Kyllä tekstissäsi on hitunen totuutta ja hitunen ei. Uskon,että kasvatuksella on myöskin osuutta ihmisen käyttäytymiseen. Itse tahdon paljon rakkautta ja rakastaa ja palvella lapsiani ja miestäni. Jakorasia en ole koskaan ollut vaan yhden miehen nainen.Tottakai rakastan ostoksilla käyntiä,mutta teen sen ihan omilla varoillani. Lahjat ovat erikseen. En saa iloa eläämääni yhden illan jutuista. Naisilla mielestäni on vähän outoa tuo renttuihin rakastuminen. Tykätään miehestä,joka on jännittävä ja hiukkasen vaarallinen,mut toisaalta pitäs olla sit pehmo perhepoika. Ja harvemmin sattuu kaikkea tuota olemaan.

        Poikkeuksia aina on mutta neulan löytäminen heinäsuovasta vie niin paljon energiaa että sillä energialla oppii jo elelemään ihan kaikessa rauhassa ilmankin kumppania.

        Toisaalta en voi ottaa puhettasi vakavasti, sillä aika usein olen huomannut esimerkiksi että

        1) Me ei sitten harrasteta seksiä tarkoittaa "minulla on tapana harrastaa ekoilla treffeillä seksiä, joten minun on erikseen kailotettava siitä, etten lankeaisi sänkyyn, sillä jos yrität, todennäköisesti saat"

        2) Etsin kunnon miestä tarkoittaa "Haluaisin kunnon miehen, mutta vain rentut vetävät minua puoleensa"

        Ei enää tiedä mitä uskoa, kun yleensä se tosiaan on niin että nainen sanoo toista ja tekee toista. Yksi erittäin merkittävä asia naisissa on se, että he tuntevat itsensä todella huonosti eikä heillä oikein ole tervettä itsekritiikkiä. Sen näkee myös siitä, miten naiset pitävät itseään ulkonäöllisesti epäviehättävniä, mutta sitten kuitenkin loukkaantuvat kritiikistä jota kaverinsa antavat. Ja henkisellä puolella naiset on ihan hukassa itsensä kanssa.


      • Pierre Bien
        Jatkoa---- kirjoitti:

        Varmasti moni tapaamistasi naisista olisi ollut mielenkiintoinen, jos olisit viitsinyt tutustua heihin hieman paremmin. Vaikka suurin osa naisista ehkä onkin suurinpiirtein kuvailemaasi tyyppiä, ei se tarkoita, että he olisivat vähemmän kiinnostavia tai huonompia ihmisiä kuin sinä. Aivan samalla tavalla miehet voidaan lokeroida tyhmiksi, peniksellään ajatteleviksi oluen ja makkaran mussuttajiksi. Kaikissa ihmisissä on enemmän syvyyttä, kuin mitä ensivaikutelma ehkä antaa olettaa.

        Ei ne naiset ole mielenkiintoisia. On sitä tutustuttu joskus viisikin vuotta. Naiset ovat kyllä kiinnostavia hauskanpitomielessä. Miksi muuten itsenäisesti ajatteleva mies ei voisi olla myös tuomitseva mies sellaisista asioista, joista hän nyt vain on sitä mieltä? Ja eikö olekin hupaisaa, että nimenomaan niiden miesten kanssa ei kemiat toimi, joiden kanssa sitten olisi sitä henkistä yhteyttä?

        Naisia ei yleensäkään kiinnosta henkevä keskustelu ja jos jotain kiinnostaakin niin he ovat jotenkin niin simppelimmällä levelillä, ettei siitä tule mitään. Ja olen lopulta tajunnut sen, että enhän minä edes tarvitse naisilta sitä. Sitä varten ovat ystävät.

        Ja joo, en minä enää etsikään naisista sellaista. Ei vaan maksa vaivaa. Mitä muutakaan meillä on kuin omat kokemukset? Olen aika tavalla silmät auki kulkeva eikä nämä kokemukset sitäpaitsi rajoitu vain minuun. Minulla on näet ystäviäkin, sukulaisia ja sitten tämä netti josta löytyy paljon kokemuksia eri puolilta maailmaa joista toki mitään ei voi noin vain uskoa.

        Eivätkä kaikki naiskokemukset liity mihinkään seksuaaliseen kanssakäymiseen. Joskus tein senkin virheen että pidin naisia pelkästään kavereina. Suuri virhe, jota kadun nyt. Mitä ajan haaskausta.

        Ja miehet ovat peniksellään ajattelevia makkaranmussuttajia oluesta puhumattakaan. Paitsi että miehet laittaa asiat tässä maailmassa toimimaan. Suurin osa siitäkin sen pillunkipeyden tähden. Säälittävää.

        Kyllä minä nuorempana törmäsin paljonkin netissä teihin keskustelunaisiin. Kyllä sitä on paljon keskusteltu henkeviä mutta siinä on juuri toi kolikon toinen puoli, että sitten ei voi pitää hauskaa. Ja ylipäätänsä näppäimistön naputtajilla on tapana esim nettitreffeillä se, että he hakevat vain juttuseuraa eikä treffit tapahdu koskaan.


      • 1234654
        Pierre Bien kirjoitti:

        Poikkeuksia aina on mutta neulan löytäminen heinäsuovasta vie niin paljon energiaa että sillä energialla oppii jo elelemään ihan kaikessa rauhassa ilmankin kumppania.

        Toisaalta en voi ottaa puhettasi vakavasti, sillä aika usein olen huomannut esimerkiksi että

        1) Me ei sitten harrasteta seksiä tarkoittaa "minulla on tapana harrastaa ekoilla treffeillä seksiä, joten minun on erikseen kailotettava siitä, etten lankeaisi sänkyyn, sillä jos yrität, todennäköisesti saat"

        2) Etsin kunnon miestä tarkoittaa "Haluaisin kunnon miehen, mutta vain rentut vetävät minua puoleensa"

        Ei enää tiedä mitä uskoa, kun yleensä se tosiaan on niin että nainen sanoo toista ja tekee toista. Yksi erittäin merkittävä asia naisissa on se, että he tuntevat itsensä todella huonosti eikä heillä oikein ole tervettä itsekritiikkiä. Sen näkee myös siitä, miten naiset pitävät itseään ulkonäöllisesti epäviehättävniä, mutta sitten kuitenkin loukkaantuvat kritiikistä jota kaverinsa antavat. Ja henkisellä puolella naiset on ihan hukassa itsensä kanssa.

        "Sen näkee myös siitä, miten naiset pitävät itseään ulkonäöllisesti epäviehättävniä, mutta sitten kuitenkin loukkaantuvat kritiikistä jota kaverinsa antavat."

        Sinä siis ihmettelet, että veitsen vääntäminen haavassa sattuu?


      • Pierre Bien
        laakamato kirjoitti:

        Pierre Bien... oli asiaa, mutta osa oli kärjistystäkin ja ihan kuin et olisi halunnutkaan tutustua kehenkään niiden muutaman jälkeen, joihin petyit... itse oon taipuvainen masentumaan, mutta sinunkin teksti oli vähän masentuneen oloista. Onko sinulla kavereita? Eikö osa miespuolisista kavereistasi ikinä kerro mitään positiivista naisista? Anteeksi, nyt vaikutan psykologista plörinää puhuvalta 'tytöltä.' Aivan oikein, tytöltä. Olen jo kauan, kauan sitten tyttö ollut. Niin, etkö tunnista mitään kivaa, myönteistä kavereidesi naisten tai miesten puhuessa naisista tai naisten tekemistä asioista? Minä tulen paremmin toimeen miesten kanssa ja sellaisten naisten kanssa, jotka eivät ole perus-äiti, ihanne-rakastajatar, varakas-tavoitelty nainen, naisrinki on tärkeä-naisten kanssa. Inhoan kateellisia ihmisiä. Se on syy, miksi olen yksin ja yksinäinen. Aina on kateutta, kilpailua ja jopa nuorehkot äidit keskenään kyräilevät muiden tekemisiä. Eikö heidän juuri kuuluisi olla kiinnostavia, kiinnostuneita maailmasta ja psykologiasta, juuri lastensa takia? Itsensäkin ja koko elämän takia. Ei näin suurin osa toimi. Varustellaan mökkiä, ulkonäköä, harrastetaan hampaat irvessä kaikkea, kehutaan lasten isää (vaikka ukkoa parempia, älykkäämpiä ukkoja on muilla) ja tarkkaillaan, miten muut 'pärjää.' Minäkin olen naisiin pettynyt. Miehiinkin. Enemmän naisiin. Sitten on nuo sitoutumiskammoiset itsekeskeisemmät ukot ja akat. Ukot on sietämättömiä. Kovia kapakoimaan, harrastelemaan ja sitten itkevät yksin ja kadehtivat sitä ukkokamuaan, ku on sillä sentään joku vaimo. Ja se osattomuuden alue saa repimään enemmän työtä, rahaa ja väliaikaisia naiskokeiluja. Itsekeskeisyys ja kateus. Kun on vaatimaton, joko ulkonäöltä (ei-kalliita autoja, vaatteita, tekorintoja/ripsiä/hiuksia) tai ääneen ei kerro värikkäästä ja aktiivisesta elämästä, ei ole mitään. Kyllä hullu hullun tuntee ja kyllä viisas viisaan tunnistaa ja kyllä eri lajin eläin saman lajin tietää. Ihmiset eivät tule toimeen keskenään. En ikinä juo alkoholia. En hae seuraa kaljaa kiskovista ihmisistä. Kun päätin tuon, jäin kuin nalli kalliolle. Hyvin pitkäksi ajaksi. Sitten tajusin, mitä haluan. Ja se on se, että huonoa seuraa en tahdo, olen ennemmin yksin. Olen sen jälkeen ollut mestari tunnistamaan luonnevikaiset hölmöilijät ja idiootit. Siksi on toivoa. Saan valkata seurakseni tavallisia, tervepäisiä ihmisiä. muun ajan oon yksin. Olen vaatimaton ihminen ja opettelen asioita, siinä missä muutkin, mutta turhia muille selittämättä. Välttelen entisiä alkoholisteja, tekopyhiä-kaiken osaavia-äitihahmoja, salilla ähkiviä sänkyvonkaajia, liian uskovaisia, liian eksentrisiä, rikkaita (jotka omistavat toisen ajatuksetkin) ja aggressiivisia ihmisiä. En niin, että en uskalla kävellä missä vain, vaan en anna itsestäni mitään sellaislle. En keskustele henkilökohtaisista asioista ja juuri mistää ed.mainittujen kanssa. Suomi on täynnä kateellisia ihmisiä. Puukko on selässäsi jos et varaasi pidä. Muuten olen tavallinen ja useammin ihan iloinen huomaamattomampi ja rehellinen ihminen. Narsismi korttia en käytä, en kateus-korttiakaan. Kateus on vain hyvin selkeästi rikkomassa ihmissuhteita jne. Kateus on syy usein jopa avioeroihin.

        " ja ihan kuin et olisi halunnutkaan tutustua kehenkään niiden muutaman jälkeen, joihin petyit..."

        Määrittele käsite muutama. Okei voi olla mielenkiintoisiakin mutta kun taustalla on sitten jotakin muuta deal breakeriä kuten mielenterveysongelmia.

        " teksti oli vähän masentuneen oloista. Onko sinulla kavereita? "

        Se johtuu vain siitä, että sinä olet masentuneisuuteen taipuvaa sorttia. Itselleni totuus on vain vapauttanut minut, kun on tajunnut, ettei kannata naisia koittaa miellyttää sillä se ei auta mitään, vaan olla ihan oma itsensä mutta kehittyen. On myös mahtava tajuta, että ei tarvitse sellaista, mistä ei ihan oikeasti pidä.

        "Eikö osa miespuolisista kavereistasi ikinä kerro mitään positiivista naisista? "

        Kyllä varsinkin eteläamerikkalaisista naisista kuulee positiivista.

        "Anteeksi, nyt vaikutan psykologista plörinää puhuvalta 'tytöltä.' Aivan oikein, tytöltä. "

        Tämä on klassinen miestenhäpäisytaktiikka. Jos kehtaat sanoa poikkipuolisen sanan olet winettävä tyttö jonka pitää "miehistyä" ja "kestää se kuin mies". Minua ei kiinnosta jos se on jonkun mielestä tyttömäistä, että haluaa tietää, miten asiat toimivat ja on vaikkapa kiinnostunut psykologiasta.

        "Niin, etkö tunnista mitään kivaa, myönteistä kavereidesi naisten tai miesten puhuessa naisista tai naisten tekemistä asioista? "

        Kyllä naisten kanssa on kivaa ja mukava pitää hauskaa. Ja iso osa naisista kertoo tulevansa paremmin juttuun miesten kanssa. Se on osa tätä naiskäsitystäni koska kyllähän se paljon kertoo yleisellä tasolla naisista. Naisilla on usein aika vähän hyvää sanottavaa toisista naisista. Mutta taaskaan ei pidä kaikkea uskoa, mitä nainen sanoo.


        "Sitten on nuo sitoutumiskammoiset itsekeskeisemmät ukot ja akat. "

        Minua naurattaa aina kun joku mies diagnosoidaan "sitoutumiskammoiseksi". Oikeasti ilmiö on sitä, että ei ole tarvetta sitoutua. Eikö olekin jännää, miten nämä sitoutumiskammoiset ovat usein niitä, joilla naisia piisaa kyllä ilmankin sitoutumista. Usein ne sitoutuvaiset ovat niitä, jotka eivät naisia saa muuten kuin sitoutumalla, tai ovat esim uskonnollisia.


    • seinäruusu

      On varmasti mielenkiintoisia naisia mutta he eivät ole ehkä näitä
      missikaunottaria mitä tv:ssä näkee, joten täytyisi olla ulkonäöllisesti miesten
      mielestä kiinnostava sekä sisältä,hmm.. hankala yhdistelmä ?

    • Miesten mielestä

      meikattu nainen on kaunis, koska he eivät pysty erottamaan kevyttä päivämeikkiä naturellista. Mutta ne ajattelevat ja mielenkiintoiset naiset eivät meikkaa, joten he jäävät miehiltä huomaamatta, sillä mies karsii potentiaaliset kumppanit aina ensin ulkonäön mukaan. Aina.

    • srgehg

      Olen ite sinkku 50-v mies eikä mulla ole mitään parisuhdehakua päällä.

    • ...........

      Oli muuten aloitusteksti kuin minun suustani.

      Olen vasta 22v poikamies, ja onnellinen sellainen. En kaipaa ketään naista vierelleni, ellei jostain tupsahda oikeasti mielenkiintoista ja kaunista pakettia.
      Tuntuu että jokainen nainen on samanlainen. Kaipaisin samankaltaista luonnetta kuin itselläni on.
      Olen yrittäjä, ja rakastan työtäni ja sen vaihtelevuutta. Baariin mennessä naisille juttelemaan tuntuu kuin lähtisin perus duunariduuniin, 8-16:00 varastolle. Tylsää, puuduttavaa ja aina samaa. Ei ole minua varten.

    • Söpötyttönenn

      Kyllä mun yks ystävä (poika) vaikuttaa olevan minuun erittäin kiinnostunut. Sen mielestä oon ihana persoona, ja kuulemma kaunis sekä sisää ja ulkoa. Harvinaista tämäkin 13-vuotiailta :D

    • ap.

      Sata plussaa rikki. Taidanpa korkata skumppapullon sen kunniaksi. Kippis.

    • Takapenkin taaveja

      Kaikki ihmiset ovat ihan tavallisia, jos elää jossain mielikuvitusmaailmassaan niin saa olla yksin lopun ikää.

    • darkkis-fani

      "Että tietäkää te vaan se. "

      Pakko olla Darkkis. Siksi peukutin.

      • darkkis-fani

        Ja siis tekstikin oli taattua laatua. Tosi hyvä. Ei tartte tilata hesarin paskaa kun lukee näitä.


    • Mies31v.

      Luoja mitä paskaa kansa jaksaa kirjoittaa. tl;dr

      Kympin Nainen voi jatkaa helpoilla kommenteillaan lässytystään.

    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maanantai päivää

      On tää yhdenlainen paikka... No huomenta nyt kuitenkin. 🐺❤️🖤🫤☕
      Ikävä
      216
      3296
    2. Pelkään sua.

      Ja haluan ihan älyttömästi. Voiko näin kirjoittaa naiselle.
      Ikävä
      119
      1979
    3. Ollaan samanlaisia

      Samannäköisiäkin? Herkkiä, pohdiskelevia, syvästi tuntevia? Aistin kuvienkin perusteella paljon samankaltaisuutta. Siksi
      Ikävä
      96
      1456
    4. Kaipaatko vielä häntä?

      Entistä kumppaniasi?
      Suhteet
      195
      1322
    5. En mä mies tiedä

      Missä mennään, mitä me toisillemme ollaan. Pyörit mielessä, mutta kuitenkin pelkään jotain. Pelkään myös sitä, että olin
      Ikävä
      33
      1154
    6. Olen päättänyt saada sinut

      Minua ei estot pidättele. Otan vaikka väkisin.
      Ikävä
      21
      1103
    7. Jokos olet nainen

      Päässyt sinuiksi tämän palstan kanssa ja huomannut miten turhaa tänne on mitään kirjoitella. Yhteys meillä kyllä löytyy
      Ikävä
      99
      1075
    8. Huomenna taitaa

      Päästä selvittelee ja kyselee vähän asiota. Sun verisukulaisten kanssa🤣 naiselle
      Ikävä
      18
      1063
    9. Menikö sulla

      Jutut liian pitkälle?
      Ikävä
      46
      1017
    10. Rehellisesti vieläkö toivot

      Että löydämme yhteyden uudelleen välillemme vai onko nykyinen tilanne hyvä? Tietäisitpä kuinka paljon olen kaivannut sin
      Ikävä
      44
      1000
    Aihe