Miten päästä eroon kurjanlaatuisesta perfektionismista? Erinomaisesta arvosanasta tulen toki iloiseksi, mutta kiitettävä menettelee ja hyvä on jo selkeä pettymys, minkä yli on vaikea päästä, tai ainakin se naputtaa takaraivossa.
Oletteko oivaltaneet jotakin, kuinka kurjasta tunteesta pääsisi eroon? Ajatuksesta että on täysin epäonnistunut.
Oletteko oivaltaneet jotakin, kuinka kurjasta tunteesta pääsisi eroon? Ajatuksesta että on täysin epäonnistunut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla on ollut sama ongelma. Kiitettävä tuntui jo pahalta, koska erinomainen oli mielestäni ainua minua kuvaava (arvo)sana. Jossain vaiheessa elämää törmäsin ihmiseen, joka opetti minulle, että "it's better to be roughly right than precisely wrong." Tajusin, kuinka paljon turhaa aikaa elämässä menee täydellisyyteen pyrkimiseen, ja kuinka todennäköistä on silti olla "precisely wrong." Aloin elämään tämän neuvon mukaan, ja olen onnellinen siitä, kuinka paljon ylimääräistä aikaa ja vaivaa tämän ymmärtäminen mukanaan toi.