Kuntatalouteen on pesiytynyt vääränlainen mielikuva hyvinvoinnista, ei veronkorotuksilla ja erilaisten maksujen korotuksilla kuntalaisten hyvinvointia paranneta, varsinkin kun korotukset ei mene palveluketjuihin, vaan esim. henkilöstömenoihin,5-vuoden päällekkäisvirkoihin/etuisuuksiin ym (jonka Heinäluoma ja silloinen kuntaministeri Manninen sopivat) , ja jonka kuntaliiton valtuusto ja hallitus hyväksyi, ja joka kurittaa liitoskuntia velkaantumisella, myös täällä Kokkolassa, ja joka on saanut kansaltakin tuomion yli 70% tuomitsee sen.
Ei yrittäjien, palkansaajien, pienituloisten, eläkeläisten, työttömien, sairaiden ja muiden huono osasten veroilla kyetä kattamaan kuntalalan ammattiliittojen henkilöstömenoja, Kuntien työpaikat on tarkoitettu toimenpiteisiin joilla ylläpidetään kuntalaisten erilaisia tarpeita, rahamäärällä jonka kuntalaiset kykenevät kohtuudella kustantamaan
. Tämä ei ole enää demokratiaa, tässä on unohdettu tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kuntalaisia kohtaan, kun ei ole päivitetty palkkakustannusmenoja muita etuisuuksia Valtion ja Kuntien verotuloihin kuntaliiton valtuustoissa ja hallituksessa, myös nämä tahot ovat syyllisiä , ja saatettu siten, kunnat ja asukkaat velka ahdinkoon, nykyiset verojen korotukset erilaisine palvelu ym. maksujen korotuksineen on toisten kuntalaisten ryöstämistä, jossa suurimpina kärsijöinä ovat kunnan heikompiosaiset/vähävaraiset.
Tämä näkyy arjen elämisessä meillä kaikkialla, myös yrittäjillä,yrityksiä menee konkurssiin, jotka kovan julkisen sektorin kustannuspaineen takia vähentävät työväkeä, myös kotimainen ostovoima on huvennut, .Kun tulot vähenee, niin kunnat ja valtio velkaantuu, hyvinvointia tuottavat tahot supistuu ja ruokajonot pitenee. SDP julkisen sektorin hyvinvointipuolueena, on tästä syyllinen, koska vasemmistoliiton muilla puolueilla kannatus on minimaalinen julkisen sektorin ammattiliitoissa.
”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja.Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot (palkat) ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon."
Kuntaliiton mukaan Suomen kuntien velka kasvaa 2017 mennessä nykyisestä 14 miljardista 27 miljardiin €. Kunnallisveroa on jouduttu nostamaan noin 100 kunnassa, myös asumiseen liittyviä maksuja ym. joudutaan nostamaan. Myös valtio velkaantuu jo hälyyttävästi, on selvää ettei näin voi jatkua.
Ukkovaari
Kokkola
Ei yrittäjien, palkansaajien, pienituloisten, eläkeläisten, työttömien, sairaiden ja muiden huono osasten veroilla kyetä kattamaan kuntalalan ammattiliittojen henkilöstömenoja, Kuntien työpaikat on tarkoitettu toimenpiteisiin joilla ylläpidetään kuntalaisten erilaisia tarpeita, rahamäärällä jonka kuntalaiset kykenevät kohtuudella kustantamaan
. Tämä ei ole enää demokratiaa, tässä on unohdettu tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kuntalaisia kohtaan, kun ei ole päivitetty palkkakustannusmenoja muita etuisuuksia Valtion ja Kuntien verotuloihin kuntaliiton valtuustoissa ja hallituksessa, myös nämä tahot ovat syyllisiä , ja saatettu siten, kunnat ja asukkaat velka ahdinkoon, nykyiset verojen korotukset erilaisine palvelu ym. maksujen korotuksineen on toisten kuntalaisten ryöstämistä, jossa suurimpina kärsijöinä ovat kunnan heikompiosaiset/vähävaraiset.
Tämä näkyy arjen elämisessä meillä kaikkialla, myös yrittäjillä,yrityksiä menee konkurssiin, jotka kovan julkisen sektorin kustannuspaineen takia vähentävät työväkeä, myös kotimainen ostovoima on huvennut, .Kun tulot vähenee, niin kunnat ja valtio velkaantuu, hyvinvointia tuottavat tahot supistuu ja ruokajonot pitenee. SDP julkisen sektorin hyvinvointipuolueena, on tästä syyllinen, koska vasemmistoliiton muilla puolueilla kannatus on minimaalinen julkisen sektorin ammattiliitoissa.
”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja.Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot (palkat) ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon."
Kuntaliiton mukaan Suomen kuntien velka kasvaa 2017 mennessä nykyisestä 14 miljardista 27 miljardiin €. Kunnallisveroa on jouduttu nostamaan noin 100 kunnassa, myös asumiseen liittyviä maksuja ym. joudutaan nostamaan. Myös valtio velkaantuu jo hälyyttävästi, on selvää ettei näin voi jatkua.
Ukkovaari
Kokkola
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuntasektorilla työvoimakustannukset nousivat 2013 vuonna 2,9prosenttia. Jos tämän vaikutukset laskee yli 400,0000 työntekijälle, ei ihme että kotimainen ostovoima hiipuu, ja yritykset vähentää työväkeä. kustannustasot työllistää nousevat.
Yksityisellä sektorilla työvoimakustannukset nousivat samaan aikaan vain 0,6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan
Julkisyhteisöjen menot ovat Suomessa tänä vuonna 58 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdeluku on maailman suurimpia
.Tämä on se raskain "kivireki joka Suomeakin pitää lamassa.
Yksityisellä puolella on ollut irtisanomisia ja lomautuksia jo vuosia, joten miten tämä yhtälö toimii, miten paljon yrityksille ja kuntalaisille lisätään vielä veroja ja velvotteita, sekä asumiseen liittyviä maksuja, kun kipuraja on jo ylitetty.Sekä kuinka paljon vielä leikataan heikompi osaisilta, sekä jätetään vanhushuolto retuperälle, lopetetaanko koulutus ja jätetään mielenterveys hoitamatta ym. ! Kyllä julkisen sektorin ammattiliitoilla, jossa SDP:llä on iso rooli,on vastuu tästä kehityksestä, Kokkolan lomautusfarssissa tämä huomattiin, kun taloutta yritetään saada lupausten mukaisesti tasapainoon, sekä myös kuntaliiton poliittisella valtuustolla hyväksyessään palkka sopimukset johon kunnilla ei ole varaa , monet valtuutetut vielä päättävät omasta palkastaan, ollessaan kunnilla töissä.
”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja.Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot (palkat) ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan ja palkkamenojaan kokonaan lainanottoon."
Hyvinä aikoina on oiken että tulonjakoa jaetaan, mutta laman aikana sopimusyhteiskunta kääntyy itseään vastaan, ja leikkaukset kohdentuvat juuri heikompi osaisiin vanhushuolto ym. mitä tuotiin esille aikaisemmin, koska kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista.
Puoluejohtajista ainoastaan Keskustan Sipilä on uskaltanut sanoa ääneen, julkisen sektorin palkkoja pitää leikata, jotta kuntatalous saadaan tasapainoon.
Ei noin pitkiä kirjoituksia kukaan jaksa lukea, niinkuin huomaat kukaan ei oo vastannut sulle eikä ottanut kantaa,