Täällä tykätään ruotia meriteiden sääntöjä, joten kertokaapa mielipiteenne eilisestä: meitä oli reilut 10 purkkaria konevoimin odottamassa sillan aukeamista Hevossalmessa. 10 min ennen aukeamista takaa tulee reipasta vauhtia turistialus Doris, joka tööttää ja kiilaa joukon eteen, jotta olisi ekana menossa läpi. Monella tuli kiire alta pois, eikä raskas vene pyrähdä pikkudieselillä kovin nopeasti liikkelle. Keli tyyni.
Eikö ohittava alus väistä? Doriksen syväyksellä kyseisellä väylällä ei ole etuajo-oikeutta. Kannattaisiko tulla hiljempaa, ison aluksen huomaa kyllä, jolloin edessä olijat nätisti päästävät kiireisen turistikuskin edelleen?
Eikö ohittava alus väistä? Doriksen syväyksellä kyseisellä väylällä ei ole etuajo-oikeutta. Kannattaisiko tulla hiljempaa, ison aluksen huomaa kyllä, jolloin edessä olijat nätisti päästävät kiireisen turistikuskin edelleen?
Vastaukset 74
Vanhimmat
Ohittava alus väistää, kyllä vain.
Väistikö se Doris kaikkia ohitettavia, vai ajoiko jonkun päälle?
Luuletko, että olisi ajanut päälle niitä, jotka eivät siirtyneet?
Mikä oli "reipas vauhti" tarkemmin? Yli 2 solmua?
Jos ohitettavat eivät olisi väistäneet, niin Doriksen olisi pitänyt jarruttaa todella reippaasti. Minkä se tietty tekikin juuri ennen siltaa. Vauhtia on huono arvioida kun on pysähdyksissä vieressä, mutta 4-5 solmua 100 m ennen siltaa on aika huono tilannenopeus, jos edessä on muita veneitä.
Meriteiden sääntöjen mukaan alle 20m aluksen (ja purjealuksen) pitää antaa tietä sellaiselle alukselle, joka voi kulkea syväyden takia vain väylää pitkin. Meriteiden säännöt pätevät, koska Hevossalmi on yhetydessä mereen.
Tätä sääntöä noudattaen ei taida olla mitään ihmeellistä asiassa.
Tuskinpa sen Doriksen syäys on edes yhtä suuri kuin noiden purjeveneiden.
Joten ei asiassa ole mitään ihmeellistä: Doriksen kippari vain uskoo sitä vuosikausia hoettua horinaa "huvialusten on väistettävä ammattiliikennettä".
Doriksen kippari on ennenkin osoittanut arviointikyvyn puutetta ahtautumalla takaapäin purjehtivan veneen kanssa samaan aikaan viitan ja kallion väliin. Tuli brygalle huutamaan, että hänellä on jo pakki täysillä. Väistin viitan jälkeen styyrpuuriin ja olisin, mikäli olisi edelleen ollut brygalla, suositellut meriteiden sääntöjen opiskelua.
Tuollaisella lenkillä Helsingin edustalla ei ole missään kohtaa pakko kiirehtiä meriturvallisuuden kustannuksella. Vain k***a päässä ja epärealistinen kuvitelma jostain erinomaisuudesta sen tekee.
Ei maantielläkään mikään oikeuta rekkaa pakottamaan liikennevaloissa odottavia henkilöautoja väistämään pientareelle.
Meriteiden säännöissä ei ole mainintaa väistäjien syväyksistä. Se velvoittaa alle 20 metriset antamaan estettömän kulun ja se siitä.
Voihan sitä meittiä maston korkeutta, veneen väriä tai kipparin ikää, mutta valitettavasti vain lakiin kirjatuilla asioilla on merkitystä.
Nytkö löytyi vihdoin pykälä, joka pakottaa purkkarin väistämään :D
Kyse ei ollut väistämisestä, edessä oli silta, jonka aukeamista odotettiin. Kyse oli ainoastaan paikasta jonossa ja Doris halusi etuilla.
Ja silti sääntö puhuu nimenomaan syväyksen rajoittamasta aluksesta.
Tarkoitatko, että Doris pystyisi kulkemaan maalla?
Väitän, että jokainen alus, joka menee Hevossalmen sillan alta on syväyksen rajoittama, väylän vieressä on paha mennä oli syväys mikä tahansa.
Vitsivitsi, Doris on tietenkin syväyksen rajoittama väylällä, joka kulkee Hevossalmen kautta. Se ei ole ainoa, mutta yksi niistä.
Säännön sanamuoto on tässä:
b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.
Ei ole paljon tulkinana varaa. Oli alus menossa mihin suuntaan vaan, vaikka etuilemaan, sitä ei saa estää.
Kun seuraavan kerran mietit, miksi sääntö ei pätisi vaikka etuiluun, niin lue sääntö. Jos siinä ei mainita poikkeuksia, se pätee aina. Kokonaan toinen juttu on onko se kivaa.
Onko Doris yli 20 metriä pitkä?
Myös ne purjeveneet voivat navigoida turvallisesti vain sillä ahtaalla kulkuväylällä.
Ei varmasti menisi oikeudessa läpi Doriksen tilavaatimus ahtaaseen kulkuväylään vedoten. Pysähtyisi homma jo Doriksen pituuteen, puhumattakaan siitä, että edessä ei ole edes sitä ahdasta kulkuväylää kuljettavaksi. Eihän siinä kukaan estä ketään menemästä, sen tekee silta.
Kiitoksia, tässä on tämän keskustelun asian ydin.
Eli kulkuväylä on poikki, joten kukaan ei estä kenenkään kulkua. Näin ollen väistämisestä ei ole hyötyä, sillä silta viimeistelee Doriksen kuitenkin.
https://www.youtube.com/watch?v=oei2lB9MBo0
Eli tuo "ammattialus" haluaa vain etuilla jonossa. Ainahan voi ajaa sen edellä sillan viereen saakka jos asia häiritsee, pakkohan senkin on joskus pysähtyä.
On. 23,9 metriä.
Tuo tapahtuu joka kerta kun Doris tulee sillalle. Torvi soi ja veneet syöksähtelevät hädissään alta pois. Lisäksi Doris ajaa jokakerta salmesta läpi punaisen valon palaessa sillan ollessa noin 3/4 auki! Poliisit voisivat joskus puuttua tuollaiseen rikolliseen toimintaan.
Ootko sä se sama, joka valittaa aina aalloista ja siitä yhden veneen äänestä joka menee melkein joka päivä?
Ainakin jutut on yhtä ulkoavaruudesta :D
Hei stadin skönärit, soittakaa sille D: n kipparille suoraan, ei se kerkiä näitä palstoja surffaamaan.
Siis jos haluatte asiaan muutosta!
Nuo turisteja kuskaavat vesibussit ajavat myös täysin nopeusrajoituksista piittaamatta. Helsingissä on näitä 10km/h rajoituksia monessa paikassa. Nämä vesibussit ajavat selvästi muita kovempaa näillä alueilla. Tätä on jatkunut jo vuosia. En vain voi ymmärtää että millä oikeudella tämä vaan saa jatkua. Eivät ne ole muuta kuin turisteja kuskaamassa.ja rahaa tekemässä. Sen ymmärrän,että jos joku merenkulkija on hädässä ja viranomainen ajaa ylinopeutta ehtiäkseen apuun.
Olen ollut purjeveneelläni sillan aukeamista odottamassa, kun Doris on tullut. Halusi varmaan tilaa, mutta en katsonut tarpeelliseksi siirtyä mihinkään. Siihen se jäi odottamaan, eikä mitään päälle ajanut.
Doris on pieni alus, jolla ei ole manöveerausvaikeuksia Helsingin edustan väylillä. Ihan hyvin se siinä siltaakin odotellessa paikallaan pysyi.
Mikään meriteiden sääntö ei velvoita purjehtijaa antamaan tietä Doriksen kaltaisille pienille risteilyveneille/aluksille. Miksi velvoittaisi?
Oletan purjeveneesi olevan alle 20 m ja jos Doris on yli 20m pitkä niin sääntö löytyy ja toimit säänöjen vastaisesti. Mikäli purjeveneesi on yli 20m ja Doris alle 20m niin silloin Doris on velvollinen antamaan sinulle vapaan kulun ja toimit sääntöjen mukaisesti.
Viisaampi väistää jos vahingon vaara olemassa ja "toinen" ei ymmärrä, eikö.
Kumpi haluat olla ?
"Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä."
Doriksen syväys on 1,9 m mutta se on 24 m pitkä. Jos sen edessä on 18 m pitkä purjevene jonka syväys on 3 m, niin onko Doris se joka voi turvallisesti navigoida vain itse ahtaassa kulkuväylässä vai onko myös tuo purjevene alus joka voi navigoida vain itse ahtaassa kulkuväylässä. Jos molemmat ovat sellaisia jotka eivät voi väistää väyläalueen ulkopuolelle niin silloin Dorista pitää väistää, mutta jospa Doris voikin väistää väyläalueen ulkopuolelle mutta tuo alle 20 m alus ei syväyksensä puolesta voi?
Pituus harvemmin tekee aluksesta sellaisen että se voisi navigoida vain väylää pitkin, syväys kylläkin.
Voi, voi... Toivottavasti tätä ei jouduta oikeudessa ratkomaan.
Doris on 24m pitkä. Eiköhän tuo väistämiskiista ratkennut tässä, päälleajolupaa sillä ei toki ole.
Doris II syväys muuten on vain 1,4 m - se siis voi ajella vaikka mistä ;)
Kylläpä sinä nyt sekoilet. Tuo sääntöhän ei velvoita Dorista, koska se ei ole "alle 20 m alus" eikä purjealus. Joten mikään alus ei voi sen lainkohdan nojalla vaatia Dorista väistämään.
Ei velvoita, mutta velvoittaako se suuremmalla syväyksellä olevan aluksen alle 20 m pitkän aluksen väistämään Dorista? Miten määritellään alus joka "voi navigoida vain itse ahtaassa kulkuväylässä"? Ei kai pituus ole tuossa ratkaiseva vaan syväys?
Niin, siis sehän ei tarkoita muuta kuin sitä, että Doriksen ei tarvitse antaa esteetöntä kulkua aluksille jotka voivat navigoida turvallisesti vain ahtaassa kulkuväylässä. Ja sehän nyt ei ole tässä keskustelussa ollut aiheena.
Säännössä ei lue, että alle 20m pitkien pitäisi antaa esteetön kulku yli 20m pitkille.
Myöskään se alle 20-metrisen aluksen syväys ei ole tässä relevantti, koska säännössä ei ole siitä mitään varausta vaan sen periaatteissa pitäisi väistää täysin omasta syväyksestään riippumatta.
Se, täyttääkö Doris tuon väistettävän aluksen kriteerit, on toinen kysymys.
Paras tapa saada varmuus asioihin onkin olla väistämättä ja käydä selvitttämässä asia merioikeudessa, jos on vielä hengissä.
Pistäkää viestiä, kun tiedätte miten tuomitaan.
Onko siitä veneen aiheuttamasta aallosta tullut jo tuomiota? Oli muistaakseni Mikkelin nurkilla.
Tuota just pelkään kun lukee näitä juttuja hesan tuurimoottoreiden toilailuista. Vanhan totuuden mukaan kun tarpeeksi kauan kerjää turpiinsa, niin lopulta löytyy se toinen idiootti ja sitten läjähtää :(
Em. vanha totuus pätee maantieliikenteessäkin ja koskaan ei tiedä millainen liivimies sieltä vastapuolen autosta sitten nousee kommentoimaan kiilailuasi.
Tämä toki liittyy purjehdukseen vain siten että monella purjehtijalla on autokin.
Liivit päällä ei saa ajaa autoa.
jee topless!
Dooris, sä veit mun sydämein!
Doris väistää, jos tulee takaa!
Ei Doriksellakaan ole päälleajo oikeutta, hyvä veneilytapa on kyllä päästää 200 turistia menemään ensin.
Kyllä se vaan on niin, että M/s Doris on sen kokoinen alus, että Hevossalmen kapeikoissa huviveneiden, mikäli ne ovat alle 20m pitkiä, velvollisuus on antaa hänelle esteetön kulku. Ei tässä ole mitään epäselvää. Äänimerkin antamalla M/s
Doris varoittaa muuta liikennettä.
Miten tässä uskaltaa aloittaa purjehdusharrastuksen kun täällä kaiken kokeneet kipparit ovat eri mieltä väistämisestä ! Vai ovatko säännöt niin vaikeasti tulkittavia että pitäisi ollakin ensin juristi ennenkuin aloittaa seilaamisen !?
Hevossalmen siltaa odotellessani en todellakaan anna tietä Dorikselle. Syväykseni on suurempi, eikä Doris ole menossa mihinkään muualle kuin lähemmäs siltaa. Doriksen on myös ihan yhtä helppo pysyä paikoillaan odottelemassa. Doriksen kulkua ahtaalla väylällä en estä, meriteiden säännöt kieltävät sen.
Keskisormea pystyyn vaan kaikille iha-linen botskeille, Norrkullan kippari kans ihan pipipää!
Ei väistäminen ole vaikeaa.
Sääntö numero 1: Veneilijän on tehtävä kaikkensa yhteentörmäyksen välttämiseksi.
Kun noudattaa tätä sääntöä, saattaa joskus hävitä muutamia sekunteja matkan etenemisessä. Entäs sitten?
Ei nämä ole kokeneita merenkulkijoita. Nokittelvat asialla, mistä eivät oikeasti tiedä mitään. Ovat ehkä laituriparlamentin besservissereitä, mutta tosi tieto näyttää puuttuvan. Periaatteessa ollaan aina oikeassa, mutta ole sinä järkevä, ja käy veneilyalan kursseja, kysy asioita mistä et tiedä niin kehityt hyväksi merenkulkijaksi. Täällä on enimmäkseen väärää tietoa liikkeellä.
Veneilen paljon Helsingin merialueilla, eikä milloinkaan ole ollut mitään ongelmia vesibussien kanssa. Väistän ajoissa ja annan reilusti tilaa ja tietä. Satunaisia kiilaajia sen sijaan riittää. Ei pidä änkeä itsekkäästi joka paikkaan. Ahtaat kohdat kannattaa ennakoida omalla kohdalla jo ennakkoon. Nauttikaa veneilystä älkääkö olko aina oikeassa. Huviveneet on kuitenkin se kööri, mikä väistelee.Annetaan ammattilaisten hoidella työnsä.
Mistä erottaa ammatilaisen ja huviveneilijän veneet toisistaan vesillä?
Hei, nyt kysyt kyllä väärästä paikasta :D
Suomi24:n laituriparlamentissa pienempi on _aina_ väärässä. Kaikenmaailman rättisankarit pysykööt alta pois, kun turisteja kuskataan pitkin saaristoa!
Tieto on annettu harrasteveneilijöille. Ymmärryksen antaminen lienee vaikeampaa. Suhtautukaa Dorikseen, kuin isoon matkustaja-alukseen, niin toimitte oikein.
Miksi, kun se kerran ei ole iso matkustaja-alus?
Noh,
täällä uhotaan ja kerätän yhteishenkeä, mutta todellisuudessa ollaan nöösipoika ja annetaan tilaa. Tämä on sukua nyrkin puimiseen selän takana.
Miten sitten uskaltaa lähteä purjehtimaan?
Ihan hyvin, eihän purkkarin tarvitse osata väistää edes sitä, mitä jokainen Busterikuskikin osaa. Vai onko purjehtijoiden koussikka isompi ja lusikka pienempi?
" Helppoa kuin saippua " Sinulla on vain väärää tietoa ja erittäin vaikeaa ja väärää asennetta merenkulkuun.
Älä veneile asenteellasi.
Purjeveneen pitää tuntea aivan samat väistämissäännöt kuin moottoriveneilijänkin, ja sen lisäksi purjeveneiden keskinäiset väistämissäännöt, jotka eivät sitä busterkuskia paljon hetkauta, ja jotka ovat vaikeampia kuin se, tuleeko vene oikealta vai vasemmalta.
Heh, heh. Kun nimimerkki on sensuroitu, se pitäisi tehdä lopullekin tekstille. Asenneongelma on sinun päässäsi, ei minun.
Moiottoriveneilijän pitää osata väistämissäännöt paljon paremmin kuin purjeveneilijän, ja osaavatkin. Kun et sitä tiedä, älä osta venettä vaan jatka kumiankan kanssa leikkimistä :D
Huvialus väistää.
Ammattiliikenne ensin.
Ettekä te olleet purjeveneitä. Moottoriveneitä olitte.
Selittäkää nyt ihan oikeasti, mistä ammattiliikenteen tunnistaa??
Minä ajan isolla purjealuksellani sekä huviajoa perheen kanssa että charteria eli ammattiliikennettä asiakkaiden kanssa. En ainakaan toistaiseksi ole käyttänyt mitään ammattiliikenteen tunnistetta. Pitäisikö käyttää? Millainen se on ja mistä voin hankkia sen?
Mitä muita väistämissääntöjä on ammatti- ja huviliikenteen välillä?
Tuo 20 metrin sääntö on aika selkeä. Ammattiliikennettä ei varsinaisesti tunnista mitenkään Suomessa, mutta pari oletusta voi tehdä.
25m tai yli ei ole direktiivin mukainen huvivene
Kaupallisessa toiminnassa ei saa käyttää seuran lippua vaan kauppalippua.
Mitä sillä sitten on väliä tunnstaako kaupallisen veneen tai ei, en tiedä. Säännöissä väistämisvelvollisuus riippuu koosta ja ketteryydestä hyvin karkeasti sanoen.
Yli 24 (eikä 25, huom!) -metrinen ei ole huvivene, mutta se voi silti olla huvialus eli ei-kaupallisessa käytössä.
"Huvialus väistää.
Ammattiliikenne ensin."
Loppuunkaluttu aihe. Mutta jos joku oikeasti uskoo tuohon niin vanhoista ketjuista löytää valmiiksikirjoitettuna kaikki väitteet.
No jos et tunnista SUomenlinnan lauttaa tai Dorista ammattiliikenteen alukseksi, niin ei pidä mennä kipparoimaan (=törttöilemään) milään veneellä!
Ja jos vaikka tunnistaakin, niin sillä ei ole merkitystä.
CEVNI säännöt toki antavat mahdollisuuden etuoikeuteen suluissa, silloissa ym ja sen symbolina on punainen valo.
Suomi ei kuitenkaan ole CEVNI maa eikä punaisia lyhtyjä ole laivoissa näkynyt - eikä juuri majataloissakaan.
Kauppamerenkulun etuoikeus perustuu 20m sääntöön ja siihen, että kaikki väylät luetaan ahtaiksi väyliksi (saa olla eri mieltä).
Nyt sitten joku purjevenellä liikkuva voisi kertoa, mitä järkeä on olla päästämättä turisteja kuljettavaa alusta ensimmäisenä. Aluksen nopeus on suurempi kuin purkkarin moottori käynnissä. Doris ei jää tukkimaan kenenkään väylää.
Hevossalmesta olisi järkevä mennä läpi nopeusjärjestyksessä. Sillä tavalla ei tule ohitustarvetta eikä kenenkään matka hidastu. Jos itse olisin ensimmäisenä jonossa hitaalla veneellä, antaisin nopeampien mennä ensin koska sitten ei tarvitse nauttia ohi menevien aalloista eikä katsella taaksepäin että osaisi pitää suunnan ja nopeuden sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Toisaalta toisten hidastaminen on vallankäyttöä ja ymmärrän että valta maistuu hyvälle.
Pienikin vene pienellä peräprutkulla pääsee Hevossalmen läpi nopeusrajoituksen mukaista vauhtia. Ei siis voi olla kukaan nopeampi kuin toinen, jos nyt jotenkin rajoitusta noudattaa. Sillan molemmin puolin taas mahtuu kyllä ohittamaan ongelmitta. Itselle voi tietenkin olla mukavampaa päästää isompi ensin, jolloin ei tarvitse keikkua sen kiihdytysaalloissa. Oman mukavuuden pitää silti olla oma päätös.
Mitä sitten, jos ei tunnistakaan? Meriteiden sääntöjen mukaan ammattiliikenteellä ei ole muita etuoikeuksia kuin aluksen ominaisuuksiin perustuvia.
Mitä siitäkään tulisi, jos epämääräinen joukko ammattiautoilijoita ja amatööriautoilijoita alkaisi ajattelemaan, että ammattiliikenteellä on lakiin kirjaamattomia etuoikeuksia liikenteessä?
Ainoa syy minkä takia merillä ei kolistella enemmän on että reagointiaikaa on enemmän, ja toinen ennemmin tai myöhemmin taipuu sääntöjen vastaiseen toimintaan.
Hevossalmessa on 10 km/h eli n. 5,5 solmun rajoitus. Jokseenkin jokainen moottorilla varustettu vene kykenee siihen nopeuteen, joten tuo sinun mallisi ei toimi.
Normaalisti en näe mitään erityistä syytä, miksi siitä ei mentäisi "first in - first served" -pohjalta. Joissain tuuliolosuhteissa voi tilanne olla se, että Doriksen kaltaiset alukset ovat vaikeuksissa, jos joutuvat hidastamaan lähelle nollanopeutta.
Lähtökohtaisesti kyllä kannatan ajatusta, että ammattiliikennettä on huviveneilijän väistäminen.
Omaan mukavuudenhaluuni tuon järjestyksen ajattelin.
Sillan alta pääsee suurinta sallittua vaikka uimalla, mutta sen jälkeen rajoitus muuttuu eikä auta vaikka olisi räpylät jalassa. Olen hiukan eri mieltä siitä ahtauden loppumisesta sillan jälkeen varsinkin itään mentäessä.
Kovalla tuulella suurimmissa vaikeuksissa ovat perävetolaitteella ja flaikkarilla varustetut moottoriveneet. Niillä ei ole ilman vauhtia sivuttaispitoa juuri lainkaan. Kaikkein helpoimmalla pääsee purkkarit, jotka ovat konevoimalla liikkeellä. Muut menee sinne jonnekin välimaastoon.
Jos kulku määräytyisi ohjattavuuden mukaan (väistämissääntöjen periaatteen mukaisesti), perävetofalikkareille pitäisi antaa tietä kovalla tuulella.
Jos ei ole ohjailukykyä tai -taitoa, ei varmaankaan kannata änkeä sinne kapeimpaan osaan sillan lähelle vaan pysyä väljemmillä vesillä ennen sillan aukeamista.
Perävetolaitteella, varsinkin kahdella, vene pyörii vaikka paikallaan, jos osaa käyttää kaasua. Mikä ihmeen ongelma siinä on? Sisämoottoriveneet, kuten purjeveneet, taas ovat varsin huonosti ohjattavia pakilla tai hiljaisessa vauhdissa, varsinkin sivutuulessa. Vesibussi on aika äärimmäinen esimerkki tuollaisesta. Se jossa olin yhden kesän töissä ei kääntynyt lainkaan toiseen suuntaan pakilla kelistä ja vauhdista riippumatta. Tuuli painoi keulan pois kurssista varsin herkästi hiljaisessa vauhdissa, joten tuolla ei voinut pysähtyä kapeaan salmeen kiinnittymättä laituriin.
Meritieden sääntöjen mukaan noudatetaan hyvää merimiestapaa ja siellä se on!
Taidat kuulua niihin, jotka koettavat kapeikossa, kumpi väistää, autolautta vai...
"jotka koettavat kapeikossa, kumpi väistää, autolautta vai..."
Meriteiden säännöt osaava tietää miten toimitaan, ammattiliikenteen etuoikeuksia hokevat eivät tunne Meriteiden sääntöjä.
Monissa perävetolaitteellisissa veneissä on vain yksi kone, joten ristiin ajaminen ei tule kyseeseen. Omana kokemuksena koneen ristiin ajaminen auttaa vain meko pienellä tuulella koska vetolaitteiden välinen etäisyys on pieni ja potkureiden pito hitaassa vauhdissa on huono. Teoriassa väitteesi pitää paikkansa, mutta käytännössä ei.
Varmasti kaikki, joilla on purjevene, voivat vahvistaa etä köli pitää veneen mainiosti suunnassa hyvin pienellä nopeudella - sitä varten se on tehtykin, eihän vene saa sortaa liikaa edes purjeet ylhäällä. Vene pysyy myös hyvin paikallaan kälin takia.
Akselivetoinen vene erityisesti kahdella moottorilla pysyy hyvin paikallaan sivutuulessa. Koneita voi hyvin ajaa ristiin ja potkureilla on mainio pito. Peräsin(peräsimet toimivat kuin köli ja sen lisäksi ohjaavat potkurivirtaa ja auttavat kääntämään venettä. Sokerina pohjalla veneen oma massa rauhoittaa liikettä erinomaisesti.
Kirjoitan tämän ihan sen perusteella, mitä olen itse veneitä ajanut. Keskustelen mielelläni asiasta lisää.
Eikö siinä bussissa sitten toimineet ne tavalliset kikat: pakittaessa heitetään välillä hetkeksi reilu kaasu eteen ja ruori käännetään laitaan. Tällöin veneen keula kääntyy heti, mutta vene kulkee edelleen taaksepäin massan hitaudesta johtuen. Itse ajelen nykyisin vain akselivetoisilla veneillä, jotka ei käänny pakittaessa muuten kuin tällaisilla kikoilla. Vähän kun treenaa, saa veneen kulkemaan haluttuun suuntaan, toki työtä ja osaamista vaaditaan enemmän.
Tuosta väistämissäännösrä sellainen huomio, että mun käsittääkseni se ohittaa sen säännön, että ohittava väistää, ja lisäksi sen seurauksena kaksi pientä purjevenettä eivät saa kumpikaan estää toistensa etenemistä väylällä, mitä se sitten tarkoittaakin.
Kirjaimellisesti sääntö tarkoittaa sitäkin, että kanavassa, jossa kukaan ei voi navigoida väylän ulkopuolella, täytyy purjeveneiden antaa esteetön kulku moottoriveneillekin, samoin kuin moottoriveneiden purjeveneille.
Purjevene pysyy suunnassa ja on erinomaisesti ohjailtavissa, jos on sivuttaisvoimiin nähden riittävästi vauhtia. Kovassa sivutuulessa purjevene menisi kovaa purjeilla. Moottorilla kovassa sivutuulessa parin solmun vauhdissa se ei pysy suunnassa eikä sitä saa käännettyä kohti vastatuulta ottamatta vauhtia. Peruuttamalla sivutuulessa tilanne on vielä pahempi. Keula painuu myötätuuleen kunnes vauhtia on reilusti.
Tietysti kölin ansiosta purjevene ei koskaan rekaa kovaa, mutta rekaa kuitenkin.
Flybridge-venettä en ole ajanut, mutta kylläkin melko iso ylärakenteista yhdellä sisäperämoottorilla varustettua venettä ajoin aikoinaan paljon. Sen käsittelyssä ei koskaan ollut ongelmia. Voimakas kaasutus suuntaan tai toiseen perävetolaite käännettynä käänsi venettä erittäin tehokkaasti ilman, että vene liikkui juurikaan.
Nykyään taitaa 99% Flybridge veneissä olla keulapotkuri?
Tuosta vesibussiajamisesta on kohta 30 vuotta, joten en silloin tuollaisia kikkoja satunnaisesti ajaneena köysipoikana tiedostanut. Ei myöskään varsin kokenut kuljettaja niitä käyttänyt.
Omassa purjeveneessä on syvä tehokas peräsin, jolla vene alkaa kääntymään kun vauhtia on pakilla tarpeeksi ja sivutuulta ei ole liikaa. Peräsimen asento pitää siinä valita enemmän kulkusuunnan kuin vaihteenasennon mukaan.
Flaikkariveneissä on yleensä keulapotkuri, jos ei tehtaalta, niin hyvin nopeasti se asennetaan. Purjeveneessä on sentään köli ja peräsin hidastamassa, mutta flaikkariperävetoisessa ei edes sitä. Kokemukseni mukaan purkkri on erittäin helppo ilman vauhtiakin koska sivuttainen liike on nopeimmillaankin hidas muihin verattuna.
Keulapotkuriyt on yleensä mitoitettu liian pieniksi. Nistä on hyötyä pikkupassailussa, mutta kunnon tuulella, jolloin niitä tarvitaan, ne vai ärsyttävät.
Niitä ei voi myöskä'n käyttää pitkään. Esim Vetuksella: Maksimikäyttöaika, joka myös on maksimikäyttöaika/tunti: Keulapotkuri 25 kgf - 12 V : 4 min. 200 A
Kovin pitkää iloa ei hyrrästä ole. hevossalmen jonossa menee helposti ruuhkaisina aikoina vartti, vaikka optimoisi saapumisen.
Näinhän se on, koko vaikuttaa, mutta myös mahdollinen virtaus (koskee enemmän järviä ja jokia). Pitää huomata, että sisävesillä eli aluevesirajan sisällä alle 7m paattien pitää antaa esteetön kulku yli 12m veneille.
Väylillä alle 20m väistää yli 20m ja alle 7 m väistää yli 12m noin karkeasti.
Sisäperän saa melkein poikittain ja siinä on muutama sata hv käytössä. En ole koskaan ymmärtänyt mihin niitä keulapotkureita tarvitaan sisäperämoottoriveneissä, Helpottaa tietysti satamassa. jos ei uskalla tehoa käyttää.
Purjevene ei tosiaan nopeasti liiku sivuttain, mutta hitaastikin se ranta tulee vastaan ja sieltä ei sitten pääse pois. Sisäperällä pääsee aina pois.
Onhan suuressa useissa uudemmissa purjeveneissäkin nykyään keulapotkuri.
Viime kesänä tuota tuli aikalailla harjoiteltua kun menimme Göta-kanavan toiseen suuntaan. Tuossa tuli odoteltua toistasataa kertaa sulun tai sillan edessä. Kapeassa kanavassa ei paljoa sivutuulta tarvita kun purjeveneellä on todella kelju odotella paikoillaan.
Ei aivan noin selkeästi ole säännelty 7m paattien väistämisvelvollisuutta, mutta tuohon suuntaan kyllä:
"Pituudeltaan alle 7 metrin konealuksen jonka suurin nopeus on enintään 7 solmua, soutuveneen sekä pituudeltaan alle 7 metrin purjeveneen on merkityillä väylillä liikkuessaan pysyteltävä mikäli mahdollista poissa yli 12 metrin pituisten alusten tieltä."
Hyvän merimiestavan mukaan Doris väistää. Aina.
Doris väistää.
Ammattiliikenteellä ei ole mitään erivapauksia. Päinvastoin: enemmän kokemusta ja veneenkäsittelytaitoa omaavana ovat velvollisia sitä osaamistaan myös käyttämään ja siis väistämään.
En väitä etteikö purkkarilla tulisi jossain vaiheessa seinä vastaan, tosin siinä vaiheessa perävetolaitteellinen on ollut seinässä jo tovin.
Akselivetoinen vene, varsinkin painava, on helppo hallita. Keulapotkuri ei ole välttämätön, mutta isolla veneellä on vähemmän tilaa ympärillään ja jos painoa on paljon, ei venettä enää työnnäkään käsin pitkin toisen veneen laitaa.
Aika vihasia katseita saa osakseen, jos 15t veneellä kokelee toisten fendereiden täyttöastetta tai solmujen pitävyyttä. Helpompia ajaa, mutta tarkkuutta vaaditaan suhteessa vielä enemmän