höpsöt ihmiset

joku kirjoitti koirien turhuudesta. jopas oli asiaa. tässä sinulle esimerkki todellisesta elämästä. olin pitkällä vaelluksella koirani kanssa, ihmisiä ei lähimaillakkaan. Loukkasin jalkani niin etten päässyt ylös enkä kävelemään. koirani yritti auttaa, jotta pääsin ylös. ei onnistunut. pyysin koiraani, että lähtee hakemaan apua, ensin koira ei lähtenyt, mutta sitten pyysin uudelleen ja koirani lähti. pitkän ja pitkältä tuntuneen ajan jälkeen, koirani palasi vanhan mummelin kanssa luokseni. ajattelin jopas jotakin, eihän tämä mummeli pysty minua nostamaan mitenkään. koirani oli vaeltanut ehkä n. kymmenen kilometriä, kun oli törmännyt tähän mummeliin ja haukkunut lujasti, tarttunut mummelin hihaan ja lähtenyt viemään mummelia minua kohden. mummeli oli terästä, teki lastan minulle jalkaan, hakemastaan puunoksasta ja nosti minut ylös koirani avustuksella. pääsin mummelin ja koirani avustuksella mummelin pikkumökkiin ja matkaa oli todella paljon, mutta sisulla mentiin. ilman koiraani olisin siellä maannut ehkäpä päiviä ja ehkäpä minua ei olisi löydetty ollenkkaan. ja huom. silloin ei ollut mitään kännyköitä. en kerro nyt enempää, mutta pääsin sairaalaan jossa jalkani operoitiin. kiitos kuuluu minun koiralleni ja sille ihanalle mummelille. siitä päivästä asti kävin mummelin luona säännöllisesti koirani kanssa hänen kuolemaansa asti. kuulin myöhemmin ettei mummeli oikein ollut koskaan hyväksynyt ihmisiä liian lähelle itseään, mutta minut hän hyväksyi. ja kaikki jotka meinaa nyt rutista kirjoituksestani pilkut ja isot kirjaimet ym niin heti kättelyssä tulkoon selväksi EVVK. Hyvää päivänjatkoa kaikille lukijoille.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ajattelepa, jos sinulla olisi ollut ihminen mukanasi (vaikkapa lapsikin). Olisit saanut nopeammin avun. Kyllä ihminen voittaa aina haukkuvan koiran ja tämän vuoksi kannattaa hyväksyä hyviä ihmisiä lähelleen. :)

Tietysti, jos itse on huono ihminen, silloin vetää puoleensa huonoja ihmisiä, eikä voi saada apua muilta kuin koirilta.

Äänestä
  • Kuka veisi lapsensa pitkälle vaellukselle? Ja toisekseen, eikö yksin voi tehdä mitään? Aika monet tykkää vaellella itsekseen tai sitten seurassa, mutta kumpikaan tuskin on sen ihmeellisempää....

    Äänestä

  • :D:D:D kirjoitti:

    Kuka veisi lapsensa pitkälle vaellukselle? Ja toisekseen, eikö yksin voi tehdä mitään? Aika monet tykkää vaellella itsekseen tai sitten seurassa, mutta kumpikaan tuskin on sen ihmeellisempää....

    Esimerkiksi minä! Meillä lapset ovat oikein hyväkuntoisia ja jaksavat aikuisen matkassa vaellella jo 11-12 vuotiaina. :D :D :D

    Nykyään kännykkäaikana on turvallista vaeltaa yksinkin, mutta aikasemmin vain uhkarohkeat tai tyhmänrohkeat vaelsivat yksinään. Ainakin hätäraketti olisi ollut syytä pitää matkassa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hoihoihoihoi kirjoitti:

joku kirjoitti koirien turhuudesta. jopas oli asiaa. tässä sinulle esimerkki todellisesta elämästä. olin pitkällä vaelluksella koirani kanssa, ihmisiä ei lähimaillakkaan. Loukkasin jalkani niin etten päässyt ylös enkä kävelemään. koirani yritti auttaa, jotta pääsin ylös. ei onnistunut. pyysin koiraani, että lähtee hakemaan apua, ensin koira ei lähtenyt, mutta sitten pyysin uudelleen ja koirani lähti. pitkän ja pitkältä tuntuneen ajan jälkeen, koirani palasi vanhan mummelin kanssa luokseni. ajattelin jopas jotakin, eihän tämä mummeli pysty minua nostamaan mitenkään. koirani oli vaeltanut ehkä n. kymmenen kilometriä, kun oli törmännyt tähän mummeliin ja haukkunut lujasti, tarttunut mummelin hihaan ja lähtenyt viemään mummelia minua kohden. mummeli oli terästä, teki lastan minulle jalkaan, hakemastaan puunoksasta ja nosti minut ylös koirani avustuksella. pääsin mummelin ja koirani avustuksella mummelin pikkumökkiin ja matkaa oli todella paljon, mutta sisulla mentiin. ilman koiraani olisin siellä maannut ehkäpä päiviä ja ehkäpä minua ei olisi löydetty ollenkkaan. ja huom. silloin ei ollut mitään kännyköitä. en kerro nyt enempää, mutta pääsin sairaalaan jossa jalkani operoitiin. kiitos kuuluu minun koiralleni ja sille ihanalle mummelille. siitä päivästä asti kävin mummelin luona säännöllisesti koirani kanssa hänen kuolemaansa asti. kuulin myöhemmin ettei mummeli oikein ollut koskaan hyväksynyt ihmisiä liian lähelle itseään, mutta minut hän hyväksyi. ja kaikki jotka meinaa nyt rutista kirjoituksestani pilkut ja isot kirjaimet ym niin heti kättelyssä tulkoon selväksi EVVK. Hyvää päivänjatkoa kaikille lukijoille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu