Moi!
Kertokaahan että millaisia kysymyksiä kokeessa oli? Miltä koe tuntui? Oliko taas keksitty jotain avain uutta?
Ennen kaikkea, miten koe meni? :)
Kertokaahan että millaisia kysymyksiä kokeessa oli? Miltä koe tuntui? Oliko taas keksitty jotain avain uutta?
Ennen kaikkea, miten koe meni? :)
Vastaukset 230
Vanhimmat
Koe oli erittäin vaikea. Luin kirjat läpi 2 kertaa enkä osannut juuri mitään. Jouduin arvaamaan yli puolet.
mitä siellä kysyttiin? oliko monivalintoja?
4 oikeustapausta (2 hallinto 2 immateriaali), 2 esseetä (teoria) ja 3 monivalintaa kaikista aiheista. Sinänsä helpohko koe verrattuna siihen mitä odotin, mutta aika (5 h) meinasi loppua kesken. Hieman yllättävää oli, että monien säädösten voimaantulovuodet ja siirtymissäännökset tuli muistaa ulkoa. Helsingin sisäänottomäärää vähennetään ensi vuodesta alkaen ennestään 40 paikalla, joten toivotaan että tärppäsi nyt ekalla kerralla.
Aika helpon oloinen koe tänä vuonna. Pisterajat varmaankin melko korkealla. Relevantteja ja selkeitä kysymyksiä.
Heh heh, oletpa hauska. Kysymykset ei ollut nuo ja koeaikaakin on vielä yli vartti jäljellä! :D
Ei hemmetti iskivät sinne sitten geenin sekvenssin ja osa sekvenssinkin mukaan lukien
Oli kyl aika vtun vaikea koe. Just pääsin veks, kaljalla istun.
Hallinnosta yksi essee ja yksi oikeustapaus, immasta alkion patentoitavuus ja se tekijänoikeus-kansalaisaloite, jota piti selvittää, siis aineisto. Oikeus & väkivalta ja sit piti selostaa kolmea teoreetikkoa, jotka ovat pohtineet oikeudenmukaisuutta ja vieneet oikeuspositivismia moraalin suuntaan. 3 tyyppiä piti siis itse nimetä. Ja yksi monivalinta, jossa oli pelottavan helpot kysymykset. Mut oikeusteoria-osuus oli kyl paska. Ja se tekijänoik. oli kans vittumainen. Oli kyl mielestäni vaikeampi kuin viime vuonna...
Entäs se tehtävä 6, kuinka moni vastasi kaikkiin 12 kohtaan ja kuinka moni vain pykäliin 1-12 (eli 3,4 ja 12)?
No mä vastasin noihin kolmeen mainitsemaasi pykälään. Olisiko pitänyt vastata jotain muuta? Siis käydä tekijäL läpi kaikki 1-12 - en mä edes muista niitä. Olisko ne pitänyt osata siis noin??!??
Ite vastasin myös vain 3.4.12. Varmasti joku mennyt panikoimaan ja yrittänyt vastata kaikkiin (siinä oli hämäävästi 12 eri pykälää). Oli kyllä aika hanuri tehtävä kaiken kaikkiaan, jotain siihen yritin sopertaa, mutta ei tullut kyllä mitään hyvää vastausta...
Ketkä kolme teoreetikkoa valitsit? Mulla oli Radbruch, Tuori ja Dworkin jonka menin vaihtamaan Fulleriksi. Että vituilleen meni.
Itse vastasin ensin vain niihin kolmeen, mutta viime hetkillä tajusin että niitä pykäliä oli 12 kpl, ja analysoinnilla haettiin tekijänoikeusjärjestöjen ja käyttäjien välisten intressien punnintaa :D
Väärin taisi mennä sulla. Analysoinnilla haettiin vain lähinnä sitä, mitä muutoksia lait tuovat jo olemassaoleviin nähden. Pykälien lukumäärällä yritettiin hämätä. Kolmeen pykälään tuli ottaa kantaa.
Mitä helvettii.... Oon sit vastannut päin vttuuuuu.... Miten se kysymyksenasettelu kuului? Muistaakseni: "Vastaa kysymyksiin TekijäL 1-12 pykälien osalta". Siis sä muistit näiden pykälien sisällön ja vertasit niitä siihen, mitä kokonaisuutena aineistossa sanottiin?
Ei aineistoa tarvinnut käsitellä kokonaisuutena. Pelkästään kolmeen ensimmäiseen pykälään tuli kiinnittää huomiota ja loput oli "turhaa" tai hämäystä. Niitä ei tarvinnut siis edes lukea, koska ne eivät liittyneet TekijäL 1-12 pykäliin mitenkään, eli eivät olleet millään tavalla olennaisia tehtävänannon kannalta. Vastaukseen kirjoitin vain mitkä kohdat noissa kolmessa pykälässä poikkeavat jo olemassaolevista pykälistä, eli avasin olemassaolevien pykälien sisällön vastaavilta osin ja vertasin ehdotusta siihen.
Itse analysoin vain sitä minkälaisia muutoksia kyseiset pykälät 3,4 ja 12 sisältävät nykyiseen tekijänoikeuslakiin verrattanu ja tämän lisäksi sitä miten nämä suhtautuvat nykysen tekijänoikeuslain pyklien taustalla oleviin periaatteisiin. Meinasin kyllä ruveta vastaamaan kaikkiin 12 kohtaan, luin tehtävän varmaan viisi kertaa ja kysymyksen asettelussa muistaakseni nimenomaan sanottiin, tyyliin vastaa tekstin/aineistossa pykäliin 1-12, ei kohtiin 1-12. Jos piti vastata kaikkien 12 kohdan perusteella, niin alan hahmottelemaan oikaisuvaatimusta jo nyt
Ei se voinut tarkoittaa kaikkia aineiston kohtia, koska tehtävänannossa viitattiin tekijänoikeuslakiin ja sen 1-12 pykäliin, ja se kansalaisaloite ei ole tekijänoikeuslaki, eli tehtävänanto ei voi millään tarkoittaa kansalaisaloitteen kohtia 1-12. Eli 3, 4 ja 12 -kohtiin tuli vain keskittyä, loput oli ihan vaan jätetty aineistoon harhauttamaan hakijoita ja luomaan täten eroja hakijoiden välille.
Ja siis kysymyksen-asettelu aika täsmälleen oli, että PYKÄLIEN 1-12 osalta. Mä en edes laskenut, montako pykälää siinä oli, kun kysymys oli noin täsmällinen. Vähän ihmettelin että hetkinen, eihän tähän haarukkaan sovi kuin 3 pykälää koko nivaskasta mut ajattelin että ovat sit johdonmukaisuus-syistä liittäneet koko Kansalaisaloitteen aineistoksi - ja koska aika ja tila on rajallinen, niin rajanneet sen "1-12". Nimittäin siinä (olisiko ollut 3pykälässä) viitattiin (muistaakseni) 2 pykälään, joka koski teoskappaleiden valmistamista ja jotta siihen pystyi vastaamaan relevantisti niin piti viitata myös siihen vaik sitä ei ollutkaan aineistossa selkeästi.
6. tehtävä tulee olemaan vielä mielenkiintoinen tapaus. Minä vastasin kaikkiin 12:sta kohtaan. Tein sen täysin tarkoituksella, koska tulkitsin hieman avoimeksi jätetyn kysymyksen mielestäni varsin perusteellisesti loppuun. Ajattelin ensin vastata kysymyksessä asetettuihin pykäliin 1-12, eli tehtävän kolmeen ensimmäiseen tehtävään, kuten sinä, mutta tehtävänantoon ja tiedekunnan sääntöihin peilattuna se olisi lopulta ollut räikeästi ristiriidassa relevantin vastauksen kanssa. Kaikki 12 kohtaa oli tulkittava.
Perustelut: Tehtävän anto kuuluu: Analysoi lakialoitteen ehdotuksia niiltä osin kuin ne koskevat muutoksia tekijänoikeuslain pykäliin 1-12. Sitten löytyy selvennysteksti: Jos aloite tehdään lakiehdotuksen muotoon, sen tulee sisältää säädösteksti.
Tiedekunnan sivuilta löytyy säännöt 2014 valintakokeita varten, joiden perusteella koko hakuprosessi etenee. Siellä on valintakoetta koskien erityinen tieto: Valintakoekirjoissa mainittujen lainkohtien pykälänumeroita ei tarvitse valintakokeessa osata, riittää kun tuntee valintakokeessa pykälännumeroiden yhteydessä kerrotut asiat.
Näin ollen, kun kokeessa pyydettiin analysoimaan muutoksia tekijänoikeuslainpykäliin 1-12, niin mikään ei estä kokeessa olleita 12 pykälää olemasta juuri niitä, joita kusymyksessä haettiin. Tiedekunnan sääntöjen mukaanhan pykälänumeroita ei tarvitse kokeessa osata.
Ainakaan liitteessä mainittuja lakiehdotuksia ei voinut mielestäni tulkita tekijänoikeuslaiksi. Siinä oli otsikkona selvästi lakiehdotus. Tehtävänannossa ei yhtään avattu tätä, millä tavalla lakiehdotus tulee muodota. Siinä mainittiin, että sen tulee sisältää säädösteksti, mutta ei kerrottu millä tavalla se tulee tehdä. Siinähän oli nyt pykälöity lakiehdotukset, mutta siinä ei oltu pykälöity tekijänoikeuslakia. Tässä on juuri se haaste. Mistä vastaaja voi tietää, että nuo ensimmäiset kolme pykälää kuuluvat tekijänoikeuslain pykäliin 1-12. Ne eivät ainakaan selvästi ole nykyisen tekijänoikeuslain pykäliä, vaan kansalaisaloitteella muodottuja lakiehdotuksia. Varsinkin kun muistaa tiedekunnan ohjeen, että valintakoekirjassa olevia lakipykäliä ei tarvitse osata. Voiko tämän perusteella uskaltaa jättää vastaamatta 9:sään jälkimmäiseen pykälään jos kysytään nimenomaan muutoksia tekijänoikeuslain pykäliin, jotka eivät ole missään nähtävillä. On vain oletus siitä, että lakialoitteen pykälöinti seuraa lain pykälöinti. Se ei kuitenkaan käy ilmi kysykyksestä eikä kansalaisaloitteen tekemistä myöskään käydä läpi valintakoekirjassa.....Pointti kuitenkin on, että tekijänoikeuslaki ei ole liitteenä oleva lakialoite. Kysymyksessä kysyttiin muutoksia tekijänoikeuslain pykäliin 1-12. Pykälöintiä ei tiedekunnan ohjeen mukaan tarvinnut osata. Kun tehtävästä ei käynyt ilmi, mitkä pykälät ovat tekijänoikeuslain pykälät 1-12, niin hakija saattoi olettaa tai olla olematta, että ne olivat juuri alla lakiehdotuksessa listatut 12. Muistutan pykälänumeroita ei tiedekunnan ohjeiden mukaan tarvinnut osata.
Näin jäänkin mielenkiinnolla odottamaan, mitä tiedekunta on kysymyksellään hakenut. Oletan, että olen oikeassa. Luulen, että kysymyksellä haettiin nimenomaan tätä, että hakija hahmottaa eron lakiehdotuksen ja kysytn tekijänoikeuslain välillä. Tietty voin olla väärässä ja kiireessä on päästetty läpi näin monitulkintainen kysymys. Olisikohan joku tiedekunnan sisältä tai läheltä valmis kommentoimaan, miten tähän kysymykseen tuli suhtautua?
Entäs Vilpuri? Tai patentti? Mitä vastasitte?
Patenttien kirjoitin että kloonit ja alkio eri vaiheissaan ei ole patentoitavissa ja kuten ei myöskään sellainen menetelmä jossa alkioita tuhotaan. Sit lisäsin että EUT ottanut kantaa tähän asiaan ja että hedelmöityksestä lähtien alkio on ihminen ja sitä pitää kunnioittaa = ei patentoitavissa. Muistin jopa tapauksen nimen, oliver brustle v. Greenpeace. Muistin sen siksi, kun se luki täällä pilailuketjussa Tärppejä Helsinkiin. Että kiitos vaan sen kirjoittaja. Integroitua piirimallia ei kuitenkaan tarvinnut piirtää, eikä Tuomas Akvinolaisen omakuvaa :)
Huh, onneksi oli helppo koe. Olin lueskellut aika tarkkaan kirjat, ja täytyy sanoa, että se kannatti. Valmennuskurssia en kuitenkaan käynyt.
Veikkaukseni on, että rajat laskevat huomattavasti edellisistä, kun koe oli näin helppo...
Onko mitään hajua, tuleeko kirje aikasemmin ku 15. päivä? tuleeko tyyliin jo heinäkuun alussa? vai vasta tolloin?
Vastasitteko pelkästään Coverin ajatteluun viitaten tohon ekaan?
Entä hallinnon oikeustapaus? Mihin jääviyteen päädyitte? Intressi vai yleislauseke, ei loppujen lopuksi väliä? Paljonkoha alimillaan tarvitaan pisteitä, 50? Perkele ku harmittaa, jos jää parista pisteestä, paskahan sillon on:D
Ei tuu kirje aikasemmin. Tai päivää aikasemmin voi kyllä tulla korkeintaan.
Läheinen ystävä - lyhyt spekulointi asianosaisjäävin suhteen, koska läheinen on voi olla sukulaisten lisäksi myös muu "erityisen läheinen"
Intressijäävi
Esteellisyyden yleislauseke
Sekä se, että subjektiivinen / objektiivinen - virkamiehen toiminta ei välttämättä näyttäisi hyvältä kuntalaisten mielestä jos Vilpuri päättää asiasta Iineksen hyväksi blaa blaa...
Mainitsin myös että virkamiehen pitää tarvittaessa jäävätä itsensä, muuten päätöstä rasittaa menettelyvirhe ja kyseeseen voi tulla virkavastuu ja julkisyhteisön vahingonkorvaus Blaa blaa
Muistittehan käyttää kunnan virkamiehestä nimitystä viranhaltija
paha...
voi ei, eikai ne rokota paljoo jos tyhmänä menin sitte kirjottamaan viranomainen...
hassu kun tehtävän annossa puhuttiin kuitenkin virkamiehestä nimeltään Vilpuri. Nimenomaan VIRKAMIEHESTÄ
Kysymyksessä puhuttiin virkamiehestä ja kun käsittelee objektiviteettiperiaatetta ja pykälien asioita, näissä tulee tietenkin puhua virkamiehestä kuten niissä lukeekin. Itse lähinnä viittasin lakiin ja käytin sanaa virkamies, ja Vilpuriin viitatessa käytin pelkkää nimeä.
Edellisenä päivänä on perinteisesti tullut.
Jos katsot poikasein hallintolakia 27-30§, niin siellä sanotaan, että "virkamies on esteellinen....". Tiedostaen, että hallintolaki on yleislaki, ja että sitä sovelletaan myöskin kunnanhallintoon, niin ei ole tarpeen tehdä erittelyä, lakipykälään viitaten, virkamiehen ja viranhaltijan välille, vaikkakin Vilpuri tietenkin on viranhaltija. Kunnan "työntekijät" ovat virkamiehiä, joita kutsutaan viranhaltijoiksi tai muuten virkasuhteisiksi työntekijöiksi. Viranomaiseksi jos on Vilpuria mennyt sanomaan, niin voi olla että rankasti rokotetaan.....
Coveria varmaan lähinnä tehtävässä 1 haettiin. Mutta kirjassahan on maininta myös siitä, että oikeus voidaan nähdä väkivaltaa hillitsevänä järjestelmänä. Mitenköhän tätä ajatusta olisi voinut/pitänyt tuoda esille...?
Vastasin siihen tokaan kysymykseen oikeuspositivismista luetellen Hartin, Dworkinin ja Radbruchin. Alkoi ärsyttää toi alkiotehtävä, kun muistelin kirjassa lukeneen, ettei ihmisalkioita- yms muu paska mikä ihmisessä on, saa patentoida, mutta en tajunnut tuota Alkoi ärsyttää tuo EUT-kannanotto, etten sitä tiennyt/ole lukenut ketjua täältä :--D Sitten kutostehtävä ainaki meni nappiin, kun keskityin juuri noihin kolmeen pykälään. Kovin oli kyllä vaikeaa saada vertailua sopivalla laajuudella, mutta toivottavasti siitä nyt jotain pisteitä heruu kun selitin jotain itsestäänselvyyksiä. Ja se virkamiestehtävä, voi hitto en tajunnut yhtään viranhaltijaa saati MIKÄ jääviys se nyt oli, mainitsin vain luetteelomaisesti muutaman mieleentulleen jääviesimerkin, mutta en uskaltanut todeta mikä olisi soveltunut tapaukseen. Intressijäävi kävi jopa mielessä, mutten uskaltanut luetellakaan. Asianosaisjäävi siellä luki, mutta hoh.. Coveria en ekassa maininnut lainkaan, selitin ihan mitä mieleen vain tuli oikeusteorian kirjasta :D Jopa Aristoteleen nimi teloksineen vilkkuu siellä. Mutta haluaisin tietää millaisen rivin laitoitte siihen monivalintaan? Kahdeksaan kohtaan vastasin, kahteen en uskaltanut riskeerata. Ei hitto jäi kyl positiivinen maku, vaikka teillä täällä onkin ollut vähän astetta tarkempia määritelmiä käytössänne.. Hain Vaasaan, joten jännät paikat riittääkö pisteet :)
pieleen meni jos kutoseen vaan luetteli pykälät.
pitää ottaa huomioon tekijänoikeuksien rajoituksia koskevat eu:n kolmivaihetesti sekä se, että omaisuuden suojan rajoitukset ovat perusoikeuksien rajoituksia.
vähän liian helppo kun pykälät olivat melkein samoja nykyisessä tekijänoikeuslaissa kuin ehdotuksessa
Kysymys kuuluu sanatarkasiti näin (tiedekunnan sivuilla on kokeet pdf:nä): "Analysoi lakialoitteen ehdotuksia niiltä osin kuin ne koskevat muutoksia
tekijänoikeuslain pykäliin 1-12." Tässä nimen oman kysytään pykäliä, eikä tehtävänannosta käy ilmi millään tavalla tekijänoikeusjärjestöjen intressit sun
muut kolmivaihetestit...
Nimenomaan ton kysymyksenasettelun takia on aika tulkinnanvarasta, että mitä tossa tehtävässä tasan tarkkaan vaadittiin. Ja tehtävänannossa käytettiin termiä "lakialoite" ja liitteessä "lakiehdotus"... Mun mielestä tehtävänannon perusteella pyydettiin vertaamaan liitteessä olevien ehdotusten muutoksia tekijänoikeuslain pykäliin 1-12, eikä sitä yksiselitteisesti todellakaan näe tehtävänannosta, että tarkotettaisiin nimenomaan ehdotuksen pykäliä 1-12. Mun mielestä toi tehtävänanto on tosi huono ja tulkinnanvarainen....Pitäis olla tarkempi tehtävänanto. Eihän se testaa mitään, jos tarkotuksena oli muka se, että kuka lukee tehtävänannon "oikein", siis sillä tavalla oikein kun osa porukasta sen tajuaa ja osa porukasta tajuaa sen toisella tavalla. Kyl must selväl suomenkielel pitäis pärjää näis kokeis ilman, et tehtävänannon ymmärtämisessäkin tulee jo ongelmia!
Rehellisesti sanoen vähän huolestuttaa - koe oli oikeasti aika helponoloinen, ja kysymykset senluonteisia, että niitä lienee vaikea saada nollille, mutta toisaalta hankala täysillekään. Tasaista jakaumaa -> eli jää täpärälle monella... Kaikkiin kysymyksiin lohkesi mielestäni ihan jäsennelty vastaus, mutta täysistä ei omalla lukemisella (6h / viikko, noin kirja viikossa) voinut alun alkaenkaan haaveillakaan. Tiukille menee. Ykkönen helppo, yleistä pölinää väkivaltamonopolista, Austin, Veitch, Cover jne. Kakkonen myös ok, Radbruch, Dworkin, Tuori omat valinnat, Tuorista vähän väkinäistä hakemista. Kolmonen hankalampi kun omalla lukemisella ei lakiteksti tule ulkoa, mutta aukaisin objektiviteettiperiaatetta, silta hallintolain esteellisyyksiin, siitä omana heittona asianosaisjäävi ja yleislauseke, pitäisi jäävätä. Nelonen huolestuttaa, ko. luku sen verran heikoissa kantimissa ja avoimehko kysymys, tekstiä kyllä tuli, mutta eipä kiinnosta enää avata kirjaa tuliko kaikki haluttu asia. Immateriaalioikeus omista heikoin, vitonen rakenteellisesti ok mutta aika hakuammuntana. Syntymisperusteet ja rajoitusperusteet selitetty, mutta normit ehkä vähän ohi. Kutonen tuntui selkeältä. Seiskasta haarukka 5-7; en viitsinyt yrittää 2-10:ä...
Mä selitin vaa coverista, koska kirjassa luki nimenomaan oikeuden väkivaltaisuuden kohalla coverista. Austinin mielestähän oikeus on valtaa, eikä väkivaltaa?
Vai oonko mä taas ymmärtäny väärin kaiken...
Coverista sai kyllä selitettyä tiivistä tekstiä koko vivun verran, Ite en ainakaan muista selittänyt, En kyllä kaikkessa viitannut Coveriin joten jos päähän on tullut jonkun muun teoreetikon sanomisia, niin siellä nekin nyt ovat. Varsinaisesti teoreetikoiden nimiähän tuossa ei kysytty joten se ei ole luultavasti edes relevantti tieto
Knopittelin, jos tulisi irtopiste. Oikeuden velvoittavuus johtuu sanktioista, valta = väkivaltaa, jos ei muuta niin symbolista, jnejne.
Sanatarkasti sanotaanki kutosessa että ANALYSOI eikä vertaa. Tämän tyyppinen tehtävä oli esimerkiksi vuonna 2012, jossa piti yhdistää useampaa kirjaa.
Kansalaisaloitteiden ongelma on juuri se, että ne on huonosti laadittu eivätkä läpäise perustuslakivaliokunnan arviointia.
Aika naurettavan helppoa olisi vain verrata tuossa kutosessa kun aloitteen pykälät olivat melkein samat kuin nykyisessä laissa :P
Nuo lakialoitteen kohdat olivat sellaisia, joihin Pihlajarinne viittasi kirjan aikana että muutosta voitaisiin tarvita koska ne ovat vanhentuneet. Lakialoitteen lyttäämistä tuskin ainakaan haettiin, koska Pihlajarinne itsekin kirjassaan kannatti vastaavia muutoksia. Voi olla että pisteitä saa, mutta uskon että tuossa haettiin juuri sitä että osaa tunnistaa erot lakialoitteessa olevien pykälien ja nykyisten pykälien välillä.
"On tärkeää huomata, että oikeus on Coverin mukaan oikeuden välttämätön piirre." s. 106. Tätä siis haettiin ja em. lauseen jälkeisiä seikkoja. Pölinät Hartista ja Veichtistä eivät osu maaliinsa.
Coverin teoria on super-kiinnostava ihan oikeasti. Turhan nuorena kuoli hyvä teoreetikko.
niin siis VÄKIVALTA ei OIKEUS. Muuten samaa mieltä kanssasi.
HAHAA! oon krapulas ei ajatus kulje, kiitos korjauksesta :D Reps.
Koe tuntu helpolta mut nyt ku sanoin näi nii menee perseelleen.
onks linkkii toho kokeen pdf:ää
Monesko yritys kerta teillä oli? Jos ei ollu eka kerta, nii mitä teitte erilailla tällä kertaa (lukemisen suhteen). Itellä oli eka kerta ja paha sanoo meneekö läpi. Kysymykset suht. helppoja mut sit pisterajat nousee..
Linkki: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2014/VALINTAKOE2014_FINAL.pdf
Mun monivalinnat:
1) C
2) ei vastausta
3) D.
4) A.
5) A.
6) C.
7) D.
8) C.
9) B.
10) ei vastausta
Menikö ihan päin p:tä, mites teillä?
8 C oli ainakin sulla väärin, koska kirjassa mainittiin että kollisio voi syntyä rekisteröitäessä tapahtuvan virheen seurauksena, eli rekisterinpitäjä ei ole selvittänyt rekisteröinnin edellytyksiä ja kollisiossa keskenään olevat tunnukset ovat kumpikin päätyneet rekisteriin.
8 on A
Jep, 8. näyttäisi olevan A.
ja 5 on D
7. D
8. A
9. B
10. B
5 ja 8 väärin, muut oikein. Eli 4/10 pistettä sait tuosta tehtävästä.
Kiitos :D Tuo kasi oli kyl arpapelillä.. mut toi vitonen? :O Onko se varmasti D? Koska olin muistelevani että kirjassa puhuttiin myös kansan vallan jostain murenemisesta, koska kansainväliset säädökset saavat yhä enemmän voimaa kansallisessakin säädännössä mikä on jotenkin sekoittamaan yksityis- ja julkisoikeutta tai jotai yhtä ihmeellistä asiaa :D Ehkä muistelin väärää kappaletta. Toisaalta tää tais olla klassinen, mulla oli alunperin D, mutta aloin spekuloida liikaa et "täs on joku jippo", mutta eihän siinä sit ollut :D Eka tuntuma on yleensä oikein ja metsään meni.
Kirjassa puhuttiin juuri päinvastaisesta kehityksestä (eli irtautumisesta).
Jos tehtävänannossa olisi lukenut "mikä liittyy" eikä "mikä ei liity", niin silloin tuo D ei olisi ollut oikein vaan joku muu. Nyt se on oikein kun kysytään mikä ei liity. Kirjassa sanottiin että juuri päinvastainen asia eli sääntelyn muotoutuminen Eu-sääntelyyn ja kansallisvaltion merkityksen kaveneminen liittyy julkis- ja yksityisoikeuden sekoittumiseen (en halua avata enää kirjoja, mutta jotain tonne päin). Eli päinvastainen asia eli D-kohdassa mainittu sääntelyn sitoutuminen kansallisvaltioon ei aiheuta sitä.
MIkä toi kakkonen on?
KAKKONEN ON YKKÖNEN!
Valoja päälle, jos yhtään hajua yhteiskunnan tilanteesta niin vastannu tohon oikein: denatinalisaatio tai jotain??menkää takas lukioon!!!
Itseä jäi stressaamaan se, ettei saanut kaikkia sivuja loppuun asti täyteen.
Aineistotehtävä meni täysin pieleen mut ihan ok. Nyt ei kai auta muu kuin odotella. Milloinkohan mallivastaukset tulee....
Ei noista viissiin tule mallivastauksia kun vasta kokeiden tulosten julkaisemisen jälkeen... Essee vastauksista on aiempiana vuosina annettu mallivastaukset missä on usein mainittun, että mallivastausta vähemmistäkin tiedoista on voinut saada täydet pisteet. Lisäksi esseevastausten arviointiin vaikuttaa se kuinka johdonmukaisesti ne on kirjoitettu jne. jne. Kokeessa oli sen verran monta esseetä, että tosi vaikea mennä sanomaan mitään pisterajoista. Voivat olla tooooosi korkealla tai sitten normi 45-50 rajoissa.
Hei,
pääsykokeessa haettiin nimenomaan sisäistettyä tietoa. Kysymykset pyrittiin laatimaan sellaisiksi, että niistä kykenee havainnoimaan, kuka osaa soveltaa pääsykoekirjoja annettuihin tehtäviin.
Pisteiden annossa painotetaan paitsi eksakteja tietoja, myös sitä, miten vastauksesta näkee pääsykokelaan ymmärtäneen ja sisäistäneen asian.
Mallivastaukset ovat mallivastauksia, ne tulevat julki, mutta se miten todellisuudessa vastauksia ja pisteitä jyvitetään, on eri asia. Ansiokkaat vastaukset - vaikka niissä olisikin puutteita mallivastauksiin nähden - johtavat hyviin pisteisiin.
Tällä tavoitteella kysymysten asettelu osui nappiin. Yritin ensin hakea sopivia sisällysluettelon pätkiä, mutta päädyin kirjoittamaan enemmän riskillä ja suurella tunteella. Toivottavasti pitävät lukemastaan;)
Yllätys, jos sitä haettiin, onnistui ainakin omalla kohdallani. Odotin tuskallisia monivalintoja ja nyt on vähän turhankin kepeä olo. Ettei vain tulisi heinäkuussa karvas pettymys paksun kirjekuoren sijaan.
lääkis teki saman, paljon esseitä ja vähemmän pilkunviilausta.
Oikeudenimperialismi-nimimerkille: Se kyllä kirjoitetaan denationalisaatio.
Mutta nati nati!
Hakijoiden mielestä koe on joka vuosi "tosi helppo", mutta silti pisteraja on useimmiten n. 50 pisteen tietämillä. Luultavasti tänäkin vuonna.
Jäärä lukaisi kysymykset läpi ja toteaa: Muutama nerokas kysymys on tehty. Selvästi halutaan mennä uusille vesille pääsykokeiden suhteen. Se joka on kirjat lukenut ja asiat ymmärtänyt, pystynee selviämään kompien ja karikoiden läpi. Koe ei ollut helppo, kuten se ei ole minään vuonna (paitsi ehkä 2011) ollut.
Aineistotehtävä oli hämäävä, mutta käsiteltäviä pykäliä ei tosiaan ollut montaa, mutta pilkun tarkasti piti osata nykyinen ja huomata muutos ja siihen lisää analysointia.
Esseet oli jees, monivalinnassa sössin joitain kohtia. Ja patenttisolualkio tehtävä veemäinen. Mutta vastasin ettei patenttia voi saada ja perustelut..
Jännäks menee mihin omat pisteet riittää suhteessa muihin!
Kaikki on nyt tehty.
Mun mielestä koe oli tänä vuonna kaikkiaan vaativa.
Tällä kertaa piti nimenomaan osata soveltaa ja anylysoida. Olin pettynyt, ettei immateriaalioikeuden kirjasta tullut kuin yksi oikeustapaustehtävä ja sekin oli ainakin mulle ehkä kaikkein vaikeimmista ja sekavimmista säännöistä - siis tosi v-mäinen.
Odotin myös monivalinnan lisäksi sellaista kyllä/ei-tehtävää, josta saa väärästä perinteisesti -2 pistettä.
Mut eiks oikeustapauksia ollut kaksi se objektiviteettiperiaate-tapaus ja patentiisuoja rajoitus?
Mut eiks oikeustapauksia ollut kaksi se objektiviteettiperiaate-tapaus ja patenttisuoja rajoitus?
Cover & väkivalta ja sen välttämättömyys on se pointti, jota kysyivät.
Hallinnollisen sääntelyn kohdalla voi jäädä pisteet vähäisiksi, jos ei muista esim. statustoimea, auktorisointia ja alistamista.
Objektiviteettiperiaate-tapaus ei liittynyt immoon.
millä ajattelijoilla menitte? dworkin ja radbruch tais olla vakiot, sitten hajontaa tuorin ja fullerin välillä...
Ite valitsin noiden lisäksi Brusiinin. Ton tehtävän kohdalla olin alkuun vähän pihalla kun mietin oliko siellä kirjassa tosiaan kolmen teoreetikon kohdalla mainittu että yhdistelevät positivismia ja luonnonoikeutta, mutta onneksi vapaata valintaa sai sentään käyttää. Kunhan ei mitään Hartia tms. valinnut, koska sehän menisi metsään.
Brusiinin lisänneelle annan pisteet! Häntä itsekin mietin, ja kiinnostavin teoreetikko suomalaisessa viitekehyksessä. Itse pistin Radbruchin, Tuorin ja FULLERIN - vaihdoin Dworkinin viime hetkellä Fulleriin. Siinä vaiheessa oli ilmoitettu "15 minuuuttia kokeen päättymiseen" ja menin sit paniikissa sössimään tämän. Tai sitten en. Okei, Fuller on nimetty "moderniksi luonnonteoreetikoksi" MUTTA väitän, että relevantisti perustellen sekä Radbruchista, Dworkinista, Tuorista ja Fullerista saa pisteitä. Pointtina perustelut. Uskallan väittää, että pisteytyksessä pyritään yhä loitommas ns. mallivastauksien sitovuudesta ja jos omalla argumentaatiollaan kykenee osoittamaan esittämänsä väitteen uskottavasti, siitä saa pisteen.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Fullerista en henk.koht. tule saamaan pisteen pistettä. Metsään meni vaikka kaikkeni yritin.
Kaunis ajatus, mutta en jaksa uskoa kokonaisarvostelun toteutumiseen käytännössä. Kun 1500 esseetä (tai todennäköisemmin 2*1500) mäjähtää arvostelijan pöydälle, ulkona paistaa aurinko eikä työn laadulla ei ole niin väliä (lopputulemana joka tapauksessa valitaan N opiskelijaa), niin mallivastaukset pistelistoineen tulee hyvin nopeasti esiin...
Itse laiton Tuorin, Dworkinin ja kun en muita muistanut (pää jumissa) niin Durkheimin ja selitin siitä miten voimassa oleva oikeus heijastaa kansan tahtoa yms. yms. joten se ei ole puhtaasti positiivista eikä luonnonoikeutta.. Se meni kyllä persiilleen.
Oliko teidän mielestä helppoa tunnistaa mikä on ero nykyisen ja ehdotetun tekijänoikeuslain pykälien välillä? Minusta vaikutti aluksi että melkein mikään ei noissa kysytyissä pykälissä muutu, mutta pakko oli sitten tietysti keksiä jotain. Itse asiassa kuumeisesti selasin papereita että eikö siellä tosiaan ole toista liitettä jossa olisi se nykylaki, mutta ehkä tehtävä olisi siinä tapauksessa ollut tosiaan vähän liian helppo... ;)
Tonttihakujutussa selostin lähinnä harkintavallan ylittämisestä ja esteellisyyden mainitsin vain sivulauseessa, nyt vähän arveluttaa että kumpaakohan siinä sitten haettiin.
Kloonaukset ja alkiot meni eniten metsään... En muistanut tarkalleen mikä on patentin saamisen este muuta kuin että joku noihin liittyvä...
Veikkaan että 30-40 pistettä tulossa :(
Tonttitehtävän tehtävänannossa mainittiin nimenomaan objektiviteettiperiaate. Sitä taas täsmentävät esteellisyyssäännökset.. harkintavaltaa ei tehtävässä haettu.
TekijäL-tehtävä: mä kirjoitin siitä, että respektioikeuteen tulisi muutos, joka sallisi kaikenlaiset parodiat ja saattaisi siten loukata päösäöntöä (merkittävällä tavalla LOUKKAAVA parodia. ) ja että parodiaa ei Suomessa nimenomaisesti ole kielletty vaikka EU-oikeus sallisi tarkemman rajoitusten parodioiden suhteen.
Sit mainitsin, että jälkiperäisteos-pykälän kohdalla epäkohdonmukaisesti viittaus tilapäiseen kappaleen valmistamiseen joka sekin on sallittu tällä hetkellä tarkoin rajoituksin ja että EUT ottanut kantaa, että tilapäisten teosten valmistamiseen tulee liittyä myös se, että kappaleet tuhoutuvat teknisessä prosessissa ja tähän ei aloite ota mitään kantaa ja täten vaarana on, että kappaleet jäisivät pysyviksi ja loukkaisivat siten tekijän yksinoikeutta valmistaa teoskappaleita.
Sit viimeisen kohdalla kirjoitin, että oikeus valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön siten että ulkopuolinen valmistaa kappaleen , on nykyisessä laissa sallittua pois lukien musiikkiäänitteet ja elokuvat ja aloitteen muotoilu kattaisi kaikki teostyypit pois lukien toisessa momentissa mainitut käyttöesine, kuvanveisto ja muut taidelajit ja että samassa pykälässä epäjohdonmukaisesti viitataan ulkopuolisen pitämään verkkokantoihin joissa yksityisen kappaleita voisi säilyttää ja koska muotoilu on epäselvä, niin voi olla vaarana että tämä toiminta voisi johtaa lisääntyvään piratismiin.
Sit pari riviä yleistä asiaa digitalisoitumisen haasteita ja eri intressien epätasapainosta ja että muutoksia lakiin kaivataan.
Just näin miten Valot päälle sanoo. Tuota kysyttiin.
Oli kyllä haastava koe siksi, että ei ollut niitä miniesseitä tai "selosta käsite" -tyyppisiä tehtäviä. Esseitä, soveltavia kysymyksiä ja yksi monivalinta. Tulee hajontaa, kun osa ei vain osaa vastata esseisiin asianmukaisesti.
Eeeeeetu: voi vee, en kyl kirjoittanut juur mitään noista, en edes keksinyt kunnolla miten ne lait muuttuu. Olin aivan pihalla. 2 pistettä jos sitäkään.
Tajusin komman heti kun luin tehtävänannon ja liitteen, mutta loppuajasta aloin ylianalysoimaan, lopputulos: ohitin muutamalla lauseella muutokset pykäliin 1-12 ja analysoin digitalisoitumisen haasteita ja tekijänoikeusjärjestöjen asemaa (koska otin lopulta mukaan kaikki pykälät), mutta en käynyt niitä yksityiskohtaisesti läpi. Mainitsin myös parodian tekemisen helppoudesta nykyaikaisessa digitalisoituneessa ympäristössä ja muuta shaissea. Muuten koe meni todella hyvin, harmittaa jos kaikki kaatuu tähän yhteen tehtävään, jossa minulla alun alkaen oli oikeat asiat jo kirjoitettuna, kunnes päässä välähti ja "tajusin" mitä tehtävässä 6 haetaan. -.-
Se patenttikysymys oli kyllä tosi inhottava! Kaikkein vaikeimmasta kohdasta koko laissa. No, tuleepahan hajontaa ja eroja, joopa.
V*tuttaalle: ei se koskaan ole yhdestä kysymyksestä kiinni. Jos saat muista vaik 8 ja TekijäL:sta vain 2, niin pääset sisään vaikka pisteraja nousisikin yhdellä!
Täältä voitte katsoa mallivastaukset tehtävään kuusi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70
Aika mielenkiintoista, että olivat kopioineet suoraan tehtävän tuolta sivulta ja karsineet vain liitteestä nuo analysointikohdat pois mitkä piti itse tehdä. Kuitenkin ajankohtainen kansalaisaloite ja uteliaammat ovat saattaneet sitä lueskella ja näin ollen he ovat lukeneet suoraan mallivastausta ko. tehtävään.
Kuinka moni muuten mainitsi vastauksessaan sen, että ehdotuksessa 11.5 § kumottaisiin kokonaan? Itse mainitsin sen alussa, toivottavasti siitä saisi lisäpisteen..
"Muutoksen tarkoitus on lisätä tekijänoikeuslakiin selkeä maininta siitä, että parodia ja satiiri ovat sallittuja tekijän moraalisista oikeuksista huolimatta. Tarve lainkohdan selkeyttämiseen ilmenee esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden antamasta päätöksestä (R 09/2761), joka vahvistettiin hovioikeudessa ja tekijänoikeusneuvostossa. Päätöksellä luotiin kategoriat hyväksyttävälle ja ei-hyväksyttävälle parodialle. Esitetyn muutoksen jälkeen tekijän moraalisilla oikeuksilla ei voida sensuroida mitään parodian tai satiirin muotoa. Edellytyksenä kuitenkin on, että parodia tai satiiri ylittää itsessään teoskynnyksen, jonka tulee olla huomattavan matala. Esimerkiksi jo yhden sanan vaihtaminen toiseen läpi tekstin voi täyttää tämän kriteerin, jos muutoksella saadaan aikaiseksi ratkaiseva teoksen viestin parodisointi. "
"Muutoksella helpotetaan ns. transformatiivisten teosten tekemistä rajaamalla teosprosessin aikana syntyvät tekniset välikopiot suojan ulkopuolelle. Muutoksella suoraviivaistetaan ja tehostetaan uusien teoskappaleiden luomista. "
"Muutoksen tarkoitus on selkeyttää pykälän tulkintaa. Voimassaoleva muotoilu antaa kuluttajalle mahdollisuuden antaa yksityisen kopion tekemisen kolmannen ulkopuolisen suoritettavaksi, mutta palveluiden toimiessa yhä useammin internetin välityksellä, on kohtaa tarkennettava. Muutos mahdollistaa esimerkiksi erilaisten laillisten verkkotallennepalveluiden (esimerkiksi TV-kaista) kehittämisen. Lainkohdan sisältöä tulee tulkita laajasti eli palvelut kuuluvat yksityisen kopioinnin piiriin aina, kun käyttäjä määrittelee niissä tallennettavan aineiston sisällön. Määrittely voidaan antaa myös yleisluontoisina kuvauksina (“tallenna kaikki uutislähetykset”).
Muutoksella ei puututa teosten julkiseen käyttämiseen eikä se siten vaikut esimerkiksi valokuvien avointa verkkojakelua koskevien palveluiden (esimerkiksi Instagram) toimintaan. Muutoksella laajennetaan merkittävästi laillisen yksityisen kopioinnin alaa, mikä tulee huomioida hyvitysmaksun suuruutta ja keräystapaa suunniteltaessa. "
"Tarkoitus on selkeyttää lain tulkintaa sen suhteen, että digitaalisia palveluita saa käyttää kaikenlaisten teosten teettämiseen eli eri teoslajien kohdalla käytettäisiin identtisiä kriteerejä. "
Ei tuo mikään mallivastaus ole. Kyllä siinä pitää nimenomaan pysyä tehtävänannossa eli pohtia annetun aineiston valossa. Tuo analyysihan on aivan yleisluontoinen ja koskee koko aloitetta. Kysymyksessä piti saada paperille mikä muuttuisi ja miten, ja koska tilaa oli yksi sivu, ei laajammalle analyyseille olisi edes ollut mahkuja.
Ei kyllä ollut harmainta aavistusta mikä se 11 pykälän 5 momentti on, joten paha oli kommentoida. Siellä jossain toisessa pykälässä se mainittiin, mutta siitä ei paljastunut ko. momentin sisältö.
Voi olla että saa, voi olla että ei saa koska pääsykokeessa ei edellytetä pykälänumeroiden muistamista, vaan ainoastaan tiettyjen lakien sisällön muistamista ilman että tarvitsee muistaa mikä pykälä sisältää mitäkin. Sen takia aika hassu tehtävä...
^ja juuri siksi piti uskaltaa luottaa siihen, että annettu materiaali on se, josta vastaukset voi johtaa.
Siis ei mullakaan ollut mitään muistikuvaa ko. pykälän sisällöstä, mutta mainitsin vain, että lakiehdotuksen toteutuessa kyseinen pykälä (tai pykälän momentti) kumottaisiin kokonaan. Ajattelin vain, että sekin olisi hyvä mainita kun se tuohon 1-12 §:n haarukkaan meni vaikkei siitä mitään analysointia saanut.
Koe vaikutti melko perinteiseltä tiedekuntatentiltä, hyvin selkeä, eikä turhia kikkailuja. Tällainen valintakoe on ilo silmälle!
Tosin ensikertalaiset saattoivat säikähtää ensisilmäykseltä laajan kuuloisia kysymyksiä. Panikoijat rajattiin porukasta pois pienillä kysymykseen sisällytetyillä ohjeilla, kuten arvioi "objektiviteettiperiaatteen näkökulmasta" (=eli vain ja ainoastaan tästä näkökulmasta, jos käytit rivit muiden asioiden selittelyyn, tuhlasit vain aikaasi ja vastaustilaa) ja samoin kansalaisaloitteen pykälänivaska, joista kuitenkin tarvitsi ottaa kantaa vain 3 ekaan pykälään, ei siis kaikkiin 12 kohtiin! Viime vuoden tosi hämärään aineistotehtävään nähden tämä oli kädenojennus hakijoille, olkaahan tyytyväisiä!
Vaikka koe vaikutti helpohkolta varsinkin niille, ketkä on lukeneet koko kevään tiukasti ja odottivat jotain supervaikeaa, luulen siitä huolimatta, että porukkaan mahtui paljon kysymysten väärinymmärtäjiä ja panikoijia, jotka selittivät turhia, joten pisteraja tuskin nousee poikkeuksellisen ylös tänäkään vuonna.
Tsemppiä tulosten odotteluun!
Tähän liittyen, lasketaanko esteellisyyssäännökset sisältyvän objektiviteettiperiaatteeseen vai ei. Kirjanmukaanhan se on objektiviteettipertiaate JA esteellisyyssäänökset
"Objektiviteettiperiaate täsmentyy ennen kaikkea hallintolain Esteellisyyssäännöksissä."
Esteellisyyssäännökset ovat yksi objektiviteettiperiaatteen ilmentymä kirjoitetussa laissa?
Kyllä mielestäni luetaan sisään, liittyyhän ne oleellisesti toisiinsa. Ja kirjan logiikkaa tulee joka tapauksessa noudattaa.
Mielestäni myös myös erittäin hyvä koe joka varmasti karsii ne ketkä osaavat soveltaa, niistä jotka eivät osaa. Esim. oikeustapaustehtävien ratkaisut eivät olleet varmasti kenellekään vaiketa, mutta looginen ja johdonmukainen esitystapa voi monella olla hukassa. Lisäki se, että oikeustapauksiin voi liittyä myös hieman punnintaa pitää ottaa huomioon. Esim Vilpurin esteellisyyttä voidaan arvioida esteellisyyden yleislausekkeen, intressijäävin sekä objektiviteettiperiaatteen ydinsisällön kesken. Patentissa on varmasti täytynyt osata kertoa patentin saamisen perussäännöt ja osata kertoa, että kyseinen menetelmä täyttää ne, mutta rajoitussäännöksen mukaan patenttia ei voi myöntää. Tähän tietysti lisänä EUT:n kannanotto, koska niillä on merkitystä patentin myöntämisen arvioinnissa niinkuin melkein missä tahansa lainsäädännössä nykyjään. HipsHEI!
Prkele! Mä kirjoitin patentti-kysymykseen, että siitä säädetään patenttilaissa ja että rajoituksista keksinnön patentoitavuuteen säännetään, että.... ja sit osasin mielestäni aika hyvin erotella kloonaamiset, alkion tuhoamiset, EUT:n kannanoton ja sen, että näin olllen keksintö ei ole patentoitavissa. En kertonut, millä perusteella patentti myönntetään. Vttu.
No en mäkään varmaksi tuota menen vannomaan, että sen noin piti mennä, mutta ite vastatisin niin. Saa nähä mihin riittää :D
Mutta koska minulla on näköjään lukihärö en varamasti saanut tehtävää oikein ....
Tämä on nimenomaan sitä ns. oikeaoppisen vastauksen ja ylipäänsä tekstin rakentamista, jossa aina tulee kaikki perusteet esitellä ja siitä sitten pikkuhiljaa edetään loppupäätelmiin.. Ehkä yksi yleisimmistä virheistä alkuvaiheessa on se, että unohdetaan aivan perustietojen kertominen vaikka osataan ne. Lukijalle tulee antaa peruspalikat, jotta se tietää lopputulosten taustan. Ajatelkaa kirjoittavanne henkilölle, joka ei ikinä ole aiheesta kuullutkaan.
Tehtävään 6.
Analysoi lakialoitteen ehdotuksia niiltä osin kuin ne koskevat muutoksia
tekijänoikeuslain pykäliin 1 - 12.
"Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/1961) 11 §:n 5 momentti..."
Näin ollen, jos todella tarkasti luetaan, tulisi myös tekijänoikeuslain 11 §:n 5 momenttia analysoida.. 11 §:ään tehdään muutoksia eli siitä kumotaan yksi momentti. En ollut kokeessa ja en tiedä oliko kirjoissa kyseistä pykälää avattu, mutta tehtävänannon perusteella myös tuota pykälän sisällä olevaa momenttia tulisi analysoida.
Pykäliä ei tullut osata pääsykokeessa, joten tuosta ei voi pisteen pistettä saada vaikka olisi ottanutkin sen huomioon.
Olipa hankalan näköinen koe verrattuna aiempiin vuosiin. Veikkaan pisterajan olevan välillä 43-45
Se keijo joka ei objektiiviperiatteen yhteydessä ole esteellisyyssäännöksiä huomioinut, ei ansaitse edes saada mitään kirjettä heinäkuussa!!!
Ja se veijo joka puhuu objektiiviperiaatteesta eikä objektiviteettiperiaatteesta, voisi vaihtaa mainostamansa julkisoikeuden opinnot oppisopimuspaikkaan valokuvausliikkeessä.
Koe tuntui menevän hyvin. Muutama vaikeampi tehtävä (immat), hallinnon tehtävät helpohkoja ja monivalinta oli helppo. Ensimmäisestä tehtävässä puhuin pelkästään Coverista ja pyrin vastaamaan kysymykseen. Toisessa Dworkinista, Radbruchista ja Tuorista. Mielestäni Fuller ei ole oikeuspositivismia ja luonnonoikeusteoriaa yhdistelevä, vaan nimenomaan
luonnonoikeusteoreetikko. Itsekkin mietin Fulleria ennen kuin muistin Tuorin.
Oikeustapaukset olivat hyvin selkeitä. Aineistotehtävä oli aika kummallinen ja meni mielestäni huonoiten. Käsittelin kyllä vain vaadittuja kolmea pykälää ja vain niitä muutoksia, mutta on vaikea sanoa mitä tehtävässä oikeasti haluttiin.
Asia mikä ehkä yllätti kokeessa oli se, ettei aikaa todellakaan ollut paljoa. Monivalintaan käytin ehkä 15-20min joten muihin jäi sitten se n. 50 min per tehtävä. Luonnosteluun ei siis jäänyt juurikaan aikaa vaan laitoin vain nopeasti joitain pointteja suttupaperille ja sitten vain kirjoittamaan. Jos miettii esim. viime vuoden koetta (4 monivalintaa) niin en usko että se on ajallisesti mennyt yhtä tiukille vaikka niitä kohtia on miettinytkin.
Tuttu tunne. Mulla kävi viime vuonna kans niin, että vaikka kaikki valmennuskurssin harjoituskokeet olin selättänyt 2-3 tunnissa, ja vaikka olin ihan innoissani monivalinnoista, niin silti meni viimeiseen minuuttiin asti ja loppu aika kesken. Monivalintoihin meni yllättävän paljon aikaa, koska ne oli tosi hankalat verrattuna tämän vuoden tehtävään. Yksi viime vuoden monivalinnoista oli 10 eri oikeustapausta, joissa kaikissa piti järkeillä koko ketju pykälineen päivineen ja ratkaista mielessään keissi ennen kun pystyi ottamaan kantaa lopputulemaan kyllä/ei. Toisessa monivalintatehtävässä taas ei kerrottu, oliko oikeita vaihtoehtoja 1, 2, 3 vai 4 ja jos oli väärä määrä valittuja, niin -2 hurraa! Kahta muuta en enää muista, mutta ne oli jotain peruskauraa.
Silmäilin tämän vuoden monivalinnan, joka tuntui helpolta, vaikken edes ole suorittanut kyseisiä oikeudenaloja. Siis sarjaa päättelemällä puolet oikein.
Mutta huh, miten on varmaan tullut kiire noiden kyssäreiden kanssa, jos/kun on jäänyt esseitä viilaamaan..
Mä silmäilin kaikki kysymykset läpi ja ajattelin niinku "harjoitusmielessä" tehdä sen monivalinnan läpi että sit on jo kertaalleen työstänyt niitä asioita ja alitajunta työstää niitä sit siinä matkan varrella lisää ja lopuksi palaan sit rauhassa tekeen ne. ONNEKSI tein ne heti kärkeen - onneksi ne olivat helppoja ja sillä tavalla osuivat maaliinsa, että tuli heti seitsemän varmaa, semmoista ettei epäilystäkään etteikö menisi oikein. No, sit kun valvojat kuulutti "15 minuuttia aikaa" niin väänsin hiki hatussa valmiiksi viimeiseksi jättämääni aineistotehtävää, ja sain sen tehtyä, siirryin monivalintoihin ja totesin "oikeat" oikeiksi edelleen, kolmesta epävarmasta jäin funtsimaan yhtä, että voiko se olla näin ilmeinen (onko väärin, että julkis-yksityisoikeudelllisen sekoittumiseen vaikuttaa "oikeudellisen sääntelyn sitoutuminen kansallisvaltioon" koska tuo hommahan on niin pässinlihaa ja ylipäätään denationalisaatio, globalisaatio jne. että jäin junnaamaan et onko täs nyt jokin käsittämätön kampitus-kompa mut päätin lopulta merkata sen vaihtoehdon vääräksi sen sijaan, että olisin jättänyt "ei vastausta" rastin ruutuun. Sit olikin tosiaan 10 min aikaa käyttää koko nivaskan tarkistamiseen, jossa en muita muutoksia tosiaan ehtinyt tehdä kuin korjata muutamat kirjoitusvirheet ja epäselvän käsialan parista kohtaa. Mutta eipä niissä mielestäni ollut sellaista olennaista virhettä, johon olisi ollut pakko puuttua ja joka olisi jäänyt siten harmittamaan.
Tosiaan, ajan kuluminen oli kyllä suurin yllätys varsinkin kun väänsin mielestäni nopealla tahdilla tekstiä paperille ja aina kun katoin kelloa niin olin että voi vttu onks se jo noin paljon.
Huh huh. Olipahan hikinen urakka se viisituntinen.
Mitä vastasitte monivalinnan kakkoseen..? Mä jätin vastaamatta. Kysymys oli se missä oli mm. Että rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädetään perustuslaissa..
Laitoin D:n ja uskon että se on oikein. Muutenkin tais toi monivalintarivi mennä 10/10 oikein eli ehkä se pelastaa mut vaikka parissa muussa tehtävässä tuli vähän mokattua.
Sen mäkin olisin veikannu, jos olisin veikannu. Toi B olis ollu toinen vaihtoehto. En uskaltanu veikata. En muistanu kirjasta kohtaa julkisista hankinnoista mietin, onko direktiivi oikein vai onko esim asetus. Tossa b:ssä tietty hämää toi "rikosoikeudellinen". Rikosoikeudessahan ne rikokset on, mutta perustuslaissa kuitenkin säännös virkamiehen virkavastuusta.
Siis rikoslaissa... Ei -oikeudessa. Piti kirjoittaa.. Mut anyway.
Kirjassahan oli että rikosoikeudellisen virkavastuun perusteista säädetään rikoslaissa.
Joo.. No näinhän se tietty on.. Mä ajattelin jotenkin itseni solmuun ja liian vaikeesti. Ensimmäisenä kun tuli mieleen PL 118. No. Jätin vastaamatta. Ei iso vahinko.
Minkälaista määrää porukka on lukenut ja onko moni käynyt valmennuskurssia? Kysyn tätä lähinnä sen takia, että itse luin n.4 tuntia joka päivä enkä käynyt kurssia. Silti koe tuntui mielestäni erittäin helpolta (lukuunottamatta tehtävää 6), koska kaikki kysymykset painottuivat helppojen perusasioiden ympärille. Sellainen ihminen joka on lukenut 8 tuntia päivässä ja käynyt kurssit sun muut saa pitäisi saada tehtävistä täydet tai lähes täydet pisteet. Itse luulen että rajat hipovat 60 pisteen paikkeilla...
Epätoivoinenlaki-nimimerkille: ne, jotka ovat kuluttaneet lähemmäs 8-11h/päivä lukemiselle, osaavat varmasti tarkat yksityiskohtaiset asiat kuten TekijäL 47§ pakkolisenssisäännöksen, paremmin kuin sinä tai ne, jotka ovat vähemmän uhranneet aikaa.. Lukumäärähän ei ole mikään tae tai edes itseisarvo pääsemiselle, vaan se että osaa asiat. Jos luet enemmän, niin osaat (toivottavasti ja todennäköisesti) enemmän. TÄnä vuonna sattui vain sellainen koe, että immasta ei tarvinnut kovin täsmällisiä ja eksakteja asioita osata.... Joten sinua voi hyvin onnistaa ja lyhyemmällä lukemisella päästäkin sisään,koska hyvin yleisten asioiden ympärillä pyörittiin. Lycka till!
Kaikkien aikojen helpoin oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe! Kerrankin pelkkä asioiden ulkoaopettelu ei johda 70:een pisteeseen, vaan myös analysoinnille ja logiikalle jätettiin tilaa. Mutta vaikeus onkin nyt arvostelijoiden. Ovatko varmasti miettineet mallivastaukset jo etukäteen vai muokkaantuvatko ne kokeen korjaamisen yhteydessä? Oikeudenmukaisuuden kannalta mallivastaukset pitäisi olla heti tarjolla. Kun kisa käydään muutaman pisteen marginaalilla, pisteytykseen valitettavasti vaikuttaa arvostelijan asenne, jopa päivän "moodi"! Miten arvostelija voi rajata esim. sen, kuka todella kuuluu "kolmen oikeuspositivismia ja luonnonoikeusteoriaa yhdistävän oikeusajattelijän" -joukkoon, kun oikeuspositivismin ja luonnonoikeusteoreetikon määritelmät ovat veteenpiirrettyjä viivoja. Itse olen pääsykokeesta sitä mieltä, että pelisäännöt (= tehtävänanto) tulisi olla tarkemmin rajattua!
Itse laitoin Durkheimin kyseiseen kolmen koplaan
Erittäin hyvä vastaus, kunhan perustelit valintasi. Yhteiskuntafilosofi, jota ei voida suoraan kategorioida kumpaankaan luokkaan TAI pikemminkin perusteluineen hakee päätelmilleen molemmista ajatuksista solidaarisuuden kautta hyväksyttävyyttä.
Durkheim-nimimerkillä hyvät pointit sen suhteen, että nyt tosiaan edellytettiin soveltamista ja hyvä havainto on myös, että MITEN tullaan kokeet arvostelemaan. Tätä itsekin olen miettinyt ja väitän (kuten väitin jo aiemmin ketjussa), että oikeudenmukaista olisi, jos kolmeksi teoreetikoksi on mahdollista nostaa useampi kuin jo etukäteen proffien päättämät "nämä kolme teoreetikkoa on ne joista saa pisteitä" eli hakijoilla olisi mahdollista päästä täysiin pisteisiin, vaikka he käsittelisivät vastauksessaan eri teoreetikkoja. Kun kysymys kuuluu:
"Moderneissa länsimaisissa oikeusjärjestyksissä oikeusajattelun lähtökohta on
oikeuspositivismi. Perinteinen oikeuspositivismi on kuitenkin historian saatossa
karustikin osoittanut heikkoutensa liittyen erityisesti oikeuden sisällöllisen
hyväksyttävyyden vaatimuksiin. Nykyaikana perinteiseen luonnonoikeusajatteluun
palaamistakaan ei nähdä mahdolliseksi. Vastaa esitettyyn haasteeseen erittelemällä kolmen oikeuspositivismia ja luonnonoikeusteoriaa yhdistävän oikeusajattelijan kehittämiä teoreettisia ratkaisuja, jotka liittyvät juuri oikeuden sisällölliseen hyväksyttävyyteen, ja oikeuden ja oikeudenmukaisuuden (moraalin) suhteeseen"
niin näkökulmasta, rajaustavasta ja perusteluista riippuen kolmen joukkoon voisi esim. nostaa Radbruchin, Tuorin, Dworkinin, Fullerin ja tietyssä mielessä Brusiinin , tosin hänen kohdallaan KIRJA ei ihan niin selkeästi tuonut tätä puolta esiin. Sama kohta muidenkin kotimaisten kohdalla, heistä moni mahtuisi "moraalin suuntaan venyttävä oikeuspositivisti" -määritelmän alle. Lisäksi Lindroos-Hovinheimo itse koko kirjan punaisena lankana kuljettaa ajatusta, että oikeuspositivismi ja luonnonoikeusteoria ovat ääripäitä, joiden väliin useimpien teoreetikoiden ajattelu menee.
Oikeastaan kysymyksenasettelun ulkopuolelle mielestäni rajautuvat vain tiukimmat oikeuspositivistit (Austin, Hart, Kelsen, Raz - itse asiassa Hartillakin oli luonnonoikeudellinen minimiolettama mutta muuten kyllä vankka positivisti), perinteiset luonnonoikeusteoreetikot Aristoteleestä Akvinolaiseen ja kaikki CLS-liikkeen edustajat ja amerikkalaiset realistit ja marxistit sekä sen johdannaisena syntyneet koulukunnat esim. feministinen koulukunta, koska näillä oikeus sekoittuu POLITIIKKAAN ei moraaliin tai etiikkaan.
Durkheimista sanoisin itse näin, että Durkheim ei ollut oikeustieteilijä eikä mielestäni edes kysymyksenasettelussa muotoiltu "oikeusajattelija" vaan sosiologi ja antropologi, joka tutki em. viitekehysten kautta vähäsen myös oikeutta - mutta paljon muutakin, pääpaino hänen tutkimuksessaan on aivan muualla kuin oikeudessa näin sivumennen sanoen. Että siinä mielessä Durkheim ei täytä kysymyksenasettelussa esitettyjä muodollisia kriteereitä "oikeusajattelijasta".
Erittäin jännittäväksi menee. Odotan mielenkiinnolla, MITEN tämä kysymys arvioidaan ja sama juttu tekijänoikeus-kysymyksen kohdalla, jossa pystyi nostamaan monenlaisia pointteja esiin täysin perustellusti.
Olisiko mahdollista, että vaikka mallivastaukset ovat olemassa ja edellleen pätee sääntö ansiokkaan vastauksen saamista lisäpisteistä (eli vastauspisteet eivät perustu pelkästään jyvitykseen), NIIN mallivastauksiin olisi entistä enemmän sisällytetty vaihtoehtoisuutta siten, että "näiden lisäksi pisteen sai siitä, jos mainitsi x asian, teoreetikon y ja hänen ajattelunsa z" jne. Näin säilyisi viitekehys sille, miten arvostellaan, mutta "oikeiden" vastauksien suhteen olisi enemmän joustoa, sillä "oikeellisuus" on suhteellinen käsite, tämänhän sanoivat sekä Lindroos-Hovinheimo että Ida Koivistokin kirjoissaan.
Ja miten arvostelijat itse määrittelevät arvioinnin oikeudenmukaisuuden vastauksia arvostellessaan? Mielenkiintoista.
Oonko ainoa, joka 2. tehtävässä mainitsi Tuorin, Radbruchin ja Lindroos-Hovinheimon? En enää muista tarkalleen, mitä hän kirjoitti, mutta kirjan lopussa kerrottiin hänen ajatuksistaan siitä, että oikeudenmukaisuus velvoittaa ja oikeudella on oltava ulkoisten kriteerien lisäksi myös sisäisiä tms. Aluksi kirjoitin Dworkinista, mutta korjasin, koska Dworkinilla ei ainakaan omien muistikuvien mukaan ollut mitään konkreettista teoriaa asiasta (saatan muistaa väärinkin). Fullerin hylkäsin heti, koska hän oli modenri luonnonoikeusajattelija, tosin Tuorikin oli positivisti, vaikkakin hänen ajatuksissaan oli luonnonoikeusajatteluun viittaavia piirteitä...
Kyllähän Hartin teoria on katsottavissa melko "pehmeäksi" oikeuspositivismiksi. Raja oikeuspositivismin ja luonnonoikeuden välillä hämärtyy kyllä merkittävästi juuri tuon luonnonoikeuden vähimmäissisällön vuoksi.Eli Raz, Kelsen ja Austin ovat selkeimmin oikeuspositivisteja eivätkä sekoita teorioihinsa luonnonoikeutta.
Olet oikeassa. Lisäksi Dworkin oli Hartin oppilas ja he kävivät paljon keskusteluita ja väittelyitä ja varsinkin myöhempinä vuosina Hartin tiukin positivismi pehmeni.
Hitto soikoot mun on pakko päästä sisään, mua kiinnostavat nämä asiat ihan oikeasti. Pettymys on valtaisa, jos postiluukusta kolahtaa ohut kirjekuori.
Hart on positivisti ja piste. Olihan Austinillakin utilitaristinen moraalifilosofia taustallaan kuten Benthamilla, mutta he olivat positivisteja. Hart oli positivisti ja piste. Perustelut? Hartista voisi kyllä varmasti olla hyvillä perusteluilla yksi noista vaadittavista teoreetikoista, MUTTA oleellinen asia: pääsykoekirjojen perusteella tälläista johtopäätöstä ei voi tehdä. Vaikka Hartin kappaleen lopussa mainitaan, että hänellä se vähimmäissisältö taustalla, oikeus on kuitenkin hänelle varsin muodollista. En itse usko, että Hart luokiteltaisiin yhdeksi osaksi vastausta, mutta mene ja tiedä. Olisihan sinne yhtähyvin voinut mainita sitten vaikka Olaus Petrin, vaikka hänen oikeuden ja oikeudenmukaisuuden yhdistelystä ei ollut ythään enempään tietoa kuin Hartinkaan!
Pitää kanssa muistaa että tehtävässä kysyttiin ajattelijoiden näkemyksiä oikeuden "sisällöllisestä hyväksyttävyydestä" ja "oikeuden ja oikeudenmukaisuuden (moraalin) suhteesta"
Tältä osin Durkheimilla ei ole paljoa annettavaa, koska hänen teoriansa oli nimenomaan kuvailevaa yhteiskuntatiedettä, eikä käsitellyt oikeuden hyväksyttävyyttä juuri millään tavalla.
Dworkin, Radbruch, Tuori ja Fuller taas käsittelivät nimenomaan näitä asioita.
Kuvailevaa kyllä, mutta on siinä hyväksyttävyyteen liittyvää teoriaa sen verran kuitenkin, että hänen mukaansa lait ovat yhteiskunnan tahdon ilmaisu, joten niiden oikeutettavuus on johdettavissa siitä mitä kansa pitää oikeana. Muut teoreetikot eivät tätä tuo ilmi. En muista kuka, mutta joku heistä oli tätä vastaan. Jännäksi menee, ei millään jaksaisi odottaa kuukautta....
Olen samaa mieltä nimimerkki Durkehimin kanssa, että kysymyksenasetantaa tulisi selkeyttää. Ei ainoastaan tämän kysymyksen suhteen vaan läpi koko kokeen. 5/7 tehtävistä jätti n. 30-50 % vapaaksi tulkinnalle. Arvosteleppa vastaukset sitten 1) johdonmukaisesti, 2) oikeudenmukaisesti ja 3) siten, että ne löytävät juuri oikeat oppilaat (, jotka todella paikkansa ansaitsevat) sisään.
No tämähän on ainoa keino valikoida oppilaat Stadin oikikseen. Jostakin ne piste-erot on saatava. Oikis helsingissä on kokenut pienen inflaation, niin sen takia - ja syystäkin - pyrkijöiden välille pitää saada eroja. Näin niitä tulee. Kyllä tarkastajat näkevät, kuka ei ole mennyt lukkoon kun hieman soveltavampi koe tai kysymys on tullut nenän eteen. Esim. tuo toinen tehtävä. Turha valittaa, että epäselvä tehtävänanto. Ei jokainen case, koetehtävä tai elämä ole aina selvää. Epäselvyydestä huolimatta on kyettävä ratkaisemaan asia parhaalla mahdollisella tavalla HYVIN PERUSTELLEN, joka on edelleen se juristin tärkein työkalu.
Summa summaarum: moni valmennuskurssilaisista valittaa sitä, että kurssilla ei painotettu näitä asioita, joita kokeessa kysyttiin (huomaamme jälleen sen, ettei valmennuskurssi ole tae sisäänpääsylle, joskin harva niin väittääkään). Ne, jotka ovat osanneet pienet detailjit kuin myös kokonaisuuden ja osaa soveltaa oppimaansa, omaavat varmasti hyvät mahdollisuudet saada kirjekuori 14.7 postiluukusta - olipa sitten käynyt kurssin tai ei.
Yliopistoista valmistuneelta odotetaan kykyä argumentoimaan, kykyä tarkastella kriitisesti ja kykyä soveltaa - näitä tänäkin vuonna haettiin kokeessa (yksityiskohtaisten pykälien lisäksi, kuten HL 6 § ja 27-30§).
Lycka till för alla!
Osaisivat edes kirjoittaa materiaalin suomenkielellä, ettei tarvitsisi pääsykoekysymysten seasta löytää tällaisia sanahirviöitä: "ettäjärjestöjentulee"
Unohtamatta patenttitehtävän "tutkimustyhmää"...
Oi apua, tuo tutkimustyhmä meni multa ohi! ;D Joo pientä oikolukua olisi koe kaivannut. Lisäksi kongruenssivirhe ja anglismi etusivun ohjeistuksessa. "Liitteet löytyy tehtävän jälkeen." Samaan aikaan koekirjassa painotetaan, että "kylliksi ei voi korostaa, että oikeustiede ei ole enempää ja vähempää kuin sanojen tiedettä".
Alkaa olla valituksen paikka...
Joo hallinto-, kunnallis-, kirkollis- ja perustevalitus nyt ainakin näin aluksi. Ehkä keksitään jotain EIT:een ja Oikeusasiamiehelle (kansallinen ja EU:n) ja oikeuskanslerin suuntaan ruutupaperille lyijykynällä kirjoitettu lappu (EU:iin jollain EU:n 24:stä virallisesta kielestä). Katsotaan samalla, kuinka hyvää hallintoa toteutetaan eli osaavatko ohjata valituksemme oikeaan viranomaiseen, joka ei kansalaisuusasioissa ole kunniakonsuli.
Voi vain ihmetellä, voiko tuon tasoisia kirjoitusvirheitä pääsykokeeseen jättävä olla mitenkään kykenevä arvioimaan vastauksia!
Oikeuden hyväksyttävyys tehtävään Hart sopi mainiosti,s.54. Siellä hän myöntää "luonnonoikeuden vähimmäisisällön" ja avaa sääntöpositivismia moraalin suuntaan.
Joo, ellei pyhää tyhmyyttään laittanut samaa ajatusta vahingossa Austinin nimiin. Mää romahan.
Ei sovi. Katso perustelut ylhäältä.
Olihan Tuorinkin teorian lähtökohtana oikeuspositivismi kuten Hartilla. Perustelu on tietysti tärkeää.
Tulee sellainen kuva tästä(kin) kysymyksestä, että pisteitä tulisi antaa vähän vastauksesta kuin vastauksesta. Nyt valitettavasti arvostelijan subjektiivinen käsitys esim. siitä, kuka on kategorisoidaan luokkaan "oikeusajattelija" voi määrittää kokeen pistemäärän. Kun kyseessä ei ole mihinkään auktorisointiin perustuva titteli, voi jokainen väittää olevansa itse tai jonkin toisen olevan oikeusajattelija!
Sanoin jo ennen koetta, että voipi olla edessä isoja yllätyksiä, koska tiedekunnalla on niin kovat paineet muuttaa pääsykoetta. Ja tässä se muutos nähtiin. Mutta: Jos tosiaan esitetään kysymyksiä, joissa voi päätyä perustellusti erilaisiin vastauksiin, niin silloin pitää myös arvosteluperusteita muuttaa joustavammaksi. Tosin onhan tiedekunnalla jo nyt käytössään perus-jyvityksen lisäksi bonuspisteet "ansioikkaille vastauksille" ja mallivastausten perässä mainintoja että pisteen saa myös siitä, jos mainitsee asian x, y tai z. Odotan kyllä jännityksellä arvostelua! Mutta koe sinänsä saa minulta kiitosta. Siinä tosiaan joutui soveltamaan ja argumentoimaan oikeudellisesti ja monelle 5800 euron SuperTakuu ?bonusEXTRAOikkis-kurssilaisille tulee kusi housuun, kun siitä puolivuotisesta sparraus-tuutoroinnista ja sössönsössöstä ei olekaan apua, jos ei osaa ajatella omilla aivoillaan.
Pohdin kokeessa halutaanko termillä oikeusajattelija juuri emilen ajatuksia, vai onko termi viritetty ansa.
Pykälissä 1-12 ei minusta ollut mitään tulkittavaa, ainakaan tehtävän sanamuodon perusteella. Aineistossa oli selvät pykälänumerot, jotka täsmäsivät tehtävän rajaukseen. Onko se, että puhe on pykälistä sekoittanut ajatuksia. Jos pyydettäisiin arvioimaan sinisiä ja vihreitä autoja, moni varmasti poimisi joukosta siniset ja vihreät, vaikka kotilukemistossa olisi kerrottu myös punaisista autoista. Näin minä sen ymmärsin.
jäin itse pisteen väärälle puolelle, kun ymmärsin eräänä vuonna kysymyksen omasta mielestäni oikein ja kysyjien mielestä täysin väärin. En varmasti ole ainoa, jolle on näin käynyt.
Toivottavasti nyt ymmärsin samalla tavalla kuin mitä oli tarkoitettu ymmärtää. Ihan hirveesti ei ole varaa enää menettää pisteitä, sen Austinin jälkeen.
Jos siinä olisi pyydetty lakiehdotuksen pykäliä 1-12, niin asia olisi ollut pihvi ja kolmeen ekaan kohtaan vastaaminen olisi riittänyt. Nyt siinä tosiaa kysyttiin tekijänoikeuslain pykäliä 1-12, jotka eivät koemateriaalista ilmenneet. Kokeessa ei tiedekunnan sääntöjen perusteella tarvinnut osata pykälänumeroita, ellei koemateriaalista niitä ilmene. Nyt koemateriaalissa ei ollut noita kysyttyjä tekijänoikeuslain pykäliä, joten kokeeseen osallistujalla oli oikeus olettaa, että yksitoista lakiehdotuksessa listattua pykälää olivat juuri niitä.
Tämä on ihan logiikkaa.
Vieläkö tätä samaa asiaa pitää jankata?
mites toi hallinnon essee?
Muuten tuntui aika helpolta, mutta itse aloin ensiksi kirjoittamaan hallinnon ohjauksesta kun meni päässä mitä minkäkin otsikon alla oli. Onneksi sitten muutaman rivin jälkeen tajusin vaihtaa kirjoittamaan oikeasta aiheesta etten pilannut sillä kysymyksellä sisäänpääsymahdollisuuksiani.
Hallinnon essee meni puolittain ok, muistin suht hyvin kyseiseen aiheeseen liittyvät asiat, perusjuttujen (tehdään hallintopäätöksiä, etuja suovat, velvollisuuksia asettavat ja oikeuksia perustavat) lisäksi ylös tuli kirjoitettua mm. statustoimet ja päätösten alistamiset, laillisuusperiaate, harkintavalta ja sietämisvelbollisuus, mut menin sit sijoittamaan elinkeinoluvat ja auktorisoinnit oikeuksiin enkä etuihin! Lisäksi unohtui kokonaan, että päätös sitoo asianosaista kuin laki ja puhuin asianosaisen sijaan koko ajan yksilöstä. Muutoksenhaku tuli käsiteltyä turhan maininnanomaisesti, sen sijaan tuli jaariteltua liikaa laillisuusperiaatteesta.
Mielestäni on tärkeää mainita PL 2 ja 80 §, koska ne on kaiken toiminnan taustalla!!! myöskin kun hallintopäätöksiä käsiteltiin tehtävässä niin itse puhuin myös (siis edelle mäinittujen jaotteluiden yms. lisäksi) hallintopäätöksen sisällöstä (HL 44-45 §) kuin myös valitusoikeudesta joka tärkeä osa hallintopäätöksiä eli HLL 5 §.... Muistiko porukka hallinnolliset sanktiot velvoittaviin? tai ennakkotiedon? pieniä juttuja, joilla karsitaan varmaan porukkaa...
Itse asiassa kysymys oli tyypillinen väliotsikko-kysymys, jonka oikeat vastaukset löytää ko. kohdasta kirjasta.
Nopeasti valotin myös sitä, että Mäenpään jaottelu on osittain päällekkäin julkisen vallan toimintakäsitteen (eritoten määrämuotoinen päätöksenteko) kanssa sekä hallintotoimen kanssa.
Eikös tuo mainittu ennen sitä väliotsikkoa ja -kappaletta? Ei pisteitä siitä siis.
Pätevän oloinen vastaus sulla! Mulla tuli mielestäni kohtuullinen vastaus mutta jotain tuli runoiltua liian pitkään, sillä kun muistin ihan lopussa, että jaottelu on Mäenpään ja rinnastuu monin osin määrämuotoiseen päätöksentekoon, niin tila oli jo kirjoitettu loppuun ja tajusin, että joutuisin kumittamaan osan tekstiä, muotoilemaan uudelleen, lyhentämään jne. niin aika ei riitä, kun sit oli vielä monivalinta tarkistamatta ja "15 min koeaikaa jäljellä" ehditty kuuluttaa, niin oli pakko jättää! Hakkaan päätäni seinään, jos tän about 0,25 pisteen arvoinen tieto on se ratkaiseva, jonka johdosta jään rajan väärälle puolelle... :/
Hallinnon essee: about oikein, kun kirjasta katsoin, väliotsikon alta löytyvien tietojen ja nippelitietojen (alistaminen, sietämisvelvollisuus jne.) tuli käsiteltyä laillisuusperiaate ja viitattua HL 2 ja hallinnon oikeusperiaatteisiin MUTTA unohdin mainita, että hallintopäätökset voivat olla määräaikaisia ja sekamuotoisia. Että näin.
Tuo kyssä on tosiaan oikein malliesimerkki väliotsikko-kysymyksestä. Toki sitten mallivastauksessa kerrotaan, että "lisäpisteen on saanut myös, jos on maininnut tän tai tän seikan" ja maininta että "maksimipistemäärä on kuitenkin kymmenen".
Pyrin ekaa kertaa ja tosiaan eniten yllätti, miten kiire tuli! Kuten Juggiss-nimimerkki sen sanoi niin tosiaan ei ehtinyt kauheasti jäsentelemään konseptille kuin jonkinlaisen pikarungon ja sit suorilta kirjoittamaan ja samalla muistelemaan lisää. Mullakin se tarkistus jäi siihen, että kirjoittamisen jälkeen lukaisin läpi, ettei ainakaan mitään selkeää mokaa tai kirjoitusvirhettä jäänyt ja ajattelin että kun olen kaikkiin vastannut niin sit olisi ainakin puoli tuntia aikaa käydä jokainen kysymys vielä läpi kunnolla tarkistaen mut p*skat sitä aikaa oli. Monivalinnan tarkistin viimeiseksi, just kun olin alkanut tarkistaa niin ilmoitettiin että viisi minuuttia aikaa jäljellä, ja SILLOIN kysyttiin kyllä niitä kuuluisia hyviä hermoja, että sai pysymään ajatukset kasassa ja keskittymään jokaiseen kysymykseen eikä hötkyilemään.
Joo kyllä tässä on koe mielessä koko ajan, ajattelin että stressi helpottaisi kun koe on ohi mutta nyt tässä saa jännittää tuloksia. Kun nyt olen kirjasta katsonut, mitä olen osannut, niin realistisesti arvioituna pistesaalis tulee menemään yli neljänkymmenen. Mitään muuta en osaa sanoa, kun tekijänoikeus-kysymys ja oikeusteoreetikko-kysymys ovat niin tulkinnanvaraisia. Voi olla, että saan tekijänoikeuskysymyksestä 4 pistettä, voi olla että saan 7. Sen enempää tuskin saan, vaikka oli mulla ihan relevantteja vertailuja ja analyysia mutta esim. jäi kokonaan puuttumaan se pointti että parodioille nimenomaan toivottaisiin lakiin kirjattua tekijänoikeusrajoitusta, enempi jankkasin sitä, että parodiat voivat haitata respektioikeutta. Muutenkin mun "ennakkoajatus" siinä oli, että lakialoite on huono ja rajoittaa tekijänoikeutta, en arvioinut niinkään paljoa sitä, mitä hyvää siinä on, vaikka en omia mielipiteitäni toki kirjoittanutkaan vaan argumentteja muutosehdotuksia vastaan että sillai yksipuolinen arviointi. Se kysymys onkin jäänyt eniten kaivertamaan.
Tässä meikäläisen:
- julkisen vallan käyttöä yksityisten oikeuksista ja velvollisuuksista
- hallintopäätöksiä
- luonteeltaan määrämuotoista (hakemus, vireilletulo,käsittely, päätös, tiedottaminen) ja edellyttää yleensä yksityisen hakemusta
- pääasiassa kolmenlaisia päätöksiä oikeudet ja edut, oikeuksia perustavat sekä velvotteita asettavat/rajoittavat päätökset ( sisältö esimerkein)
- hallinnollinen sanktio liittyy kiinteästi velvotteita asettaviin / rajoittaviin päätöksiin ( esimerkki)
- luonteeltaan sitovia, ei voida sopimuksin poiketa (indispositiivisuus) ja henkilökohtaisia (siirto ei aina sido antajaansa)
Ainoa minkä saatoin unohtaa (ei muistikuvaa) on valitusoikeus, muutoksenhaku mutta olen sen saattanut jossakin tekstissäni mainita. Lisäksi hyvä täsmennys että päätökset annetaan yleensä aina kirjallisesti, mutta tämän maininnan jättäminen ei mielestäni aivan niin vaaralista koska kirjassa todettiin, että päätöksiä voidaan antaa suullisesti esim. hallinnon sisäisissä asioissa ja yksityisille tietyissä tapauksissa. Toki hallintopäätöksen sitovuus tulee nimenomaan sen kirjallisesta tahdonilmauksesta ja helpottaa muutoksenhakua. Oma arvio 8-9p vastaus ranskalaisilla viivoilla merkityistä (sanktion mainitsemisesta 0,5-1p) ja 10p jos sis. kaikki mitä edellä mainittu.
pääsi unohtumaan:
- päätös toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja muutos edellyttää uutta päätöstä
Hyvältä kuulostaa, onnittelut hyvästä vastauksesta. Itse onnistuin juuri tuon tehtävän pilaamaan selittämällä myös muista kappaleessa mainituista asioista, kuten hallinnollisista sanktioista tarkemmin myös sitä koskevasta alakappaleesta, sekä hallintoa ohjaavasta ja ylläpitävästä toiminnasta. Lisäksi menin sekoilemaan jotain tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, onneksi vain hyvin lyhyesti. Vastaukseni keskittyi kuitenkin tuohon hallinnolliseen sääntelyyn, ja suurimman osan noista sunkin mainitsemista asioista kyllä sisällytin vastaukseeni. Toivottavasti noi ylimääräiset kohdat ei vedä pisteitä aivan nollille, koska vastauksesta ilmenee että en ihan täsmällisesti ymmärtänyt tehtävänantoa. Sen siitä sai kun liian kiireellä yritti vääntää tehtävät alta pois ja tuo tehtävänannossa ollut "hallinnon toimintamuotona" sekoitti ajatukset ihan täysin.
Muut tehtävät menikin sitten jo pääasiassa huomattavasti paremmin, vaikka se tekijänoikeustehtävä jäi vähän pinnalliseksi erojen vertailuksi. Patenttitehtävä meni suunnilleen "oikein", mutta varmasti monia kirjassa mainittuja kohtia jäi mainitsematta. Sen ihmisalkiokohdan ja EUT:n ennakkoratkaisun muistin kuitenkin ihan hyvin ja siihen perustinkin vastaukseni.
Oikeusteorian esseet meni hyvin, kuin myös objektiviteettiperiaatteeseen liittyvä tehtävä.
Monivalinnat meni kaikki oikein.
Ehkä tässä vielä on toivoa, vaikka selkeitä virheitä tulikin. Yli 20 pistettä saa oletettavasti kuitenkin tulla miinusta maksimipisteistä, mikäli pisterajat eivät nouse älyttömästi.
Teroo2: Ihan päteviä pointteja, mutta muutamat koskevat pikemminkin hallinto-oikeudellisen oikeussuhteen julkisoikeudellisia erityispiirteitä (indispositiivisuus ja disponoinnin kielto esim.) kuin varsinaisesti hallinnolliseen sääntelyyn liittyviä piirteitä. Asian voi tarkistaa kirjasta katsomalla em. kohdat kirjasta, löytyvät helposti sisällysluettelostakin.
JohnnyX: mäkin veikkaan, että useammankin pisteen verran yli 20 pistettä saa tulla miinusta, pisterajat tippuu lähemmäs 45 tänä vuonna. Sen verran mitä kuulostelin päärakennuksessa kokeen jälkeen, jengi oli mennyt sekoilemaan todella paljon sen tekijänoikeus-kysymyksen kanssa ja patenttikysymys on toinen, joka tekee to-del-la paljon eroja. Se kun sattui olemaan patenttilain (ja ehkä koko kirjan) vaikeaselkoisin kohta toisen alan ammattisanaston ja poikkeusten & poikkeusten poikkeusten kanssa. Osa jengistä myös skippaa ennakkotapausten huolellisen luvun ihan kategorisesti ja varsinkin tässä tapauksessa, kun sekin oli sitä tuman siirtoa ja partenogeneesia. Onneksi osasin jotenkin laskelmoida tämän, ja opiskelin koko mikrobiologia-biologia-patentoitavuuden jämptisti käyttäen hyväksi netistä löytämiäni kalvoja (alan proffan tekemät), joissa koko homma oli selkeässä paketissa toisin kuin kirjassa - ruokottoman huonosti ja epäselvästi! Ennakkotapaus sattui vielä erityisesti kiinnostamaan, joten se jäi siksikin mieleen. Tosin en ole ihan varma, kuinka paljon olisi pitänyt selostaa yleistä keksinnöllisyyttä ja patentoitavuutta, nyt turhankin lyhyesti esitin, missä tapauksissa ja millainen keksintö on patentoitavissa ja siirryin heti kyseiseen kohtaan liittyviin rajoituksiin.
Oletko joku tarkastaja vai? Hallinnolliseen sääntelyyn viittaavia asioita käsiteltiin pitkin kirjaa (hallnto koostuu pelkistäen hallintopäätöksistä ja tosiasiallisesta julkisen vallan käytöstä, ja eritoten hallintopäätöksiä ja niihin liittyviä asioita jankattiin pitkin kirjan sivuja, vaikkakin kovin yleisluontoisella tasolla). Älä sinä JohnnyX-boy sano, mitä kuuluu ja mitä ei hallinnolliseen sääntelyyn. Et ole välttämättä kyllin kypsä vielä oikikseen, jos väität, että essee vastauksessa pitäisi tuijottaa yhtä otsikkoa, c'moon! Päinvastoin, jos vastauksesta näkee, että osaa yhdistellä asioita (jotka, jopa keskeisesti liittyy asiaan) kirjan eri osista, on eittämättä ansiokasta. Allekirjoitan kyllä, että kysessä on perinteinen väliotsikkotehtävä, mutta mainio vastaaja osaa yhdistää otsikon alla olevaan leipätekstiin siihen liittyviä asioita muualtakin kirjasta tai jopa toisesta kirjasta.
Jos asia menisi niin kuin sanot, niin se olisi oikein loistavaa myös mun kannalta. Menin nimittäin laittamaan tehtävään virkkeitä myös muualta kirjasta, ja jälkeenpäin vasta ymmärsin että tuo oli todennäköisesti tarkasti rajattu koskemaan tuota yhtä alakappaletta. Aiemman arvostelukäytännön perusteella noiden arvostelu on erittäin tiukasti sidoksissa kysyttyyn alakappaleeseen kirjassa. Toki muualla kirjassa käsitellään suunnilleen samaa koskevia asioita, mutta niin pitkään kuin niiden yhteydessä ei mainita tuota Mäenpään käsitettä "hallinnollinen sääntely", niin pisteitä ei välttämättä tipu. Hallinnollinen sääntely on kuitenkin aika tarkka oikeustieteellinen käsite, joka rajaa ulkopuolelleen monia muita kirjassa mainittuja asioita. Okei, toki tosta Mäenpään mainitsemasta tulee plussaa, nyt kun tarkemmin ajattelen, mutta aika heikkoa voi olla jos on ottanut muualta kirjasta jotain sinne päin olevaa.
Rauhoitu nyt ihmeessä, nämä pääsykoespekuloinnit on mielestäni ihan hauskaa ajanvietettä, eikä tällaisen takia kannata hermojaan menettää. Ymmärrän kyllä, että ärsyttää jos joku esittää päinvastaisia näkemyksiä siihen verrattuna, mitä on itse mennyt kokeeseen vastaamaan, mutta liiallinen hermostumisalttius ei ole hyvä merkki alalla pärjäämisen kannalta.
No onpas täällä mielenkiintoista tarinaa! Pääsykoe on selvästi herättänyt ajatuksia. Koe oli tänä vuonna jälleen aivan toisenlainen kuin viime vuonna, joka sekin poikkesi kovasti aikaisemmasta. Tänä vuonna eroja näemmä haettiin nimenomaan soveltamisella, kun viime vuonna oli turhankin paljon monivalintaa, joissa tuurilla ja taktikoinnilla oli myös oma merkityksensä. Tämän vuoden koe oli sen tyyppinen, että semmoisia tulee jatkossa vastaan sitten nillä, jotka sisään pääsevät!
Varovaisesti uskallan arvioida, että pisterajat tippuvat viime vuoden viidestäkymmenestä. Kuten tuossa on jo moni spekuloinut, niin aineistotehtävä, patenttitehtävä ja oikeusteoreetikko-kysymys luovat ne keskeiset erot. Ja teille, jotka selvästikin hiki pinnassa luettelette varsin pätevältä kuulostavia vastauksianne ja pohditte, mikä merkitys on 0,25 pisteen arvoisen tiedon pois jäännillä. Toki se voi olla se, joka katkaisee kamelin selän MUTTA rohkenen kertoa, että se kisa 200 paikasta käydään loppujen lopuksi pienehkön jengin kesken.
Kun on jätetty laskuista pois ne, jotka luopuvat heti klo 13 (eli ovat vain tulleet katsomaan kysymykset), niin loppuporukasta noin puolella ei ole mitään mahdollisuuksia. Ihmiset jättävät tarkistettavaksi (tarkistajien riemuksi) paperinippuja, joissa voi olla että parikin tehtävää on jätetty kokonaan vastaamatta. Tai ollaan aivan totaalisen pihalla. Puolikas hakijoista jättää tarkistettavaksi sellaista shaibaa ettei mitään rajaa. Loppuosa jengistä on sit niitä, että on luettu mutta tosiaan, muutaman sadan ihmisen kesken jaetaan ne paikat. Muutamia on joukossa, jotka yltävät lähelle täysiä pisteitä ja pätevää porukkaa on joukossa paljon mutta turha kuvitella, että siitä noin tuhannesta pääsykokeeseen osallistuneesta olisi edes 500 niitä, jotka realistisesti kamppailevat paikoista. Enemmänkin 300-400 tasokasta ja sitten kuvaan astuu se, että on osannut kaikki kirjat hyvin - sen seurauksena jokaisesta kysymyksestä irtoaa pisteitä vähintään 4-5. Tämä korostuu tänä vuonna, kun oli esseetä ja oikeustapausta - taktikoida ei voinut, kun ei ollut kyse monivalinnasta. Paikat jaetaan niiden kesken, jotka ovat saaneet jokaiseen esseeseen / oikeustapaukseen sen verran oikeaa asiaa, että pisteitä tulee - ja että ovat osanneet kirjoittaa sen jäsenneltyyn muotoon. Rohkenen pohdiskella, että tänä vuonna jyvityspisteiden lisäksi saattaa painoa olla entistä enemmän juuri vastauksen laadulla ja että näitä erityisen ansiokkaista vastauksista annettavia pisteitä olisi jaossa enemmänkin - esseissä ja oikeustapauksissa pääsevät nyt loistamaan ne, joilla on tieto hallussa mutta myös soveltamisen ja täsmällisen kielen ja käsitteiden käytön taito. Hyvä!
Tekijänoikeus-aineistotehtävästä sanon sen verran, että siinä on onni myötä niillä, jotka ovat seuranneet keskustelua kyseisestä lakialoitteesta ja tekijänoikeuskeskustelua viime vuosina ylipäätään. Voi olla, että suoraan lukioista tulevilla ei ole ollut mitään käsitystä siitä, kuinka paljon asiasta on viime vuosina keskusteltu. Tämä kysymys suosii rehellisesti sanoen vähän kokeneempia tai muuten vain aikaansa seuraavia hakijoita, koska vastauksissa varmasti haetaan aika syväluotaavaa otetta siihen, mikä aloitteen myötä muuttuisi, millä tavoin, miksi ja mitä vaikutuksia sillä olisi eri intressiryhmien kesken. Toki vastauksesa haettu tieto pohjautuu 100% kirjaan, enkä tiedä miten Pihlajarinne on tätä keskustelua ja uudistuspaineita sekä ristivetoa käsitellyt mutta tuskin kovin yksioikoisesti. Haastavaa, hyvin haastavaa ... Enpä ihmettelisi, että muuten kohtuullisesti pärjänneet hakijat saattavat saada kyseisestä kohdasta vain pisteen tai pari.
Tämmöisiä mietteitä tuli esiin "vanhalta kävyltä", jonka oikkarivuodet ovat takanapäin ja jonka tuttavapiiriin kuuluu koetta (ainakin joskus...) valvoneita henkilöitä :) Odottelu on raskasta ja koko tulevan kuukauden voi käyttää sen miettimiseen, että mitä jos se 0,25 pisteen arvoinen tieto vaikuttaa loppusuoritukseen... Ei kannata. Jokainen on tehnyt voitavansa mutta oli ilo lukea muutamia tämän ketjun kommentteja, joista paistoi tietämys ja aito innostus alaa kohtaan. Toivottavasti kenelläkään teillä ei jää sisäänpääsy kiinni siitä, muistiko mainita sivulauseessa Mäenpään vaiko eikö. Jos tietoa on, se ei jääkään siitä kiinni. Onnella on toki aina osansa pääsykokeessakin mutta tällä kertaa koe oli sellainen, että tuurin, sattuman, taktikoinnin ja nippeleitten ulkoaopettelun varaan jää aika vähän. Se on oikea suunta pääsykokeissa.
Erittäin hyvä kommentti Justus1! Ajattelen myös itse täsmälleen noin! Tähdennän vielä, että osaaminen paistaa kyllä pienen paniikinkin läpi ja sisäänpääsy ei todellakaan ole kiinni jonkun nippelitärpin näyttämisestä tai pois unohtamisesta. Uskallan jopa sanoa, että joistakin tällä "asiantuntijapalstalla" vuodatetuista kirjoituksistakin paistaa läpi se, onko tyypillä ollut kokeessa oikea ote vai ei. Erityisesti tämän vuoden kokeessa tarvittiin analyyttistä kykyä asioiden esittelyyn ja pohdintaan. Kokeessa pelkästään jo rajattu vastaustila pakottaa kokeeseen osallistujan punnitsemaan tärkeäksi kokemansa tiedon ja kirjoittamaan sen omalla tyylillään. Ulkoa opetellut fraasit ei toimi esseetehtävissä. Oikiksen pääsykoe on toki vaativa, mutta ei mikään yliluonnollinen. Ihan perusskarppi vastaaja pärjää, kunhan keskittyy siihen, mitä kysytään. Itse uskon kuitenkin, että tekijänoikeuskysymyksessä vaadittiin nimenoman omaa analyysiä ja päättelyä, eli mitä, miten, kuka, miksi ja millä seurauksella. Kirjassa on ehkä ollut jotain kirjoittajan vihjeitä asiasta, muttei välttämättä. Tällaisilla kysymyksillä juuri punnitaan se aines, joka osaa ajatella rivien ja sanojen sisään ja nämä asteen keskivertoa ulkoaopettelijaa fiksummat myös pääsee sisään ja tästä olen tosi mielissäni!
Minä olen taas sitä mieltä, että tällaiset omat analyysit eivät kuulu oikeustieteeseen. Coverin sanoin tulkinta tapahtuu kuoleman ja tuskan kentällä. Kirjassa ei vaan ikinä otettu syytetyn vastapuolen ja heidän omaistensa tuskaa esiin.
Täytyy sanoa, että juuri tätä pelkäsin, kun kolme nuorehkoa naista otettiin pääsykoekirjojen laatijaksi, niin kysymykset versoilivat eteeristä tulkintaa huokuen. Ei tuo koe, mitään ajattelua testaa, vaan on täysin tunteiden varassa rakennettu.
Paremmin olisi sopinut humanistiseksi kysymyssarjaksi tai joku luovan kirjoituksen koe. Kyllä vituttaa, kun luin kuukauden ja sitten olisi riittänyt se, että on joku Li Andersonin kaltainen älyllinen ja luova ajattelija...mutta kun en ole ja se oikeustieteellinen olisi kiinnostunut.
Lisään vielä edelliseen, että kirjoissa yritettiin politiikka ja oikeus erotella monella eri tavalla, mutta tuo koe oli täysin poliittinen ja monitulkintainen. Se koe oli täysin avoin loputtomalle harkinnalle...varsinkin se tekijänoikeustehtävä...mutta toisaalta, kun rupesin tarkemmin ajattelemaan, niin oikis on humanisteille tumpuloille tehty poliittinen kanava toteuttaa itseään...niin mistäkö tämän tiedän...olen samanlainen tumpula, joka ei osaa kunnolla matematiikkaa, musiikkia, piirtää, kielet hieman heikkoja, tylsä introvertti kaveri....ja sitten näistäkin kokeista aletaan tekeen tällaisia.
Missä tiedekunnassa on nyt enää tilaa kaverille, joka ei osaa mitään?
3 nuorta naista kirjojen kirjoittajina. Ei paha. Vaikka kaikki uusi ahdistaapi, älkää nyt naisten piikkiin sitä laittako. Tässä juuri nähdään käytännssä se, että on vaikea nähdä kätännössä oikeududenmukaisuus ja se, kuka sitä käyttää....
Käyköhän sielä samallai, Rollon pisterajat nous melkeen 20p.
No mitäpä veikkaat..? Katoppa niitä Helsingin kysymyksiä ja arvaa sitten, että tuleeko nousemaan.
Hyvin pitkäti samaa mieltä kanssasi. Vastausten tuli perustua kirjoihin, kysymykseen oikea ja hyvä vastaus voi löytyä myös kirjan ulkopuolelta. Väitän, että kokeeseen osallistui väkeä, joka hallitsi esim. oikeushistorian paremmin kuin kirjan kirjoittaja. Mielipuolista, jos osaamisestakin sakotetaan. Ymmärrän edellisen kommentin kirjoittajaa täysin. Pelottavaa on myös se, että mallivastaukset on nähtävissä vasta, kun koe on korjattu. Sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että "mallivastaus" muotoutuu korjaajan päässä pikkuhiljaa vastaus-vastaukselta. Vastauspaperi, joka luetaan ensimmäisenä, on eri asemassa kuin vastauspaperi, jonka arvostelija lukee tuhannentena, ja löytääkin sieltä taas jotain, jota aluksi ei tullut pisteyttäneeksi. Suo on ikuinen.
Tämänkaltaiset kysymykset kyllä soveltuvat tiedekunnan koekysymyksiksi mutteivat pääsykoekysymyksiksi, jossa haetaan eroja 0,25-0,5 pisteen sisällä sille, kuka pääsee yli 1000 hakijasta sisään!
Tästä kaikesta voimme siis päätellä, että kenelläkään ei ole hajuakaan, mikä pistesaldo omalle kohdalle tupsahtaa 15pv. heinäkuuta. Tiedän 9p tulee monivalinnasta, kaikkiin muihin vastasin kuten kysyttiin. Muistin ja ilmaisin asiat ilman ajatusvirheitä. Silti ei hajuakaan mitä sieltä tulee!
Voin vain kuvitella minkälainen keskustelu tiedekunnassa on kysymyksistä käyty etu- ja nyt jälkikäteen. Sinänsä hienoa kun totesivat kylmästi: turha laittaa yhtä enempää monivalinta yms. tehtäviä kun ei niistä saa kuvaa minkälaiset kyvyt henkilö omaa alalle. Alalle jossa loogispäättely, vilkas mielikuvitus (varauksin) ja soveltamisen taito on kaiken A ja O. Ihmisen täsmämuisti on toki tärkeä ominaisuus/työkalu etenkin juristilla. Harva meistä kuitenkaan on pukumiesten Mike Ross, joten olipa kyseessä laki, asetus tai suklaakakun resepti, yksityiskohdat unohtuvat melko nopeasti ja vaativat jatkuvaa toistoa/etsintää. Toisin sanoen vaikka olisit kuinka koulutettu ja täsmällinen voit sortua "bullshittiin" ja se on joskus ihan hyväksyttävääkin. Oikeustieteellisestä ulos ainoastaan kirjoilla lastattuja aaseja ? Ei kuulostaisi lupaavalta. Maailma, etenkin liikemaailma on brutaali paikka. Olen saanut turpiini useasti töissä enkä välttämättä ole se penaalin tylsin kynä. Kuinka voit suojella toisten oikeuksia, jos et kykene suojelemaan omiasi.
Ai että, olipa hyvä että tulin krapuloissani tänne ja repesin näille muutamalle viimeiselle kommentille! Täähän on kuin Hommaforumilta. "Koe oli läpeensä poliittinen" ja Li Anderssonia huudellaan. Hohhoijaa.. Koekysymyksiä eivät tee nämä "eteeriset humanistit", jotka kirjoittivat pääsykoekirjat vaan valintakoelautakunta. Ilmeisesti valintakoelautakunta ja koko tiedekunta aivan poliittisesti aivopestyjä tämän yhden hompanssin mielestä... Ei tainnut mennä koe hompanssilla siten kuten odotti.
Ja miten Coverin essee Violence and the Word, joka tutkii tuomarin tulkintatoimintaa, liittyy tähän? Ai ettei Cover tarpeeksi miettinyt uhrin omaisia? Miten se liittyy mihinkään? Luepa essee vielä uudelleen ja mieti, mitä Cover halusi sanoa.
Onneksi hompanssit ovat vähemmistössä oikkiksessa ja tulevat aina olemaan, äly ei riitä. Laadi nyt se Hitler kuulee -videosi ja inise siihen pakkomielteesi, äläkä unohda Demlaa.
Reps :D
Vai että "eteeriset humanistit". Valintakoelautakuntaa johti prof. Jarno Tepora, joka on kaikkea muuta kuin "eteerinen humanisti".
Tervetuloa meille opiskelemaan, ehkä silmät yliopistoväestä hieman aukenevat. Jos nyt tiedekunnan ovet ensiksi aukeavat.
Valintakoelautakunta ei ole julkistettavaa tietoa, mistä tiedät tuon?
On olemassa mm. julkista ja salassapidettävää tietoa. Valintakoelautakunnan kokoonpanoa ei välttämättä julkisteta netissä mutta ei se kyllä salassa pidettävää tietoakaan ole.
t. Ei tuo aiemmin kommentoinut vaan sivusta huutelija.
Niin, siksipä kyselinkin MISTÄ tämä tieto oli tullut :D Haloo.
Noniin, ja kaikki tänne palstalle kirjoittaneet: viimeisen viikon kunniaksi kova väittely ja spekulointi tehtävistä ja mallivastauksista sekä ennen kaikkea pisterajoista! Saadaan tähänkin aurinkoiseen viikkoon jotain tekemistä:D
On tää hurjaa! Ihan mahdoton sanoa pisterajoista mitään. Nouseeko vai laskeeko, kuka tietää. Itse toivon, että laskevat esim. 45 pisteeseen. Tämä tarkoittaisi omalla kohdalla että tehtävistä 1-6 pitäisi saada vain reilu 6 pistettä, koska viimeisestä tulee varmasti 8. Mutta ihan mahdoton oikeasti sanoa mitä pisteitä tulee saamaan. Hullua tämä odotus :D!
Joo, itse pelkään että on joku älytön moka (esim. unohtunut jostain lapusta nimi tms) = 0 pistettä.
Hirveää on odotus.
Itsellä varmempi olo kaikista muista tehtävistä, mutta se aineistotehtävä.. Kummittelee ajatus siitä, että meni ihan metsään vaikka yli 2/3 sivua sain kirjoitettuakin, ja tuloksena olisi joku 3 pistettä.
Ei meinaa enää kestää odotusta, mutta kyllä mä uskon, että tiedekunnassa tavataan ;)
Mä kirjoitin kaikki kyllä ihan täyteen ja silti jäi asiaa puuttumaan ku ei vaan mahtunut. Aineistotehtävässä varsinkin.
Itellä on kans olo semmonen, että tietää, että oikeita asioita on sinne laittanut ja varmastikin johdonmukaisesti ja kohtalaisen ansiokkaasti ja useamman vuoden kokemus jo näistä kokeista ja alasta, MUTTA onko kuitenkaan tarkastajien silmään riittävää... kauhea ahdistus ollut koko kuukauden.... aineistoon vastaus oli heikko, ja viimesestä piti tulla varmat 9 pojoo, mutta en muista enää laitonko rastia "ei vastausta" laatiikkoon yhdessä kysymyksessä, kuinka tyhmä virhe...
Pelkään että nousenevat - johonkin 53 kenties? Voi kurjuuuksien kurjuus.
Nousee.. Veikkaan 55 pistettä. Eivät voi ylitiukkaa linjaa pitää, koska kysymykset olivat monitulkintaisia. Ja noihin kysymyksiin on jokaiseen pakosti jokainen kirjat lukenut osannut 5-7 pisteen edestä kirjoittaa. Ja jonkun kurssinkin on käynyt noin 1000 kokeeseen osallistunutta... Että silleen..
Kuinka moni huomas vastata ensimmäiseen kysymykseen VOIDAANKO pitää perusteltuna? En usko, että on väliä vastasiko, että voidaan vai ei voida, kunhan vastasi ja perusteli.
Pisteet tosiaan nousevat aivan varmasti. Sen verran hyvin tuntuu ihmisillä koe menneen. Koe oli yleisestikin helpompi kuin parina viime vuotena. Monivalinta esimerkiksi oli ihan naurettavan helppo ja siitä sai varmaan suuri osa hakijoista täydet pisteet.
Päinvastoin olen itse kuullut, koe on ollut monen mielestä todella vaikea juuri sen takia, että kysymykset eivät mitanneet pelkkää ulkomuistia niinkuin aina ennen. Ja se, että kysymykset ovat "monitulkintaisia" ei heikennä linjaa. Kokeisiin on jo kysymysten tekohetkellä laadittu mallinvastaukset joiden mukaan pisteet annetaan tai ei anneta. Tähän lisäksi ne pisteet joita voi saada esim. selkeästä esitystavasta yms. No, mutta kohtahan se nähdään :D
Minä uskon myös, että pisteraja tulee laskemaan muutaman pisteen viime vuodesta! Koe sisälsi tänä vuonna niin paljon puhdasta kirjoittamista, eikä kaikilla ei tekniikka ole kuitenkaan hallussa tai on muuten vain tullut kirjoiteltua ohi aiheen, että olisi erikoista, jos raja olisi korkeammalla kuin viime vuoden monivalintapainotteisen kokeen jälkeen. Monivalinta oli tällä kertaa toki helppo, sitä ei käy kiistäminen, mutta erottelua saadaan varmasti aikaiseksi muiden tehtävien osalta. Etenkin aineistotehtävän kohdalla osa on luultavasti tehnyt hyvin luoviakin ratkaisuja, ja kyllä siihenkin tehtävään on jonkinlainen mallivastaus varmasti ennakkoon laadittu. Viikon päästä se kuitenkin nähdään, kuinka tässä käy!
Tottakai useimmat toivovat, minä mukaan lukien, että pisterajat tippuisivat.. mutta tuska ja kärsimys on suurta. Eräs suuri ajattelija on taannoin kirjoittanut:
'waiting results takes place in a field of death and pain'
Yhdyn edellisiin ajatkuksiin: eikös pisterajat saada nimenomaan korkeiksi, jos kysymykset koostuvat lähinnä oikein tai väärin/abcd-kysymyksistä? Helpompaahan neljästä (eli viime vuoden 2013 koe) tällaisesta tehtävästä on saada täydet pisteet VERSUS 4-5 esseestä/oikeustapauksesta, roope on tätä mieltä. Jos sinun täytyy kirjoittaa 5 täyttä sivua asiaa, ja vielä johdonmukaisesti ja tyylillisesti (hillitysti tietysti) ansiokkaasti, on tämä abcd kysymyksiin verrattuna jokseenkin paljon haastavampaa, vaikkakin abcd kysymykset olisivatki kiperiä tai jopa erittäin haastavia -2 pisteellä maustettuna. -> näin ollen, pisterajat tippuisivat. Toisaalta, em. ei perustu eksplisiittisesti eikä edes implisiittisesti ilmaistuihin tutkimuksiin vaan omaan rajoittuneeseen rationaalisuuden tilaan.
Veikkaillaan viimeset päivät omia tulevia pisteitä tehtäviin. Näytän mallia:
7, 7, 6, 8, 6, 6, 10 eli yhteensä 50/70.
Tässä mun:
9,8,6,8,8,6,8 = 53/70
Tässä mun ( huom. toivepisteet :D ) :
10,8,7,8,6,5,8 = 53/70
Mutta voi olla että oikeet pisteet ovat:
6,6,5,5,2,2,8 = en edes viitsi laskea/70 p. :((
Huikeeta että jengi pisteyttää itselleen 2. tehtävästä niin korkeita pisteitä ottaen huomioon että koko tehtävän pisteytys on aivan täysi mysteeri. Kovaa spekulointia on ollut ketä kolme siihen kuuluivat, a) Hyväksyykö tiedekunta vain tietyt kolme (esim Dworkin, Radbruch, Tuori) vaiko b) hyväksyykö kenet tahansa jos on hyvin perusteltu? Vaikka kuinka asiaa olisi kirjoittanut mutta on laittanut tiedekunnan arvion mukaan väärät heebot niin taitaa pisteet jäädä aika paljon sen alle 9-7p.. vaikeusastetta tehtävään lisää myös tietenkin se, että vastaustilaa/hlö oli vain n. 10 riviä. Mielestäni tämän 2. tehtävän pisteytys leijuu siis yhtä epämääräisissä maailmoissa kuin ah niin ihana aineistotehtävämme pisteytys. Toivotaan tietenkin parasta.
Itse on osaa muista pisteistä sanoa kuin, että monivalinnasta tulee 9/10.
No itse olen aika varma, että juurikin nuo kolme ainakin siihen lukeutuvat, ja ne laitoinkin joten hyvällä mielellä olen sen pisteyttänyt kahdeksaksi pisteeksi. :) jos olisin sekottanut hartin tai fullerin sinne, en uskaltaisi veikata mitään... mutta em. kolme juippia sinne ainakin luketutuu.... itse olen vahvasti sitä mieltä että hart tuohon kolmikkoon ei lukeudu, fulleri voisi kuuluakin. Kuten joku osuvasti tämän hartin positivismin tuolla ylempänä argumentoikin - hart on positiivari eikä haettu henkilö tähän tehtävään - hart on positivisti ja piste.
Itsehän laitoin Dworkinin, Radbruchin sekä villinä korttina Brusiinin. Aika luottavainen olen siitä että Brusiinistakin saa pisteitä.
Otto juuu voi myös olla yksi haetuista, miksei jopa durkheimkin, mutta hart ei sinne oikein voi kuulua, koska muuten olaus petrikin yhtä hyvin kuuluisi sinne... Kohta nähdään miten käy... Vieläkin mietityttää tuo 6. tehtävä. Kaikki vai vain kolme ekaa ehdotuksen pykälää? huhuh....
Durkheim ei siksi sovi, ettei täytä tehtävänannon kriteereitä. Hän ei edes sivunnut oikeudenmukaisuutta teoriassaan, vaan on kulttuurirelativisti.
Monitulkintainen tehtävänanto, mutta ihmettelen silti, voisiko sivulle saada mahtumaan ehdotuksen 12 pykälän verran tiivistä analysointia? En usko. Veikkaan ja eri toten toivon, että tällä on haettu noiden kolmen ekan analysointia tiedostaen sen kyllä että tehtävänanto on aika kiperä....
Tuntuu, että saan yli 65 pistettä. Sen verran hyvin meni.
Mielestäni se ei voi tarkoittaa kuin niitä kolmea ekaa pykälää, koska tehtävänannossa pyydettiin nimenomaan analysoimaan pykäliä 1-12 ei kohtia 1-12.
En muistanut kuin epämääräisiä asioista näiden pykälien sisällöstä, joten en usko saavani viittä pistettä enempää kyseisestä tehtävästä
Itselläni kolmen koplaan kuului Dworkin ja Tuori joista kirjoitin 3/4 sivusta sekä Durkheim jonka lisäsin lopussa kun en muita muistanut... Toivon kyseisestä tehtävästä 7 - 8 pistettä.
Monivalinnasta varmat 8 pistettä.
Oikeustapaukset menivät mielestäni hyvin, mutta näistä ei koskaan tiedä.
Muut esseet menivät nappiin, varsinkin hallinto jossa laitoin tesktiin myös asiaa muualtakin kuin alaotsikon alta. En usko tehtävän olevan niin typerä yläastetasoinen tehtävä jossa kysytään ainoastaan yhden alaotsikon asioita.
Hahaa, onneksi viikonloppuna tulee futista joten saa ajatukset muualle!! :D
Durkheim ei sopinut kuvaan, voit saada korkeintaan 6 pistettä, jos kaikki muista meni täsmälleen oikein.
Hallinnollisessa sääntelyssä haettiin tekstiä vain sen alaotsikon alta.
Oikeassa olet siinä, että tekijänoikeuskyssärissä kysyttiin vain 3 pykälää, mikä aivan selvästi siinä sanottiin.
Kait tiedostatte että esseetyyppisistä vastauksista on lähes mahdoton saada täysiä (vaatii jo sitä muotoseikkaa) ja 8 pistettä esseetehtävästä on kokeneellekin kirjoittajalle vaikea? Hyvät pisteet esseestä on 6, eli siinä on jo tiedetty kaikki olennaiset asiat ja ollut oikeat henkilöt.
Pelkistä oikeista henkilöistä ei tuossa 2. tehtävässä saa kuin muutaman pisteen, mahdollisesti vain 1 p.
Mun pisteet varmaan reailstisesti arvioiden
7/6/6/ 6/7/10
eli 42
ja vastasin kaikki kysymykset täyteen sekä osasin kaikki asiat. Pisteitä tulee jäämään siitä, etten ole valinnut kaikkiin välttämättä kaikkia samoja asioita kuin lautakunta.
Tossa on vain kuuden tehtävän pisteet... luultavasti saat siis enemmän ;D
Ei ole mahdotonta. On useita kymmeniä hakijoita jotka saavat kokeesta lähes 70 pistettä ja tällöin pitää olla aika melkein kaikista 10.
Ihmettelinki tota väliä, tippunut tuosta keskeltä yksi pois eli patentti, sanoisin että 7 koska muistin tumasiirrot, oliver brustlet sun muut ;) sit se onki jo 49!
Koe oli sen tasoinen, että suurimman osan valmennuskurssien kävijöistä pitäisi saada yli 60 pistettä tai on mennyt kyllä oppi pahasti ohi pään. Kirjat olivat helppoa luettavaa. Tehtävät helppoja esseita, eivätkä oikeustapauksetkaan olleet pahoja. Jokaisen 8 h päivässä lukeneen pitäsi osata ulkoa kirjat kannesta kanteen. Itse luin n. 4 tuntia päivässä ja silti meni todella hyvin (tai siis tuntui siltä). ;). Tekijänoikeustehtävä ei vaadi sen kummempaa soveltamista, koska tehtävän anto oli täysin selvä. Analysoi pykäliä 1-12, eli kolmea ekaa.
Mistä tiedät että on useita kymmeniä kun niitä ei missään julkaista?
Itse olen kuullut että se on melko harvinaista, ja täysiä pisteitä ei saada juuri koskaan. Esseekysymyksistä varsinkaan. Tämä siis kuulopuhetta mutta tästä ei liene mitään tilastoa julkisena, vai onko?
Esim tehtävään kaksi vaadittiin yli 20 sivun ulkoaosaaminen ja sen lisäksi sen TIIVISTÄMINEN 30 riviin. Mistä tiedät, että laitoit juuri täsmälleen samat asiat kuin on mallivastauksessa? Muista ei saa pisteitä yleensä.
20 sivua ulkoa. Kyllä 8 tuntia päivässä lukevan pitää osata se koko 500 sivua ulkoa.
Ehkä se johtuu siitä, että itselläni on takana kaksi korkeakoulututkintoa, joten lukeminen, kirjoittaminen ja asian tiivistäminen tuntuu helpolta. Ehkä olen väärä mies huutelemaan tänne mitään... sorry :D.
En tiedäkään, mutta luulen niin ;)
Itsellänikin on yksi takana. Mutta eri alalta, ja olen huomannut viime vuoden kokeessa että se mistä ois omalla alalla saanut täydet pisteet oli ihan väärä oikiksen kokeissa.
Niin, mutta juuri tuohon kysymykseen 20. Tarkoitin tekstilläni, että ulkoaosaaminen oli tehtävässä vain taustaoletus ja olennaisempaa oli se, että mitkä juuri TIETYT asiat näistä kolmesta valitsi. (Tämänhän sisälukutaitoisena korkeakoulutettuna varmaan tajusitkin ;) )
Olen valmis lyömään vaikka vetoa että pisteraja tänä vuonna on lähes 55.
Itse veikkaan 8/7/7/6/8/9/10. Vaasaan hakemassa. Luin kyllä koko kevään ja alempi korkeakoulututkinto alla. Saas nähdä.
Oonko ainoa, joka 2. tehtävässä mainitsi Tuorin, Radbruchin ja Lindroos-Hovinheimon? En enää muista tarkalleen, mitä hän kirjoitti, mutta kirjan lopussa kerrottiin hänen ajatuksistaan siitä, että oikeudenmukaisuus velvoittaa ja oikeudella on oltava ulkoisten kriteerien lisäksi myös sisäisiä.
Aluksi kirjoitin Dworkinista, mutta korjasin, koska Dworkinilla ei ainakaan omien muistikuvien mukaan ollut mitään konkreettista teoriaa asiasta (saatan muistaa väärinkin). Fullerin hylkäsin heti, koska hän oli modenri luonnonoikeusajattelija, tosin Tuorikin oli positivisti, vaikkakin hänen ajatuksissaan oli luonnonoikeusajatteluun viittaavia piirteitä...
Mutta onki Lindroos-Hovinheimo tosiaan "oikeusajattelija" vai ihanko vaan peruslehtori?
Tiedoksi, että kaikkien kokeessa olleiden tehtäväkohtaiset pisteet on nähtävissä Pothanian ala-aulassa 15.7 alkaen. Yli 60 pistettä kokeesta saa aika harva kokelas.
Eli ei ainakaan useampi kymmenen??
Mietinkin, että mikäli saisi, se vaikuttaisi jo rajusti pisterajoja nostaen, ne ovat oikiksessa kuitenkin matalat kaiken kaikkiaan.
Veikkaan että omat pisteet osuvat 45-50 väliin. En millään jaksa uskoa että rajat ainakaan nousisivat viime vuodesta. Mahtavaa että tää odotus on ainaki sit ohi ja voi keskittyy muihin asioihin.
Silloin kuin hain itse oikikseen, taisi olla vuosi 2010, pisterajat olivat 56/70. Täytyi siis saada 57 pistettä päästäkseen pääsykoekiintiöstä sisään, sain 61. Tosin koe oli silloin naurettavan helppo verrattuna siihen miltä tämän vuoden koe näytti.
Joo, mitä katsoin nettisivuja niin tuo 2010 pisteraja on ollut korkein moneen vuoteen, muuten viimeisen n. 5 vuoden aikana raja on ollu välillä 46-50.
Harmi vaan että rajaan ei pelkästään vaikuta kokeen vaikeus, vaan myös hakijoiden kyvykkyys = mitä paremmat hakijat kokonaisuutena, sen korkeampi raja.
Ei se aines juuri muutu, samantasoista jengiä joka vuosi. Mut joo, sinällään turha jossitella, miten oma koe meni - kun sisäänpääsy riippuu myös siitä, miten muut ovat pärjänneet.
Pisteraja about 45-49, veikkaan.