Huh huh, nyt on ohi tuo AMK soveltuvuuskoepäivä. Kirjallinen osuus meni mukavasti, samoin ryhmätilanne. Mutta psykologin haastattelusta en ole varma. Ei saanut mitään oikein irti hänestä että mitä mietti.. Sain ihan kohtuullisesti vastailtua hänen kysymyksiin, mutta hän oli juuri sellainen ilmeetön.. Vanhempi nainen ja aika ilmeetön ja totinen tosiaan. Tietääkö huonoa?
Todistuksista ja ensimmäisestä hakusijasta saan täydet pisteet. Psykologin haastattelusta kun saa paljon pisteitä, toivon että se meni hyvin. Mitä siinä pitäisi tapahtua että katsoo minut soveltumattomaksi alalle? Sen verran siitä pisteitä saa että ei kyllä pääse opiskelemaan jos hän on sitä mieltä. Ei hän onneksi saanut minua lipsauttamaan mitään epäedullista, kuten että olin nuoruudessani vakasvasti masentunut ja muutoin sairas. Kun kysyi olenko masentunut ja mitä mieltä olen tämänhetkisestä terveydestäni, sanoin että tällä hetkellä olen kyllä varsin tyytyväinen terveyteeni, saan hyvin nukuttua ja olen töissäkin jaksanut hyvin., Sanoin että en ole masentunut, (koska en ole, olen vain joskus ollut, miksipä sanoa, kun ei tuo valehtelua ole.)
Hän oli psykoterapeutti ja tuntui että hän tarkkaili kehonkieltäni. En usko jääneeni kiinni mistään valheestä, mutta voiko hän silti aistia sellaisen ja sen perusteella kirjoitella johtopäätöksiään? Onko kukaan täällä velehdellut psykologille ja onko päässyt opiskelemaan AMKiin?
Todistuksista ja ensimmäisestä hakusijasta saan täydet pisteet. Psykologin haastattelusta kun saa paljon pisteitä, toivon että se meni hyvin. Mitä siinä pitäisi tapahtua että katsoo minut soveltumattomaksi alalle? Sen verran siitä pisteitä saa että ei kyllä pääse opiskelemaan jos hän on sitä mieltä. Ei hän onneksi saanut minua lipsauttamaan mitään epäedullista, kuten että olin nuoruudessani vakasvasti masentunut ja muutoin sairas. Kun kysyi olenko masentunut ja mitä mieltä olen tämänhetkisestä terveydestäni, sanoin että tällä hetkellä olen kyllä varsin tyytyväinen terveyteeni, saan hyvin nukuttua ja olen töissäkin jaksanut hyvin., Sanoin että en ole masentunut, (koska en ole, olen vain joskus ollut, miksipä sanoa, kun ei tuo valehtelua ole.)
Hän oli psykoterapeutti ja tuntui että hän tarkkaili kehonkieltäni. En usko jääneeni kiinni mistään valheestä, mutta voiko hän silti aistia sellaisen ja sen perusteella kirjoitella johtopäätöksiään? Onko kukaan täällä velehdellut psykologille ja onko päässyt opiskelemaan AMKiin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko tämä aihe jotenkin tabu, kun ei ole nyt vastaajia? ;)
Noniin, pääsin AMK:hon, pistemäärä 90 ;) Vaikkei ketään kiinnosta edelleenkään, psykoterapeutti siis uskoi kun sanoin etten ole ollut masentunut, en varmasti olisi päässyt jos olisin kertonut, tässä tilanteessa rehellisyys ei kannattanut*!!!!
Et varmaan enää lue viestiä, mutta onnea opiskelupaikastasi!
Itse olen ollut myös masentunut nuoruudessa, mutta en aio sitä kertoa pääsykokeissa. Masennukseni johtui vanhenmistani ja loppui kun löysin mieheni ja pääsin pois kotoa! Joten en usko että enää kovin helpolla masennun! Kuka tahansa kai maentuu jos omat vanhemmat on sellaisia... Mielestäni sen ei tarvitse vaikuttaa loppuelämääni ja siksi aion valehdella jos kysytään olenko ollut masentunut.