Naimaton ja lapseton veli

Kiitos vastauksesta. Eikö naimattoman ja lapsettoman veljen omaisuutta liitetä toisen veljen kuolinpesään, jos pesänjakoa ei ollut mahdollista suorittaa toisen veljen eläessä. Saako leski puolet omaisuudesta ja rintaperilliset puolet ja miten menetellä, jos rintaperillisiä on myös edellisestä avioliitosta.

Pulmakysymys kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Eikö naimattoman ja lapsettoman veljen omaisuutta liitetä toisen veljen kuolinpesään, jos pesänjakoa ei ollut mahdollista suorittaa toisen veljen eläessä. Saako leski puolet omaisuudesta ja rintaperilliset puolet ja miten menetellä, jos rintaperillisiä on myös edellisestä avioliitosta.

Lue lisää

"Eikö naimattoman ja lapsettoman veljen omaisuutta liitetä toisen veljen kuolinpesään"

Kyllä liitetään

"Saako leski puolet omaisuudesta ja rintaperilliset puolet ja..."

Ei. Leski saa puolet lesken ja vainajan yhteenlasketusta netto-omaisuudesta, ja lapset toisen puolen.

Pulmakysymys kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Eikö naimattoman ja lapsettoman veljen omaisuutta liitetä toisen veljen kuolinpesään, jos pesänjakoa ei ollut mahdollista suorittaa toisen veljen eläessä. Saako leski puolet omaisuudesta ja rintaperilliset puolet ja miten menetellä, jos rintaperillisiä on myös edellisestä avioliitosta.

Lue lisää

Kuolinpesiä ei liitetä millään tavalla toisiinsa. Veljesten kuoltua syntyy 2 kuolinpesää ja niiden suhteen menetellään niin kuin muiden kuolinpesien suhteen normaalistikin.

Jos naimaton ja lapseton kuolee ensin, hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat (sen jälkeen kun toinenkin veli kuollut) veljen lapset. Naimisissa olevan veljen vaimo ei ole naimattoman veljen pesässä osakkaana (hän ei ole edes perillisasemassa). Hän on osakas ainoastaan oman kuolleen puolisonsa kuolinpesässä siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman. Miestään hän ei peri, koska on lapsia. Jos pesässä on yhteisenä kotina käytetty tai muu lesken kodiksi sopiva asunto, leski saa tähän asuntoon elinikäisen käyttöoikeuden.

"Saako leski puolet omaisuudesta ja rintaperilliset puolet ja miten menetellä, jos rintaperillisiä on myös edellisestä avioliitosta."

Leski saa avio-oikeutensa nojalla tasinkoa miehensä pesästä, jos hän itse on vähävaraisempi kuin miehensä. Hänen ei itse tarvitse kuitenkaan luovuttaa mitään omaisuutta kuolinpesälle, vaikka sattuisi olemaan itse varakkaampi puolisoista (ns. tasinkoetuoikeus).

Jos miehellä on ollut lapsia myös muista suhteista, nämä lapset ovat samanarvoisia rintaperillisiä kuin muutkin lapset. Molempien veljesten perintö menee tasajakoon pääluvun mukaan.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

Kuolinpesiä ei liitetä millään tavalla toisiinsa. Veljesten kuoltua syntyy 2 kuolinpesää ja niiden suhteen menetellään niin kuin muiden kuolinpesien suhteen normaalistikin.

Jos naimaton ja lapseton kuolee ensin, hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat (sen jälkeen kun toinenkin veli kuollut) veljen lapset. Naimisissa olevan veljen vaimo ei ole naimattoman veljen pesässä osakkaana (hän ei ole edes perillisasemassa). Hän on osakas ainoastaan oman kuolleen puolisonsa kuolinpesässä siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman. Miestään hän ei peri, koska on lapsia. Jos pesässä on yhteisenä kotina käytetty tai muu lesken kodiksi sopiva asunto, leski saa tähän asuntoon elinikäisen käyttöoikeuden.

"Saako leski puolet omaisuudesta ja rintaperilliset puolet ja miten menetellä, jos rintaperillisiä on myös edellisestä avioliitosta."

Leski saa avio-oikeutensa nojalla tasinkoa miehensä pesästä, jos hän itse on vähävaraisempi kuin miehensä. Hänen ei itse tarvitse kuitenkaan luovuttaa mitään omaisuutta kuolinpesälle, vaikka sattuisi olemaan itse varakkaampi puolisoista (ns. tasinkoetuoikeus).

Jos miehellä on ollut lapsia myös muista suhteista, nämä lapset ovat samanarvoisia rintaperillisiä kuin muutkin lapset. Molempien veljesten perintö menee tasajakoon pääluvun mukaan.

Lue lisää

"Jos naimaton ja lapseton kuolee ensin, hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat (sen jälkeen kun toinenkin veli kuollut) veljen lapset. Naimisissa olevan veljen vaimo ei ole naimattoman veljen pesässä osakkaana (hän ei ole edes perillisasemassa). Hän on osakas ainoastaan oman kuolleen puolisonsa kuolinpesässä siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman."

Ei aivan näin.

Ensiksi kuolleen veljen pesän osakas oli toinen veli. Kun tämä kuoli, osakkuusasema ei suinkaan siirtynyt pelkästään hänen lapsilleen, vaan osakkaina ovat kaikki viimeksi kuolleen veljen kuolinpesän osakkaat, myös leski (ellei puolisoilla ollut avioehtoa). Lesken osakasasema lakkaa vasta, kun viimeksi kuolleen veljen perillisten ja hänen leskensä välillä on toimitettu omaisuuden ositus. Tässä osituksessa otetaan huomioon myös ensiksi kuolleelta veljeltä viimeksi eläneelle langennut perintö (olipa se jaettu tai ei, olipa siitä valitettu tai ei).

"Laki niinkuin luetaan":n vastaus olisi oikea, jos veljekset olisivat kuolleet päinvastaisessa järjestyksessä.

Alkuperäinen kysyjä ilmeisestikin halusi vastauksen siihen, onko viimeksi kuolleen veljen leskellä jotain osuutta ensiksi kuolleelta veljeltä jääneeseen perintöön. Tähän hän ei ole saanut selvää vastausta.

Vaikka leski ei ole perillisasemassa miehensä aiemmin kuolleeseen veljeen nähden, miehen veljen jättämä perintö vaikuttaa myös lesken varallisuusasemaan positiivisesti. Kuten jo edellä totesin, perintö otetaan huomioon osituksessa, missä se vaikuttaa lesken saaman tasingon määrään lisäävästi (jos leski on puolisoista vähemmän varakas osapuoli).

Esimerkki:
Olettakaamme selvyyden vuoksi, että viimeksi eläneen veljen ja hänen puolisonsa nettovarallisuus, po. perintöä lukuunottamatta, on nolla. Ensiksi kuolleen veljen perinnön arvo on 1000 euroa. Tästä leski saisi avio-oikeuden nojalla tasinkona 500 euroa ja viimeksi kuolleen veljen lapset jakaisivat keskenään toiset 500 euroa.

Nimimerkki kirjoitti:

"Jos naimaton ja lapseton kuolee ensin, hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat (sen jälkeen kun toinenkin veli kuollut) veljen lapset. Naimisissa olevan veljen vaimo ei ole naimattoman veljen pesässä osakkaana (hän ei ole edes perillisasemassa). Hän on osakas ainoastaan oman kuolleen puolisonsa kuolinpesässä siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman."

Ei aivan näin.

Ensiksi kuolleen veljen pesän osakas oli toinen veli. Kun tämä kuoli, osakkuusasema ei suinkaan siirtynyt pelkästään hänen lapsilleen, vaan osakkaina ovat kaikki viimeksi kuolleen veljen kuolinpesän osakkaat, myös leski (ellei puolisoilla ollut avioehtoa). Lesken osakasasema lakkaa vasta, kun viimeksi kuolleen veljen perillisten ja hänen leskensä välillä on toimitettu omaisuuden ositus. Tässä osituksessa otetaan huomioon myös ensiksi kuolleelta veljeltä viimeksi eläneelle langennut perintö (olipa se jaettu tai ei, olipa siitä valitettu tai ei).

"Laki niinkuin luetaan":n vastaus olisi oikea, jos veljekset olisivat kuolleet päinvastaisessa järjestyksessä.

Alkuperäinen kysyjä ilmeisestikin halusi vastauksen siihen, onko viimeksi kuolleen veljen leskellä jotain osuutta ensiksi kuolleelta veljeltä jääneeseen perintöön. Tähän hän ei ole saanut selvää vastausta.

Vaikka leski ei ole perillisasemassa miehensä aiemmin kuolleeseen veljeen nähden, miehen veljen jättämä perintö vaikuttaa myös lesken varallisuusasemaan positiivisesti. Kuten jo edellä totesin, perintö otetaan huomioon osituksessa, missä se vaikuttaa lesken saaman tasingon määrään lisäävästi (jos leski on puolisoista vähemmän varakas osapuoli).

Esimerkki:
Olettakaamme selvyyden vuoksi, että viimeksi eläneen veljen ja hänen puolisonsa nettovarallisuus, po. perintöä lukuunottamatta, on nolla. Ensiksi kuolleen veljen perinnön arvo on 1000 euroa. Tästä leski saisi avio-oikeuden nojalla tasinkona 500 euroa ja viimeksi kuolleen veljen lapset jakaisivat keskenään toiset 500 euroa.

Lue lisää

>>"Laki niinkuin luetaan":n vastaus olisi oikea, jos veljekset olisivat kuolleet päinvastaisessa järjestyksessä.>>

Kuolinjärjestyksellä ei ole mitään vaikutusta siihen, miten kuolinpesien osakkuudet menevät. Ajatuksesi on ilmeisesti, että kun naidun veljen kuolinpesään leski kuuluu osakkaana, niin leski kuuluu silloin myös ensiksi kuolleen veljenkin pesään. Näin ei kuitenkaan asia ole.

Kuolinpesän osakkuuden ratkaisee perintökaaren 18 luku. Siellä on määrätty kunkin pesän osakkaat. Leski on osakas ainoastaan, jos on ollut naimisissa vainajan kanssa. mainitussa tapauksessa leksi ei ole ollut naimattoman veljeksen kanssa naimisissa tämän kuollessa. Siten hän ei ole pesän osakaskaan.

Ositukseen vaikutus on juuri niin kuin kerroit. Lesken varallisuusasema voi olla parempi silloin, kun naimaton veli kuolee ensiksi. Tällöin leski voi saada tasinkona jotakin myös puolisonsa perittyä veljensä. Jos kuolinjärjestys on toinen, ei omaisuutta voi leskelle samalla tavalla tulla, koska naimattoman veljeksen perintö menee suoraan toisen veljen lapsille.

bemariko kans

Testamentilla ei voi lesken hallintaoikeutta asuntoon kumota.
Rintaperillinen saa halutessaan lakiosansa testamentista huolimatta, tosin jos se on osa lesken hallitsemaa asuntoa, hallintaansa lakiosansa (tai koko perintöosansa) saa vasta lesken kuoltua.