On aivan sairasta olla terve. Ajatelkaa ny! Kaikki lääkärit joutuisivat työttömiksi ja sairaalat pitäisi sulkea ja kaikki sairaaloiden henkilökunnat joutuisivat yyöttömiksi.
Siis yhteiskunnasta tulisi aivan sairas!
S%irastakaa mahdollisimman paljon!
Käykää aina lääkärillä pienenkin vaivan vuoksi ja muistakaa vaatia aina pilleri resepti, sillä sehän on melkein tärkeintä, vai mitä!?
Syökää lääkärin määräämiä pillereitä aina mahdollisimman paljon! Vähintäinkin korkein suositeltu annos.
Muistakaa myös, että pillerien turvaraja on noin 50% eli voitte huoletta ylittää korkeimman suositellun annoksen vielä 50%.
Tällä tavoin toimimalla pelastatte miljoonien lääkäreiden, lääketehtaiden ja hoitohenkilöiden työpaikat jamaailma pelastuu!
Siis yhteiskunnasta tulisi aivan sairas!
S%irastakaa mahdollisimman paljon!
Käykää aina lääkärillä pienenkin vaivan vuoksi ja muistakaa vaatia aina pilleri resepti, sillä sehän on melkein tärkeintä, vai mitä!?
Syökää lääkärin määräämiä pillereitä aina mahdollisimman paljon! Vähintäinkin korkein suositeltu annos.
Muistakaa myös, että pillerien turvaraja on noin 50% eli voitte huoletta ylittää korkeimman suositellun annoksen vielä 50%.
Tällä tavoin toimimalla pelastatte miljoonien lääkäreiden, lääketehtaiden ja hoitohenkilöiden työpaikat jamaailma pelastuu!
Vastaukset 32
Vanhimmat
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Ja vaihtoehdoilla surkea 0%
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Paremmat terveyspalvelut ja pian!
http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=14882/type=7
Mitä sanoo skepo ja skepon tiede aiheesta?
Hyvä artikkeli ja hyvä oikeansuuntainen vaatimus.
En vaan nähnyt missään ehdotusta vaihtoehtohoitojen tuomisesta terveydenhoitoon.
Kuinkas se "tuuli" vaihtelee? Tähän asti ei ole ollut mitään korjaamista skepon hoidoissa, mutta nyt jo onkin???
Ainahan sitä korjaamista löytyy jokaisesta asiasta, mutta ei se sitä tarkoita että pitäisi alkaa tuhlamaan rahaa toimimattomiin vaihtoehtohoitoihin.
Saahan sitä jutella, kun vaalit lähestyy, mutta todellisuudessa ei tapahdu yhtään mitään parannuksia!
Rahantuhlaus tutkimattomiin hoitomuotoihin ei ainakaan ole parannusta, se on lähinnä varojen idioottimaista tuhlausta.
Minä ainakaan en ole ikinä väittänyt, ettei korjaamista olisi. Sitä on paljonkin. Terveydenhoito ei kuitenkaan parane sillä, että palataan keskiaikaisiin uskomushoitoihin.
Taidat katsella elämää varsin musta-valkoisesti?
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Otamme ohjeista vaarin!
http://www.talouselama.fi/uutiset/kasittamaton maara laakkeita suomessa kirjoitetaan pelkkia sahkoisia resepteja lahes 100 000 paivassa/a2211058
Aivan uskomaton pilsumäärä napataan päivittäin!
Siis 100 000 pilsureseptiä päivittäin!
Huhuh!
Ei ihme, jos kansa on sairasta!
Ei kenenkään terveys kestä tuollaisia pilsumääriä sivuvaikutuksineen!
Sairastuu varmasti!
No huhhuh niin, nämäkin kun korvattaisiin informaatiotipoilla ja bioresonanssihoidoilla niin kyllä pysyisi kansa terveenä.
Sinulla on aivan oikea näkemys asiasta; luontaishoidoilla kansa terveeksi!
Hienoa, olet todella terävä ja kaukokatseinen tyyppi! Kuulemme ja saamme lukea varmasti sinusta vielä, kun kehityt ja kehittelet luontaishoitoja ja parannat ihmisiä tuhansittain luontaishoidoilla!
Kyllä vain, informaatiotipatkin olivat niin tehokkaita että niiden markkinointi täytyi kieltää kokonaan.
Kansa elää paljon pidempään kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana.
Osoitahan nyt ensin, että edes jostain luontaishoidosta olisi oikeasti apua. Jos sellainen hoito olisi osoitettu, olisi se jo osa käypähoitosuositusta.
> Jos sellainen hoito olisi osoitettu, olisi se jo osa käypähoitosuositusta.
Miksi olisi?
Niin. Elää pidempään sairaana, ei elämästä sairaana nauti. Eutanasia pitäisi olla sallittua. Ainaki itse mieluummin kuolisin kun että eläisin sairaana muutaman vuoden pidempää.
Käypähoitosuosituksiin otetaan hoidot, joiden tehosta on näyttöä.
Ihmiset elävät terveytensä ja toimintakykynsä säilyttäen huomattavasti pidempään kuin ennen.
Jos et halua elää sairaana, niin lähimmästä rautakaupasta saa eutanasiaa metritavarana. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että eutanasia pitäisi saada lailliseksi.
Miten ne hoidot niin vain otetaan?
Mutta ei ole pelkoa, kun ne skepohoitojen pääosassa olevat pillerit ovat vain sivuosassa niissä hoidoissa!
--Elää pidempään sairaana, ei elämästä sairaana nauti. Eutanasia pitäisi olla sallittua. Ainaki itse mieluummin kuolisin kun että eläisin sairaana muutaman vuoden pidempää.--
Taidat olla myös päästäsi todella pahasti sairas, minä ainakin elän ja nautin elämästä vaikka olenkin sairas ja niin tekevät varmasti monet muutkin, lopeta sinä itsesi ja vie sairaat mielipiteet mukanasi.
Vain sellaisia, joita lääkäritkin OSAAVAT tehdä! Jäsenkorjausta he eivät osaa.
"Jos et halua elää sairaana, niin lähimmästä rautakaupasta saa eutanasiaa metritavarana. "
Olet todella hyvin sairas yksilö. Ehdotuksestasi päätellen olet tuo palstalla riehuva mielenterveyspotilas.
Siinähän sitä SoTe-uudistusta on kerrakseen, kun sairaanhoitopiirit penäävät lisää rahaa kunnilta!
http://yle.fi/uutiset/sairaanhoitopiiri_penaa_lisaa_rahaa_kunnilta/5426636
Miten tuo liittyy huuhaa hoitojen toimimattomuuteen ?
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
No oletkin sitten erilainen kuin minä. Minä en nauttisi elämästäni sairaana.
Miksi se tekee minusta mielisairaan jos en osaisi nauttia sairaudesta? Jotenkin ristiriitaista. Eikös ole aika sairasta nauttia sairaudesta? Luulisin että sinäkin haluaisit olla mieluummin terve? Miksi et haluaisi vaalia terveyttäsi? Vai oletko niin sairas ettet terveeksi ikinä enää tule? Haetko sääliä? Vai miksi hyökkäät mielipidettäni vastaan?
Liian vaikeaa?
Onhan se skepolle aivan liian vaikeaa, kun kerrotaan aiheesta jota täällä kaiken aikaa toistelee!