Oon 12 vuotias tyttö. Mun unelma on elää onnellinen elämä. En halua parisuhdetta enkä lapsia. En osaa sitoutua tai tutustua ihmisiin. En haluaisikaan. Tekisin mitä vaan jotta olisin Laiha ja kaunis.
Haluisin olla niin näyttelijä, laulaja tai tanssija. Oon tosi ujo, mutta kun olen omaitseni rakastan esiintymistä! Mä tiedän että sisälläni mä oikeesti haluan esiintyä vaikka äiti sanoo että vaikka haluaisin oon liian hiljainen. En saa suustani auki ja ettei musta tuu ikinä esiintyjää.
Oonko oikeesti niin ujo että mun pitää unohtaa mun unelmat. En tiedä mitä iskä sanois koska se asuu niin kaukana ja nähää harvoin. Mä tiedän ettei musta voi tulla mitään näyttelijää mutta kun mä haöuisin unelmoida ja unelmoida. Mitä jos mun elämä loppuu unelmoitiin. En koskaan saavuttaisi mitään.
Mä oon aina rakastanut tanssimista, mutten oo kauheen hyvä tanssija. Puuttuuko mulla rytmitaju vai oonko mä vaan surkee tanssija.
Mä aloin kirjoittaa omia lauluja kaks vuotta sitten. Aloin vähän aikaa sitten säveltää kitaralla niitä ja kirjoittaa englanniks. Suomi ei oo mun paikka. Haluan Amerikkaan. Sekin on yksi unelmistani.
Unelmointia mä turhaan? Olei, te ette tunne mua mutta oonko mä vaan pieni tyttö joka luulee elävänsä satua. Mä nimittäin luulen niin. Leikin olevani elokuvassa. Se tulee vaan itsestään.
Mutta oikeesti mä vaan makaan päivät sohvalla keskellä Suomee. Haluisin olla kaukana tekemässä jtn. Ihan muuta.
En enään edes muista miks aloin kirjoittaa.
Halusin vaan yrittää selvitä mun tunteista.
Oon ollu koko kevään masentunut kunnes mä pääsin/jouduin jonnekin psykiatriseen sairaalaan tai jotain. En pystyny unelmoida, en osannut. En nähnyt tulevaisuudessa mitään. Kaikki alko kun yritin laihtua ja yritin lopettaa syömisen, masennuin.
-kiitos jos luit naurettavista ongelmistani. Anteeksi jos tuhlasin aikaasi :(-
Haluisin olla niin näyttelijä, laulaja tai tanssija. Oon tosi ujo, mutta kun olen omaitseni rakastan esiintymistä! Mä tiedän että sisälläni mä oikeesti haluan esiintyä vaikka äiti sanoo että vaikka haluaisin oon liian hiljainen. En saa suustani auki ja ettei musta tuu ikinä esiintyjää.
Oonko oikeesti niin ujo että mun pitää unohtaa mun unelmat. En tiedä mitä iskä sanois koska se asuu niin kaukana ja nähää harvoin. Mä tiedän ettei musta voi tulla mitään näyttelijää mutta kun mä haöuisin unelmoida ja unelmoida. Mitä jos mun elämä loppuu unelmoitiin. En koskaan saavuttaisi mitään.
Mä oon aina rakastanut tanssimista, mutten oo kauheen hyvä tanssija. Puuttuuko mulla rytmitaju vai oonko mä vaan surkee tanssija.
Mä aloin kirjoittaa omia lauluja kaks vuotta sitten. Aloin vähän aikaa sitten säveltää kitaralla niitä ja kirjoittaa englanniks. Suomi ei oo mun paikka. Haluan Amerikkaan. Sekin on yksi unelmistani.
Unelmointia mä turhaan? Olei, te ette tunne mua mutta oonko mä vaan pieni tyttö joka luulee elävänsä satua. Mä nimittäin luulen niin. Leikin olevani elokuvassa. Se tulee vaan itsestään.
Mutta oikeesti mä vaan makaan päivät sohvalla keskellä Suomee. Haluisin olla kaukana tekemässä jtn. Ihan muuta.
En enään edes muista miks aloin kirjoittaa.
Halusin vaan yrittää selvitä mun tunteista.
Oon ollu koko kevään masentunut kunnes mä pääsin/jouduin jonnekin psykiatriseen sairaalaan tai jotain. En pystyny unelmoida, en osannut. En nähnyt tulevaisuudessa mitään. Kaikki alko kun yritin laihtua ja yritin lopettaa syömisen, masennuin.
-kiitos jos luit naurettavista ongelmistani. Anteeksi jos tuhlasin aikaasi :(-
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jatka unelmointia ja muista, kaikki on mahdollista jos olet valmis tekemään jotain unelmiesi eteen.
Ja ysin päättötodistus kannattaa olla korkea. Hyvillä arvosanoilla pääsee pitkälle.
lopeta unelmointi, ja rupea tekeen asioita jota haluat. jos unelmoi ei saavuta mitään, mutta jos tekee parhaansa, sillä pääsee jo pitkälle!!
:)
:) oon possu ja mun nimi o Pentti
Se on sun elämä sä päätät kuka sust tulee ja missä haluut asuu. Mut kuten tossa ylhääl sanottii et haaveilemal ja toivomal sä et tee sun unelmista totta!! Mieti mitä haluat ja tee töitä sen eteen. Ylitä itses joka päivä. Täs on pari hyvää quotee:
Every morning you have two choises: continue to sleep with your dreams or wake up and chase them
What I do today is important because I am exchanging a day of my life for it
Work until your heroes become your rivals
Ite harrastan kans tanssii ja rakastan sitä. Ois musta biologiks (ku bilsa ja mantsa on 10) mut silti haluun tanssijaks. Äiti nauraa mun unelmille ja sanoo ettei must tulis tanssijaa. Mut en mä välitä mitä muut sanoo.
Ennen mäki olin ujo ja vaan unelmoin näytteliän urasta mut sit mulle tapahtu jotain ja mä aloin tulla itse varmaks. Yht äkkiä mul oli paljon rakastavia ystäviä ja samlla tajusin et unelmien eteen on tehtävä töitä oon ite 14 mutta mä oon nuorisoteatterissa ja lähestyn joka päivä lisää ja lisää mun unelmia ja numeroitaki alotin kohottaa seiskalla koska tajusin että unelmointi ei vaan riitä :)