Pääsykokeen jälkeinen elämä

Noo, mä en ole päässyt kirjoista eroon vieläkään.. Selaillen niitä ja funtsin, osasinko vastata oikein. Tuossa ne sohvalla lojuu... Onneksi meil on muutto kohta, on fyysistä tekemistä kun saa pakata ja purkaa :)

Mulla oli viime vuonna ihan kamalaa. Itkin epäonnistumistani pari päivää, vettä satoi ja kaiken lisäksi ikävöin lukemista ja kirjoja!!! Elämällä ei ollut suuntaa vähään aikaan, onneksi duuni alkoi parin viikon päästä. Kesä meni pilalle tuloksia odotellessa ja nyt harmittaa, etten nauttinut kunnolla urakan päättymisestä ja tehdystä työstä, koska pääsin kuitenkin sisään :)
Joten anna olla, tulokset ei tule yhtään aikaisemmin ja mitään et voi suorituksellesi enää tehdä. Nauti kesästä siis ja anna palaa! Heinäkuussa saattaa odottaa mukava yllätys! Ja jos ei, niin uutta putkeen ens keväänä!

Mullakin tyhjä olo kovan urakan jälkeen.. Suunta kadoksissa..

Odottaminen on tavallaan piinaavaa. JOS pääsee opiskelemaan, alkaa asunnon etsiminen ja muuton järjestely. JOS ei pääse on taas katsottava uusi suunnitelma.

Vaikea tarttua asioihin, kun tulokset ratkaisee monta asiaa. On vaan silleen irrallinen tilanne.. Jaksaa kuitenkin pari päivää vielä odottaa. Kävi, miten kävi ei asialle enää mitään voi.

Syksyllä sitten avoimeen lisäpisteitä urakoimaan ja keväällä uusi yritys. Toisaalta on tuota opiskelupaikkaa muihinkin yliopistoihin hyvällä mahdollisuudella viritetty, joten suunnitelmat elää koko ajan.

Ihan kamalaa. Tiuskin ja äyskin kaikille. Erehdyin selaamaan juurikin hallinnon kirjaa, huomatakseni vastanneeni väliotsikon alle eri väliotsikon asiat. Nollat tärähti. Siihen asti olin täysin varma hyväksymisilmoituksen tulemisesta. On niin tyhjä ja pettynyt olo. Koko kevään olisi voinut nukkua hyvin, ulkoilla, kuntoilla, ruskettua ja voimaantua. Nyt kävi ihan toisin päin. Läskit roikkuu kilpaa silmäpussien kanssa.

Jos nyt ei onnistunut, käyn syksyllä korottamassa yo-arvosanoja ja hankin pisteitä sieltä, mistä niitä varmimmin saa - lähtöpisteistä.

Moni kuittailee, ettei kannata yrittää montaa kertaa. Että pitäisi ymmärtää, ettei vain ole riittäviä lahjoja oikikseen. Monikohan kuittailijoista on päässyt sisälle pääsykoepisteillä vai onko kenties lähtöpisteillä ollut oma osuutensa riman ylittämisessä. Lähtöpisteillä ei ole mitään tekemistä oikiksen kanssa ja niiden avulla pääsee sisälle paljon pienemmillä pääsykoetiedoilla, kuin vähän, hmm, vauhdikkaamman lukioajan läpi runtanneet.

Heitin kirjat roskiin, eipähän tule selailtua.

No voi harmi. Monella tapaa. Syksyn kirjoituksiin et enää ehdi, jos et ole ilmoittautunut jo ajoissa. Taisi mennä ilmo-aika ohi kesäkuun eka päivinä - olikohan 5.6 mennessä.

Moni muukin mokas, ja se voi aukaista tietä Sinulle. Toisten sanomiset kannattaa laittaa syrjään. Yleensä sellaiset vähättelee ja kommentoi, jotka eivät ole oikein elämässään päässee eteenpäin millään saralla.

Silmäpussit kohti aurinkoa, näin se meidän vaan on pakko mennä.

NYT järki käteen (yritän täs samalla rauhoitella itseänikin...)! Jos ei aivan täydellisesti mokannut koko koetta, on aivan turhaa funtsia, että siinä se paikka nyt meni. Nimittäin kaikki riippuu siitä, miten muilla on mennyt ja mitkä tulee olemaan pisterajat. Ainakin Helsingin koetta on kautta linjan kaikki pitäneet vaikeampana kuin viime vuotista (silloin pisteraja 50) niin nyt sitten kannattaa luottaa siihen, että muutkin on mokailleet. Jos ei voi tietää kaikkien muiden kokeen sujumisesta, on turha lähteä yhtään arvioimaan omaa menestymistään paitsi jos suorilta osaa sanoa, että kaikesta tulee 0-2 pistettä tai että jokaisesta tulee minimissään 8 pistettä. Spekulointi on nyt turhaa, parhaamme olemme tehneet. Nyt ulos nauttimaan kesästä!