Sanatonta
Tuudittaa ilta samaan auringon laskuun,
kultakerän vajotessa hiljalleen pilven taskuun.
Poskien heleys kantaa samaa uskoa,
taivaanranta toistaa sen kaunista ruskoa.
Kätkeekö katse vielä sen salaisen aarteen,
vaiennetun hymyn ja ihanan silmien kaarteen.
Huulien hehku saattaa sanatonta suuta,
mitäpä mieli siinä silloin sanoisikaan mitään muuta.
Tuudittaa ilta samaan auringon laskuun,
kultakerän vajotessa hiljalleen pilven taskuun.
Poskien heleys kantaa samaa uskoa,
taivaanranta toistaa sen kaunista ruskoa.
Kätkeekö katse vielä sen salaisen aarteen,
vaiennetun hymyn ja ihanan silmien kaarteen.
Huulien hehku saattaa sanatonta suuta,
mitäpä mieli siinä silloin sanoisikaan mitään muuta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Valon lapset
Piilossa pilven, takana utuisen taivaan,
lämpöni lähde vaipuu illan usvaan.
Kulkee kaukana, ajan armoisen päässä,
uneen vaipuu illan sumuisessa säässä.
Kunnes kerran ei laskekaan pois,
valon vankina kun aina näin olla vois.
Kohta se hetki kun päivä yön näin kohtaa,
päättymätön retki, mihin kaikkeen se johtaa.
Kesäyön huuma
Suo vielä sävel joka auringon antaa,
tanhusi tahdissa kulkemaan taivaanrantaa.
Viekööt mukanaan kuin perhosen lento,
kaunis kaihoisa yön valossa kulkusi hento.
Luonto parasta kukkakuosiaan ylleen pukee,
tarinat taikojen kesäyönä huulilta lukee.
Odotus ja onni, siihen suven sulo,
huumaansa taipuu kuin uuden päivän tulo.
Kauniit ja herkät ovat tekstisi. Hyvää juhannusta ap: lle.
Taika
Lehto kukkii valkoisten kielojen aikaa,
kurjenkellot ja muut seitsemän yrtin taikaa.
Neito kaunis yöhön kimppunsa kerää,
haavekuvaan ainoastaan näin aamulla herää.
Oli ylkänsä yksin, mieli kaihoisa myös,
kohtalo yhteen johdatti yöttömässä yös.
Miten hän olla voikaan siellä alla luomen,
ken siinä onkaan kun koittaa uusi huomen.