Onko sinulla "kalenteri?"

Hetken mietin miten asettelen otsikon kun en kysy konkreettista kalenteria vaan sellaista sisäistä. Tajusin, nimittäin, saaneeni/hankkineeni sellaisen ja nyt riepoo. Hieman taustaa:

Olen reissannut kolmen maan väliä 14 kk yhteen menoon, suorittanut 2 erittäin tärkeää ammattiin liittyvää kurssia siinä ohessa (vieraalla kielellä, jonka takia piti turvautua myös ammattitulkkiin että terminologia ja käsitteet olisi varmasti oikein), joutunut pysyvän asunnon siirtämään jälleen (ed. muutto kevät/ 2012) vieraaseen paikkaan (vain vieraillut paikassa aiemmin, en asunut) ja sitten sain yhtäkkiä oikeaan ja konkreettiseen kalenteriin tälle kesälle työrytmin siten, että olen joka toinen viikko vapaalla. Ihanaa, ajattelin.

Mitäpä siihen tuumaakaan kehoni?! Sepä alkoi laskemaan jo toisesta vapaapäivästä alkaen päiviä seuraavaan alkavaan työviikkoon ja sitä mukaa kun päivät alkoivat vähentyä, semmoinen kiireen tuntu tuli.
No, työviikko oli ja meni, oli kivaakin saada painaa tosissaan, aina ei tiennyt mikä maa ja mikä valuutta mutta silti kivaakin.

Nyt tämä toinen vapaaviikkoni onkin ollut jo vaikeampi, sillä tiistaista pääsin vapaalle ja jo perjantaina tajusin laskevani päiviä uuteen työviikkoon. Ruokani aloin ostamaan siten, ettei mitään jää jääkaappiin kun taas lähden, kotityöt tein ettei mikään jää huiskin haiskin odottamaan kun tulen sitten joskus juhannuksen jälkeen taas kotiin.
Aamulla herään ajatukset töissä vaikka illalla menen nukkumaan aina jonkin kevyen lukemisen kanssa vuoteeseen.

Summa summarum, minulla on sisäinen kalenteri. Se mokoma ei enää tulkitse että viikko on pitkä aika vaan niin, että se on lyhyt kuin viikonloppu.

Tuossa aiemmin joku kyseli että minkä ikäiseksi sitä itsekukin itsensä tuntee; onko tämä nyt totaalivanhenemisen ensi oire kun päivät tuntuu lyhenevän ja määrät vähenevän? Apua!
4184
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ihan ensiksi, onneksi olkoon suuresta saavutuksesta! Ja pahoittelut muutosta :)

Kyllä on sisäinen allakka, joka kulkee vähän jälkijunassa. Kun nuorempana ei ollut muuta kuin aikaa, tuntuu nykyisin että on suunnilleen kaikkea muuta kuin sitä.

Tuo siirto näkyy yleensä nykyisin siitä, että viikolla herään vavoin ajoissa töihin, kun taas viikonloppuisin kehoni on sitä mieltä että nyt duuniin jo klo. 7 pintaan :/

Toinen vähän suurempi siirtymä, on joulu ja juhannus. Hyvä kun hiki hatussa saan jouluvalot aattona ulos, ja siellä mun jääpuikot roikkuu edelleen. Täytyy ottaa ne talteen sieltä kylmin, vapisevin sormin :)

Äänestä

Tuo kalenterisi on stressiä. Tuommoinen rumba on tod.näk. nostanut kolestrolitasosi liian korkealle. Käypä verikokeessa.

Äänestä
  • Äh tätä automaattista tekstinsyöttöä! Tarkoitin että KORTISOLI.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nyfiken kirjoitti:

Hetken mietin miten asettelen otsikon kun en kysy konkreettista kalenteria vaan sellaista sisäistä. Tajusin, nimittäin, saaneeni/hankkineeni sellaisen ja nyt riepoo. Hieman taustaa:

Olen reissannut kolmen maan väliä 14 kk yhteen menoon, suorittanut 2 erittäin tärkeää ammattiin liittyvää kurssia siinä ohessa (vieraalla kielellä, jonka takia piti turvautua myös ammattitulkkiin että terminologia ja käsitteet olisi varmasti oikein), joutunut pysyvän asunnon siirtämään jälleen (ed. muutto kevät/ 2012) vieraaseen paikkaan (vain vieraillut paikassa aiemmin, en asunut) ja sitten sain yhtäkkiä oikeaan ja konkreettiseen kalenteriin tälle kesälle työrytmin siten, että olen joka toinen viikko vapaalla. Ihanaa, ajattelin.

Mitäpä siihen tuumaakaan kehoni?! Sepä alkoi laskemaan jo toisesta vapaapäivästä alkaen päiviä seuraavaan alkavaan työviikkoon ja sitä mukaa kun päivät alkoivat vähentyä, semmoinen kiireen tuntu tuli.
No, työviikko oli ja meni, oli kivaakin saada painaa tosissaan, aina ei tiennyt mikä maa ja mikä valuutta mutta silti kivaakin.

Nyt tämä toinen vapaaviikkoni onkin ollut jo vaikeampi, sillä tiistaista pääsin vapaalle ja jo perjantaina tajusin laskevani päiviä uuteen työviikkoon. Ruokani aloin ostamaan siten, ettei mitään jää jääkaappiin kun taas lähden, kotityöt tein ettei mikään jää huiskin haiskin odottamaan kun tulen sitten joskus juhannuksen jälkeen taas kotiin.
Aamulla herään ajatukset töissä vaikka illalla menen nukkumaan aina jonkin kevyen lukemisen kanssa vuoteeseen.

Summa summarum, minulla on sisäinen kalenteri. Se mokoma ei enää tulkitse että viikko on pitkä aika vaan niin, että se on lyhyt kuin viikonloppu.

Tuossa aiemmin joku kyseli että minkä ikäiseksi sitä itsekukin itsensä tuntee; onko tämä nyt totaalivanhenemisen ensi oire kun päivät tuntuu lyhenevän ja määrät vähenevän? Apua!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu