Kissanpentua etsivä

Kävin eilen hesyllä, ei kandee mennä,siel on kolme pentuu vaan ja ne ei lähe yksin,ja sanoinkuvaamattoman töykeetä palvelua.Menin sinne hankkimaan kissaa onnellisena,viivyin 5min enkä ikinä oo ollu niin raivoissani.Tuntu siltä että ne ei ees halua päästä eroon niistä eläimistä.Ja töykeitä kun mitkä.Vapaaehtoistyöntekijä nimike ei oikeuta olemaan mahdolliselle asiakkaalle töykeä.Minulle ei kerrottu yhtikäs mitään mistään ja jätettiin seisomaan sinne yksinäni.Sinne puljuun en mene, enkä rahojani sijoita!

Pikkupiiperö kirjoitti:

Kävin eilen hesyllä, ei kandee mennä,siel on kolme pentuu vaan ja ne ei lähe yksin,ja sanoinkuvaamattoman töykeetä palvelua.Menin sinne hankkimaan kissaa onnellisena,viivyin 5min enkä ikinä oo ollu niin raivoissani.Tuntu siltä että ne ei ees halua päästä eroon niistä eläimistä.Ja töykeitä kun mitkä.Vapaaehtoistyöntekijä nimike ei oikeuta olemaan mahdolliselle asiakkaalle töykeä.Minulle ei kerrottu yhtikäs mitään mistään ja jätettiin seisomaan sinne yksinäni.Sinne puljuun en mene, enkä rahojani sijoita!

Olen kuullut Hesy:stä vain hyvää usealta taholta, joten en suhtautuisi ihan varauksetta edellisen kirjoittajan viestiin. Näissä keskustelupalstoissa on se huono puoli, että on kovin helppo huudella nimettömänä täysin perättömiäkin väitteitä... Siksi asioista kannattaa ottaa itse selvää. Suosittelen kyllä, että jokainen vierailee ITSE Hesy:llä ja muodostaa oman mielipiteensä kyseisestä paikasta.

Hesy:llä pidetään kissan ottajalle aina pieni haastattelu, ja jos henkilö ei vaikuta luotettavalta ja vastuuntuntoiselta tai on muita syitä epäillä henkilön sopivuutta kissanomistajaksi, he kyllä saattavat tylystikin ilmoittaa, että heillä ei ole tälle henkilölle kissaa. Tämä tiukalta vaikuttava käytäntö on varmasti tarpeen, koska Hesy:ltäkin on aikoinaan kissoja lähtenyt vääriin käsiin (muistatte varmasti taiteilijan, joka tappoi kissansa kirveellä...). Kissoja on muutenkin helppo ottaa tiedostamatta, että omistaja on kissastaan vastuussa koko eliniän, jopa 20 vuotta eteenpäin. Lisäksi ilmaisen/ edullisen kissan ottaja ei välttämättä ymmärrä, että kissan sairastuessa on oltava valmis kustantamaan eläinlääkärihoito, joka on usein satoja euroja.

Pitkän sepustuksen jälkeen tiivistys: Suosittelen vierailemaan paikallisessa löytöeläinkodissa ja harkitsemaan rakastavan kodin tarjoamista jollekin onnettomalle kotinsa menettäneelle kissalle. :)

Veera kirjoitti:

Olen kuullut Hesy:stä vain hyvää usealta taholta, joten en suhtautuisi ihan varauksetta edellisen kirjoittajan viestiin. Näissä keskustelupalstoissa on se huono puoli, että on kovin helppo huudella nimettömänä täysin perättömiäkin väitteitä... Siksi asioista kannattaa ottaa itse selvää. Suosittelen kyllä, että jokainen vierailee ITSE Hesy:llä ja muodostaa oman mielipiteensä kyseisestä paikasta.

Hesy:llä pidetään kissan ottajalle aina pieni haastattelu, ja jos henkilö ei vaikuta luotettavalta ja vastuuntuntoiselta tai on muita syitä epäillä henkilön sopivuutta kissanomistajaksi, he kyllä saattavat tylystikin ilmoittaa, että heillä ei ole tälle henkilölle kissaa. Tämä tiukalta vaikuttava käytäntö on varmasti tarpeen, koska Hesy:ltäkin on aikoinaan kissoja lähtenyt vääriin käsiin (muistatte varmasti taiteilijan, joka tappoi kissansa kirveellä...). Kissoja on muutenkin helppo ottaa tiedostamatta, että omistaja on kissastaan vastuussa koko eliniän, jopa 20 vuotta eteenpäin. Lisäksi ilmaisen/ edullisen kissan ottaja ei välttämättä ymmärrä, että kissan sairastuessa on oltava valmis kustantamaan eläinlääkärihoito, joka on usein satoja euroja.

Pitkän sepustuksen jälkeen tiivistys: Suosittelen vierailemaan paikallisessa löytöeläinkodissa ja harkitsemaan rakastavan kodin tarjoamista jollekin onnettomalle kotinsa menettäneelle kissalle. :)

Tässä nyt vielä lisää jos hesylle aikoo mennä niin kannattaa ainakin soittaa ensin jos pentua etsii,ei ollut kuin kolme vauvaa ja käskettiin katsella ilmotus taulua.Olisin mielellään halunnut kissan sieltä enkä ilmoitus taululta,sen takia en sinne asti lähtenyt. Ja ihan tiedoksi edelliselle olen Miia Otaniemestä opiskelen helsingin yliopistossa kasvinjalostusta,olen ennen asunut turussa ja sinne jäi äidille lapsuudentoverini Misu(maatiainen 13v.),Ani(Mainecoon 13v.)ja meidän kuopus Roope(Mainecoon 10v.)Ja anoppini kaksi persialaista vierailevat meillä silloin tällöin tarpeen vaatiessa.Kokemusta on kissan jalostuksesta ja näyttelyistä yms.Riittikö saanko minä kissan,oletko tyytyväinen?