edes tutustunut sinuun. Yö laskeutuu sydämeeni, kaipauksen varjon langetessa raskaana ylleni. Mustaa tuskaani ei tiedä kukaan, eikä sitä, kuinkaa paljon tunnen sinua kohtaan. Vain rikkinäinen sydän tietää, kuinka arka on verta vuotava haava vain se tietää, mitä on olla haudata rakkaus.
Menetin sinut,
vaikka en
291264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Sooni käännös olla heikko virtuaalinen netti palsta hörhö varokaa antenni
Tällaista tapahtuu ja suurin syy on se pelkuruus olla tutustumatta toiseen.
Jälkikäteen tilanteelle on hyvin hankala tehdä enää mitään.
Tai jos toinen osapuoli on varattu...
Se ei ole syy jos toinen on mukana. Etkä sinä ole syyllinen jos he päätyvät eroon.
Olen yhden naisen mies.
ässälle siis.
Tämän kirjoitti itse ässä.
Zeus sus, raota hiukka verhoja syrämees, nii paistaa aurinko myäs sieluusi ...
Valitsin väärin. Minusta on tulossa katkera, vaikka olen taistellut sitä vastaa tai en tiedä, etupäässä olen hyvin surullinen. Tälläisia ajatuksia vain. Täällä aurinko paistaa, pieni tuulenvire. Sairaslomassa on se hyväpuoli, että saa tehtä ulkotyöt :)
Sisätöitäkö ei saa tehdä?
Et menettäny mitään koska et tiedä mitä menetit. Oon täällä vielä, voit tulla luokseni käymään niin tiedät sitten pintaraapasun siitä mitä menetit. Enempää tuskin saat tietää, mut silloinhan et mitään menettänykään mitä olisit tiennyt ja olisi ollut totta.
Mistä tiedät tuon kaiken hänen näkökulmastaan ajateltuna ?
No tottakai tiedän :D
Niin kauan ehtii tutustua kun molemmat on hengissä...
Kiitos, kaunis ajatus :) Hän tietää. Tunteeni olivat yksipuolisia.
Jippii, meillä on vielä n. 50 - 60 vuotta aikaa. Mitäs tässä kiirehtimään!
Ei kaikilla !
ja eiks olisi kiva kun kerkeäisi mahdollsiman kauan olla yhdessä :)
mahdollisuuden tutustua ensin
Elämä on lyhyt.. Saata hälle tiettäväksi mitä ajattelet.. Itse olen kehuhut mm miespuolista tuttavaani, ihan vain ilosta että oli ystäväni, en suhdetta halunnut mitään, mutta kehujeni jälkeen tämä ystänävi lopetti yhteydenpidon.. Luuli varmaan että ajattelin iskeä hänet. Naimisissa olevan perheenisän. En illenkaan. Kehuin vain, koska elämä on lyhyt. Menetin ystävyytemne mutta sai hän ainakin tuetää, miksi arvostin häntä.Taitaa olla niin että jos suomimiestä kehuu, niin se tulkitaan heti iskuyritykseksi ja kadotaan kokonaan... mutta olen ajatellut että se on hänen ongelmansa, ei minun.
Hän tietää kyllä. Olen kertonut asiasta hänelle. Ei ole varattu. Mutta todella harmo, että sinulle kävi noin. Mielestäni ajattelet aivan oikein, kun et tunne syyllisyyttä siittä, että puhuit miehelle kauniisti.
So true... :'(
kuin Ap:llä. Menetin erään, vaikka tutustuminen tyssäsi heti alkuun... No oma mokani. Tuntui jotain samankaltaisuutta.
"Me ollaan ne, joilla syytä on huokailla
jollon muistoja, kipua, kaipuuta
me ollaan ne, jotka luopuivat paljosta
ollaan ne, jotka kosketti onnea"
Eräs mies kyllä teki poikkeuksellisen vaikutuksen minuun. Kyllä oli kärsimystä irrota henkisesti hänestä. En ainakaan minä tiedä, että miten voi oma tunne-elämä mennä niin sekaisin toisen vuoksi. Oli kyllä kuin olisi ollut vuoristoradassa. Mutta ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Jopa minäKIN tein virheitä siinä suhteessa. Ja jopa uskon, etten ainakaan niitä kaikkia tee tulevaisuudessa.
Sinä tiedät ja minä tiedän, me tiedämme.. hän oli menninkäinen, minä päivänsäde. Yritin vuoden pehmittää ja luda valoa hänen elämäänsä, en tiedä, mikään ei auttanut ja luovutin. Olisin tehnyt kaikkeni, sillä tiedän, että olisin ollut juuri sopiva hänelle kaikin puolin..
Miksei hän tuntenut samaa kuin minä?
Miksei hän tehnyt mitään?
Koska hän ei tuntenut mitään.
Tai tunsi liikaa eikä uskaltanut... älä oleta, kysy!
Varjojen pidentyessä katson tyhjään ikkunaan. Hämärän täyttäessä huoneeni istun hiljaa liikkumatta, eikä minua erottaisi kukaan siitä hämärästä hiljaisuudesta johon sulaudun.Siihen tuskaiseen tyhjyyteen, jota kaipaukseksi kutsutaan.