Mikä j**lauta suomalaisia it-firmoja oikein vaiva???
Projektia varten kasatussa projektiryhmässä on tänä päivänä 1 - 2 devaajaa ja 4 - 5 kappaletta henkilöitä mitä ihmeellisimmin tittelein roikkumassa ja sotkemassa koko projektikuviota ja ovat täysin kädettömiä itse projektin speksaamisessa saatikka sen toteutuksessa.
Olen nähnyt ohjemistoalaa jo parinkymenen vuoden ajan ja tämä suuntaus on vaan lisääntynyt. Kaikenlaiset perseennuolijat laitetaan (apu)projektipääliköiksi ja itse projektipäällikön johdolla he käyvät asiakkaan kanssa asioita läpi Workshopeissa eivätkä dokumentoi yhtään mitään! Devaajat joilla olisi se oikea asia sanottavana loistavat poissaolollaan.
Sitten tämä hörhösakki buukkaadevaajien kanssa palavereja joissa kysytään, että "mitä me tehdään, mitä mun pitäisi sanoa asiakkaalle jne.".
Aivan suolesta! 90-luvulla projektiryhmät olivat sentään järjellisesti kasattuja mutta nyt näitä tyhjäntoimittajia on projektiryhmät täynnä. Sääntö 20/80 on saanut uuden ajatusmallin: 20 tekee ja 80 istuu palavereissa ja kaivaa nenäänsä.
Firmojen suuret säästöt saadaan heittämällä ulos nuo "pallin kuluttajat" ja ottamalla suunnittelevia devaajia mukaan projekteihin tekemään ne alusta loppuun asti... no, projektipäällikön tärkein tehtävähän on nykyään tuntikirjauksen seuranta.
Projektia varten kasatussa projektiryhmässä on tänä päivänä 1 - 2 devaajaa ja 4 - 5 kappaletta henkilöitä mitä ihmeellisimmin tittelein roikkumassa ja sotkemassa koko projektikuviota ja ovat täysin kädettömiä itse projektin speksaamisessa saatikka sen toteutuksessa.
Olen nähnyt ohjemistoalaa jo parinkymenen vuoden ajan ja tämä suuntaus on vaan lisääntynyt. Kaikenlaiset perseennuolijat laitetaan (apu)projektipääliköiksi ja itse projektipäällikön johdolla he käyvät asiakkaan kanssa asioita läpi Workshopeissa eivätkä dokumentoi yhtään mitään! Devaajat joilla olisi se oikea asia sanottavana loistavat poissaolollaan.
Sitten tämä hörhösakki buukkaadevaajien kanssa palavereja joissa kysytään, että "mitä me tehdään, mitä mun pitäisi sanoa asiakkaalle jne.".
Aivan suolesta! 90-luvulla projektiryhmät olivat sentään järjellisesti kasattuja mutta nyt näitä tyhjäntoimittajia on projektiryhmät täynnä. Sääntö 20/80 on saanut uuden ajatusmallin: 20 tekee ja 80 istuu palavereissa ja kaivaa nenäänsä.
Firmojen suuret säästöt saadaan heittämällä ulos nuo "pallin kuluttajat" ja ottamalla suunnittelevia devaajia mukaan projekteihin tekemään ne alusta loppuun asti... no, projektipäällikön tärkein tehtävähän on nykyään tuntikirjauksen seuranta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen tullut softa-alalle kolmekymmentä vuotta sitten jolloin tämä oli vielä käsityöammatti. Kehittäjät olivat useimmiten itseoppineita ja monitaitoisia ja osasivat muutakin kuin koodaamista. Arkkitehdin ja testaajan ammattinimikkeet olivat tuntemattomia puhumatta Scrum Mastereista ja Product Ownereista. Työn kuvaan kuului usein tuotteen suunnittelu loppukäyttäjän tai asiakkaan kanssa, tuki ja koulutus sekä markkinoinnissa mukana oleminen.
Pikkuhiljaa maailma monimutkastui ja ala siirtyi teolliseen tuotantoon, alalle tuli kavereita jotka olivat opiskelleet softankehitystä ja olivat taitavia koodaajia. Työnkuva muuttui pikkuhiljaa pelkäksi koodaamiseksi ja työssä viihtyvät nykyään sellaiset henkilöt jotka sietävät backlogien tahdittamaa työtä. Samalla koodaajien arvostus laski, ne nyt ovat sellaisia sosiaalisesti rajoittuneita nörttejä jotka eivät ymmärrä mitään asiakkaiden tarpeista tai busineksesta, antaa niiden koodata niin me projektipäälliköt ym. hoidamme tärkeämmät asiat. Ja ainahan koodauksen voi hankkia jostakin halvemmasta maasta.
En ole varma onko tämä teollinen tuotantoprosessi tuottanut markkinoille parempia tuotteita nopeammin mutta ainakin se on tehnyt alan töistä paljon ikävimpiä. Onneksi on (vielä) vaihtoehtoja.
Tähän kohtaa on liitettävä lontooksi puhuttu komediallinen sketsi,
https://www.youtube.com/watch?v=BKorP55Aqvg
Onhan pidettävä kiinni asiakastyytyväisyydestä ja jätettävä ikävien tunteiden kohtaaminen muille, kun on leijuttava pilvissä ja päteä jollakin tavalla.
Yhdistetään projektiin vielä tämä loistava nykypäivän teknologia.
http://www.youtube.com/watch?v=DYu_bGbZiiQ
Ei ihme että sekundaa syntyy, ja tekijät vaihtuu kun projekteissa on yksi asiantuntija ja 7 projektipäällikköä joille asiantuntija raportoi kunkin viikon aikaaansaannokset erikseen.
Mikä on tämä kaiken kaaosjohtamisen perimmäinen syy? Scrum, ITIL vai Agile?
Kaikesta naurettavin titteli on Scrum Master. Sen tehtävä on siirrellä jotain lappusia taulussa tai ScrumWorksProssa (lol). Unohtakaa se saatanan scrum ja koodatkaa!
Tälle keskustselulle kuuluu suomikaksneljän parhaan threadin palkinto ja päälle. Joka sanan voin sydänverellä allekirjoittaa.
Yksi projektipäällikkö riittää. Muut ovat teknisesti lahjakkaita koodareita, jotka tekevät oman osa-alueensa toteutuksen dll:ään tai muuhun helposti liitettävään muotoon. Pääohjelmoija pistää paketin kasaan. Ei turhia palavereja eikä sanahelinää, kommunikointi sähköpostilla ja myös ohjelmoijilla tulee olla lupa lähestyä asiakasta jos tarve vaatii.
On toiminut tähän asti.
Projektin kokoonpanosta samaa mieltä, ... mutta teillä siis jokainen koodaaja tekee työnsä yksin ja kukaan ei katso toisten töiden tuloksia? Mitä sitten, kun joku on kesälomalla? Eikö teillä ole ollenkaan vaihtuvuutta työntekijöissä?
Oma kokemukseni on kyllä, että paljon paremmin toimii, kun useammat ihmiset tekevät ominaisuuksia samaan järjestelmään, jolloin kaikki lukevat toistensa koodia ja näin valvotaan, että laatu on tasaisesti riittävää. Yhdessä tekeminen on myös hauskempaa ja opettavampaa.
Ketään koodaria ei kiinnosta toisten koodien vilkuilu ellei siitä makseta. Asiaan on kuitenkin ratkaisu. Viikottaiset koodikatselmukset perjantaisinn klo 12 jälkeen kun kukaan ei oikesti koodaa mitään vaan surfaa netissä. Aika kuitenkaan ei riitä kaikkien koodien läpikäymisen joten yksittäinen koodari vuorollaan saa kertoa mitä koodasi viikon aikana ja sitten yhteisesti pohditaan mitä on koodattu.
Kaikkein turhinta joukkoa on, tai ainakin oli joku vuosi sitten kun olin vielä softahommissa, silloin niin muodikkaat laatupäälliköt SPICE ja CMM-katselmointeineen. Ukkelit jotka eivät eläessään olleet oikeaa projektia tehneet hosuivat proopuskojen tarkastajina, kykenemättä millään tavoin ymmärtämään tarvitaanko noita läystäkkeitä mihinkään vai ei.
Miksi nykyään puhutaan pelkästään koodaamisesta? Minun mieleeni termi tuo triviaalin ohjelmarivien kirjoittamisen.
Koska nykyään myös koodaajat ovat sosiaalisia ja kykenevät projektityöskentelyyn ja asiakkaan kanssa kommunikointiin. Koodaajien työ on myös helpottunut Internetin ja parempien työkalujen avulla jolloin sitä tehdäkseen ei tarvitse olla kamala nörtti pitkine hiuksineen. Toki näitä pitkätukkia ja epäsosiaalisia, tekniikasta kaikentietäviä nörttejä tarvitaan, esim. arkkutehtuurisuunnittelu ja ylläpito kuuluu näille koville koodareille.
Paska tilanne jos et osaa koodata, tulevaisuudessa toivottavasti noita turhia paperinpyörittelijöitä alkaa tipahdella pois tiimeistä... Meilläkin tällä hetkellä 3 koodaria (luen itseni mukaan vaikka juuri vasta taloon astuinkin) ja näiden lisäksi 1 testausasiantuntija joka tehnyt koodia 6 vuotta, 2 vaatimusmäärittelijää, yksi joka suunittelee tulevaa pitkälle käyttäjäkertomuksineen, 1 projektipäällikkö, 1 osastopäällikkö ja sitten yksi jonka tehtävää en edes tiedä, mutta pirun tärkeeltä vaikuttaa ja yksi jonka kuulumisesta samaan tiimiin en ole varma, koska ainakaan mitään töitä hän ei tee, mutta tunnit silti merkkaa projektiin. Eli toivonmukaan meidän tiimistä tiputettaisiin vähintään 3 henkilöä pois. Edellisessä työpaikassa jossa tehtii asiakasprojekteja, oli scrummaster (tämä lappujen siirtäjä) joka lopulta oli porukan paras koodari ja hänen lisäkseen 5 koodaria testaaja. Tuolla syntyi tulosta, nykyisessä paikassa ei. En tiedä miksi vaihdoin työpaikkaa :S