Perjantai yönä näin hänen selkänsä kun hän oli jo menossa. Ehkä hyvä niin koska en tiedä miten olisin reagoinut jos katseemme olisi kohdannut. Olisinko katsonut äkkiä muualle vai olisinko moikannut ja olisiko hän moikannut takaisin. No ei sillä ole enään merkitystä, mutta miksi hän vieläkin tunkee ajatuksiini. Kuvittelin kuitenkin vain kaikki omassa päässäni. Siis sen, että jotain enemmän olisi ollut, mutta se olinkin vain minä itse ihan yksin. Nyt se on muisto vain...
itseltäkin salassa ikävöin....
Muisto (n)
1122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Laita hänelle viesti oikean elämän puolella niin saat vastauksen kysymyksiisi.
Mukavaa aurinkoista iltaa sinne :)