Koska poikkeuksetta kaikilla homopojilla on ongelma isäsuhteessaan. Josta voimme päätellä, että...
Yksikään isä ei voi olla ylpeä homopojastaan
Jarskigh
281051
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mä kyllä tuun toimeen mun iskän kaa tosi hyvin! Ei se homous sitä ihmistä muuta ollenkaa! Mä oon ite homo ja isälle kerroin pari viikkoo sit ja se oli ihan fine:) me laitellaa paljo autoja ja mopoja ja meil on paljon rakennusjuttujaki, jotka ois 'heteroide hommaa'...ei siinä oo mitää hävettävää et poika on homo!
Taitaa Jarskigh itse yrittää nieleskellä kovasti niitä homoseksuaalisia tuntemuksiaan... Täällä se hiki päässä iltamyöhään istuu Suomi24 homopalstalla kertomassa ihmisille, miten siitä tuntuu ettei sen isä ikinä ois siitä ylpee jos sais tietää....
Vaikka Öaöwjalkas tätä vanhaa ja loppuunkulunutta homofobiakorttiaan heilutteleekin, niin Jarskigh kirjoittaa kyllä täyttä asiaa.
No joopa... Emmä nyt tiiä miks isä ei voisi olla ylpee omasta pojasta vaikka se oiskin homo. Mitä väliä sillä on oliko se sitten hetero, bi vai homo! Yhtälailla kaikki on porukoilleen tärkeitä, siitä suuntautumisesta huolimatta. Toki on varmaan niitäkin jotka ei voi hyväksyä sitä. Mutta sehän on taas sitten oma asiansa...
Hyväksyminen ja ylpeänä olo ovat eri asioita, eihän kenenkään tarvitse hyväksyä homoseksuaalisuutta mutta jokaisen on hyväksyttävä, että homoseksuaalit ovat ihmisiä aivan kuten heterotkin.
Kyllä itse veikkaan, että monet häpeävät omia vanhempiaan eivätkä välttämättä hyväksy esimerkiksi poliitisia näkemyksiä tai muuta vanhempiensa toimintaa, mutta siitä huolimatta rakastavat niin isäänsä kuin äitiänsäkkin esimerkiksi voi mainita Stalinin tyttären Svetlana Allilujevan joka muutti USA:han isänsä kuoleman jälkeen ja oli Stalinin suosikki josta Stalin (ihme kyllä) piti erittäin hyvää huolta aina kuin voi.
sitten on tietysti lapsia jotka vain eivät hyväksy vanhempiensa julmuutta koska eivät itse joutuneet todistamaan vanhempiensa julmuuksia ja hyvä esimerkki on Gudrud Himmler joka on Heinrich Himmlerin tytär ja yksi Saksan aktiivisimpia uusnatseja, Heinrich Himmler oli kuulemma erittäin rakastava isä ja jopa huolehti ettei hänen lapset joutuisi Natsi-Saksan pyörteisiin ja hänen lapsilta onkin turhaa kysyä mitään, sillä he elivät Sodan ajan turvassa vahingolta joista Gudrudin kohdalla vierailu keskitysleirillä 9 vuotiaana oli lähimmäs sodan todellisuutta jota koskaan näki.
Eli lapset ja vanhemmat rakastavat toisiaan olivat he kuinka "hyviä" tai "pahoja" tahansa, joillekkin uskonto kun toisille taas puhdas rasismi on lasta tärkeämpi.
Voi kuule Isät ovat ylpeitä pojistaan ovat he homoja tai eivät ja häpeävät poikiaan ovat he homoja tai eivät,
Moni nuori isä hokee itselleen "Vittu miks en käyttänyt kumia?" ja toiset taas ihmettelee miksei se oma poika mee vaikka pelaan jalkapalloa tai ryhdy Poliisiksi ja monta muutakin eri asiaa.
Se häpeävätkö vanhempasi tai sukulaisesi sinua ei todista mitään luonnottomuudesta, sillä kun vauvana vaikka päästät löysät vaippaan keskellä ruuhkaista bussia, niin tuskinpa he tulevat sinua siitä kehumaan saatikka ylpeilemään asialla.
Maailmassa on kuulkaa miljoona asiaa joista vanhemmat eivät ole lapsistaan ylpeitä ja seksuaalisuus on vain yksi niistä.
Ja siis jos sinä itse et hyväksy homoseksuaalista lasta, niin tee maailmalle palvelus äläkä ota sen tekemisen riskiä lainkaan vaikka kuinka tekisi mieli, sillä sinä et voi vaikuttaa lapsesi seksuaalisuuteen mitenkään muulla tavalla, kuin opettaa tätä pahimmassa tapauksessa valehtelemaan koko suvulleen ja itselleen ja elämään siinä valheessa joka uskonnollisella tasolla on samaan kohtaloon päätyminen eli ikuisesti helvetissä palaminen.
Valhe ei johda mihinkään pelastukseen, oli se kuinka "Raamatun sanan mukaista" tahansa, sillä sinun on huomioitava koko raamattu, ei vain 3 osaa raamatusta (Homoudesta on tasan 3 maininta homoudesta).
Homoudesta ei voi "parantua" sillä se ei ole sairaus ja raamatussa homo seksi on yhtä tuomittavaa kuin seksi ylipäätänsä, hihhulit ja idiootit vain eivät tiedä seksin ja rakkauden eroa vaikka heille sitä kuinka yrittäisi opettaa.
Hyvin sanottu :), eihän sinun isäsi ole kovinkaan ylpeä jos saat 4:sen koulun kokeista tai kauhean ylpeä kun lintsaat koulusta, miksi siis mennä miettimään kuinka noloa jokin asia on.
Luuletteko, että pornonäyttelijöiden joiden leffoille ja rinnoille runkkaatte 24/7 vanhemmat kaikki ovat ylpeitä lapsistaan ja hyväksyvät aikuisviihteen? Ei todellakaan, eipä se kuitenkaan näyttelijöitä myymästä kehoaan teiden perverssioidenne toteuttamiseen.
Ovatko isänne kovinkaan ylpeitä kun menette ala-ikäisinä ryyppybileisiin ja palaatte kotiin joko räkä kännissä tai poliisin saattamana, tuskinpa mutta eipä se teitä estää ryyppäämästä etenkään täysi-ikäisenä.
"Isäs varmaan häpeää sua" on paskin veto mitä voi edes tokaista, nimittäin sopii vain katsoa itseään peiliin ja miettiä "Onkohan iskä ylpeä kaikesta mitä oon tehnyt, jos tietäisi kaiken?" ja varmasti löytyy niitä luurankoja kaapista aina koulusta lintsaamisesta omaisuuden turmeluun asti.
Kenenkään ei sovi edes hankkia lapsia jos niiden lasten pitää olla sellaisia joista voi olla ylpeä.
Lapsi tai ihminen ei ole mikään lelu tai palkinto jota heilutetaan ja jolla elvistellään ympäri naapurustoa.
Lapsi on sinaus ja tapa osoitta rakkautta perhettä kohtaan ja halua jatkaa sukua ja/tai tarjota uutta elämää.
Älä siis hanki lasta ellet ole valmis kestämään häpeää mitä lapsi sinulle voi teettää, sinulle lapsen oma aito tyytyväisyys pitää olla tärkeämpi kuin millaisen lapsen itsellesi haluat, sillä ethän sinä voi päättää mistä lapsesi on kiinnostunut ja mistä ei tai muutenkaan muokata lastasi mieleiseksesi, tälläiset vanhemmat ovat huoltajuutensa menettäneitä hirviöitä eivätkä vanhempia.
Itselläni on 3 poikaa joista 1 on vuosi sitten tullut kaapista ulos ja minulle on aivan samantekevää onko loputkin pojistani kiinnostunut tytöistä tai pojista tai molemmista, minulle tärkeämpää on lasteni turvallisuus, onnellisuus, itsenäistyminen ja itseluottamus, onhan kyseessä poikieni tulevaisuus ja elämä eikä siis minulla ole mitään oikeutta lähteä riistämään heiltä oikeutta olla oma itsensä pelkäämättä jatkuvasti vainotuksi joutumista.
Minä tulen rakastamaan poikiani yhtä lailla olivat he kaikki homoja tai eivät, tietysti asia voi hieman harmittaa, mutta jos he ovat itse onnellisia ja varmoja itsestään niin miksi minun pitäisi heitä alkaa vihaamaan, hakkaamaan ja "kääntämään" heteroiksi?
Uskon kyllä monenkin isän tuntevan samoin kun vain tarkkaan asiaa miettivät, tämä Suomi vain on paikka joka ei anna tilaa miehelle ajatella tunteellisia hömpötyksiä.
P.S. Enkä muuten voisi olla ylpeämpi isä sillä minun poikani on vielä ikäisekseen rohkea ja uskaltaa olla oma itsensä vaikka pienellä paikkakunnalla ollaankin, eli ainakin itseni kohdalla olet arvioinut todella pahasti pieleen
Jo 1:den homon isä. Kirjoitustasi oli ilo lukea ja melkeen sai kyyneleet vierimään poskelta. On mahtavaa huomata miten että on isiä joiden rakkaus poikaansa kohtaa säilyy vaikka tämä olisi homo, hetero tai bi. Pisteet sinulle!
Reilu 20 vuotiaana jätkänä on mukavaa lukea vanhempien, etenkin isien kommentteja aiheesta.
Pojillasi on hieno faija! Omastani en voi sanoa samaa, vaikka ei sillä mitään mun homoutta vastaan mitään oo. Muista syistä suhde kariutunut.
En hyväksyisi homoa lasta, ehkä ajan kanssa pystyisin sopeutumaan tilanteeseen. Tytön homous ei tosin tuntuisi kyllä niin pahalta kuin pojan homous. Mutta ylpeä en olisi, en
eipä mua haittaa jos mun faija ei ole ylpeä musta... viimeks näin sen ku olin 12 eli 8vuotta sitten. asian voi ajatella myös toisinpäin, ettei pojat ole ylpeitä "vanhat arvot" omaavasta isästä.
Mihin väitteesi perustuu, että "poikkeuksetta kaikilla homopojilla on ongelma isäsuhteessaan"?
Kuka on tehnyt tutkimuksen asiasta ja koska? onko tutkimus pätevä?
Itse sen sijaan väitän, että kaikki isät voivat olla ylpeitä homopojistaan. Tutkimusta ei kaiketi ole, mutta väitän niin koska se on mahdollista ja riippuu aivan isän omista ajatuksista.
Kyllä näistä on tutkimuksia ja yksi tunnetuimmista on "Homosexuality: A Psychoanalytic Study of Male Homosexuals".
Tämä tutkimus alkoi 1952 ja kesti kymmenen vuotta ja sen julkaisi Irving Bieber sekä noin seitsemänkymmentä psykiatria ja psykologia. Kun tutkimus oli saatu valmiiksi, kymmenen vuotta myöhemmin – monien arviointien ja seurantatoimintojen jälkeen – työryhmä, johon kuului kahdeksan psykoanalyytikkoa ja yksi kliininen psykologi julkaisi tuon yllä olevan raportin. Tämä tutkimus on merkittävä, joka on vielä pätevä vielä tänä päivänkin. Mikään tutkija ryhmä ei ole omilla tutkimuksillaan pystynyt vielä kumoamaan tuota.
Ylpeä sanaa käytetään väärin. Eikö jossakin sanottu, että "ylpeys käy lankeemuksen edellä". Ei pitäisi olla ylpeä mistään, vaan pitäisi olla tyytyväinen johonkin. Muistakaa, kel onni on, se onnen kätkeköön.
Oikeastaan homous viittaa epäonnistuneeseen Äiti-poika suhteeseen. Äidin imetys luo pojalle luontaisen rintafetissin, ja nuori mies etsii tyttöystävästään samanlaisia piirteitä joihin kiintyi omassa äidissään.
Isä-poika suhde ei ole kovin oleellinen itse seksuaalisen FETISSIN kannalta, jota ilman ei synny kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen! Tytöt tarvitsevat tähän fetissiin joko isä tai isoveli suhdetta.
Isä-poika suhde palvelee puhtaasti sosiaalista ulottuvuutta. Itse SEKSUAALISUUTEEN se ei oikeastaan liity MITENKÄÄN! Vai kuinka moni "normaali" poika voi väittää yhdynnän hetkellä kiihottuvansa ajatuksesta omasta isästään saunassa?
Pyh. Verratkaa jälleen veljeskatraita ja homoutta/heteroutta niissä.
Jokin biologinen se perimmäinen "syy" on. "Syitä" ihmisten seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin kehityksille voi olla monia.
Mielestäni olisi parasta lopettaa tämä ideologioiden pakottaminen tai tyhjä väittely aiheesta, ja hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat niin kauan kuin he ovat kunnon lainkuuliaisia kansalaisia.
Kukaan ei kärsisi, mutta kokonaisuus harmonisoituisi ja parantuisi, turhat ristiriidat katoaisivat ja voitaisiin pureutua kokonaisuuden kannalta olennaiseen!
Mitähän tämäkin aloitus ajoi takaa? "Homojen ongelma isäsuhteessa" yleensä löytyy, kun ensin on ilmennyt, että joku on homo, ja sitten ruvetaan miettimään, että olisikohan isäsuhteessa jotain vikaa. Kun oikein tarkoitushakuisesti kaivellaan, vikaa yleensä löytyy. Jos kolmesta veljeksestä yksi on homo, tämän homon isäsuhteen ongelmallisuutta voidaan märehtiä, ei muiden veljesten. Josta voimme päätellä, että...
Jos isäsuhteen ongelmia omana kokemuksena löytyy, se voi johtua pikemminkin siitä, että on homo, eikä niin, että homous johtuu isäsuhteen ongelmista.
Eli homous ei johdu siitä että olet leikkinyt barbeilla vaan se että olet leikkinyt barbeilla on johtunut siitä et olet (oleva) homo. Näin niinku rautalangasta väännettynä.
Kaikenlaisia variaatioita varmaan on olemassa.
En kyl sanois et seksuaalinen suuntautuminen johtuu suhteesta vanhempiin millään tapaa. Oli se suuntautuminen mikä tahansa. Joko synnyt homona, heterona, bissenä jne, ei siihen vanhemmat vaikuta.
Olen homo ja isä on elämäni läheisin ihminen. Eikä mikään muuta asiaa.
"Ylpeä" tarkoittaa yleensä sitä, että on tyytyväinen lapsensa menestyksestä, saavutuksista jne. kuten valkolakista tai muista saavutuksista tai positiivisista näkymistä elämässä. Isä tai äiti yleensä rakastaa lastaan niin, että haluaa näitä toteutuvan.
Tietenkin voi olla myös niitä, jotka ovat koko ajan delegoineet omia tavoitteitaan lastensa harteille ja arvottavat heitä sen mukaan, saavatko he lapsistaan arvonnousua vai eivät.
Miksi pitäisi vaivata päätään sillä että onko joku minusta ylpeä tms.?
Mitä väliä muiden mielipiteillä on, ei mitään.
Jokainen eläköön ja olkoon niinkuin tahtoo, kerran täällä eletään.
Uskoisin,että esim. Pekka Haaviston isä,jos on hengissä on varmaan ylpeä pojastaan.
Johtuukohan minun homouteni siitä, että olin lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetty. Isä, eno ja setä panivat vuorollaan.
No ei todellakaan... Olen pahoillani että olet joutun noinkin hirveän asian kohteeksi, mutta seksuaalisen suuntautumisesi kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Psykologisia haittavaikutuksia sillä tosin voi hyvinkin olla, ja varmaan onkin. Mutta homo olisit joka tapauksessa. ja siinä ei ole MITÄÄN vikaa, ihan yhtä luonnollista kun heterouskin.
Näin olen ajatellut. En mainosta tai tiedosta homoudestani turuilla enkä toreilla, vaan pidän sen omana tietonani. Ehkä seksihommat "kuvottavat" siitä syystä, josta edellä kerroin.
No tuohan oli ilmiselvä trolli.
Itselläni on kolme lasta, joista nuorin tyttö homoseksuaali, eikä siinä ole mitään pahaa päinvastoin. Pojat ovat heteroita, mutta mikäli joskus toisi samaa sukupuolta olevan kumppanin näytille, en pistäisi pahakseni. Meillä ei homoja karsasteta.
Jaa...