Ihminen unohti elonkehän

Olen itse syntynyt kaupungissa, ja elän kaupungissa. Olen lähes kokonaan erkaantunut luonnosta -siis lähes, koska kuitenkin olen jo lapsena ollut kiinnostunut luonto-ohjelmista ja linnuista. Olen samalla tavalla syyllistynyt luonnon tuhoamiseen kuten valtaosa nykyajan maapallomme ihmisistä: ajan autoa, syön tehotuotettua ravinneköyhää ruokaa, matkustan kerran vuodessa lentokoneella ulkomaille, kädessä on älykännykkä ja ostelen vaatteita.

Olen kuitenkin alkanut 2000-luvulla koko ajan yhä enemmän ajattelemaan teoissani -ja koko maailman teoissa eli päättäjien mukainen muka rajaton talouskasvu- maapallomme perustan eli luonnon tilaa. Ja luonto ei todellakaan voi enää hyvin. Metsät ja sademetsät hakataan yhä kiihtyvällä vauhdilla, eläinlajeja kuolee maailmasta joka minuutti, väestö kasvaa holtittomasti (nyt yli 7 mrd, vuonna 2050 yli 10 mrd) ja raaka-aineita ryövätään maaperästä. Ilmasto on jo nyt sekaisin ja pahemmaksi vain menee. Me tulemme jättämään jälkeemme raiskatun ja lähes aution kuumaisen planeetan. Planeetan, jossa aikoinaan rikas elämä kukoisti, ja josta tuli ahneen typerän ihmislajin takia autio. Tunnen oloni vaikeaksi ja masentuneeksi; en pysty rivikansalaisena tekemään maapallomme elonkehän puolesta paljoa. Voin ainoastaan tinkiä tavaroiden ostosta, antaa palkastani kuukausittain rahaa WWF:lle ja Birdlife Suomelle luonnonsuojelun tukeen, voin kierrättää jätteitä rajallisesti, luopua autostani, ja lopettaa lentomatkailut. Lapsia minulla ei ole, ja se on paras ekotekoni. Mutta, se on vähäistä, koska maapalloamme katsoen väestö päinvastoin hamuaa koko ajan lisää tavaraa ja mammonaa. Vaadittaisiin Pentti Linkolan ajattelun mukaisesti luonto etusijalla oleva diktaattori joka valtioon joka pakottaisi kansalaiset uuteen ajatteluun.

Katsokaapa ihan rauhallisesti ympärillenne, tarkkailkaa kaikkea. Huomaatte jo täältä suomi24-sivustoltakin ekan asia: Luonto-aiheet on laitettu harrastukset-otsikon alle! Luonto, asia jonka pitäisi olla kaikessa ensimmäisenä! Luonto ja sen suojelu on unohdettu tarkoituksella tai puolitarkoituksella -epämiellyttävänä faktana- syrjään joka median aihealueella. Talous ja sen kasvattaminen tai yltiöhumanistinen ihmislajin suojelu (kehitysapu, pakolaisten ottaminen länsimaihin nostamaan elintasoaan eli kuluttamaan luonnonvaroja) ovat pääasiat tänään.

Lainatkaa kirjastosta (tai ostakaa) tämän miehen, Linkolan, kirjoja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Linkola

Etenkin kirjat "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" ja "Voisiko elämä voittaa" ovat parhaita elämässäni lukemiani kirjoja. Ne pistivät ajattelemaan, tiedostamaan, pitämään tärkeimpänä asiana maapallomme aidon luonnon säilyttämisen ja ihmiskunnan totaalisen pienenemisen. Ilman, että väestöräjähdystä ei saada kuriin ja kulutuskulttuuri alas, ei meillä ole lajina suuria mahdollisuuksia. Se on se maailmamme loppu. Planeettahan säilyy, elämä vaan hupenee.