Niin eli aika sekava teksti tulossa...
Mutta mä vuoden alussa laihdutin 53kgsta 50 kiloon, koska äiti sanoi etten saa ratsasraa ponillani ennen kuin paino on siinä 50 kg. Tein sen silloin syömättä olemalla ja sen jälkeen en muista yhtäkään päivää kun olisin syönyt normaalisti, mutta kuitenkin paino on noussut 56 kiloon josta oon nyt laihduttanut taas 2-3kg. Mutta nyt tuo poni lähtee minulta, eli ei tarvitse painaa 50kg (olen 161cm) mutta en osaa syödä normaalisti enää, paino tulee aina ylös jos yritän. Tää musta vaikuttais syömishäiriöltä, mutta ei kyllä näissä mitoissa eli 53-54kg ja 161cm. Oksentelua on ollut tosi vähän... Haluaisin hakea apua ja oppia syömään normaalisti pelkäämättä ruokaa ja ilman sitä ahdistusta mikä tulee kun syön. Mutta en halua jäädä tän painoiseksi... Jos laihdutan 40 kiloon ja haen silloin apua niin pakotetaanko mua lihottamaan siitä? Tai annetaanko mulle edes hoitoa kun silloinkin olisin niin painava anorektikoksi? Onko tää ees mitään anoreksiaa?
mun äiti sanoo että se ihmettelee miten mä en oo ihan luuviulu sillä määrälä mitä mä syön ja että käyttäydyn ku syömishäiriöinen mut ei se mitään tee eikä paakota syömään (se tosin asuu vaan pari päivää viikosta meillä) ku sanoo että se on vaan vaihe joka kuuluu murrosikään
oon siis 14v, 161cm ja 53-54 kilonen
Mutta mä vuoden alussa laihdutin 53kgsta 50 kiloon, koska äiti sanoi etten saa ratsasraa ponillani ennen kuin paino on siinä 50 kg. Tein sen silloin syömättä olemalla ja sen jälkeen en muista yhtäkään päivää kun olisin syönyt normaalisti, mutta kuitenkin paino on noussut 56 kiloon josta oon nyt laihduttanut taas 2-3kg. Mutta nyt tuo poni lähtee minulta, eli ei tarvitse painaa 50kg (olen 161cm) mutta en osaa syödä normaalisti enää, paino tulee aina ylös jos yritän. Tää musta vaikuttais syömishäiriöltä, mutta ei kyllä näissä mitoissa eli 53-54kg ja 161cm. Oksentelua on ollut tosi vähän... Haluaisin hakea apua ja oppia syömään normaalisti pelkäämättä ruokaa ja ilman sitä ahdistusta mikä tulee kun syön. Mutta en halua jäädä tän painoiseksi... Jos laihdutan 40 kiloon ja haen silloin apua niin pakotetaanko mua lihottamaan siitä? Tai annetaanko mulle edes hoitoa kun silloinkin olisin niin painava anorektikoksi? Onko tää ees mitään anoreksiaa?
mun äiti sanoo että se ihmettelee miten mä en oo ihan luuviulu sillä määrälä mitä mä syön ja että käyttäydyn ku syömishäiriöinen mut ei se mitään tee eikä paakota syömään (se tosin asuu vaan pari päivää viikosta meillä) ku sanoo että se on vaan vaihe joka kuuluu murrosikään
oon siis 14v, 161cm ja 53-54 kilonen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siis äitisi oli sitä mieltä, että sinun pitäisi olla laihempi ja sitten katsoo syömisiäsi, ja pitää sinua anoreetikkona. Onko äitisi henkisesti terve? Jotain osoittaa se, että hän ei edes asu luonasi.
Olet ihan normaalin kokoinen nuori naisenalku. Lopeta painon kanssa temppuilu, kun se on vielä mahdollista lopettaa. Nyt sinun pitäisi vahvistaa itseäsi äitisi vaikutusvaltaa vastaan. Näyttää nimittäin siltä, että äitisi näkemykset eivät ole sinulle hyväksi. Koeta saada vaikka keskusteluaika terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta. Voitte keskustella siitä, mikä on normaalia syömisen suhteen ja siitä, mikä on normaalia ja hyväksyttävää toisen asioihin ja olemukseen puuttumista ihmissuhteissa.
Kiitos vastauksesta, yritän tehdä asialle jotain!
Käsitin nyt niin, että omistat ponin joka on kokoluokkaa enintään 50-kiloinen ratsastaja? Ponista luopuminen on ikävää, mutta tulee väistämättäa eteen kun kasvat ja vanhenet. Aika siirtyä hevoseen!
Äitisi sanomisia en nyt kyllä ihan tajua? Tarkoittiko hän juuri tuota, alat kasvaa ulos poni-iästä? Vai jotain muuta? Vaikea näin ulkopuolisen sanoa.
Anoreksiaa sinulla tuskin on, vielä, tai muuta syömishäiriötä, mutta hälytyskellot kyllä jo soi! Käy ihmeessä juttelemassa terkalla tms!
Ja muuten, islanninponilla voi ratsastaa aikuinen mieskin, suosittelen!
Niin siis tämä poni on ihan maksikokoinen poni, mutta sen rakenteen vuoksi ei juuri kestä. Millään issikalla tai muulla pullalla en voi mennä sillä tällä ponilla kilpailen kansallista helppoa Aata eli SM tasolla. Hevosia minulla on kaksi, mutta junnuvuodet alkaa vasta 3v päästä niin nyt kun on vielä poni ikä niin menisin ponilla... Aika sekavasti selitetty :D
Ja meidän koulun terkkari on ihan kamala, sellainen vanhanaikainen ämmä jolle ei voi puhua mistään D:
Mene käymään ihan tavllisen yleislääkärin puheille. Hyvä olis että puhuisit jollekin aikuiselle. Olisko sulla jotain luotto-aikuista jolle voisit puhua. Jo toi että sun suhtautuminen ruokaan on muuttunu, on hälyyttävää. Nyt olis puhuttava siitä jollekin. Sulla on ihan oireet kyllä olemassa. Vois olla semmonen epätyypillinen anoreksia. Vielä ei ehkä oo myöhästä. Syömishäiriö on kauhea sairaus...
mä asun niin korvessa että tarvtsisin kyydin lähimmälle lääkärille ja sit tietty pitäis kertoo syy ja ääh.. :(
Entäs terkka koulussa? Koululääkäri?
kuten jo sanoinkin niin ne on tosi vanhanaikasii ja sellasia huonoja, ei niille oikee pysty puhuu ):
Tämä ei ny liity kunnolla tähän keskusteluun muuta kysyn kumminkin. Ateriasuunnitelman mukaan minulla on iltapalan aika joskus klo 20 kannattaako minun syödä se siinä kahdeksan aikoihin vai voiko sen syödä myöhemmin niinkun joskus yhdeksän jälkeen? Koska eikö myöhään syöminen ole lihottavampaa?
Ei ole lihottavampaa. Ihan sama milloin syöt iltapalan, keho ei huomaa eroa. Joskus on kivempi syödä myöhemmin, joskus aikaisemmin.