Paniikkihäiriö kasvattaa luonnetta

En ole havainnut, että paniikkihäiriö kasvattaisi luonnettani millään tavalla. V*tuttamaan se kyllä pistää aika rajusti.

Enkä muuten ole mikään hissuttelija, vaan aivan tavallinen kansalainen, suhteellisen aktiivinen niin työssä kuin muuallakin, missä aktiivisuutta tarvitaan.

En tiedä, mitä todellisuutta aloittaja on peitellyt, minulla mitään peittoja ei ole.

Mutta oireet ovat kauheat.

Tämä on taas niitä aloituksia, joissa ei ole päätä eikä hanta eikä aloittajalla paniikkihäiriöstä tietoakaan.

Opamox auttaa, mutta kannattaa kokeilla joogaa hengitysharjoitus. Vauvat hengittää pallealla ja meidän aikuistenkin tulis opetella se uudelleen. Oikealla hengitystekniikalla voi kyetä hallitsemaan paniikkia. Syvähengitystä on helppo harjoitella ja se oikeesti rentouttaa kun sitä jaksaa tehdä päivittäin.

Selälle maaten rennosti.....hengitä sisään rauhallisesti ja katso kuinka pallea nousee....sit koeta nostaa palleassa olevaa ilmaa olkapäihin asti....sen jälkeen pidätä hengitystä noin 5 sekuntia ja puhalla hitaasti ulos keuhkot tyhjäksi....tee tätä vähintään 10 kertaa ja kaksi kertaa päivässä....huomaat kuinka tulee rennompi olo....se on helppoa ja kannattaa ottaa elämän tavaksi...vaikutukset alkavat näkyä!....siihen voi lisätä venytysliikkeitä niin tulee vielä parempi olo....tämä on joogaa, ei sen ilmeellisempää

Sosiopaatti siellä kirjoittelee. Olet varmaan sellainen yhden ilmeen tyhmä. Kiitä onneas, ettei naamas näy, koska noin tyhmä kirjoitus yhdistettynä vielä tyhmän ihmisen reaaliseen persoonaan, olis älylliselle oliolle liikaa. Joka kirjoittaa väärälle palstalle, täällä kun rikolliset kirjoittelee, että ei mitään väliä muka palstojen aiheesta.


Panikkihäiriö on ikävä sairaus, vttu jos ette pilkkaisi julkisilla palstoilla. Tyyppi siis väittää, että sairaus paniikkihäiriö on rikollisten sairaus, sori mutta kaikilla suomi24-keskustelupalstoille kirjoittavilla ei ole rikolliseen elämäntapaan osaa, että kirjoittele mielipuolisia nimettömi herjojasi mieluiten ei missään. Tänne palstalle ainakin minä olen kirjoittanut siksi, että voisin ehkä keskustella paniikkihäiriöstä kärsivien kanssa ja saada vertaistukea: vielä tosin yksikään ei ole alkanut keskustella minun kanssani, vaikka aktiivisesti nostatte jopa vuosien takaisia viestejä näkyviin.


Paniikkihäiriö on tuskainen sairaus, älä sä pilkkaa siitä kärsiviä. Paniikkihäiriö on sellainen sairaus, että inhoaa yli kaiken kaikkia julkisia paikkoja, missä joutuu olemaan tuntemattomien kanssa tekemisissä - itse ainakin inhoan, että tässä paskapaikassa missä asun vaikka täällä pitäisi asua vain yliopiston opiskelijoita, niin diletantit katsoo oikeudekseen jopa ääneen hississä kommentoida minua, että "hei kuka toi on".. No vittu olen ainakin sellainen, jolla on laillisesti täällä oikeus asua ja olla rauhassa. Enkä tykkää tuntemattomista morjestelijoista, koska en ole sosiaalisten medioiden jäsen, eikä ole sellaista ammattiakaan, että olisi pakko jokaista tuntematonta idioottia morjestaa.


Minulla ainakin paniikkihäiriö pahenee stressistä. Ja jos ei vielä aina ole varaa syödä riittävän terveellisesti ja muuta sellaista, niin se vielä lisää ahdistusta. Pystyn keskustelemaan tuntemattomien tyhmienkin ihmisten kanssa, jos olen juonut pari siideriä, muuten en. Ja kun olen melko kaunis, se on vielä pahempi juttu, koska etenkään kesäisin ei missään saa olla sönköttäjiltä rauhassa, ei missään. Usein yritän vetää rillit naamalle ja laittaa mahdollisimman epäsiistit tai huomiota herättämättömät ja juntit vaatteet päälle, että saisin viedä edes roskapussin rauhassa ilman kummallisia juttusille tunkijoita tai tuijottajia ja en tietysti todellakaan ole läheskään edes mikään missitasoisen kaunis, mutta sen verran kaunispiirteinen, että herätän huomiota kaikkilla missä liikun. Vedän kuin paskamagneetti puoleeni idiootteja, valitettavasti. Asuinpaikkakin on kuin joku vitun hotelli, mikään koti tämä ei ole, vaikka maksan vuokraa, tämä ei ole hotelli ja kotona pitäis saada olla ilman, että tuntemattomat luulee, että pitää koko ajan keskustella ja olla kohtelias.


Paniikkihäiriö on inhottava sairaus. Se lähes pilaa elämän. Eikä paniikkihäiriöisiä auta, että tyhmät pilkkaa täällä. Olis minustakin kivaa, jos mun sydän ei jyskyttäisi aina tuhatta ja sataa, jos mun on pakko mennä vaikka opiskelijaruokalaan ( koskaan en käy niissä yksin syömässä, en pystyisi) ja olis minusta todella kiva, jos ei olisi helvetti joutua vaikka ruuhkabussiin tai jos mun ei tarvisisi keskeyttää opintojani siksi, etten uskalla mennä laitokselleni, kun inhoan joitakin omahyväisiä nuoria pätkätyöläistutkijanplanttuja, jotka luulee olevansa suurinpiirtein jumalista seuraavia, kun sukulaistensa tai proffien tuella ovat päässeet pesteihinsä ja oiden kaltaisten töitä itsekin olen tehnyt, että en pidä sitä minään erikoisuutena, jos joku on tutkija ja jotka sellaisissa paikoissa kohtelee iljettävästi alempinaan pitämiään ihmisiä jonkun typerysten kehittämän statushierarkian mukaan, mutta hei en ole mikään hullu, eli en vihaa ketään, paitsi näitä palstoja, joita ei valvota.


Kaikki sympatiani aidosti paniikkihäiriöstä kärsiville. Ei herjaajille. Ja en todellakaan tietenkäään ole kirjoittanut nimellä, elin kuka on herjattu ja kuka ei, www.suomi24.fi voi varmasti kysymykseen vastata, jos rehellisyydessä kantti riittää. Omasta mielestäni oh törkeää, että täällä akateemisesti koulutuetut pakotetaan lukemaan imbesillejä vihakirjoituksia. Pitänee olla kyseenalaista pokkaa, jos niin vähän kirjallista ilmaisua arvostaa, kuten valtaosa tänne kirjoittavista.

Ja vielä, että jokainen sellainen kuuluu linnaan, joka on mulle tällä foorumilla kommentoinut väitteellä,. että olisin henkilönä kirjoittanut tai kirjoitanut muka tuntemilleni, koska kaikki se on paskapuhetta. Mä olen kirjotitanut nimettömän keskustelemisen sallivalle ww.suomi24.fi-keskustelufoorumille tultintani mukaisia tekstejä tuntemattomien kirjoittamiin ja usein erittäin mauttomiin ja pelottaviin ja laittomiin teksteihin, muuusta ei ole kyse minun nettkäytökseni osalta herjaajat.

Paremminkin rääväsuisesta, rohkeasta ja yllytyshullusta minusta muuttui hissuttelija paniikkihäiriön myötä? :D Luonteen kasvatusta? Minusta luonteen muuttumista enneminkin, hissuttelija ei ole sen parempi tai huonompi kuin sen vastakohtakaan =)

Ei sillä ole merkitystä kasvattaako paniikki luonnetta vai ei. Meidän ongelmat länsimaissa johtunevat kun fyysinen kuormitus on selvästi vähentynyt ja henkinen lisääntynyt. Joogalla monet ovat saanet panikkihäiriötä hallintaan. Eli hengitysharjoitukset ja pitkät venytykset niin elimistö rentoutuu/rauhoittuu. Masennuslääke yleensä auttaa. Opamox auttaa aina, mut ei kannata käyttää säännöllisesti.

Minunkin mielestä paniikkihäiriö kasvattaa. Opettaa hyväksymään itsensä.

Paniikkikohtauksiini/paniikkihäiriö oireisiin auttaa parhaiten minulla hengittäminen.

Hengitysharjoituksia ainakin aamulla ja illalla. Jos alkaa ahdistamaan ja tulemaan paniikkituntemuksia milloin vaan teen näin: Hengitän syvään sisään, pidän pienen tauon, ja hengitän rauhallisesti ulos. Uloshengityksellä rauhoitan tietoisesti kehon sitä kohtaa, missä ahdistaa. Ja ennen kaikkea mielessä muistutan sanoja: rauhallisuus, tyyneys, kaikki on hyvin, olen turvassa.... Ei pidä siis alkaa panikoimaan. :)