Inhoan olla kotona!

Mulla on ihan samanlainen tilanne, oon tosin kohta 17, vähän vanhempi kuin sä. Mulla on sisko joka on 10, saa kaiken mitä haluaa ja mua vihataan. Kuulen joka päivä syyttelyä, uhkailua ja kiristystä, ei sillä väliä onko joku juttu liittynytkää muhun, se on silti mun vika. Isä käy välillä käsiksi ja kerran heitti jopa portaat alas, vaikken ollut tehnyt mitään. Musta tuntuu ettei kukaan ymmärrä mua eikä mulla oo ns. aitoja ystäviä, koska kukaan ei oikeesti välitä. Ja joka päivä saan kuulla et musta ei tuu koskaan mitää ja mulle tulee vaikee elämä. Äiti on sanonut myös toivovansa mun kuolemaa. Ja joka ilta toivonki, etten aamulla enää herää.
Ite oon aatellu hakee apua, että pääsisin täks viimeseks vuodeks pois kotoo johku sijoitukseen. Sen jälkeen kun täytän 18, en aio pitää perheeseeni enää yhteyttä. Se paska saa päätöksen sillon. I feel you ja toivotan sulle todella paljon tsemppiä! Tulevaisuudessa me vielä näytetään niille!!

Ruopea tekemään oman pään mukaan ja vähän välität aitisi määeäilystä niin se oma elmä on vain joskus otettava vaikka väkisin. Tuollaiset vanhemmat kuin äitisi on ja sitten ihmetellään miksi nuoret voivat huonosti ja se siitä. Itse jo melkein 20v tyttären isänä että kun lapselle ikää tulee niin vastuuta ja vaputta pitää antaa että lapset oppivat itsenäisiksi ja tärkein etttei kaverit häivä jos on vain kotona pitkät illat. Kysyppä äidiltäsi että kohdeltiiko hänta teininä yhtä huonosti ja kostaako hän sitä omalle lapselleen kun pitäisi hänen sanoa siitä omille vanhemmilleen.