Kuinka saan mielestäni pois tunnelukon joka on pysynyt mukana lähestulkoon koko elämän. Seurustelin aikaisemmin miehen kanssa joka oli kaikki mitä nainen voi toivoa ja menetin hänet tunnolukkoni takia. Kärsin siis läheisriippuvaisuudesta, pelosta ,että toinen jättää tai pettää , vaikka olisi kuinka luotettava mies , en pysty päästämään irti tästä pelosta. Nyt olen vihdoin edellisen suhteeni jälkeen löytänyt elämäni miehen, jonka kanssa kaikki on täydellistä, tai niin täydellistä kuin suhde voi olla , on normaaleja pieniä riitoja ,jotka normaalissa suhteessa on hyväksi ja sitten on riitoja ,jotka johtuvat ongelmastani , älytön mustasukkaisuus, pelko toisen menettämisestä , jatkuva mietintä päässä että onko kaikki hyvin ja mitä voin tehdä paremmin ja onko toinen kyllästynyt ja olisiko toisella paljon parempi ilman minua.
On monia kertoja kun olisin jo voinut tämän takia menettää tämän ihmisen , kenestä haluaisin pystyä nauttimaan ja olla täysillä onnellinen siitä että olen löytänyt rakkauden. Suurimmalta osin olen onnellinen silloin kun hän on luonani ja kun hän on poissa , niin kaikki negatiivinen valtaa ajatukseni.
Mitä voin tehdä voittaakseni tämän tunnelukon joka riivaa elämääni ?
Olen kyllästynyt pelkäämään joka hetki että menettäisin hänet, jota rakastan eniten.
On monia kertoja kun olisin jo voinut tämän takia menettää tämän ihmisen , kenestä haluaisin pystyä nauttimaan ja olla täysillä onnellinen siitä että olen löytänyt rakkauden. Suurimmalta osin olen onnellinen silloin kun hän on luonani ja kun hän on poissa , niin kaikki negatiivinen valtaa ajatukseni.
Mitä voin tehdä voittaakseni tämän tunnelukon joka riivaa elämääni ?
Olen kyllästynyt pelkäämään joka hetki että menettäisin hänet, jota rakastan eniten.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Päästä irti mielessäsi, lopeta kahlitseminen. Toinen menee jos menee, et voi pitää väkisin kiinni ja jos vahdit hulluna niin silloin ihan varmasti menee ja vahtimisellasi vain nopeutat menoa.
Päästä irti. Oma olosi helpottuu huomattavasti. Opettele uskomaan että asiat saa mennä omalla painollaan.
Ihan kuin olisi oma kirjoitukseni. Ihan samassa tilanteessa. Itselläni monta huonoa kokemusta takana ja sen takia vaikea luottaa enää.:( hajoan tähän tunteeseen enkä tiedä pitäisikö oikeasti hakea terapiasta apua. Vai onko aistini taas oikeassa tämänkin miehen suhteen, että saan vielä pettyä. Sydämeni tuntuu hajoavan.:(
Minullekin kaikki sanovat vain että pitäisi oppia luottamaan siihen että toinen pysyy vierellä , mutta minulle se tarkoittaa oman suojaukseni laskemista ja tiedän että sen jälkeen jos hän jättäisi tai pettäisi , se tuntuisi sata kertaa pahemmalta kun nyt . Olen itsekin miettinyt terapian mahdollisuutta..
Oletko liian riippuvainen?
Kokeile terapiaa, kumpikaan teistä eikä suhteenne voi hyvin tuollaisessa tilanteessa.