Löytyykö täältä muita joilla huonot välit oman äidin kanssa ? Itse odotan ensimmäistä lasta, ja tämä asia on alkanut vaivaamaan. Äitini on narsisti. Hänen kanssaan on ollut vaikea lapsuus ja muutin kotia kesken opiskeluideni. Vanhempanii ovat eronneet jo vuosia sitten. Hän on hyvin ailahteleva persoona. Jos asiat eivät tapahdu kuten hän haluaisi, siitä tulee riitaa. En tässä tilassa jaksaisi mielistellä ketään vain pitääkseni välimme kunnossa. Pikkuveljeni on vielä alle 10v. Johon minulla on hyvät välit. Riidan tullen äitini kiristääkin veljelläni ja kieltää minua olemasta missään tekemisissä tämän kanssa. Tämän hetken riidastamme hän syyttää miestäni, joka ärähti äitini kanssa puhelimessa riidellessäni äitiäni miettimään kahdesti puheitaan. Riitelyä äitini ei osaa lopettaa. Hän vain jatkaa ja jatkaa eikä riitele edes itse aiheesta. En pitäisi äitiini minkäänlaisia välejä, ellei minulla olisi pikkuveljeä. Äitini kkuitenkin kontrolloi välejämme ja käyttää pikkuveljeäni kiristyksen kappaleena.
Raskaus ja huonot välit äitiin
kjt3
3301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täällä löytyyy tai siis ei ole enää välejä äitiin.
Äitini oli samanlainen narsistinen luonne. Kaikki piti mennä hänen pillin mukaansa ja jos ei mennyt alkoi armoton mökötys ja vihanpito. Raskasta ja voimia vievää. Erittäin ailahtelevainen luonne. Muille kehui kuinka hyvä äiti hän on meille lapsille ja samassa saattoi meille ärähtää kuinka hän vaan joutuu meitä auttamaan koko ajan (teki kyllä sen omasta tahdosta) ja ollaan hänelle kivireki jota pitää perässä vetää. Kummallakin meistä lapsista on työ,koti ja perhe. Joten olemme ihan ok menestyneet elämässä. Mutta eihän se riittänyt...
No eka lapsi syntyi ja äiti äityi ihan mahdottomaksi. Kiukutteli,tiuski ja suuttui jopa jos lasta ei puettu hänen mielensä mukaisesti. Haukkui mieheni,lapseni ja minut... sitten mulla napsahti totaalisesti. Kerroin mitä tunnen tästä kaikesta eikä mielestäni äidillä ollut oikeutta näihin tekoihin. Noh,arvata saattaa että hän suuttui ja haukkui minut. Eikä ole sen jälkeen yhteydenotto yrityksiin vastannut. Tästä kaikesta on nyt 3 v.
Tekemisissä ei olla oltu. Ainutta lapsenlastaan hän on nähnyt viimeksi 8 kk iässä. Lapsi on nyt kohta 4 v. Meille on toinen tulossa,eikä hän tiedä siitä. Enkä tiiä kiinnostaisiko häntä edes.
Toisaalta on haikeaa että oma äitini ei tiedä elämästäni eikä näe lapsenlapsiaan. Mutta toisaalta päätös on täysin hänen. Kuitenkin elämässämme on miehen vanhemmat jotka pitävät meitä tärkeinä heille. Toisaalta taas elämäni on TOTAALISEN helpompaa kuin että äitini olisi siinä. Aina pitäisi pelätä mistä hän nyt suuttuu ja mikä ei nyt sopisi hänelle. Jos teen näin,teenkö sen väärin ja sanomista tulee. Hänellehän ei koskaan saanut sanoa jos hän itse teki väärin tai sanoi loukkaavasti. Olin silloin kiittämätön lapsi.
Kuulostaa tutulta! Uskon elämän olevan varmasti helpompaa ilman äitiä, vaikka ikävää se on kun oma äiti ei ole näinkin tärkeää elämänvaihetta jakamassa. Oma äitini otti raskausuutisen hyvin vastaan, jonka jälkeen hän jaksoi olla ihmisiksi pari viikkoa, jonka jälkeen hän taas alkoi omaksi itsekseen. Hän on säilyttänyt kaikki lapsuuden vaatteemme ja tarvikkeet, jotka nyt haluaisi tulevalle lapsellemme. Hänen mukaansa meidän ei tarvitsisi ostaa mitään.Tämä taas ärsyttää minua, koska tällä tavalla korostuu vain kuinka lapsemme puettaisiin kuten hän haluaa. Äidilläni on myös riida tullen tapana muistuttaa antamistaan tavaroista ja jopa vaatia niitä takaisin itselleen, joten vauvan tarvikkeiden suhteen olen päättänyt kieltäytyä totaalisesti vaikka hyvääkin tavaraa löytyy. En haluaisi tulevaa lasta tehdä riidan aiheeksi, lapset kun ovat siihen touhuun täysin viattomia !
Niin tuttua.... suuttuessaan äiti muistutti aina kuinka HÄN ON SINUA AUTTANUT ja kehtaan olla kiittämätön. Ei se silti oikeuta toista kohtelemaan niin kuin saastaa ja halveksimaan. Koskaan en ole mitään edes pyytänyt. Aina itse mennyt ostamaan kaiken.... ja lopuksi minä olen vuolaasti joutunut kiittelemään.
Meillä äiti jaksoi myös hetken aikaa olla ok. Lopulta alkoi tiuskiminen ja vähättely. Loppujen lopuksi lapsen syntymä laukaisi kaiken.