Moikka kaikki! Jouduin raiskatuksi 12vuotiaana ja siitä on jäänyt ihan hirveä trauma. Kaikki seksiin liittyvä ahdistaa ja tuo raiskaus kokemuksen heti mieleen. Olen nyt melkeen 16vuotta eli tapahtumasta on jo yli 3vuotta. Olen seurustellut ihanan jätkän kanssa 8 kuukautta, mutta seksiä ei olla harrastettu. Poikaystäväni on ehdotellut jo muutaman kuukauden ajan et voitais ees vähäsen kokeilla, mut mua pelottaa et mitäs jos saan jonku paniikkikohtauksen kesken yhdynnän? Pystynkö edes nauttimaan seksistä? Tiedän et olen viel aika nuori mut tämä sama tilanne tulee eteeni myöhemminkin jos en nyt mitään mene tekemään. Eli eka kerta raiskauksen jälkeen. Antakaa ihmeessä neuvoja et miten voin välttää esim paniikkikohtauksen.
Seksiä raiskauksen jälkeen?
rixuu
7395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on pitkä prosessi..
Tee asiasta rikosilmoitus, koska miksi päästäisit raiskaajan pälkähästä? Sana sanaa vastaanhan se nyt kolmen vuoden jälkeen on, mutta siinähän se punnitaan. Lisäksi asian käsittely - sen raskaudesta huolimatta - helpottaa sua myös psyykkisesti.
Toinen juttu - mene psykiatrille. Yksin et saa mielesi solmuja avatuksi.
Parempi kuin psykiatri, nappien popsiminen ei ole hyvä pitkällä tähtäimellä, eikä lyhyelläkään, psykiatri määrää napit psykologi on puhtaasti keskustelua varten.
Jep, tuo jälkimmäinen on hyvä neuvo.
Toisessa paikkaa kirjoitat, että oikeudenkäynti tulee, jos tekijä saadaan kiinni.
Ts. etkö tiedä kuka tekijä oli? Siinä tapauksessa kolmen vuoden jälkeen mahdollisuudet ovat aika heikot, ja kuten jo todettu, juttu on sana sanaa vastaan. Eiväthän ne kaikki ole syytetyn eduksi päättyneet, mutta niin oikeusvaltion yleiset periaatteet vaatisivat. Siitä asiasta en ole sitten ollenkaan varma helpottaako se raskas ja kauan kestävä prosessi sinua, varsinkin jos tuomio on vapauttava.
Mutta kuten sanottu, jälkimmäistä suosittelen, siitä se toipuminen voi alkaa.
En tiedä tekijää mutta hän kyllä tiesi minut. Sanoi nimittäin nimeni ja tiesi kouluni ja sillee sai mut peloteltua tosi hyvin.
Käyn juttelemassa psykologilla viikottain ja se on auttanut ainakin vähän :)
Kerroitko tapahtuneesta kenellekkään sen jälkeen? Aloititko psykologilla käynnin myös nopeasti? Jos näin on, ja haluat tapauksen vielä viedä oikeuteen, voivat nämä henkilöt todistaa puolestasi ja lisätä oman kertomuksesi painoarvoa. Se jo sinällään voi olla ratkaisevaa, koska tuomari tuskin pitää todennäköisenä että olisit suunnitellut tätä kolmevuotta ja käynyt psykologilla esim. kostaaksesi jollekkin tai tehdäksesi muuten perättömän ilmoituksen. Mutta tämä tietenkin jos tekijä on selvillä, muuten tekijän löytäminen voi olla hankalaa näin pitkän ajan jälkeen.
Tapahtumasta oli kulunut 2,5 vuotta ennen ku uskalsin kertoa siitä. Mut peloteltiin hyvin ja koko tapahtuma hävettää mua tosi paljon ni siks en kertonu aikasemmin.
Psykologilla olen käynyt juttelemassa lähes vuoden. Sitä ennen vietin muutaman kuukauden nuorisopsykiatrian osastolla itsemurha riskin takia.
Ihan hyvin kaikki menee jos et mieti raiskausta vaan elät tässä hetkessä :)