Tutkimus: Suomalaiset pitävät julkista sektoria korruptoituneena
KOTIMAA | Turun Sanomat 09:08 | 10 Päivitetty 09:10
Korruptiota Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käsittelevän konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista uskoo, että politiikassa esiintyy korruptiota.
Tutkimuksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa rakennus- ja kiinteistöalaa pidetään korruptoituneimpana toimialana liike-elämässä. Suomessa vastaajat pitivät julkista sektoria selvästi muita maita useammin korruptoituneena. Suomalaisvastaajista jopa 61 prosenttia mainitsi julkisen sektorin, kun muissa maissa enintään 34 prosenttia mainitsi sen.
Suomalaisista korruptiotutkimukseen vastanneista kolme neljäsosaa uskoo myös, että poliitikkoihin pyritään vaikuttamaan lahjusten tai muiden etuuksien kautta. Erityisen vahvasti tähän uskoivat julkisella sektorilla työskentelevät vastaajat. Poliitikkojen korruptioon uskoi muissakin maissa yli puolet vastaajista, Norjassa lähes yhtä moni kuin Suomessa.
Suomalaisvastaajista jopa joka neljäs kertoi tietävänsä organisaatiostaan joko jonkun, jolle on tarjottu lahjusta tai joka on jollain muulla tavalla joutunut korruption kohteeksi viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet korruptiota ongelmaksi henkilökohtaisella tasolla.
Korruption esiintymistä selvitettiin kyselytutkimuksella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomessa kyselyyn vastasi 113 johtavassa asemassa olevaa henkilöä julkiselta sektorilta, yksityisestä elinkeinoelämästä sekä julkisen sektorin omistamista liikelaitoksista. Kaikkiaan Pohjoismaissa kyselyyn vastasi yhteensä 1 097 henkilöä.
KOTIMAA | Turun Sanomat 09:08 | 10 Päivitetty 09:10
Korruptiota Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käsittelevän konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista uskoo, että politiikassa esiintyy korruptiota.
Tutkimuksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa rakennus- ja kiinteistöalaa pidetään korruptoituneimpana toimialana liike-elämässä. Suomessa vastaajat pitivät julkista sektoria selvästi muita maita useammin korruptoituneena. Suomalaisvastaajista jopa 61 prosenttia mainitsi julkisen sektorin, kun muissa maissa enintään 34 prosenttia mainitsi sen.
Suomalaisista korruptiotutkimukseen vastanneista kolme neljäsosaa uskoo myös, että poliitikkoihin pyritään vaikuttamaan lahjusten tai muiden etuuksien kautta. Erityisen vahvasti tähän uskoivat julkisella sektorilla työskentelevät vastaajat. Poliitikkojen korruptioon uskoi muissakin maissa yli puolet vastaajista, Norjassa lähes yhtä moni kuin Suomessa.
Suomalaisvastaajista jopa joka neljäs kertoi tietävänsä organisaatiostaan joko jonkun, jolle on tarjottu lahjusta tai joka on jollain muulla tavalla joutunut korruption kohteeksi viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet korruptiota ongelmaksi henkilökohtaisella tasolla.
Korruption esiintymistä selvitettiin kyselytutkimuksella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomessa kyselyyn vastasi 113 johtavassa asemassa olevaa henkilöä julkiselta sektorilta, yksityisestä elinkeinoelämästä sekä julkisen sektorin omistamista liikelaitoksista. Kaikkiaan Pohjoismaissa kyselyyn vastasi yhteensä 1 097 henkilöä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin ja "lobbaus" taas onkin eräiden mielestä täysin eri asia.
EK se osaa ja taitaa nuo terminologiaväännöt...innovaatio-yhteistyö-kumppanuus -suollot. Samaa rypästä on huoli-vanhemmuus kateissa-Aikuinen-rakkausjarajat.
Ja ASIANTUNTIJA se vasta on IN.
Muuttakaa Pohjois-Koreaan. Siellä ei ole korruptiota!
Suomessa tyypillisin korruption muoto on hyvä veli -suojelu/ hyvä veli -korruptio. Tämä korruption muoto tarkoittaa käytännössä juuri "kaverille kiusallisia" juttuja, joissa syyttäjä ei syytä eikä poliisi tutki eikä tuomiota tule hyvälle veljelle teosta, joka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.
Kun tavalliselle pulliaiselle tulee sakko tai muu rangaistus rikoksesta jo heti ensimmäisellä kerralla, hyvä veli -systeemissä kaverille junaillaan "syytesuoja" siten, että korkeintaan seuraa huomautus vastaisuuden varalle eikä seuraavallakaan kerralla sitten sitä rangaistusta tule.
Yleensä hyvä veli -suojelu toteutetaan siten, että
a) Esitutkinta estetään (yleensä perustelemattomalla "ei aihetta epäillä rikosta"-päätöksellä)
b) Jos teko päätyy syyteharkintaan, syyttäjä tekee syyttämättä jättämispäätöksen, josta ei ulkopuoliselle selviä mitään niistä todellisista syistä, jotka tämän päätöksen aiheuttivat (kuten tuomarin pojan tapauksessa).
c) Viimeistään oikeuslaitoksessa kaveri vapautetaan ja tämän jälkeen valituksen tutkiminen estetään tarvittaessa joka valitusasteessa.
Lastensuojelussa viranomaisilla ei ole minkäänlaisia vastuu- tai korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään. Kukaan ei valvo toimintaa, menettelytapoja tai toiminnan tuloksia.