Hei!
Mitä mun pitäis tehdä? Mulla tulee tosi usein kauheita ajatuksia mieleen, ahdistuneisuus-kohtauksia ja paniikkikohtauksia ku mä meen sänkyyn ja alan nukkumaan. Musiikin kuuntelu ja himmeä valo auttaa vähän. Tuntuu että aivan kuin aivoni syöttäisivät kauheita ajatuksia kuten kuolemaa tms. ja sitten menen paniikkiin. Nämä kohtaukset eivät kestä kauaa mutta aina kun suljen silmäni alkaa päässä vilistelee ajatuksia.
Tämä on inhottavaa vaikka kuinka yritän olla reipas.
Oonko mä tulos hulluksi?
Joskus saan tälläisiä kohtauksia kun olen seurassa jossa puhutaan vähän iljettäviä ja pelottavia asioita. Ennen en ollut tällainen. Mikä mulle on tullut et musta on tullut tällänen panikoija? Poikaystäväni seurassa harvemmin saan paniikkikohtauksia ja muidenkin tuttujen ihmisten kanssa mutta jos vähänkin ajattelen tuollaisia, tulee paniikki.
Pitäis varmaan taas käydä vähän juttelemassa psykologille. Lääkkeitä en haluais syödä. Porukoille ei voi puhua ku sitte ne leimaa mut hulluksi ja sanoo ettei tuollaisia saa ajatella, tulee vaan hulluksi. Mutta kun tuntuu etten voi ajatuksilleni mitään..
Kurjaa :(
kiitos tosi paljon jos jaksatte vastata..
Mitä mun pitäis tehdä? Mulla tulee tosi usein kauheita ajatuksia mieleen, ahdistuneisuus-kohtauksia ja paniikkikohtauksia ku mä meen sänkyyn ja alan nukkumaan. Musiikin kuuntelu ja himmeä valo auttaa vähän. Tuntuu että aivan kuin aivoni syöttäisivät kauheita ajatuksia kuten kuolemaa tms. ja sitten menen paniikkiin. Nämä kohtaukset eivät kestä kauaa mutta aina kun suljen silmäni alkaa päässä vilistelee ajatuksia.
Tämä on inhottavaa vaikka kuinka yritän olla reipas.
Oonko mä tulos hulluksi?
Joskus saan tälläisiä kohtauksia kun olen seurassa jossa puhutaan vähän iljettäviä ja pelottavia asioita. Ennen en ollut tällainen. Mikä mulle on tullut et musta on tullut tällänen panikoija? Poikaystäväni seurassa harvemmin saan paniikkikohtauksia ja muidenkin tuttujen ihmisten kanssa mutta jos vähänkin ajattelen tuollaisia, tulee paniikki.
Pitäis varmaan taas käydä vähän juttelemassa psykologille. Lääkkeitä en haluais syödä. Porukoille ei voi puhua ku sitte ne leimaa mut hulluksi ja sanoo ettei tuollaisia saa ajatella, tulee vaan hulluksi. Mutta kun tuntuu etten voi ajatuksilleni mitään..
Kurjaa :(
kiitos tosi paljon jos jaksatte vastata..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et todellakaan ole tulossa hulluksi :)
Tiedän tunteen, kun ajatukset pyörivät päässä ja ahdistaa. Olen kolmekymppinen ja minulla oli nuorena joskus samanlaisia fiiliksiä kun sinulla.
Muista etteivät ajatukset tee ketään hulluksi, se on varma! Koita rentoutua, koita olla 'pakottamasta' vastenmielisiä ajatuksia pois. Anna ajatusten tulla ja mennä.
Mitä vähemmän ikäviin ajatuksiin kiinnittää huomiota, sitä vähemmän niitä ajanmittaan tulee. Pelot hallitsevat helposti elämää liikaa. Esim. kuoleman ajatusten tullessa yritä pienentää asia ajattelemalla tyyliin "jaha, kaikki kuolevat joskus, itse olen vielä nuori ja terve, SE SIITÄ!"
Lue iltaisin jotain mukavaa ja hyvää kirjaa ja jos ikävä ajatus tulee mieleen ajattele sitä hetken ja jatka lukemista.
Monet ihmiset ovat välillä epävarmoja ja välillä ahdistuneita, muista että et ole ainoa. Juttelusta psykologin kanssa ei varmaan ole mitään haittaa jos siihen päädyt.
Liikunta ja kalaölykapselit monipuolisen ravinnon ohella tukevat voimakkaasti kaikenlaista hénkistä hyvinvointia.
Tsemppiä syksyyn ja häntä pystyyn!
Voivoi sinua... Tiedän tasan tarkkaan mistä puhut. Olen itse kärsinyt juuri samasta ongelmasta n.18 vuotiaasta (nyt olen 26).
Etenkin nukkumaan käydessä alkaa ajatukset juosta luvattoman vauhdikkaasti ja päätyvät usein juuri kuoleman ajatteluun. Eniten ahdistaa ajatus siitä, että on aivan sama mitä ikinä teenkään niin jonain päivänä se on edessä kuitenkin. Sitten iskee se järjetön idioottimainen paniikki; missään asennossa ei ole hyvä olla, tekis vaan mieli itkeä ja huutaa, kaikki tuntuu tosi pahalta ja samalla kuitenkin yhden tekevältä. Tulee tunne, että päivän ajan kulkee "huppu silmillä" ja yön tullen se otetaan pois ja silloin taas tajuaa koko elämän "vääryyden".
Kovasti mua ihmetyttää kun olen yrittänyt kysyä kavereilta ja mieheltäni, miten he voivat olla ajattelematta asiaa, vastaus on aina sama "mitä sä nyt tollasia mietit? ajattele jotain muuta, en mä ikinä ajattele tollasia juttuja järkihän siinä lähtis". Eipä se kuitenkaa ole niin yksinkertaista. Sehän näissä just on vittumaista, että ne ajatukset tulevat väkisin enkä mä ainakaa ole keksinyt miten niitä voisi täysin estää, vähentää niitä onneksi voi (asiasta lisää myöhemmin..). Olisi toki ihanaa olla "normaali" ja ajattelematta asioita joille ei voi mitään, mutta silti en voi olla ihmettelemättä miten toiset voivat olla niin "yksinkertaisia(?)" etteivät muka miettisi samoja asioita.
Hulluksi et kuitenkaan ole tulossa. Yleensä ns.hulluus määritellään siten, että ko.henkilö alkaa pitää muita "hulluina" ja itseään ainoana normaalina (vähän niinku minä, ku ihmettelen miksi kaikki muut ovat niin outoja etteivät panikoi iltaisin sängyssään :) öhö öhö...).
Ainoa asia minkä olen todennut todella auttavan ahdistus/paniikkihäiriöön on urheilu. Fyysinen liikunta tekee gutaa paitsi kropalle myös mielelle, kannattaa ehdottomasti siis alkaa tekemään jotain, jos et jo tee. Itseäni ainakin auttanut huomattavasti. Ala vaikka sitten vaan käymään pitkällä kävelyllä iltaisin ennen nukkumaan menoa, jos ei muuta. Myös näistä asioista puhuminen on hyvää "terapiaa", mitä enemmän aiheesta ruikuttaa niin sitä paremmalta se alkaa tuntua. Voithan aina koittaa jutella jollekkin pahaa aavistamattomalle reppanalle niin pitkään, ettet lopulta jaksa enää itse ajatella koko asiaa :)
Vaikka onkin kurja kuulla, että kärsit olostasi on se silti lohduttavaa tietää että edes joku tällä pallolla painii samojen ajatusten äärellä kuin minä (tokihan meitä on enemmänkin, mutta harvemmin vaan asiaan törmää..), kiitos siis kirjotuksestasi ja kaikkea hyvää Sinulle. Kyllä nää asiat yleensä myös iän myötä laantuvat kuulema!
bongasin tuolta jonkun toisen kirjoituksesta tällasen linkin, josta voit löytää jotain lohtua! kannattaa käydä kattomassa!
http://groups.msn.com/Avec-kaveriksitasapaino/tervetuloa.msnw