Sisäpuolen rakenneliitosten huono ilmatiiveys estää säätöjen mukaisen ja hallitun ilmanvaihdon.
Jopa vuosittain muuttuvat rakenteiden ilmatiiveydet vaikuttavat hallittuun ilmanvaihtoon.
Muuttuvia ilmatiiveyksiä ovat mm. ikkunoiden ja ovien tiivisteet jotka voivat menettää ilmatiiveytensä jopa kadessa vuodessa. Hallitsematonta vuotoilmaa aiheuttavat ikkunoiden ja ovien liimaamattomat ja avonaiset rakenneliitokset ja lämpöeristykset.
Lisäksi merkittäviä ilmavuotoja havaitaan lattian sekä seinän ja huoneen nurkkien - katon liitosrakenteissa. Etenkin puuparvekkeiden liitoskohdissa on yleesä merkittävät ilmavuodot.
Lisäksi osa näistä ilmavuodoista tuovat huonetilaan rakenteiden saasteita.
Hallitsematon vuotoilma lisää aina lämmitys - viilennys kustannuksia
Jopa vuosittain muuttuvat rakenteiden ilmatiiveydet vaikuttavat hallittuun ilmanvaihtoon.
Muuttuvia ilmatiiveyksiä ovat mm. ikkunoiden ja ovien tiivisteet jotka voivat menettää ilmatiiveytensä jopa kadessa vuodessa. Hallitsematonta vuotoilmaa aiheuttavat ikkunoiden ja ovien liimaamattomat ja avonaiset rakenneliitokset ja lämpöeristykset.
Lisäksi merkittäviä ilmavuotoja havaitaan lattian sekä seinän ja huoneen nurkkien - katon liitosrakenteissa. Etenkin puuparvekkeiden liitoskohdissa on yleesä merkittävät ilmavuodot.
Lisäksi osa näistä ilmavuodoista tuovat huonetilaan rakenteiden saasteita.
Hallitsematon vuotoilma lisää aina lämmitys - viilennys kustannuksia
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kyllä tuo rakenteiden läpi ilmanvuoto on pientä verrattuna auki oleviin ikkunoihin. Jos ilmanvaihtokone sekoaa jo vuodoista ikkunat kiinni niin sitten talossa pitää naulata kaikki ikkunat kiinno ettei asukkaat vahingossakaan avaa niitä.
Tuloilmapuhaltimella varustettu IV-kone on hälmöläisten keksintö ja pahempi riskirakenne kuin valesokkeli.
"Tuloilmapuhaltimella varustettu IV-kone on hälmöläisten keksintö ja pahempi riskirakenne kuin valesokkeli."
*pärskähdys yleisöstä* :DD
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014061318404913_an.shtml
Rakenneliitosmies on levittäytynyt tällekin alueelle. Hiljentykää kuuntelemaan. Kaiken takana on rakenneliitos
Amen.
Kosteusvaurionainen myös. Ja se dissaa rakenneliitosmiehen ajatuksia. Mut ei lähde kinaamaan. Pärskii vaan.
Taitaa olla provo tämä aloitus. Mutta en malta olla toteamatta että kaikki yritykset tiivistää mitä tahansa taloa täysin ilmatiiviiksi vuosikymmeniksi ovat vallitsevalöa rakennustekniikalla tuhoon tuomittuja. Sen vuoksi ilmanvaihto on toteutettava aina niin ettei se häiriinny rakenteiden läpi tapahtuvasta ilmavuodoista. Ei saa häiriintyä myöskään avoimista ikkunoista tai saunan raitisilmaventtiilistä, joista tulee korvausilmaa monin verroin enemmän.
Konellinen poistoilmanvaihto toimii häiriintymättä em seikoista. Jokainen voi ihan itse miettiäinkälainen IV-ratkaisu ei toimi.
*peuks*
Katsokaa hieman tarkemmin niin huomaatte, että suurimmat kosteusvauriot ovat poikkeusetta eri rakenteiden liitoskohdissa. Katon läpivienneissä ja ikkunoiden liitoskohdista tämä on helpoimmin havaittavissa.
Samat vauriot toistuvat myös pintaverhoilun alla olevissa nurkkaliitoksissa.
Epätiiviissä liitoksessa kohtaavat kylmä ulkoilma ja lämmin kostea sisäilma. Liitosrakenteessa lämpöisen ilman kosteus tiivistyy vedeksi ja imeytyy rakenteisiin.
Oikein toimiva ilmanvaihto poistaa ainoastaan huonetilasta kosteutta, mutta harvemmin tuulettaa pintaverhoilun alla olevia liitosrakenteita.
Sään vaihtelujen takia kiinnteistön rakenteet ovat jatkuvassa liikkeessä. Saumakohtien ilmatiiveys ja liitosrakenteen tiivistysmateriaalien elinkaari on rajallinen.
Pientaloissa kosteuvaurioita löytyy lisäksi epätiiviissä ja huonosti tuuleentuvissa alapohjan liitoksissa (nurkissa). Kerrostaloissa vastaavia ongelmia on harvemmin.
Hyvä rakenneliitosten ilmantiiveys sekä oikein toimiva ja hallittu ilmanvaihto estää parhaiten kosteusongelmia.
> Katsokaa hieman tarkemmin niin huomaatte, että suurimmat
> kosteusvauriot ovat poikkeusetta eri rakenteiden liitoskohdissa.
Useampiakin kämppiä avanneena voin vain todeta, että väärässä olet. Suurimmat kosteusvauriot ovat löytyneet lattian alta, eivätkä ne liittyneet mitenkään rakenteiden liitoskohtiin.
Missä kohdissa ne pahimmat ja toistuvat vauriot olivat siellä lattioiden alla, liitoksissa (nurkissa)?
Minultako kysyit? Pahimmat ongelmakohdat ovat olleet:
1. Viemärien yhteydessä
2. Ulkoseinän kohdalla, jossa salaojat ovat puuttuneet/tukossa
3. pesuhuoneissa (riittämätön vedeneriste/ilmanvaihto)
Kyllä Suomeen tarvittais ehdottomasti AKK pätevyydet myös rakennustiiviysasiantuntijoille.
*sarkasmia yleisöstä*
No juu. Kyllä tossa perää on, mutta toi kärjistely yli riskirakenteiden on nyt kyllä vähän provoilua.
Jos kerran työskentelet olemassa olevien pien- ja kerrostalo kiinteistöjen kanssa. Uskoisi sinun tietävän käytännössä rakennetiiveyksien heikkoudet ja niiden merkitykset.
Lämmitysenergian kulutukseen, huonetilan lämpöihin, ilmanvaihdon toimivuuteen, sisätilojen ilmanlaatuun, asumisviihtyvyyteen ja sitä kautta asumiskustannuksiin.
.
Höpö, höpö. Alipaine jonka koneellinen tulo/poisto aiheuttaa imee ilmaa jostain, jos ei ime niin talohan menee kasaan ?, hieman karrikoiden :). Jos ei tiedetä mistä loppuilma vuotaa niin siinä se riski on. Mukamas tiivis talo vuotaa siitä yhdestä nurkasta syysilmaa sisään niin saattaa olla että alkaa mustumaan jos puumateriaalia matkalla on. Rintamamiestaloissa oli ennen vanhaan hormi punaisena = suuri korvausilman tarve eikä ensimmäistäkään korvausilmareittiä. nämä harvat mökit vuosivat koko "vaipaltaan", tuulettuivat ja pysyivät terveinä. Mätäneminen alkoi tiivistämisestä. Alipaine tuo sisään radonin tai mädännyttää talon.
Jaa, että rintamamiestalot pysyivät terveinä..? Olen kyllä nähnyt jotain ihan muuta ja paljon.
Tämäkin viestiketju todistaa kuinka vähän maassamme on oikeata tietoa kosteusongelmista ja sisäilman laadusta.
Jokainen on olevinaan alan asiantuntija ja roiskii huolettomasti vain mielipiteitä.
Näillä "tiedoilla" maamme kymmenet tuhannet kosteus- ja sisäilmaongelmat tulevat vain jatkumaan ja jopa pahenemaan.
Samoin tulee käymään suurella kohulla aloitettu Hometalkoot.
Minä en "roiski mielipiteitä", mutta tunnustan tässä ketjussa laiskuuteni perusteluihin. Uskon sen olevan jokseenkin turhaa kun taso on "tuloilmapuhaltimen riskit vrt. riskirakenteet 6-0."
Eli roiskit mielipiteitäsi.
Mitäs sinä roiskit?
Miettikääpä aikaa ja sukupolvia ennen koneellista IV:tä. Siellä sitä itsekin köllin 70 luvulla huippari krs-talossa eikä yliherkkyyttä ollut kenelläkään. Ilmaa tuli joka raosta eikä paremmasta tiedetty. Vanhempani kärsivät siinä rintsikassa ja vieläkin henki pihisee...terveenä tosin pysyttiin. Ei muuta kuin pyörivää kennoa välipohjaan vaan ja onnea.
Tiesitkö että keuhkotautisairaalat ja hoitokodit olivat pullollaan potilaita ja keuhkosairaita kuoli ennenaikaisesti. Keski-ikäisi keuhko- ja allergiasairaita viikate vei kuin heinää.
Suppea elinpiiri ja rajalliset tiedot eivät oikeuta sanomaan "eikä yliherkkyyttä ollut kenelläkään".
Maassamme ei olisi merkittävästi kosteus, home ja sisäilmaongelmia.
Jos maassamme olisi rakentamisen, kiinteistön ylläpidon ja huollon ja ilmanvaihdon todellisia ASIANTUNTIJOITA.
Yleensä suunnitelmia, töitä ja huoltoja suoritetaan huomioimatta pohjoisia olosuhteita ja eri vuodenaikoja.
Eri vuodenajat ja lämpötilojen suuretkin vaihtelut vaikeuttavat suunnitelmien mukaista ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei suunnitella asumisviihtyvyyden ehdoilla.
Sisätilojen oleskeluviihtyvyys ohjeet, pitäisi huomioida ensi sijaisesti, kun suunnitellaan ilmanvaihtoa tai määritellään huoneen lämpötiloja.
Lähtö kohta
oleskeluviihtyvyys ohjeet
ohjeet, pitäisi
ensi sijaisesti
ilmanvaihtoa tai
Kiinteistöhuollon tietomäärä ei riitä, ylläpitämään hallittua ilmanvaihtoa ja laadukasta huoneilmaa.
Kun ei välttämättä ole kiinteistöhuollon asia.
Eikö asiat kuulu millään lailla ammattitaitoiselle huoltomiehelle?
Huoltomies huoltaa. Tekee myös pieniä korjauksia.
Rajattu tarpeeksi?
Kuuluuko hallittu ilmanvaihto ja asunnon ilmanlaatu edes kiinteistöhuollosta päättäville henkilöille.
Voisitko lopettaa tuon jatkuvat vinkumisen.
Millä aikavälillä kannattaisi suorittaa koneellisen ilmanvaihdon tarkastukset ja säädöt?