Voiko lokki olla uhka juuri pestästä tulleelle sepelkyyhkyn..?

Voiko lokki olla uhka juuri pestästä tulleelle sepelkyyhkyn

poikaselle?

Olin tilanteessa, jossa näin sepelkyyhkyn poikasen tulleen

tangolle pois pesästä kaupunkialuella. Lokki kaarsi tangolle

noin 70 cm viereen poikasesta. Olin seurannut pesää ja

poikasten vaiheita koko alkukesän, joten pesästä lähtö oli

myös seurattava, kun paikalle satuin. Napautin sormia ja

lokki häipyi, mutta ei kauaakaan kun lokki oli taas tangolla

ja katseli poikasta. Hääsin uhkaavalta näyttäneen lokin pois.

Kohta emo tuli ruokkimaan poikasta ja poikanen emon lähdettyä

siirtyi erään katon reunalle.

Jäi kiusaamaan muutama asia poikasen tilanteesta:

1) Ovatko lokit vaara sepelkyyhkyn poikaselle?

2) Miten emo löytää poikasen, joka on vaihtanut paikkaa, ehkä

lokin pelottamana? Emo palasi tangolle, mutta ei löytänyt

poikasta, joka oli poissa paikalta.

3) Läheisen rakennuksen katolta kuului jonkun linnunpoikasen

"piip piip piip" jotenkin hätääntynyttä kimitystä. Isompi

lintu hyökkäsi ja lokki nousi lentoon.

Jäi vaivaamaan ja vastausta vaille, oliko sepelkyyhkyn

poikanen yksin katolla vai oliko ehkä lokinpoikanen hädässä.

4) Olisiko sepelkyyhky puolustanut poikasta ja häätänyt

lokin? Vai puolustaako sepelkyyhky poikasiaan? Sepelkyyhky

kasvinosia syövänä lintuna vaikuttaa kohtalaisen aralta ja

väistyvältä linnulta? Ei juurikaan aggressiiviselta kuten

petolinnut.

5) Miten pitkään sepelkyyhkyn poikanen on emonsa ruokinnan

varassa pesästä lähdettyään?

6) Ovatko sepelkyyhkyt poikasina jotenkin "parvilintuja" vai

voivatko selviytyä yksikseen ravintonsa etsien.

Ymmärrän että luonto voi olla armoton ja lokkikin tarvitsee

ravintonsa, mutta vaivaa, voiko linnunpoikasen tie mennä

turmioon jonkun säikähtämisen ja emosta eksymisen takia.

Tuo lintuperhekunta on tullut niin tutuksi! Sepelkyyhkypari

pesi jo toisena vuonna peräkkäin samassa rakennuksessa

terassin katon reunan alla rakenteen päällä, joten lintujen

elämänkaarta on pesinnän osalta saanut kahtena vuonna seurata

ensimmäisen pesäkorren kantamisesta poikasten pesältä lähtöön

asti.

Viime vuonna tuo vaihe meni hienosti ja sain nähdä

viimeisenäkin lähteneen poikasen kaartavan kohti puita emonsa

kanssa.

Tänä vuonna ensimmäisen lähtö sujui ongelmitta emon mukana.

Tämä toinen joutui jotenkin erilleen. Emo tuli etsimään

poikasta tangolta, mutta ei löytänyt. Meni pihavalaisimen

päälle, käänteli päätään kallistellen pitkään puolelta

toiselle, mutta ei löytänyt poikasta.

Kiusaa kun en tiedä kylliksi, millaiset poikasen

selviytymismahdollisuudet ovat em. olosuhteissa.

Ainakin ruokaa näille oli riittänyt kyllin, sillä mustikkaa

oli tarjottu ulosteista päätellen viime päivinä. :) Kasvu

toisin munasta pesästälähtöön vei tänä vuonna kuusi viikkoa

ja päivän, edellisvuoden noin 5 viikosta. Ehkä kylmä kesäkuu

vaikutti jotenkin.