Pankaapas kertoen tarkemmin minkämuotoisen itsensä rakastamisen seurauksena kyky rakastaa muita lisääntyy tai sanotaan olevan peräti edellytys lähimmäisen rakastamiseen.
Jotenkin mielessä itserakkauden ja itsensä rakastamisessä on ikäänkuin eroa. Sitä vaan kun palstalla joidenkin viesteissä tuo kehoitus useinkin toistuu.
Se tuntuu korvissa muotifraasilta, kas kun pakostakin se oma minä on ihan lähin ja takin sisällä.
Kun aiheeseen lie jotkut hyviäkin perusteluja pystyvät kirjoittamaan niin siitä vaan. Nyt on mahdollisuus pitkiin sykolookisiin perusteluihin.
Jotenkin mielessä itserakkauden ja itsensä rakastamisessä on ikäänkuin eroa. Sitä vaan kun palstalla joidenkin viesteissä tuo kehoitus useinkin toistuu.
Se tuntuu korvissa muotifraasilta, kas kun pakostakin se oma minä on ihan lähin ja takin sisällä.
Kun aiheeseen lie jotkut hyviäkin perusteluja pystyvät kirjoittamaan niin siitä vaan. Nyt on mahdollisuus pitkiin sykolookisiin perusteluihin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihan hyvä kun otit puheeksi .
Jo aikojen alussa on ollut ihmisissä kateutta , Psyykkisiä sairauksia ,Masentuneisuutta Ym jotka vaikuttaa Persoonallisuuteen .
Jos joku tietäis mikä näistäkin on perintönä tullut, olisi valinta parantaa paljon helpompaa.
Me ihmisei ollaan kaikki omia persoonia. Ei voi sanoa että minkälainen ihminen olisi jos siittä tehtäis Kloonattuna virheetön . --
Sairaudet muuttaa persoonaa-- myös lääkkeet ja huumeet tekee ihmisistä aikaamyöten eri persoonia .
Mutta perusasia on että kun on itsensäkanssa välilöissä --pärjää myös muidenkanssa . Mutta enhän itsekkään tiedä kuinka minusta muut tykkää -- sen vaan huomaa siittä kuinka itseäni kohdellaan . Onneksi annan anteeksi ja unohdan huononpäivän .. se on minun perus menttaliteetti .
Hyvää päivänjatkoa muillekkin .
Kun oli lapsia sarja. - Tyttö, poika, tyttö, (minä), tyttö, tyttö, poika. Kuten huomataan olen keskimmäinen. Vanhemmat sisarukset pyrkivät sortamaan minua ja menivät aina kaikessa edelle. Nuoremmat valittivat minun sortavan heitä niin vanhemmat lapset ja aikuiset kurittivat aina minua.
Siis, keskimmäisen paikka on kaikkein huonoin.
Sovitteleva luonne on minulle ominainen ja sorrettua puolustan yleensä aina. Itseni asettamista etuoikeutetuksi johonkin on minulle vierasta, enhän saanut omaa toivomustani läpi kuitenkaan oli kokemus lapsuudessani.
Ole kiinostunut muista, heidän perheistään ja harrastuksistaan.
Anna ihmisen tuntea itsensä sinun seurassa tärkeäksi.
Ole iloisella mielellä ja hakeudu heidän joukkoonsa.
Niin ja lämpimiä villasukkia pelkkien sukanvarsien sijasta. Ovat onnen omiaan tänä kesänä. Jos vilu kapajaa, kuuma hunajajuoma palauttaa lämpöisen olon.
Vietän muuten viinasta vapaata viikonloppua. Viimeisestä morkkiskankkusesta on jo 3 päivää.
Herre min Gud.
Ammattiauttajat puhuvat ja kirjoittavat itsensä hyväksymisestä. Itsensä vihaaminen kai johtuu kai kasvuvaiheen ongelmista. Itsetunnon kasvamiselle ei ole jostain syystä tilaa.
Nuorten pahoinvointi johtaa syvään itseinhoon, päihteiden käyttöön tai viiltelyyn. Tuntuu pahalta, ettei näihin ongelmiin usein riitä auttajaa.
Itsensä kanssa on ainakin tultava toimeen.
Hyvä itsetunto on hyvä ominaisuus, mutta kritiikitön itserakkaus ei ole.
Kuten täällä ketjussa todetaan, itseään aina väheksyvä asenne estää myös toisten ihmisten hyväksymisen. Se riivatun balanssi pitäis olla.
Kritiikitön itse ihailu on itse asiassa luonnevikaisuutta. Kuka hittolainen sellaisen tyypin kanssa tulee toimeen.
Kuka tuostakin vatvomisesta selvän ottaa?
Eiköhän jalomielinen hulluus olisi kaikkein kauneinta.
Ihan yhtä hyvin tuon vastavuoroisen rakastamisen voisi kääntää niinkin päin että antaessaan saa itsekin varmasti.
Antaa rakkautta saa sitä moninverroin takaisin. Mutta mutta, pystyykö sitäkään jakamaan ihan kaikille. Ei kyllä millään pysty, helpointa on itsensä rakastaminen.
Mitä sillä sitten tarkoitetaan nykyaikana.
Onko se itsensä hemmottelua, kylpylähoitoja, "laatuaikaa" itselle, hyvän fyysisen olon tavoittelua ja sen semmoista. Sielunrauhaa oliko se Ruben Stiller kun niin sanoi.
Luulottelenpa niin, ettei maailma valmiiksi ehdi tulla minään heikkarin aikakautena. Aina tulee olemaan sortajia ja sorrettuja, epäoikeudenmukaisuutta. Niin myös länsimaisissa demokratioissa.
Rakenna näissä eriarvoisissa yhteiskunnallisissa oloissa sitten lapsillesi tervettä itsetuntoa ja avaramielisyyttä.
Niin -- lapsen on kasvettava saamaan kiitosta ja rakkautta sopivassa määrin . Mutta sana EI on opittava jo heti allevuotisena ,-- Ja myös ulla-mummu on sen opettanut jälkipolvelle -- kun tuntuu että vapaa kasvatus on jatkunut jo liian monta ikäkautta .
Näin vaan sivusta seuraajana ,--
Niin se vaan on että lapsesta ilman rajoja saattaa kasvaa vastuuton hulttio. Se tasapaino pitäisi löytyä. Liikaa kuritetusta lapsesta tulee arka ja epäitsenäinen.
Lapsesta lähtien se pitävä kivijalka rakennetaan Itseä ja kanssaeläjää kunniottava kansalainen.
suoristaa vääryyksiä, joita menneisyydessämme on kärsitty, ja jotka ovat painaneet henkisen selkärankamme kumaraan.
Tehdään jokainen oma osuutemme!