En ole lestadiolainen mutta paljon lapsukaisia. Ajattelin kysyä teiltä neuvoja ruokatalouteen.
En saa pidettyä ruokakuluja alhaisena ja tuntuu että menee liikaa rahaa ruokaan.
Joka päivä menee yli sata euroa kaupaan ruokaan ja se on paljon.
Haluaisin käydä kaupassa kerran viikossa ja tehdä isoja patoja jotka riittävät.
Voisiko joku auttaa ja kirjoittaa muutaman kunnon kymmenelle henkilölle tarkoitetun reseptin.
Kertokaapa taloutenne koko ja paljonko tuokaan rahaa menee ja mitä syötte ynnä muita säästövinkkejä.
En saa pidettyä ruokakuluja alhaisena ja tuntuu että menee liikaa rahaa ruokaan.
Joka päivä menee yli sata euroa kaupaan ruokaan ja se on paljon.
Haluaisin käydä kaupassa kerran viikossa ja tehdä isoja patoja jotka riittävät.
Voisiko joku auttaa ja kirjoittaa muutaman kunnon kymmenelle henkilölle tarkoitetun reseptin.
Kertokaapa taloutenne koko ja paljonko tuokaan rahaa menee ja mitä syötte ynnä muita säästövinkkejä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kortonkia olis kannattanut käyttää. Tajuatko, miten kalliiksi sinun panemiset on yhteiskunnalle tulleet! Tyhmäkö olet vai miksi liikaa lisääntynyt?
Miten suu pannaan sitten kun huomataan, että on liian vähän veroja maksavia kansalaisia?
Laita sinäkin spagettiin vähemmän lihaa. Säästyy rahaa.
No, olen isolapsisesta perheestä kotoisin. Nykyään minulla ei ole isoa perhettä, mutta muistan, kuinka tehtiin pottumuusia hirveät määrät. Siis isolle perheelle jotakin sangollinen perunoita kuorittiin, ja yhtä kohti ei montaa kalapuikkoa saanu ottaa. Pottumuusiin usein laitettiin sekaan ruskistettua jauhelihaa. Muitakin ruokia oli. Meillä ei laitettu salaatteja. Joskus tais olla porkkanoita ja omenoita ja muitakin hedelmiä. Jouluna oli omenoita iso laatikollinen, jos joku muistaa ne ajat, kun laatikottain pystyi omenoita ostamaan. Mutta ei meille enimmäkseen ostettu mitään banaaneja tai appelsiineja. Kaurapuuroa oli kyllä tarjolla.
Maitoa sai juoda niin paljon kun halusi. Vanhemmat eivät hakeneet meille karkkipusseja kaupasta, mummo kyllä toi niitä kerran kuussa. Oliko se nyt kuukausiraha, vai mikä, mutta kaksi markkaa saatiin me lapset. Joskus kun viljeltiin esim. sipuleita, niistä maksettiin rahaa... Marjassa käytiin ja kerättiin niitä talven tarpeisiin. Siitä tulikin sitten hyvät marjasopat. Meillä oli sunnuntaisin aina riisipuuroa, potturuokaa ei silloin tehty. Parhaimmat leipäjuustot paistoi isä, kun joku lehmä oli poikinut ja saatiin ternimaitoa juustontekoon. Äiti teki pannukakut ja jotakin erittäin hyvää paksua juustoa uunikasarissa.
Perunat tuli pääasiassa omasta maasta, sillä meillä oli kohtuullisen suuri pottupelto. Lapset päästiin sekä kylvämään että nostamaan niitä perunoita. Eikä meillä myöskään syöty mitään herkkuja päivittäin. Marie-keksejä, nisua ja voileipäkeksejä oli tarjolla. Nisukin tehtiin itse, samoin leipä. Hapanleipää ja rieskaa leivottoon omiin tarpeisiin. Äiti teki hernekeittoa muistaakseni kerran viikossa erittäin ison kattilallisen.
Lisäystä vihannespuolelle: olihan meillä naurispelto, josta saattoi joku käydä varastamassakin itselleen muutaman nauriin. Mutteivat ne nauriit syksyä pidemmälle kestäneet. Niitä mäihättiin ja syötiin tuoreeltaan yleensä heti maasta nostettua. Isä oli myös kylvänyt joskus pellollisen herneitä, joita saatiin napsia. Mutta lehmille ne menivät suurimmaksi osaksi. Joskus tosin joku hirvi oli käynyt pellolla varkaissa ja siitä saatiin korvaustakin. Hirvet kun valtion eläminä eivät saa millä tavalla tahansa elää...